Talous HE 95/ vp (17.9.) 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa osana valtioneuvostoa koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan kehittämisestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Ministeriö vahvistaa toiminnallaan yhteiskunnan osaamisen ja luovuuden perustaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminnallista tuloksellisuutta koskevat alustavat tavoitteet: 1. Ministeriön strateginen toiminta on toimintaympäristön muutoksia ennakoivaa ja ministeriön toimialaa ohjaavaa. Tiedolla johtaminen tukee ministeriön päätöksentekoa ja strategista toimintaa. 2. Lainsäädäntöprosessi on selkeästi ja suunnitelmallisesti johdettu. Lainsäädännön valmistelu on laadukasta ja asiantuntevaa. 3. Toiminnan ja talouden suunnittelussa varaudutaan talouden ja työllisyyden kehityksestä sekä muusta yhteiskunnallisesta kehityksestä aiheutuviin vaikutuksiin. Jatketaan hallinnonalan rakenteen uudistamista. Toimialan ohjaus edistää yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteutumista. 4. Ministeriön johtaminen ja toimintatavat tukevat asetettujen tulostavoitteiden saavuttamista ja henkilöstön työhyvinvointia. Kehitetään ministeriön henkilöstöstrategian mukaisesti pitkäjänteistä ja ennakoivaa henkilöstösuunnittelua ja johtamista. 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talous HE 95/ vp (17.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 27 609 000 Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaalija terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön vuodesta lukien. Toiminnan menot ja tulot varsinainen talous Bruttomenot 26 148 26 681 27 809 Bruttotulot 1 119 200 200 Nettomenot 25 029 26 481 27 609 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 838 siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 337 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset Tuottavuustoimet -45 Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 28.30.03) -14 Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelun, hallinnon ja ohjauksen siirto momentilta 33.01.01 (1 htv) 70 Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelun, hallinnon ja ohjauksen siirto momentilta 33.03.04 (1 htv) 70 Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -103 Palkkausten tarkistukset 782 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -66 Tasomuutos 434 Yhteensä 1 128 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1
talous 27 609 000 II lisätalous 413 000 talous 26 481 000 tilinpäätös 25 528 000 Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/ vp (13.12.) Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirtyvät opetus- ja kulttuuriministeriöön vuodesta, millä on tarkoitus vahvistaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen jatkumoa. Valiokunta viittaa valtiontalouden kehysselontekoa koskevaan mietintöönsä (VaVM 12/ vp) ja pitää siirtoa perusteltuna. Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: Lausuma 2 Eduskunta edellyttää, että varhaiskasvatuslainsäädännön jatkovalmistelussa hallitus selvittää kaikkien varhaiskasvatukseen liittyvien tehtävien siirtämisen opetusja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ja huolehtii siitä, että varhaiskasvatuksen perusteiden laatiminen määritellään selkeästi Opetushallituksen tehtäväksi. Lisäksi Opetushallitukselle on turvattava riittävät resurssit sille siirtyvien tehtävien hoitamiseen. Eduskunnan kirjelmä EK 36/ vp (21.12.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 27 609 000 I lisätalous HE 52/ vp (23.5.) Momentille myönnetään lisäystä 76 000 Lisämääräraha on siirtoa momentilta 29.10.20 ja aiheutuu kahden henkilötyövuoden palkkausta vastaavan määrärahan siirrosta varhaiskasvatuksen ja päivähoidon sekä yleissivistävän koulutuksen strategisen kehittämisen, lainsäädännön valmistelun, hallinnon ja ohjauksen vahvistamiseksi 1.7. lukien. I lisätalous 76 000 talous 27 609 000 tilinpäätös 26 894 000 tilinpäätös 25 528 000 IV lisätalous HE 165/ vp (24.10.) Momentilta vähennetään 61 000 Vähennys aiheutuu raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisesta. IV lisätalous -61 000 I lisätalous 76 000 talous 27 609 000 tilinpäätös 26 894 000 tilinpäätös 25 528 000 Eduskunnan kirjelmä EK 26/ vp (27.11.) Momentilta vähennetään 61 000 02. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talous HE 95/ vp (17.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 935 000 Määrärahaa saa käyttää myös: 1) oppimateriaalin kehittämiseen ja tuottamiseen 2) enintään 910 000 euroa ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisenoppimateriaalimyynnin liiketaloudellisten suoritteiden hintojenalentamiseen 3) 290 000 euroa avustuksena saamelaiskäräjille jaettavaksisaamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen. Opetushallitus toimii opetustoimialan toimeenpanon, seurannan ja kehittämisen asiantuntijakeskusvirastona, joka toteuttaa toimialan opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden valmistelu-, päätös- ja toimeenpanotehtävät sekä koulutuksen tuloksellisuuden parantamiseen tähtäävän informaatio-ohjauksen ja hanketoiminnan. Opetushallitus seuraa koulutuksen järjestämistä ja koulutuksen tuloksellisuutta mm. oppimistulosten seuranta-innein sekä toteuttaa virastolle erikseen säädetyt ja määrätyt hallinto- ja palvelutehtävät. Opetushallitus tuottaa päätöksentekoa varten koulutustietoa. Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalveluiden hallinto- ja ohjaus siirretään opetus- ja kulttuuriministeriöön vuoden alusta. Opetushallitus tukee opetus- ja kulttuuriministeriötä lasten päivähoidon hallinto- ja ohjaustehtävissä. Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Opetushallitukselle seuraavat tavoitteet: Eduskunnan kirjelmä EK 21/ vp (19.6.) Momentille myönnetään lisäystä 76 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2
Koulutuksen normatiivinen ohjaus Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamiseen varautuminen Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelmien perusteiden valmistelu Ammatillisten tutkintojen ja valmistavien koulutusten perusteiden uudistaminen sekä uusien säädösten mukaiset tarkistukset Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämiseen osallistuminen Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden rakenteistaminen ja sähköistäminen. Informaatio-ohjaus ja hanketoiminta Kehittämis-, kokeilu- ja käynnistämishankkeet, jotka toteutetaan laajojen koulutuspoliittisesti merkittävien ohjelmien mukaisesti Hyvien käytäntöjen, toimintamallien ja -menetelmien tuottaminen ja levittäminen yhteistyössä koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten kanssa Opetushallituksen aseman vahvistaminen tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön ja digitaalisten oppimisympäristöjen kansallisena osaamis- ja kehittämiskeskuksena Koulutuksen tasa-arvon toimenpideohjelman toteuttamiseen osallistuminen sekä tasa-arvonäkökulman ja monikulttuuristumisen vaikutusten esille tuominen koulutuksen kehittämistyössä ja inneissa Varhaiskasvatukseen liittyvän informaatio-ohjauksen kehittäminen. Koulutuksen järjestäminen ja koulutuksen tuloksellisuuden parantaminen Kansallisten tietovarantojen hyödyntäminen sekä indikaattorituotanto päätöksentekijöiden ja koulutuksen kehittäjien tarpeisiin Mallit ja käytännöt opintojen läpäisyasteen nostamiseksi ja opintojen nopeuttamiseksi Ennakointitiedon tuottaminen sekä ammatillisten osaamistarpeiden ennakointimallin sekä työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnin kehittäminen Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toimeenpano Paikallisen koulutuksen kehittämissuunnitelmien vakiinnuttaminen sekä tätä tukevan opetustoimen johdon kehittämisohjelman järjestäminen, joilla vahvistetaan opetushallinnon tehokkuutta ja tuottavuutta, sekä tuetaan koulutuksen järjestäjäkentän muutoksesta nousevia opetushallinnon uudistamistarpeita Opiskelijavalintapalvelujen uudistaminen sekä yhtenäisen tieto- ja palveluarkkitehtuurin valmistelu, opiskelijavalintojen kehittäminen, sekä SADe-ohjelman oppijan verkkopalvelukokonaisuuden loppuunsaattaminen. Rakenteellinen kehittäminen Opetushallituksen ja CIMOn yhteistyön ja yhteisten toimintojen kartoittaminen sekä rakenteiden kehittäminen tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi Opetustoimen henkilöstökoulutusta kehitetään tukemaan koulutusmuotojen ja koko opetustoimen kansallisia kehittämisohjelmia. Pyritään pitkäjänteiseen yhteistyöhön koulutuspalvelujen tuottajien kanssa. Yhteyttä opettajien peruskoulutukseen tiivistetään Varaudutaan Koulutuksen intikeskuksen perustamisesta aiheutuviin muutoksiin. Toiminnallinen tehokkuus Opetushallituksen tuottavuuden lisäämiseksi jatketaan toimintaprosessien ja sähköisten palveluiden kehittämistä. Kehittämistoiminta kootaan laajoihin, kansallisen koulutuspolitiikan kannalta vaikuttaviin hankkeisiin. Opetushallituksen maksullisella palvelutoiminnalla tuetaan koulutuspoliittisten tavoitteiden toteutumista ja edistetään opetustoimen tuloksellisuutta. Vähälevikkisen oppimateriaalin saatavuus turvataan. Tavoitteena on liiketaloudellisen toiminnan taloudellisen kannattavuuden säilyminen. Tuotokset ja laadunhallinta Opetushallituksen suoritteet (kpl) 2009 2010 tavoite 1. Perustoiminnan tuotoksia Opetussuunnitelmien perusteet 7 3 1 - - Tutkinnon perusteet/ammattikoulutus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3
2009 2010 tavoite Perustutkinnot 23 30 2 7 7 Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot 33 22 32 40 20 Perusopetuksen oppimistulosten inti 1 7 4 3 3 Ammattikoulutuksen oppimistulosten seuranta-innit (tutkinnot) 9 8 8 12 9 Ammatillisen, lukiokoulutuksen, ammattikorkeakoulun ja yliopistojen yhteishaun hakijamäärät 297 000 311 500 306 500 308 000 330 000 Opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutuksiin osallistuneiden määrät 26 200 24 921 25 000 23 000 20 000 2. Maksullisen palvelutoiminnan tuotokset Julkisoikeudelliset suoritteet Opetushallinnon tutkinto 253 315 382 320 300 Päätös korkeakoulututkinnon tunnustamisesta 563 765 751 750 750 Valtionhallinnon kielitutkinnot 1 660 1 996 1 200 1 800 1 200 Aikuiskoulutuksen näyttötutkintojen tutkintomaksut (kpl) 49 074 48 482 54 000 48 000 48 000 Liiketaloudelliset suoritteet Koulutettavapäivät 12 199 12 301 13 682 10 000 10 000 Aikuiskoulutuksen näyttötutkintojen järjestämisedellytysten inti Tilatut konsultoinnit ja innit 81 61 59 40 40 Myydyt julkaisut ja oppimateriaalituotteet 80 963 73 429 78 000 70 000 70 000 Ulkomaisten tutkintojen vastaavuuslausunnot 50 66 71 70 50 3. Palvelukyvyn tunnuslukuja Tutkinnon tunnustamista koskevien päätösten käsittelyaika (kk) 4,0 3,5 2,5 4,0 3,5 Maksullisten koulutusten asiakastyytyväisyys (1 5) 4,2 4,2 4,1 4,2 4,1 Henkilöstövoimavarat Henkilöstöjohtaminen tukee strategisten tavoitteiden toteutumista ja toiminnan tuloksellisuutta Opetushallituksessa hyväksyttyjen arvojen ja toimintaperiaatteiden mukaisesti. Henkilöstörakenteen ja osaamisen kehittämisen tavoitteena on ydinosaamisen turvaaminen resurssien vähentyessä. Henkilöstön jaksamisesta ja työhyvinvoinnista huolehditaan. Ajantasaisella henkilöstösuunnittelulla, työn kehittämisellä ja verkostoyhteistyöllä turvataan riittävät resurssit ydintehtävien hoitamiseen. Johtamista ja esimiestyötä kehitetään. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 2009 2010 Henkilötyövuodet (momentti 29.01.02) 268,1 262,9 263 249 244 Henkilötyövuodet (muut momentit) 18,4 25,9 24 33 33 Määräaikaiset koko henkilöstömäärästä % 7,2 8,9 12,8 12,0 12,0 Työtyytyväisyysindeksi 3,2 3,3 3,4 3,5 3,6 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4
2009 2010 Sairaspoissaolot, työpäivää/htv 10,1 10,1 10,4 8,0 9,0 Koulutustasoindeksi 6,1 6,1 6,1 6,1 6,0 Toiminnan menot ja tulot varsinainen talous Bruttomenot 30 187 29 114 29 435 Bruttotulot 8 999 7 300 7 500 Nettomenot 21 188 21 814 21 935 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 158 siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 874 Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet, vähälevikkinen oppimateriaalituotanto varsinainen talous Maksullisen toiminnan tuotot 1 343 950 1 000 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 1 522 1 860 1 910 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -179-910 -910 Kustannusvastaavuus, % 88 51 52 Hintatuki 179 910 910 Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen 100 100 100 Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, muut liiketaloudelliset suoritteet varsinainen talous Maksullisen toiminnan tuotot 3 264 2 550 2 700 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 2 421 2 300 2 200 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5
varsinainen talous Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 843 250 500 Kustannusvastaavuus, % 135 111 123 Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet varsinainen talous Maksullisen toiminnan tuotot 3 505 3 200 3 500 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 2 994 3 200 3 500 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 511 0 0 Kustannusvastaavuus, % 117 100 100 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset Tuottavuustoimet -225 Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -106 Palkkausten tarkistukset 509 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -57 Yhteensä 121 talous 21 935 000 II lisätalous 263 000 talous 21 814 000 tilinpäätös 21 904 871 Täydentävä talous HE 166/ vp (22.11.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 695 000 Päätösosa korvaa talousesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Kertaluonteinen lisäys 760 000 euroa talousesityksen 21 935 000 euroon nähden aiheutuu opiskelijavalintapalveluiden turvaamisesta siirtymävaiheessa uuteen haku- ja valintapalveluun. talous 22 695 000 II lisätalous 263 000 talous 21 814 000 tilinpäätös 21 904 871 Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/ vp (13.12.) Valiokunnan saaman selvityksen mukaan oppimistulosten seuranta-innit ovat osoittaneet, että asianmukaisen oppimateriaalin puute heikentää ruotsinkielisten koulujen oppilaiden oppimistuloksia. Siksi on perusteltua ottaa käyttöön uusi menetelmä materiaalin tuottamisen tukemiseksi. Menetelmä käynnistetään kohdentamalla momentin määrärahasta 50 000 euroa avustuksena ensisijaisesti lukion oppimateriaalin tuottamiseen. Vastaavasti oppimateriaalimyynnin liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen osoitetaan 50 000 euroa vähemmän. Taloustä täydentävässä hallituksen esityksessä (HE 166/ vp) momentille on opiskelijavalintapalveluiden turvaamiseksi tehty kertaluonteinen lisäys 760 000 euroa siirtymävaiheessa uuteen haku- ja valintapalveluun. Momentin loppusumma on 22 695 000 Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: Lausuma 3 Eduskunta edellyttää, että hallitus osoittaa kehyspäätöksessään riittävät resurssit Opetushallituksen vastaa- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6
man oppijan verkkopalvelukokonaisuuden kehittämiseen ja ylläpitoon. Palvelu on olennainen osa nuorten koulutustakuun toteutumista. Eduskunnan kirjelmä EK 36/ vp (21.12.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 695 000 Määrärahaa saa käyttää myös: 1) oppimateriaalin kehittämiseen ja tuottamiseen 2) enintään 860 000 euroa ruotsinkielisen ja muun vähälevikkisen oppimateriaalimyynnin liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen 3) 50 000 euroa avustuksena jaettavaksi vähälevikkisen ruotsinkielisen oppimateriaalin tuottamiseen 4) 290 000 euroa avustuksena saamelaiskäräjille jaettavaksi saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen. IV lisätalous HE 165/ vp (24.10.) Momentilta vähennetään 39 000 Vähennys aiheutuu raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisesta. IV lisätalous -39 000 talous 22 695 000 tilinpäätös 22 077 000 tilinpäätös 21 904 871 Eduskunnan kirjelmä EK 26/ vp (27.11.) Momentilta vähennetään 39 000 03. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talous HE 95/ vp (17.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 865 000 Määrärahaa saa käyttää myös: 1) 1 710 000 euroa ulkomailla tapahtuvan Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen ja tunnettuuden lisäämiseen mukaan lukien ulkomailla palvelevien yliopisto-opettajien sekä muiden asiantuntijoiden, yhteensä enintään 47 henkilön, palkkaukseen 2) 2 900 000 euroa opiskelija-, harjoittelija-, opettaja-, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin. Momentille saa nettobudjetoida EU:n rahoittamien Elinikäisen oppimisen ohjelman ja Nuorisotoimintaohjelman sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittaman Nordplus-ohjelman apurahoja koskevat tulot ja menot. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CI- MO on asiantuntija- ja palveluvirasto, jonka tehtävänä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä koulutuksen, työelämän, kulttuurin ja kansalaistoiminnan alueilla sekä nuorison keskuudessa erilaisten liikkuvuus- ja yhteistyöinstrumenttien sekä tiedon avulla. Toiminnan tavoitteena on aidosti kansainvälinen ja avarakatseinen yhteiskunta, jonka jäsenet osaavat ja haluavat toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja näkevät erilaisuuden rikkautena. Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOlle seuraavat tavoitteet: Toiminnallinen tuloksellisuus Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CI- MO vahvistaa kansainvälistä liikkuvuutta ja yhteistyötä sekä edistää suomalaisen koulutuksen ja kulttuurin kansainvälistä näkyvyyttä ja kilpailukykyä vahvistaa omaa asiantuntijarooliaan, lisää eri kohderyhmille tarkoitettujen ohjelmien osallistujamääriä sekä tehostaa informaation ja tiedon tuottamista ja levittämistä koskien suomalaisten ja ulkomaisten toimijoiden liikkuvuutta ja yhteistyötä toimeenpanee apuraha- ja muita liikkuvuus- ja yhteistyöohjelmia sekä vastaa Euroopan unionin koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmien, Kansalaisten Eurooppa ja Management Partnership-ohjelman kansallisesta toimeenpanosta ja pohjoismaisen Nordplus- ja Nordkurs-ohjelman toimeenpanosta edistää kansalaisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia osallistua ohjelmiin tiedottamalla kansainvälistymisen mahdollisuuksista ja seuraamalla toiminnan kansallista ja alueellista vaikuttavuutta järjestää neuvonta- ja tietopalvelua, asiantuntijatilaisuuksia ja -luentoja sekä lisää suomalaisen koulutuksen tunnettuutta kansainvälisesti vahvistamalla liikkuvuutta, verkostoitumista ja yhteistyötä varsinkin painopistealueina olevien Aasian, erityisesti Kiinan ja Intian, Pohjois-Amerikan sekä Venäjän kanssa kehittää Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa koskevaa toimintaa ja kehittämistoimilla lisää Suomen kieltä ja kulttuuria ulkomaisissa yliopistoissa opiskelevien määrää järjestää ulkomaisille yliopisto-opiskelijoille suomen kielen kursseja Suomessa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7
Määrälliset tavoitteet 2010 tavoite EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelma (LLP) 19 399 20 466 20 250 20 250 Suomesta lähteneet 12 879 13 793 13 400 13 400 Suomeen saapuvat 6 520 6 673 6 850 6 850 EU:n nuorisotoimintaohjelmaan (YiA) osallistuvat 2 492 3 413 2 500 2 500 Rahoitus Pohjoismaiden ministerineuvoston ohjelmista Nordplus Högre utbildning 3 800 Rahoitus kansallisista määrärahoista 1 627 1 591 2 150 1 950 Eurooppa 390 Aasia 1) 163 99 200 200 Pohjois-Amerikka 140 159 250 250 Venäjä (sisältää FIRST-ohjelman) 470 483 600 600 muut apurahat ja kansainvälinen harjoittelu 854 850 1 100 510 North-South -kehitysmaaohjelma 289 279 300 300 Suomen kielen ja kulttuurin edistäminen kesäkurssiapurahat ja opetusvierailut 217 200 270 270 Yhteensä 24 024 25 949 25 470 29 070 1) Vuodesta lähtien vain Kiina Toiminnallinen tehokkuus Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn tuottavuuden lisäämiseksi jatketaan toimintaprosessien ja sähköisten palveluiden kehittämistä sekä vahvistetaan kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Toiminnan tuloksellisuutta tuetaan panostamalla henkilöstökoulutukseen ja osaamisen kehittämiseen päämääränä tasa-arvoinen, ammatillisesti korkeatasoinen työyhteisö, jossa henkilöstön asiantuntijuus kasvaa vuorovaikutuksen avulla. Painopisteinä ovat edelleen johtamisen ja esimiestyön kehittäminen sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen vahvistaminen. Henkilöstön osaamisalueita kehitetään ja uudistetaan vastaamaan viraston tehtäviä ja resursseja. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 2010 Henkilötyövuodet: CIMO 108,6 108,5 104,5 103,5 Ulkomaanlehtorit 22,6 21,5 22 21 Yhteensä 131,2 130 126,5 124,5 Määräaikaiset koko henkilöstömäärästä % 26,3 21,8 22 22 Työtyytyväisyysindeksi (asteikko 1 5) 3,4 3,4 3,6 3,6 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 8,2 8,2 8 8 Koulutustasoindeksi 6,1 6,1 6,1 6,1 Päätösosan kohdassa 1) tarkoitetut palkkausmenot määräytyvät soveltuvin osin ulkomailla työskentelevien Suomen kielen ja kulttuurin yliopisto-opettajien ohjesäännön mukaisesti. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 8
Toiminnan menot ja tulot varsinainen talous Bruttomenot 26 886 32 626 38 643 Bruttotulot 17 530 23 891 29 778 Nettomenot 9 356 8 735 8 865 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 003 siirtynyt seuraavalle vuodelle 471 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset Tuottavuustoimet -45 Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -36 Palkkausten tarkistukset 234 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -23 Yhteensä 130 talous 8 865 000 II lisätalous 129 000 talous 8 735 000 tilinpäätös 8 824 000 Täydentävä talous HE 166/ vp (22.11.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 807 000 Määrärahaa saa käyttää myös: 1) 1 652 000 euroa ulkomailla tapahtuvan Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen ja tunnettuuden lisäämiseen mukaan lukien ulkomailla palvelevien yliopisto-opettajien sekä muiden asiantuntijoiden, yhteensä enintään 47 henkilön, palkkaukseen. Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja toisen kappaleen kohta 1) korvaa talousesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 1). Vähennys 58 000 euroa talousesityksen 8 865 000 euroon nähden aiheutuu siirrosta momentille 24.01.01 opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan Pekingiin sijoitetun korkeakoulu- ja tiedepolitiikan erityisasiantuntijan palkkaamisesta aiheutuvia menoja varten. talous 8 807 000 III lisätalous -28 000 II lisätalous 129 000 talous 8 735 000 tilinpäätös 8 824 000 Eduskunnan kirjelmä EK 36/ vp (21.12.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 807 000 Määrärahaa saa käyttää myös: 1) 1 652 000 euroa ulkomailla tapahtuvan Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen ja tunnettuuden lisäämiseen mukaan lukien ulkomailla palvelevien yliopisto-opettajien sekä muiden asiantuntijoiden, yhteensä enintään 47 henkilön, palkkaukseen 2) 2 900 000 euroa opiskelija-, harjoittelija-, opettaja-, nuoriso- ja asiantuntijavaihtoon myönnettäviin stipendeihin, apurahoihin ja avustuksiin. Momentille saa nettobudjetoida EU:n rahoittamien Elinikäisen oppimisen ohjelman ja Nuorisotoimintaohjelman sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittaman Nordplus-ohjelman apurahoja koskevat tulot ja menot. IV lisätalous HE 165/ vp (24.10.) Momentilta vähennetään 18 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 9
Vähennys aiheutuu raamisopimuksen mukaisten koulutusmäärärahojen poistamisesta. IV lisätalous -18 000 talous 8 807 000 tilinpäätös 8 836 000 tilinpäätös 8 824 000 Eduskunnan kirjelmä EK 26/ vp (27.11.) Momentilta vähennetään 18 000 04. Koulutuksen ja korkeakoulujen inti sekä opiskelijoiden oikeusturvalautakunta (siirtomääräraha 2 v) Talous HE 95/ vp (17.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 539 000 Määrärahaa saa käyttää: 1) enintään 915 000 euroa avustusten myöntämiseen koulutuksenintitoimintaan 2) korkeakoulujen intineuvoston toimintamenoihin 3) opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan toimintamenoihin. Koulutuksen intineuvosto ja korkeakoulujen intineuvosto ovat riippumattomia asiantuntijaelimiä. Koulutuksen intineuvoston tehtävänä on avustaa opetus- ja kulttuuriministeriötä ja tukea koulutuksen järjestäjiä koulutuksen intia koskevissa asioissa. Korkeakoulujen intineuvoston tehtävänä on avustaa korkeakouluja ja opetus- ja kulttuuriministeriötä korkeakoulujen inneissa. Arvioinnin suuntaviivoista päätetään määräajoin laadittavassa opetus- ja kulttuuriministeriön intisuunnitelmassa. Opiskelijoiden oikeusturvalautakunta toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevissa asioissa. Toiminnan menot ja tulot varsinainen talous Bruttomenot 2 298 2 579 2 579 Bruttotulot 34 40 40 Nettomenot 2 265 2 539 2 539 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 448 siirtynyt seuraavalle vuodelle 672 Määrärahan itu käyttö (euroa) 1. Koulutuksen intitoiminta 915 000 2. Korkeakoulujen intineuvosto 1 574 000 3. Opiskelijoiden oikeusturvalautakunta 50 000 Yhteensä 2 539 000 talous 2 539 000 talous 2 539 000 tilinpäätös 2 489 000 Eduskunnan kirjelmä EK 36/ vp (21.12.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 539 000 Määrärahaa saa käyttää: 1) enintään 915 000 euroa avustusten myöntämiseen koulutuksenintitoimintaan 2) korkeakoulujen intineuvoston toimintamenoihin Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 10
3) opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan toimintamenoihin. I lisätalous HE 52/ vp (23.5.) Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös avustusten myöntämiseen korkeakoulujen intitoimintaan sekä korkeakoulujen laadun varmistamisen ja kehittämisen tukemiseen. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa. I lisätalous talous 2 539 000 tilinpäätös 2 539 000 tilinpäätös 2 489 000 Eduskunnan kirjelmä EK 21/ vp (19.6.) Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös avustusten myöntämiseen korkeakoulujen intitoimintaan sekä korkeakoulujen laadun varmistamisen ja kehittämisen tukemiseen. IV lisätalous HE 165/ vp (24.10.) Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös Kansallisen koulutuksen intikeskuksen toiminnan käynnistämisestä ja toiminnasta aiheutuviin menoihin. Muutos johtuu Kansallisen koulutuksen intikeskuksen perustamisesta 1.1.2014 ja toiminnan aloittamisesta 1.5.2014. Arviointikeskukseen yhdistetään nykyinen Opetushallituksen alainen oppimistulosten intitoiminta sekä Koulutuksen intineuvoston ja Korkeakoulujen intineuvoston suorittama koulutuksen ja korkeakoulujen intitoiminta. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa. IV lisätalous I lisätalous talous 2 539 000 tilinpäätös 2 539 000 tilinpäätös 2 489 000 Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös Kansallisen koulutuksen intikeskuksen toiminnan käynnistämisestä ja toiminnasta aiheutuviin menoihin. 21. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Talous HE 95/ vp (17.9.) Momentille myönnetään 3 848 000 Määrärahaa saa käyttää: 1) menoihin, jotka aiheutuvat osallistumisesta kansainvälisten järjestöjen toimintaan ja pohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön 2) kulttuurisopimusten ja vaihto-ohjelmien toimeenpanosta aiheutuviin menoihin 3) ulkomaille suuntautuvan kulttuuri- ja sivistystoiminnan edellyttämiin palkkaus- ja ohjelmamenoihin tarkoitettujen avustusten ja apurahojen maksamiseen henkilöille ja yhteisöille, jotka edistävät opetus-, tiede- ja kulttuurivaihtoa sekä Suomen kulttuurin tunnetuksi tekemistä ulkomailla. Määrärahan itu käyttö (euroa) Koulutuksen ja tieteen toimialan kansainväliset hankkeet 461 000 Fulbright-stipendivaihtotoiminta 277 000 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen toimialan kansainväliset hankkeet 2 214 000 Muut kansainväliset hankkeet 896 000 Yhteensä 3 848 000 Määrärahalla rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan monenkeskiseen kansainväliseen yhteistyöhön, kahdenväliseen kulttuurivaihtoon, ulkosuomalaistoimintaan ja sukukansayhteistyöhön liittyvää toimintaa sekä Suomessa vuonna järjestettävä Euroopan neuvoston opetusministerikonferenssi. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset Siirto momentille 29.80.50 (kertaluonteinen) -100 Yhteensä -100 talous 3 848 000 talous 3 948 000 tilinpäätös 4 711 000 Eduskunnan kirjelmä EK 26/ vp (27.11.) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 11
Täydentävä talous HE 166/ vp (22.11.) Momentille myönnetään 3 790 000 Päätösosa korvaa talousesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Vähennys 58 000 euroa talousesityksen 3 848 000 euroon nähden aiheutuu siirrosta momentille 24.01.01 opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan Pekingiin sijoitetun korkeakoulu- ja tiedepolitiikan erityisasiantuntijan palkkaamisesta aiheutuvia menoja varten. talous 3 790 000 III lisätalous -28 000 talous 3 948 000 tilinpäätös 4 711 000 Eduskunnan kirjelmä EK 36/ vp (21.12.) Momentille myönnetään 3 790 000 Määrärahaa saa käyttää: 1) menoihin, jotka aiheutuvat osallistumisesta kansainvälisten järjestöjen toimintaan ja pohjoismaiseen kulttuuriyhteistyöhön 2) kulttuurisopimusten ja vaihto-ohjelmien toimeenpanosta aiheutuviin menoihin 3) ulkomaille suuntautuvan kulttuuri- ja sivistystoiminnan edellyttämiin palkkaus- ja ohjelmamenoihin tarkoitettujen avustusten ja apurahojen maksamiseen henkilöille ja yhteisöille, jotka edistävät opetus-, tiede- ja kulttuurivaihtoa sekä Suomen kulttuurin tunnetuksi tekemistä ulkomailla. 22. Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v) Talous HE 95/ vp (17.9.) Momentille myönnetään 17 888 000 Määrärahaa saa käyttää: 1) tekijänoikeuslakiin (404/1961) perustuvien kopiointi- ja muiden käyttöoikeuskorvausten sekä kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia koskevan tiedotus- ja selvitystoiminnan menojen maksamiseen 2) enintään 3 625 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavan lainauskorvauksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Määrärahasta maksetaan tekijänoikeuslakiin perustuvia korvauksia oppilaitoksissa, yleisissä kirjastoissa ja valtionhallinnossa tapahtuvasta suojatun aineiston käytöstä tekijänoikeuksien haltijoita edustavien järjestöjen kanssa tehtävien sopimusten mukaisesti. talous 17 888 000 talous 17 888 000 tilinpäätös 15 835 000 Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/ vp (13.12.) Lainauskorvauksen määrärahat. Vuoden 2007 alusta tuli voimaan tekijänoikeuslain muutos, jolla säädettiin suojattujen teosten tekijöille oikeus korvaukseen teosten kappaleiden lainaamisesta yleisölle yleisistä kirjastoista. Korvauksen määrärahat ovat olleet riittämättömiä, ja järjestelmä kohtelee eri teoslajeja eri tavalla. Tutkimus- ja opetustoimintaa palvelevat kirjastot eivät ole lainauskorvausjärjestelmän piirissä, mutta soveltamisalan laajentaminen edellyttäisi tekijänoikeuslain 19 :n 3 momentin muuttamista. Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: Lausuma 4 Eduskunta edellyttää, että lainauskorvauksiin varattu määräraha korotetaan asteittain sellaiselle tasolle, että tekijät saavat kohtuullisen korvauksen teostensa lainaamisesta. Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettaviin lainauskorvauksiin. Eduskunnan kirjelmä EK 36/ vp (21.12.) Momentille myönnetään 18 088 000 Määrärahaa saa käyttää: 1) tekijänoikeuslakiin (404/1961) perustuvien kopiointi- ja muiden käyttöoikeuskorvausten sekä kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia koskevan tiedotus- ja selvitystoiminnan menojen maksamiseen 2) enintään 3 825 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavan lainauskorvauksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. 29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (määräraha) Talous HE 95/ vp (17.9.) Momentille myönnetään 32 003 000 talous 32 003 000 talous 30 800 000 tilinpäätös 28 665 685 Eduskunnan kirjelmä EK 36/ vp (21.12.) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 12
Momentille myönnetään 32 003 000 Momentille myönnetään 585 000 50. Eräät avustukset (kiinteä määräraha) Talous HE 95/ vp (17.9.) Käyttösuunnitelma (euroa) 1. Svenska Finlands folkting -nimisestä järjestöstä annetun lain (1331/2003) mukainen valtionavustus 575 000 2. Paasikivi-Seura 10 000 Yhteensä 585 000 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset Kertamenon poistuminen -100 Yhteensä -100 talous 585 000 talous 685 000 tilinpäätös 585 000 Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/ vp (13.12.) Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa Svenska Finlands folkting -nimisen järjestön valtionavustuksiin. Eduskunnan kirjelmä EK 36/ vp (21.12.) Momentille myönnetään 685 000 Käyttösuunnitelma (euroa) 1. Svenska Finlands folkting -nimisestä järjestöstä annetun lain (1331/2003) mukainen valtionavustus 675 000 2. Paasikivi-Seura 10 000 Yhteensä 685 000 51. Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha) Talous HE 95/ vp (17.9.) Momentille myönnetään 3 102 000 Käyttösuunnitelma (euroa) 1. Avustus Ortodoksiselle kirkolle (L 985/2006, 119 ) 2 284 000 2. Avustukset Suomen Merimieskirkolle, eräiden siirtoväen sankarihautojen hoitoon ja luovutetun alueen hautausmaiden kunnostamiseen 618 000 mistä merimieskirkkojen rakennusavustuksiin ja rakennuslainojen hoitoon (enintään) 152 000 3. Avustus rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille 200 000 Yhteensä 3 102 000 Valtuus Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta Rotterdamin Merimieskirkon tilojen peruskorjauksen kustannuksiin yhteensä enintään 1 200 000 euroa vuosina 2015. Avustus myönnetään kolmena yhtä suurena 400 000 euron suuruisena avustuksena edellyttäen, että Kirkkohallitus myöntää varoistaan samansuuruisen avustuksen samaan tarkoitukseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 13
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset Avustus Rotterdamin Merimieskirkon korjaukseen (käyttösuunnitelman kohdassa 2) 400 Kertamenon poistuminen -200 Kustannustason muutos (käyttösuunnitelman kohdassa 1) 58 Yhteensä 258 talous 3 102 000 talous 2 844 000 tilinpäätös 2 620 000 Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/ vp (13.12.) Monet historiallisesti ja toiminnallisesti arvokkaat rakennukset vaativat korjauksia, jotka voivat olla omistajalle taloudellisesti vaikeita. Tällaisia on mm. ilman verotusoikeutta toimivilla uskonnollisilla yhdyskunnilla. Kustannuksia suurelta osin vapaaehtoisvoimin toimiville yhdyskunnille aiheuttaa mm. kiinteistöverotus ja joissakin tapauksissa esteettömyys- ja turvallisuusvaatimukset. Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille ja niiden paikallisyhteisöille myönnettäviin rakentamisavustuksiin. Eduskunnan kirjelmä EK 36/ vp (21.12.) Momentille myönnetään 3 252 000 Käyttösuunnitelma (euroa) 1. Avustus Ortodoksiselle kirkolle (L 985/2006, 119 ) 2 284 000 2. Avustukset Suomen Merimieskirkolle, eräiden siirtoväen sankarihautojen hoitoon ja luovutetun alueen hautausmaiden kunnostamiseen 618 000 mistä merimieskirkkojen rakennusavustuksiin ja rakennuslainojen hoitoon (enintään) 152 000 3. Avustus rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille 350 000 mistä avustuksina yhdyskuntien ja niiden paikallisyhteisöjen, kirkkojen ja toimintatilojen rakennusavustuksiin 150 000 Yhteensä 3 252 000 Valtuus Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta Rotterdamin Merimieskirkon tilojen peruskorjauksen kustannuksiin yhteensä enintään 1 200 000 euroa vuosina 2015. Avustus myönnetään kolmena yhtä suurena 400 000 euron suuruisena avustuksena edellyttäen, että Kirkkohallitus myöntää varoistaan samansuuruisen avustuksen samaan tarkoitukseen. 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (määräraha) Talous HE 95/ vp (17.9.) Momentille myönnetään 2 337 000 Määrärahaa saa käyttää Unescon ja muiden hallitustenvälistenmonenkeskisen sivistyksellisen yhteistyön järjestöjen ja ohjelmienjäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen. Hallitus antaa eduskunnalle talousesitykseen liittyvän esityksen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimukseen liittymiseksi. Määrärahan itu käyttö (euroa) Unescon jäsenmaksu 1 600 000 Suomen maksuosuus Euroopan nuorisosäätiöön 37 000 Suomen maksuosuus Euroopan neuvoston nuorisokortin osittaissopimuksesta 5 000 Suomen maksuosuus WIPOlle 110 000 Suomen maksuosuus ICCROMille 22 000 Maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelua koskevasta sopimuksesta aiheutuvat menot 15 000 OECD/CERI jäsenmaksu 26 000 Suomen maksuosuus Euroopan neuvoston EUR- IMAGES-rahastoon 310 000 Suomen maksuosuus Euroopan audiovisuaaliselle observatoriolle 22 000 Suomen maksuosuus Euroopan nykykielten keskukselle 34 000 Suomen maksuosuus WADAlle 56 000 OECD/INES jäsenmaksu 27 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 14
Suomen maksuosuus kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista ja edistämistä koskevasta UNESCOn yleissopimuksesta 20 000 Suomen maksuosuus urheilun dopinginvastaisesta UNESCOn yleissopimuksesta 20 000 Suomen maksuosuus Euroopan neuvoston urheilua koskevasta laajennetusta osittaissopimuksesta 17 000 Suomen maksuosuus aineettomen kulttuuriperinnön suojelua koskevasta Unescon yleissopimuksesta 16 000 Yhteensä 2 337 000 talous 2 337 000 talous 2 210 000 tilinpäätös 2 021 878 Eduskunnan kirjelmä EK 36/ vp (21.12.) Momentille myönnetään 2 337 000 Määrärahaa saa käyttää Unescon ja muiden hallitustenvälistenmonenkeskisen sivistyksellisen yhteistyön järjestöjen ja ohjelmienjäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset Aineettoman kulttuuriperinnön suojelua koskevan Unescon yleissopimuksen Suomen maksuosuus (siirto momentilta 29.80.50) 16 Valuuttakurssien ja kustannustason muutos 111 Yhteensä 127 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 15