PKM-tutkimusohjelman loppuseminaari 13.11.2008, Lahti, Sibeliustalo Koivun ja haavan käyttömahdollisuuksia puutuotealalla miltä tulevaisuus näyttää? Henrik Heräjärvi Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Esityksen tavoite Tulevaisuus Puun laatu Puun käyttö Nyt tutkittua Puun arvo Puun laatu Puun käyttö Puun arvo 17.11.2008 2
Lehtipuututkimukset PKM-tutkimusohjelmassa Raaka-ainelähteet: - Päätehakkuukoivu - Harvennuskoivu - Tuontikoivutukki - Visakoivu - Metsä- ja hybridihaapa Puuteknisten laatu- ja käyttöominaisuuksien vaihtelu: - Metsiköiden välillä (kasvuolosuhteet) - Puiden välillä - Puiden sisällä 17.11.2008 3
Koivu ja haapa: puun laatu, käyttö ja arvo PKM-ohjelman aikana tuotettu lehtipuutietoa Kirjat 2 Referoidut tutkimusjulkaisut 16 Referoimattomat tutkimusjulkaisut 20 Opinnäytetyöt 8 Ammattilehtiartikkelit tms. n. 20 Esitelmät tai posterit n. 40 17.11.2008 4
17.11.2008 5
Tekijöitä 17.11.2008 6
Yhteistyökumppaneita ja rahoittajaorganisaatioita Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta Joensuun yliopisto, InFotonics Center Oulun yliopisto, MILA Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Pohjois-Karjalan AMK Kymenlaakson AMK + Lukuisa joukko yrityksiä rahoittajina, työn tilaajina tai ohjausryhmätoimijoina + Julkisrahoittajat: Tekes, Etelä-Savon TE-keskus, EU/Interreg 3A, Puumiesten ammattikasvatussäätiö, MMM, SMS, Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto, Metsäteollisuuden vientikaupan edistämissäätiö 17.11.2008 7
17.11.2008 8 Photo: Alexandr Seliverstov, PetrSU
Tulevaisuus Koivuraaka-aine 1. Tuontikoivun käyttö vähenee Tukin tuonti Venäjältä loppuu joulukuussa 2008 <15 cm läpimittaista lehtikuitupuuta voi tuoda edelleen ilman korotettuja tulleja Kuitupuun ja tukin tuontia (Baltia, Puola, Ruotsi,?) pyritään lisäämään, Venäjän tuontivolyymien kompensointi mahdotonta Raaka-aineongelmia erityisesti vaneriteollisuudella myös Baltiassa; koivusahojen tukin tuonti vähäistä muutenkin Koivuvanerin tuotanto sopeutuu raaka-aine- ja markkinatilanteeseen Raaka-aineongelmia myös Venäjällä: mitä tehdä 10 12 miljoonalle kuutiometrille koivua, jolle ei ole omaa käyttöä? 17.11.2008 9
17.11.2008 10 Photo: Henrik Heräjärvi
Tulevaisuus Koivuraaka-aine 2. Viljelypuustot varttuvat Noin 250 000 hehtaaria viljelyrauduskoivikoita, pääosa istutettu 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla Ensimmäisiä viljelykoivikoita on jo päätehakattu, valtaosa kakkosharvennusvaiheessa Päätehakkuupuustojen laatu on hyvä: runkomuodon ja oksikkuuden osalta jopa parempi kuin kaskikoivikoissa Ruskotäpläkärpäsen toukkakäytävät ongelma (ei järeissä tyvitukeissa) Metsäomistajien motivointi harvennushakkuisiin! Raudus- ja visakoivun pystykarsinta lisääntynyt, menetelmät kehittyneet Korkeat tuotto-odotukset Korkeat laatuodotukset Hyvälaatuista, korjuukustannuksiltaan edullista raaka-ainetta tarjolla 17.11.2008 11
17.11.2008 12 Photo: Erkki Salo
Tulevaisuus Koivuraaka-aine 3. Suopuustot odottavat ihmettä Turvemailla valtava kuitupuupotentiaali Kallis, osin liian kallis korjuu Alhaiset hehtaarikertymät Turvemaille soveltumaton korjuu- ja kuljetuskalusto Harvennusrästit Tuotos- ja tuottotappiot Ratkaisun avaimia? Pakkastalvet => vahva routa Uusi teknologia => pintapaineiltaan alhainen metsäkuljetuskalusto Koivukuitupuun hankintahinnan nousu Koivukuitupuun kantohinnan aleneminen 17.11.2008 13
17.11.2008 14 Photo: Tapio Ala-Soini
Tulevaisuus Koivuraaka-aine 4. Säilyttääkö visakoivu erikoispuuasemansa? Visakoivua on viljelty n. 6000 ha Viljelmistä n. 2/3 hengissä, näistä arviolta puolet eli 2000 ha hoidettu kelvollisesti Tällä hetkellä visaa (runko- ja oksavisa) hakataan 200 300 m 3 vuodessa Valtaosa visakoivikoista taimikoita tai nuoria kasvatusmetsiä Vuodesta 2030 alkaen visakoivikoita päätehakattava n. 50 ha/a, kertymä 100 m 3 /ha => vuosittain markkinoille n. 5000 m 3 visaa Visan nykyinen tarjonta alimitoitettua kysyntään verrattuna Paljonko markkinat vetävät ja mitä tapahtuu raaka-aineen hinnalle tarjonnan kasvaessa? 17.11.2008 15
Tulevaisuus Koivuraaka-aineet ja -puutuotteet yhteenveto Suomalaisen vaneriteollisuuden kilpailtava (ERIKOIS)LAATU- ja PALVELU -sarjoissa, Venäjällä jo nyt volyymiylivoima + runsaasti uusia tehtaita/sorveja rakenteilla Saha- ja huonekaluteollisuudella vanhat hyvät aseet: laadukkaat oksattomat tuotteet Raaka-aineen saatavuus paranee tulevaisuudessa Viljelyraudus- ja visakoivikot: lyhyt ja keskipitkä aikaväli Koivun lisääntyminen taimikonhoitorästien seurauksena: pitkä aikaväli Kasvun muutokset ilmaston lämmetessä/kylmetessä:??? aikaväli Hirvieläimet Kannat saatava kuriin, että koivun viljely olisi taas mahdollista 17.11.2008 16
17.11.2008 17 Photo: Reijo Junkkonen
Tulevaisuus Haaparaaka-aine Noin 1000 hehtaaria viljelyhaavikoita Etelä- ja Keski-Suomessa 1990- luvun ja 2000-luvun alun viljelykampanjan tuloksena Lähes yksinomaan hybridihaapaa (Populus tremula x tremuloides) Kiertoaika 18 25 vuotta 2 3 puusukupolvea yksillä taimilla Pelkästään kuitupuun tarve edellyttäisi vähintään 20 000 hehtaarin viljelypinta-alaa => riippuvuus tuontipuusta / tehtaiden alasajo / puulajin vaihto haapapaperikoneissa Haavan korjuun luonne muuttuu viljelyhaavikoiden varttuessa hakkuukypsiksi 2010-luvulla: Haapa hakataan nyt pienistä puuryhmistä tai yksittäispuina Viljelyhaavikoista korjataan vain haapaa järkevänkokoisilta metsikkökuvioilta 17.11.2008 18
17.11.2008 19
Tulevaisuus Haaparaaka-aine Vaikka hybridihaapaviljelmät onkin perustettu lähinnä paperitehtaiden kuituhuoltoa varten, kasvaa niissä myös tukkikelpoista puutavaraa Tukkien korjuu kuitupuuhakkuiden yhteydessä ei vaikuta merkittävästi kuitupuukertymiin vaikuttaa jonkin verran kantorahatuloihin vaikuttaa varmasti puunmyyntihalukkuuteen Ilman ylisuurta hirvieläinkantaa hybridihaapa olisi rauduskoivun ohella todellinen vaihtoehto Etelä-Suomen tyvilahokuusikoiden uudistamisessa 17.11.2008 20
Tulevaisuus Haaparaaka-aineet ja -puutuotteet Voidaanko koivuvaneritukkia korvata haapatukilla? Sisäviilut Pinnoitettavat tuotteet Kevyet tuotteet Osataanko haavan erityisominaisuudet hyödyntää sisustuskäytössä? Vaalea, värinsä säilyttävä pinta (panelit, sisustus- ja pinnoitusviilut ) Keveys Helppo työstettävyys Haapa on helppo puulaji metsänjalostuksen kannalta Kasvun säätely Rungon ulkoisten ominaisuuksien säätely Puuaineen ominaisuuksien säätely 17.11.2008 21
Kiitokset: PKM-tutkimusohjelman johtajalle Varajohtajalle Metlan kenttähenkilökunnalle Lehtipuututkimusten yhteistyökumppaneille Rahoittajille 17.11.2008 22