TALOUSARVIO VUODELLE 2017 JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE

1 TALOUSARVIO VUODELLE 2017 JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2019 Maakuntajohtajan ehdotus 9.11.2016 Maakuntahallitus 14.11.2016 Maakuntavaltuusto 24.11.2016

2 Sisällys 1. JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN 3 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TOIMINNAN KUVAUS 4 2.1 Kuntayhtymän jäsenkunnat ja alueluokittelu 4 2.2 Maakuntaliiton toimintastrategiat ja suunnittelujärjestelmä 4 2.3 Hallitusohjelma ja kansalliset ohjaavat politiikat 6 2.4 Yhteiset toimintapolitiikat ja organisaatio 6 2.4.1 Kuntayhtymän organisaatio j 6 2.4.2 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta 7 2.4.3 Henkilöstön yhteistoiminta, työsuojelu ja tasa-arvo 7 2.4.4 Kestävä kehitys 8 3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 9 3.1 Maakuntaohjelman toimeenpanon kärkitavoitteet 9 3.2 Hallitusohjelman kärkihankkeet Keski-Pohjanmaalla 13 3.3 Maakuntaliiton suunnitelmakauden 2017-2019 päätavoitteet 14 TALOUSARVION 2017 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2017-2019 PERUSTELUT 15 4.1 Talousarvion sitovuus ja tasapainotus 15 4.2 Tuloslaskelma 15 4.3 Tulosalueiden määrärahat 16 Liiton lakisääteinen toiminta 16 4.4 Rahoituslaskelma 17 4.5 Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2017 17 5. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VASTUUALUEITTAINUONNA 18 5.1 Luottamushenkilöhallinto 18 5.2 Lakisääteisen toiminnan tavoitteet 18 5.2.1 Ohjelmaperusteinen aluekehitys 18 5.2.2 Aluesuunnittelu 23 5.2.3 Muu lakisääteinen toiminta 25 5.3 Edunvalvonnan tavoitteet 28 5.4 Konserniyhtiöt 32

3 1. JOHDON KATSAUS SUUNNITELMAKAUDEN TAVOITTEISIIN Valtioneuvoston tiedonannossa eduskunnalle 29.5.2015 nimetyn pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman mukaan Suomi on vuonna 2025 uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä. Hallitusohjelman, valtion vuoden 2017 talousarvion, julkisen talouden pidemmän aikavälin kehyssuunnitelmien ja valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan Suomen kansantalouden kasvu on hidasta ja julkinen talous ja hallintorakenteet edellyttävät säästöratkaisuja. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona ja keskimääräinen työttömyysaste jatkuu yli 10 % tasolla. Tulevien vuosien talouskehityksen ja teollisuusmaiden kasvunäkymien ennustettavuus on tällä hetkellä vaikeaa. Työllisyys- ja toimialaennusteiden mukaan Keski-Pohjanmaan kehityksen arvioidaan jatkuvan maan keskitasoa parempana. Keski-Pohjanmaan työttömyysaste on hieman alle maan keskitason. Verotulokehityksen kasvun pysähtyminen ja valtion säästötoimenpiteet ilmenevät kuntien taloudellisen liikkumavaran kireytenä lähivuosina. Kuntatalouden kannalta haasteena tulee olemaan uusien maakuntien perustaminen vuoden 2019 alusta. Uudet maakunnat aloittavat 1.1.2019. Vuoden 2017 aikana tulevat voimaan uudet maakunta- ja sotelait. Lisäksi käsittelyyn tulee mittava kokonaisuus erityislakeja, jotka määrittelevät tarkemmin uuden maakunnan tehtävät ja toiminnan. Uudistusten valmistelu on haastava tehtävä vuosina 2017-2018 jokaisessa maakunnassa. Vuoden 2017 talousarviossa maakuntaliiton toimintakulut ovat 1.543.827 euroa, jossa on laskua edellisvuoteen -1,5% ja toimintatuotot 1.411.334 euroa, jossa on laskua edellisvuoteen -9,9%. Talousarvion mukainen tilinkauden tulos on -133.493 euroa. Tilikaudella puretaan vararahasto, jonka jälkeen tilikauden yli/alijäämä on +/- 0,0 euroa. Talousarviovalmistelussa on karsittu ei-olennaisia kulueriä, mutta strategiatyön, aluesuunnittelun ja kehittämishankkeiden omarahoitusosuuksiin on tarvittavat varaukset. Kuntien jäsenmaksujen kasvu kuntatasolla on +/- 0,0 % eli vuoden 2016 tasolla huomioiden Sievin kunnan irtisanoutumisen Keski-Pohjanmaan liiton toiminnasta. Kuntaosuudet vuonna 2017 ovat 1.217.634 euroa. Vuoden 2017 aikana on tavoitteena Kiinteistö Oy Kokkolan Säästötornin osakkeiden myynti. Maakuntauudistuksen väliaikaishallinnon toteukseen on tulossa valtion rahoitusta. Jäsenkuntien maksuosuuksia peritään talousarviossa ilmoitettua vähemmän, mikäli maakuntaliiton kustannuksiin saadaan tuloja tai avustuksia. Vuonna 2017 vietetään Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlia, joka näkyy myös omassa maakunnassamme lukuisina tapahtumina. Ehkäpä myös saamme aikaiseksi maakuntajuhlaperinnepäivän viettämisen 50-vuoden tauon jälkeen. Kokkolassa 09.11.2016 Jukka Ylikarjula maakuntajohtaja

4 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TOIMINNAN KUVAUS 2.1 Kuntayhtymän jäsenkunnat ja alueluokittelu Keski-Pohjanmaan liiton varsinaisia jäsenkuntia on vuoden 2017 alussa 8 ja edunvalvontaan osallistuvia osajäsenkuntia on 3 kpl. Sievi eroaa osajäsenyydestä vuoden 2017 alusta. Vuoden 2015 lopussa kaikkien jäsenkuntien (1.1.2016 rakenne) asukasmäärä oli yhteensä 79 988 asukasta, joista täysjäsenkuntien asukasmäärä oli 69 032 asukasta. Osajäsenet ovat mukana liiton edunvalvontatyössä sekä alueen vetovoimaisuuden edistämiseen liittyvissä tapahtumissa. Lakisääteiseen toimintaan liittyvissä tehtävissä, kuten alueiden kehittämislain mukaiseen ohjelmatyöhön sekä maankäyttö- ja rakennusalain mukaiseen kaavoitustyöhön ja kustannuksiin osallistuvat vain varsinaiset jäsenkunnat. 2.2 Maakuntaliiton toimintastrategiat ja suunnittelujärjestelmä Keski-Pohjanmaan liitto on kuntayhtymä, jonka toimintaa ohjaavat mm. seuraavat keskeiset lainsäädännölliset perusteet: - Kuntalaki ja sen nojalla jäsenkuntien hyväksymä perussopimus, - Laki alueiden kehittämisestä sekä rakennerahastosäännökset, - Maankäyttö- ja rakennuslaki. Kuntalaki edellyttää talousarvion lisäksi vähintään kahdelle seuraavalle vuodelle laadittavaa taloussuunnitelmaa. Alueiden kehittämislain nojalla laaditaan maakuntaohjelma 4-vuodelle sekä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2-vuodelle ja maakunnan yhteistyöasiakirja seuraavalle vuodelle. Maankäyttö- ja rakennuslain nojalla on alueiden käytön pidemmän aikavälin ohjaamiseksi laadittava maakuntasuunnitelma. Näiden lisäksi merkittäviä suunnitteluasiakirjoja ovat EU-rakennerahasto-ohjelmakausien suunnitelmat. Alueellinen strategiatyö edellyttää yhteistyötä jäsenkuntien ja alueen kehitysorganisaatioiden kanssa. Strategioissa on tunnistettava alueen kriittiset menestystekijät eli asiat joihin on painotuttava ja joissa tulisi ehdottomasti onnistua. Tälle kehittämistyölle antavat hyvät lähtökohdat: - Keski-Pohjanmaan maakuntastrategia (sisältää maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017),

5 - Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2017-2018 - Keski-Pohjanmaan työllisyysstrategia 2020 sekä työllisyys ja ennakointiselvitys - Keski-Pohjanmaan maaseutustrategia 2020 - Kansainvälisyysstrategia 2020 - Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategia ja sen toteuttamisohjelma - Keski-Pohjanmaan järjestöstrategia 2020 - Kulttuurin, liikunnan, matkailun ja viestintäalojen yhteisstrategia aluekehityksen ja työllisyyden edistämiseksi Keski-Pohjanmaalla 2015-2020 (vetovoimastrategia) - Keski-Pohjanmaan kehityskuva 2040 Maakunnan suunnittelujärjestelmä: Maakuntasuunnitelman 2030 strategiset maakunnan kehittämisen tavoitteet ovat: Missio 2030 Keski-Pohjanmaa on taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti menestyvä sekä yhteisöllinen, vetovoimainen ja turvallinen maakunta. Visio 2030 Elinvoima ja vahva yritystoiminta, korkeatasoinen koulutus ja Keski-Pohjanmaa osaaminen, kansainvälisyys sekä kaksi-ja monikielisyys tekevät on elinvoimainen Keski-Pohjanmaasta kestävän kasvun alueen. Keski-Pohjanmaa kestävän kasvun maakunta hyödyntää monipuolisesti luonnonvarojaan ja hyvää logistista sijaintiaan. Vahva yhteisöllisyys sekä toisistaan ja itsestään huolehtivat ihmiset edistävät väestön hyvinvointia. Omaleimainen identiteetti ja kulttuuri kokoavat ihmiset sekä yhteisöt yhteisten tavoitteiden taakse. Arvot ja periaat- Toimintaamme ohjaavia arvoperiaatteet ovat: teet tasa-arvoisuus, yhteisöllisyys, suvaitsevaisuus sekä luovuus, yrittäjyys ja turvallisuus.

6 2.3 Hallitusohjelma ja kansalliset ohjaavat politiikat Hallitusohjelmaan perustuen on laadittu mm. seuraavat alueiden toimintaa ohjaavat politiikkaohjelmat: - Pääministeri Sipilän hallitusohjelma 29.5.2015 ja sen toimeenpanon suunnitelmat. - Valtakunnallinen alueiden kehittämispäätös. Valmistelussa. - Koulutuksen ja tutkimuksen vuosien 2016-2020 kehittämissuunnitelmat. Valmistelussa. - Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. - Julkisen talouden kehyssuunnitelma vuoteen 2020 saakka ja Kuntatalousohjelma 2016-2019. - Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020. Alueiden kehittämispäätöksen nojalla Työ- ja elinkeinoministeriö hyväksyy mm. kaupunkipolitiikan, maaseutupolitiikan ja saaristopolitiikan toimenpideohjelmat vuosille 2016-2020. Maakuntien kannalta olennaista on myös liikennepoliittisten selontekojen ja suunnitelmien uudistaminen. 2.4 Yhteiset toimintapolitiikat ja organisaatio 2.4.1 Kuntayhtymän organisaatio ja henkilöstö Maakuntaliiton virastossa työskentelee vuonna 2017 kokoaikaisena 14 henkilöä. Toimielimille ja virastolle asetetaan vuosityöohjelmat. Maakuntajohtajan osalta on laadittu johtamissopimus, jonka tavoitteita ja tuloksia arvioidaan tavoitesopimuksen ja kehityskeskustelujen avulla. Henkilöstön tavoite- ja kehityskeskustelut käydään vuosittain. Luottamuselimet arvioivat tavoitteiden toteutumista vaalikauden lopun lisäksi tarvittaessa vuosittain. Henkilöstökysely suoritetaan vuosittain ja saatuja tuloksia hyödynnetään toiminnan jatkuvassa parantamisessa sekä työnvastuiden uudistamisessa. Organisaatiokaavio 11/2015

7 2.4.2 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Hallintosäännön mukaan toiminnot on järjestettävä niin, että organisaation kaikilla tasoilla on riittävä sisäinen valvonta. Ulkoinen valvonta (tilintarkastus) ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline, jonka järjestämisestä vastaa maakuntahallitus. Toteuttamis- ja valvontavastuu on maakuntajohtajalla. Maakuntajohtajan osalta toteuttamis- ja valvontavastuu on maakuntahallituksen puheenjohtajalla. Vastuualueen esimiehillä on vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä ja hoitamisesta alaisensa toiminnan osalta. Sisäinen valvonta tapahtuu maakuntahallituksen alaisuudessa ja sen tavoitteena on varmistaa toiminnan tehokkuus, taloudellisuus, oikeudellisuus, laillisuus ja laatu sekä varallisuuden suojaus vahinkojen ja väärinkäytösten varalta. Sisäinen valvonta on osa johtamistoimintoa, joka kuuluu kaikille esimiehille osana suunnittelun, päätöksenteon, toimeenpanon ja seurannan työketjua. Yleisesti sisäisessä valvonnassa kiinnitetään huomiota mm. henkilöstön pätevyyden ylläpitämiseen, jaksamiseen sekä henkilöstön luotettavuuteen hoitaa tehtäviään. Työn organisoinnin kannalta tärkeää on järkevien tehtävänkuvien rakentaminen. Sisäistä valvontaa sekä riskien hallintaa kehitetään toiminta- ja laatujärjestelmiä sekä tietojärjestelmiä uudistamalla. Johdon raportointi toteutuu saattamalla maakuntahallituksen käsittelyyn kuukausittain viranhaltijapäätökset, hankkeiden loppuraportit ja luettelot lähetetyistä lausunnoista. Talouden ja toiminnan toteutumat raportoidaan hallitukselle neljän kuukauden välein. Riskikartoitus koko liiton toiminnan osalta on tehty 2015. Riskienkartoituksen hyväksyy maakuntajohtaja. Vuosittaista riskien arviointi suoritetaan tilinpäätöksen yhteydessä (KuntaL) vuosittain. Liiton toimintaa ja myös välittävänä toimielimenä toimimista tarkastaa ulkopuolinen tilintarkastaja ja tarkastuslautakunta. Sisäistä tarkastusta suorittaa jokainen johtavassa asemassa oleva viranhaltija oman työnsä kautta. Rakennerahastohallintoon liittyvää riskien valvontaa suorittavat edellä mainitut tahot. Liiton oma tilintarkastaja suorittaa jatkuvaa tarkkailua liiton toimintaan, taloushallintoon liittyen ja raportoi siitä tarkastuslautakunnalle. Tarkastuslautakunta on maakuntavaltuuston valitsema liiton toimintaa valvova toimielin. Rakennerahastotoiminnan riskiarviointi on tehty keväällä 2015. Riskiarvioinnista vastaa rahoituksen osalta EU-koordinaattori ja muilta osin hallintopäällikkö. Työhön osallistuvat kaikki rakennerahastohallinnointiin osallistuvat henkilöt. Petoksentorjuntatoimenpiteet toteutetaan tarvittaessa liiton omien ohjeiden ja sääntöjen puitteissa. Toiminnassa otetaan huomioon petoksien ennaltaehkäisy, havaitseminen, korjaavat toimenpiteet ja syytteeseenpano. 2.4.3 Henkilöstön yhteistoiminta, työsuojelu ja tasa-arvo Henkilöstön esimies-alaissuhteita, työnkuvia ja työtavoitteita on selkiytetty vuoden 2016 aikana. Maakuntaliitossa ns. yhteistoimintaelimenä toimii työhyvinvointiryhmä, johon työntekijät ovat valinneet edustajakseen työsuojeluvaltuutetun. Liiton viranhal-

2.4.4 Kestävä kehitys tijoista työnantajaedustajia ovat maakuntajohtaja, hallintopäällikkö kt-yhdyshenkilönä (palkka-asiamies) sekä kehittämisjohtaja. Liiton työterveyshuolto on järjestetty Kokkolan Työplussan palveluna. Työhyvinvoinnin edistämiseksi on käytössä mm. liikunta- ja kulttuurisetelit. Keski-Pohjanmaan liitto on ollut Savuton työpaikka vuoden 2011 alusta lähtien. Liiton virastossa henkilöstö kokoontuu yhteisiin työkokouksiin vähintään kuukausittain. Jokainen työntekijä kuuluu lisäksi oman vastuualueensa tiimeihin. Maakuntaliitossa noudatetaan hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti henkilöstön yhdenvertaista ja tasa-arvoista kohtelua. Tasavertaisuus toteutuu mm. osaamisen uudistamisessa ja työvälineiden hankinnassa. Yhteisöllisyyttä ylläpidetään säännöllisten virastopalaverien lisäksi koko henkilökunnalle vuosittain järjestettävällä Tykypäivällä sekä lyhytkestoisemmilla tilaisuuksilla. Kansallisten tavoitteiden ja ohjelmien mukaisesti maakuntaliiton toiminnassa, hankinnoissa, kulutuksessa ja jätteiden käsittelyssä noudatetaan ekologisen kestävän kehityksen periaatteita. 8

9 3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 3.1 Maakuntaohjelman toimeenpanon kärkitavoitteet Keski-Pohjanmaan maakuntastrategiaa (Maakuntasuunnitelma 2030 ja Maakuntaohjelma 2014 2017) toteutetaan ja sen toteuttamista seurataan kehittämisteemakohtaisen työryhmätyöskentelyn kautta. Tämä tapa on kehittynyt edellisten maakuntaohjelmakausien aikana ja on todettu hyväksi tavaksi sitouttaa maakunta yhteisiin kehittämisteemoihin. Työryhmätyöskentelyn avulla laadintaan toimeenpanosuunnitelma, joka linjaa keskeiset kehittämisen kohteet ja rahoituksen maakunnassa. Maakuntaohjelman kehittämisteemat strategiakaudella 2014 2017 ovat: Keski-Pohjanmaan Maakuntaohjelman 2014 2017 kehittämisteemat Maakuntaohjelman läpileikkaavia teemoja ovat maaseutu, kansainvälisyys sekä työllisyys. Jokaisen kehittämisteeman sisällä on kehittämisen painopisteitä, joita toteutetaan hankkeiden ja muun kehittämistoiminnan kautta. Visiona ja tavoitetilana on, että vuonna 2030 Keski-Pohjanmaa on Elinvoimainen kestävän kasvun maakunta. Kehittämistoimenpiteitä sekä hankkeita ja niiden toteutumista seurataan työryhmätyöskentelyn kautta. Keväällä 2016 Keski-Pohjanmaan Maakunnan yhteistyöryhmä päätti, että Maakuntaohjelman kehittämisteemoja läpileikkaavaksi teemaksi nostetaan työllisyys. Työllisyyden edistäminen ja keinot työttömyyden vähentämiseen ovat nousseet tärkeimmiksi painopisteiksi ja toimenpiteiksi lähivuosien aikana ja tulee myös tulevaisuudessa olemaan vahvassa roolissa kehittämistoimenpiteissä. Työllisyyden painotusten edistämiseksi ja kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseksi alueella, työllisyysteemaryhmä aloitti toimintansa syyskuussa 2016. Teemaryhmä toimii maakuntaohjelma- ja toimeenpanosuunnitelmatyössä aktiivisesti toteuttaen maakuntaohjelman tavoitteita työllisyyden edistämisen näkökulmasta.

10 Älykkään erikoistumisen strategia / maakuntaohjelma Älykkään erikoistumisen strategian (ÄES) tavoite on uuden liiketoiminnan aikaansaaminen eri osaamisalueita yhdistämällä. Strategia pyrkii löytämään uusia liiketoiminta -aloja, joiden tähtäimessä ovat kansainväliset markkinat. Keski-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategia tavoittelee uutta liiketoimintaa, joka perustuu alueen luonnonvarojen, energia-alan ja kemian osaamisen yhdistämiseen. Kokkolassa sijaitsee Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemianteollisuuden keskittymä sekä maamme kolmanneksi suurin satama. Alueen tutkimus-, kehittämis- sekä koulutusorganisaatiot ovat koonneet voimansa yhteen vaikuttavaksi BIOLAAKSO-verkostoksi, jonka puitteissa älykkään erikoistumisen strategiaa toimeenpannaan. Tärkeässä roolissa on yhteistyö suurteollisuusalueen kanssa. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia etsitään innovaatioista, joita voidaan synnyttää mm. biomassoista, sekä niiden sivuvirroista. Älykkääksi strategian tekee se, miten kemian huippuosaaminen hyödynnetään prosessissa. Yhteiset osaamiset profiloituvat tällä hetkellä mm. seuraaviin: biomassojen jalostus korkean lisäarvon tuotteiksi, biotalouden sivutuotevirrat uusien tuotteiden raaka-aineina, luonnonvara-alan maankäytön ohjaaminen, optimointi ja ympäristövaikutusten hallinta, energiatuotannon hybridiratkaisut, bioenergian kestävä tuotanto, prosessiteollisuuden ja prosessiosaamisen vahvistaminen, akkumateriaalien ja akkukemikaalien tutkimustoiminta, sekä materiaalitekniikan tutkimustoiminta. Älykkään erikoistumisen strategiaa toteutetaan Keski-Pohjanmaalla osana Osaava Keski- Pohjanmaa kehittämisteemaa. Viime vuoden toimeenpanosuunnitelmassa käynnistettiin usean hankkeen kokonaisuus, jolle haettiin rahoitusta mm. hallituksen kärkihankehauista. Näiden hankkeiden toteutumista ja vaikutuksia seurataan kehittämisteemassa Osaava Keski-Pohjanmaa. Osaava Keski-Pohjanmaan kehittämisen painopisteet vuosille 2014 2017: Osaamisen ja alueellisen koulutusjärjestelmän kehittäminen Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi Tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen Osaava Maaseutu Liiketoimintaosaamisen lisääminen Biotalouden mahdollisuuksien edistäminen Luonnonvara-alan innovaatioympäristöjen kehittäminen Kansainvälisyys Kansainvälisen kilpailukyvyn lisääminen Työllisyys Koulutus- ja osaamistarpeista huolehtiminen Keskeiset kehittämiskokonaisuudet vuosille 2017 2018: Osaava Keski-Pohjanmaan keskeiset kehittämisen painotukset ovat vuosille 2017 2018: - alueellisen koulutusjärjestelmän kehittäminen, - alueellisen innovaatioympäristön kehittäminen, - tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen, sekä - älykkään erikoistumisen strategian toteuttaminen.

11 Yrittävä Keski-Pohjanmaan kehittämisen painopisteet vuosille 2014 2017: Suurteollisuuden tarpeista huolehtiminen Kasvuhakuisten yritysten tukeminen Tuottavuuden ja laadun nostaminen Uuden yritystoiminnan synnyttäminen ja yrittäjyyden tukeminen Toimivat työmarkkinat Sähköisten palvelujen lisääminen Yrittävä maaseutu Yritysten kilpailukyvyn ja kannattavuuden kehittäminen Vahvan ja monipuolisen alkutuotannon ja sitä palvelevan yritystoiminnan kasvun vahvistaminen Kansainvälisyys Kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö Työllisyys Uusien työpaikkojen syntymisen edistäminen Keskeiset kehittämiskokonaisuudet vuosille 2017 2018: Yrittävä Keski-Pohjanmaan keskeiset kehittämisen painotukset vuosille 2017 2018 ovat: Työllisyyskokeilun toteuttaminen ja sitä tukeva hanketoiminta, AIKO/ERM -ohjelman toteuttaminen alueella maaseutu- ja maatilayrittäjyyden kannattavuuden, liiketoiminnan laajentamisen ja yritysyhteistyön lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet, joissa tavoitteena on uusien tuotteiden, uusien toimintatapojen, uuden liiketoiminnan synnyttäminen ja palveluyrittäjyyden vahvistaminen maaseudulla. Hyvinvoiva Keski-Pohjanmaan kehittämisen painopisteet vuosille 2014 2017: Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kasvattaminen Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutusten edistäminen Tarpeenmukaisten hyvinvointipalvelujen turvaaminen Elinympäristön turvallisuuden, viihtyvyyden ja arjen sujuvuuden vahvistaminen Hyvinvoiva maaseutu Paikallislähtöisen kehittämisen ja uusien innovaatioiden hyödyntämisen edistäminen Kansainvälisyys Hyvinvointialojen kansainvälistäminen Työllisyys Työvoimareservi/syrjäytymisen ehkäisy

12 Keskeiset kehittämiskokonaisuudet vuosille 2017 2018: Hyvinvoiva Keski-Pohjanmaan keskeiset kehittämisen painotukset vuosille 2017 2018 ovat: Maakunta- ja sote-uudistus Työllisyyskokeilun toteuttaminen ja sitä tukeva hanketoiminta Julkisten ja yksityisten palveluiden kehittäminen digitalisaation hyödyntäminen kolmannen sektorin parempi huomioiminen hyvinvointialan kansainvälistäminen Järjestöstrategian laadinta Vetovoimastrategian jalkauttaminen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden hyvinvointialojen toimijat tekevät keskenään tavoitteellisesti tiivistä yhteistyötä ja alueella on vahvaa yhteisöllisyyttä. Yhteistyötä tukee osaltaan myös vahva kolmas sektori, hyvä yhteistyö kulttuurin ja liikunnan toimijoiden kanssa sekä asiakkaiden osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja koulutusorganisaatioiden koulutustarjontaa järjestetään molemmilla kotimaisilla kielillä. Toimiva Keski-Pohjanmaan kehittämisen painopisteet vuosille 2014 2017 Saavutettavuus Asumisen ja vapaa-ajan liikennetarpeiden sujuvuus Pk-yritysten kuljetusketjujen toimivuus Satamien ja teollisuuden logistiset yhteydet Tietoverkon saatavuus Luonnonvarojen kestävä käyttö Tehokas mutta kestävän kehityksen mukainen hyödyntäminen Uusiutuvan energian osuuden kasvu Pohja- ja pintavesien turvaaminen TOIMIVA Keski- Pohjanmaa Toimiva toimintaympäristö Yhdyskuntarakenne, maankäyttö, kaavoitus ja liikennejärjestelmät Luonto- ja kulttuuriarvojen kattava huomioiminen Maakunnan vetovoimaisuuden ylläpitäminen Toimiva maaseutu Alemman tieverkon perusparannus- ja kunnossapitotarpeet maaseutuelinkeinojen turvaamiseksi (mm. puuhuolto) Saavutettavuuden kehittäminen ja asumisen mahdollisuuksien turvaaminen Kansainvälisyys Liikenneverkostot ja saavutettavuus toimivat Keskeiset kehittämiskokonaisuudet vuosille 2017 2018: Toimiva Keski-Pohjanmaan keskeiset kehittämisen painotukset vuosille 2017 2018 ovat: Keski-Pohjanmaan kehityskuva 2040 Toimivat yhteydet toimivat kansainväliset yhteydet matka- ja kuljetusketjujen kehittäminen Luonnonvarojen kestävä käyttö biokaasujen sekä muiden biotuotteiden jalostaminen uusiutuvan energian tuotanto maakunnan kaivannaisvarojen hyödyntäminen ja jatkojalostaminen ekotehokas rakentaminen sekä materiaalien ja sivuvirtojen uudelleen hyödyntäminen

Keski-Pohjanmaalle tärkeimmät valtion investointihankkeet ovat: - kaksoisraide Kokkola Ylivieska -kaksoisraiteen toteutuminen aikataulussa, - Kokkolan meriväylän syventäminen 14 metriin, - mt 749 ja sataman raiteen eritasoliittymä (4,9 M ), - vt 8 liikennejärjestelyt osuudella Kokkolan kiertoliittymä vt28 - kt 63 kehittäminen välillä Evijärvi Kaustinen - vt 13 kehittämisselvityksessä todettujen kiireellisimpien toimenpiteiden toteuttaminen - Ylivieska Iisalmi Kontionmäki -raiteen kohtaamispaikkojen lisääminen ja pidentäminen 3.2 Hallitusohjelman kärkihankkeet Keski-Pohjanmaalla Itsehallintoalueet ja sote-järjestelmä Uudet maakunnat aloittavat 1.1.2019. Vuoden 2017 aikana tulevat voimaan uudet maakunta- ja sotelait. Lisäksi käsittelyyn tulee mittava kokonaisuus erityislakeja, jotka määrittelevät tarkemmin uuden maakunnan tehtävät ja toiminnan. Uudistusten valmistelu on haastava tehtävä vuosina 2017-2018 jokaisessa maakunnassa. Keski-Pohjanmaan strategiset kärkihankkeet Hallitusohjelmassa panostetaan ns. kärkihankkeisiin, joiden avulla pyritään saattamaan Suomi nousun tielle. Kärkihankkeisiin varataan miljardin rahoitus, lisäksi korjausvelan lyhentämiseen varataan 600 m. Hallituksen kärkihanketeemat ovat: Työllisyys- ja kilpailukyky (170 m ), Osaaminen ja koulutus (300 m ), Hyvinvointi ja terveys (130 m ), Biotalous ja puhtaat ratkaisut (300 m ), Toimintatavat (100 m ) ja Digitalisaation edistäminen. Keski-Pohjanmaan ja Kokkolan alueen vahvuus on Kokkolan suurteollisuus ja kemian teollisuus, jota täydentää biotalouden ja myös maaseudun osaaminen. Hallitusohjelman kärkihankkeisiin vuosille 2016-2018 Keski-Pohjanmaa esittää tavoitetta olla tutkimustoiminnan tuotteistamisen ja uuden liiketoimintamahdollisuuksien synnyttämisen pilottialue. 1. Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Kemian ja biotalouden osaamiskeskittymä Kokkolaan ja Keski-Pohjanmaalle on luontaisesti muodostunut kemian ja biotalouden osaamiskeskittymä, jonka uniikki lisäarvo muodostuu vahvan kemianteollisuuden ja luonnonvara-alan rajapinnalla tapahtuviin uusiin innovaatioihin ja korkeaan osaamiseen. Osaamiskeskittymän tärkeimpänä konkreettisena tavoitteena on Kokkolan biojalostamon ja siihen liittyvien arvoketjujen suunnittelu, tuotteistaminen ja toteutus. 2. Osaaminen ja koulutus: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi Tavoittelemme alueellista koulutuksen digiloikkaa, sillä maakunnassa on pitkään panostettu uusien oppimisympäristöjen luomiseen ja kehittämiseen. Kokkolan yliopisto-keskus Chydeniuksen asiantuntijuutta hyödynnetään laajasti jo nyt pedagogiikan päivittämisessä digiaikaan, tästä esimerkkinä lukuisat tilauskoulutukset ympäri maata. 13

Vahvaa tutkimustoimintaa yritystoiminnan rajapinnassa. Alueellisen koulutuksen ja tutkimuksen taustalla tulee olla alueen elinkeinotoimijoiden palveleminen. Tutkimuksen tulee nähdä tulevaisuuteen mutta myös olla ratkaisemassa yritysten uusien tuotteiden ja tuotantomenetelmien haasteita. Tutkimuksessa syntyneiden tulosten tulee siirtyä innovaatioiksi eli kaupallistetuiksi tuotteiksi. Tavoitteena on uusien innovaatioiden syntyminen vahvan tutkimustoiminnan pohjalta ja luoda tutkimustulosten ja kaupallistamisen Living Lab - ympäristö. 3. Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen: Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri Kokonaisvaltainen yrityspalveluiden toimintamalli. Elinkeinopolitiikan toimijoiden roolit voidaan jäsentää rahoittajiin, yritysneuvonnan toteuttajiin, hanketoteuttajiin ja etujärjestöihin. Tavoitteena on pilotoida yritysten palveluympäristön uusi toimintamalli kehitysyhtiöiden, valtion yrityspalveluiden, maakunnan liiton sekä tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden välillä. 14 3.3 Maakuntaliiton suunnitelmakauden 2017-2019 päätavoitteet Alueen ja samalla Keski-Pohjanmaan liiton on painotettava kehittämis- ja edunvalvontatoimintaa strategisiin painopisteisiin lähivuosina. Kriittisiä menestystekijöitä eli yleisiä ja yhteisiä suunnitelmakauden onnistumista vaativia kärkitavoitteita ovat: 1) Uuden maakuntahallinnon perustaminen. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan palvelutason säilyttäminen vähintään nykyisellä tasolla. 2) Työllisyys sekä yritysten ja työelämän kilpailukyky. 3) Edunvalvonnan vahvistaminen sekä sisäisen yhteistyön ja ulkoisten verkostosuhteiden vahvistaminen. 4) Alueen vetovoima (palvelutaso), markkinointikyky (tunnettuisuus), saavutettavuus (infra ja logistiikka) ja tasapainoinen kehittäminen (maaseutu ja kaupungit) sekä kansainvälisyys. 5) Kansalaislähtöinen, moniarvoinen, turvallinen ja hyvinvoiva alue. Kansalaisten osallisuuden vahvistaminen. 6) Ulkoisen kehittämisrahoituksen (EU, kansallinen) korkea taso alueella sekä hankeosaamisen innovatiivisuus. MYR:n roolin vahvistaminen ja alueen pääsy mukaan kansallisiin kasvuverkostoihin. 7) Aluevaikuttavuusorganisaatioiden (TKI, koulutus) kehittyminen alueella sekä tutkimuslaitostoiminnan resurssien alueellinen vahvistuminen. 8) Toimivat ja kustannustehokkaat julkiset hallinto- ja palvelujärjestelmät. 9) Uuden maakuntaohjelman laatiminen 2018-2021 Tavoitteiden sisältöjä on määritelty tarkemmin vastuualueiden tavoitteissa.

15 TALOUSARVION 2017 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2017-2019 PERUSTELUT 4.1 Talousarvion sitovuus ja tasapainotus Maakuntavaltuusto on vuoden 2011 alusta vahvistanut valtuuston nähden sitoviksi tulosalueiksi a) lakisääteisen toiminnan, b) liiton muun kehittämistoiminnan eli edunvalvonnan, c) hanketoiminnan sekä d) rahoituksen eli jäsenkuntaosuudet. Sitova määrärahataso on kunkin tulosalueen nettomääräraha. Valtuustoon nähden tilivelvollisia ovat maakuntahallitus ja maakuntajohtaja. Vuoden 2017 talousarvion laadinnassa lähtökohtana on jäsenkuntaosuuksien nollakasvu. 4.2 Tuloslaskelma TA 2015 Euro TA 2016 Euro TA 2017 Euro Muutos %tp TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 283 200 1 235 700 1 217 634-1,5 Tuet ja avustukset 178 950 250 750 137 700-45,1 Muut toimintatuotot 65 800 81 000 56 000-30,9 Yhteensä 1 527 950 1 567 450 1 411 334-10,0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 748 670 731 000 747 580 2,3 Henkilöstösivukulut 161 400 159 200 156 780-1,5 Palvelujen ostot 512 500 553 450 513 067-7,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 41 400 31 100 27 100-12,9 Muut toimintakulut 93 800 91 800 99 300 8,2 Yhteensä 1 557 770 1 566 550 1 543 827-1,5 TOIMINTAKATE/KÄYTTÖKATE -29 820 900-132 493-14821,4 RAHOITUSTUTOTOT JA -KULUT Korkotuotot 1 000 1 000-100,0 Korkokulut -1 900-1 900-1 000-47,4 Muut rahoituskulut Yhteensä -900-900 -1 000 11,1 VUOSIKATE/TILIKAUDEN TULOS -30 720 0-133 493 SATUNNAISET ERÄT Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN TULOS -30 720 0-133 493 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOKSET Rahastojen muutos 133 493 Varausten muutos TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ -30 720 0 0

16 4.3 Tulosalueiden määrärahat Liiton lakisääteinen toiminta TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019 Tulot 19 200 1 000 3 000 1 000 0 Kulut 996 320 956 500 1 049 627 1 000 000 Yhteensä netto -977 120-955 500-1 046 627-999 000 0 Liiton muu toiminta TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019 Tulot 49 000 44 500 36 300 1 000 0 Kulut 385 800 324 700 340 300 350 000 0 Yhteensä netto -336 800-280 200-304 000-349 000 0 Liiton hallinnoimat hankkeet TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019 Tulot 180 550 286 250 154 400 75 000 0 Kulut 180 550 286 250 154 400 75 000 0 Yhteensä netto 0 0 0 0 0 Rahoitus Kuntien osuudet Rahoitus yhteensä TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019 1 283 200 1 235 700 1 217 634 1 217 000 0 1 283 200 1 235 700 1 217 634 1 217 000 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019-30 720 0-132 993-131 000 0

17 4.4 Rahoituslaskelma TA 2016 TA 2017 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate 0 0 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit 0 0 Pitkäaikaisten lainojen lyhennys 0 0 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 0 0 Kassavarojen muutos 0 0 4.5 Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2017 Keski-Pohjanmaan liiton osajäsenkuntien osalta rakenteessa tapahtuu muutoksia, kun Sievin kunta ei ole enää 1.1.2017 lukien Keski-Pohjanmaan liiton edunvalvontajäsenkunta. Kunta As.luku 31.12.2015 Osuus peruspo Liiton muu toiminta Liiton laki-sääteinen toiminta Kuntaos TA-2017 yht euro Kuntaos TA-2016 yht euro Muutos % Halsua 1 225 7 837 4 303 16 956 21 259 21 246 0,1 Kannus 5 590 37 176 19 635 77 373 97 009 98 114-1,1 Kaustinen 4 305 25 461 15 122 59 587 74 468 74 468 0,3 Kokkola 47 570 300 000 167 094 658 436 825 530 822 013 0,4 Lestijärvi 798 4 928 2 803 11 045 13 848 14 205-2,5 Perho 2 931 14 694 10 295 40 569 50 865 50 300 1,1 Toholampi 3 311 21 427 11 630 45 829 57 459 58 315-1,5 Veteli 3 302 21 288 11 599 45 704 57 303 58 106-1,4 Kalajoki 0 0 0 0 Reisjärvi 2 894 5 358 10 165 10 165 10 169 0,0 Sievi 0 0 18 066-100,0 Kinnula* 1 745 6 129 6 129 6 190-1,0 Kruunupyy (sk 14,3%) 956 1 651 3 358 3 358 4 508-25,5 **(14,3*6662%) Yht kaikki kunnat 74 627 439 820 262 134 955 500 1 217 634 1 235 700-1,5 Yht "peruskunnat" 69 032

18 5. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VASTUUALUEITTAINUONNA 2017 5.1 Luottamushenkilöhallinto Maakuntavaltuuston 2013-2016 toimikausi jatkuu keväälle 2017. Keväällä 2017 käydään kunnallisvaalit ja sen jälkeen liiton jäsenkunnat kutsuvat kuntien edustajista koostuvat edustajainkokouksen koolle. Kuntien edustajainkokous valitsee jäsenkuntien valtuutetuista maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Uuden maakuntavaltuuston ensimmäinen kokous pidetään elokuussa 2017. Maakuntavaltuusto valitsee maakuntahallituksen ja tarkastuslautakunnan. Maakuntahallitus asettaa maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) ja sihteeristön sekä eräät työryhmät ja mahdolliset toimikunnat. Lisäksi maakuntahallitus nimeää liiton edustajat yhteistyöorganisaatioiden edustajiksi. Maakuntavaltuusto päättää liiton hallintosäännöstä, toiminnan tavoitteista ja taloudesta sekä keskeisimmistä liiton toimintaa ohjaavista ohjelmista ja suunnitelmista. Vuonna 2017 maakuntavaltuusto kokoontuu 3 varsinaiseen kokoukseen. Maakuntahallitus vastaa liiton hallinnosta ja käytännön toiminnasta sekä toteuttaa valtuuston aluekehitystyölle, alueiden käytön suunnittelulle sekä edunvalvonnalle asettamia tavoitteita. Maakuntahallitus osallistuu maakunnan kehittämistä, maakuntakaavoitusta ja edunvalvontaa koskettavien asioiden käsittelyyn jo valmisteluvaiheessa. Vuonna 2017 maakuntahallitus kokoontuu noin 10 kertaa. Tarkastuslautakunta suorittaa liiton toiminnan ja talouden tarkastuksen oman hyväksymänsä erillisen toimintasuunnitelman perusteella. Vuonna 2017 tarkastuslautakunta kokoontuu 4-5 kertaa. Maakunnan yhteistyöryhmän tehtävänä on EU:n rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanon ja alueen kehittämisen toimenpiteiden yhteensovittaminen. Kaikki alueella rahoitettavat EAKR ja ESR -hankkeet käsitellään yhteistyöryhmässä tai sen asettamassa sihteeristössä. Yhteistyöryhmässä ovat 3-kantaperiaatteella edustettuina a) maakunnan liitto ja sen jäsenkunnat, b) ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset ja muut valtionhallinnon organisaatiot sekä c) alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät työmarkkinaja elinkeinojärjestöt. Vuonna 2017 MYR kokoontuu noin 4 kertaa. 5.2 Lakisääteisen toiminnan tavoitteet 5.2.1 Ohjelmaperusteinen aluekehitys Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030 ja Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2014-2017 Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma ovat toimintaa keskeisesti ohjaavat asiakirjat, jotka on hyväksytty maakuntavaltuustossa keväällä 2014 ja ovat voimassa vuoteen 2017 saakka. Maakuntaohjelmaa toteutetaan neljällä toiminta-

linjalla (Osaava Keski-Pohjanmaa, Yrittävä ja elinvoimainen Keski-Pohjanmaa, Hyvinvoiva Keski-Pohjanmaa, Toimiva Keski-Pohjanmaa). Tavoitteet/Toteutus Koko maakunta kasvuun -tavoitetta korostaaksemme maaseutu on nostettu toimintalinjojen yhteiseksi läpileikkaavaksi teemaksi. Alkuvuodesta 2016 Maakunnan yhteistyöryhmä asetti tavoitteekseen työttömyyden kasvun taittamisen ja työllisyyden edistämisen. Maakuntahallituksessa työllisyyden edistämisen teema nostettiin myös maakuntaohjelman uudeksi läpileikkaavaksi teemaksi maakuntaohjelmassa. Uusi nimetty työllisyysteemaryhmä on myös aloittanut toimintansa. Tavoitteena on saada keskeiset hankkeet ja asiakokonaisuudet näkymään Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski- Suomen ELY:n tulossopimuksissa. Maakuntaohjelman tavoitteiden toteutumista seurataan työryhmissä, jotka kokoontuvat 3-4 kertaa vuodessa. Neuvotteluja ELY:jen kanssa käydään säännöllisesti sekä maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman että ELY:n tulossopimuksen valmisteluvaiheessa että toteutuksen aikana. Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2017-2018 Maakuntaohjelmaa toteutetaan joka toinen vuosi laadittavan toimeenpanosuunnitelman kautta. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma vuosille 2017 2018 on hyväksytty maakunnan yhteistyöryhmässä 13.10.2016. Toimeenpanosuunnitelma sisältää Maakunnan yhteistyöryhmän hyväksymä vuoden 2017 rahoitussuunnitelman sekä alustavan suunnitelman vuodelle 2018, joka tulee toimittaa Työ- ja Elinkeinoministeriölle 21.10.2016 mennessä. Toimeenpanosuunnitelma sisältää: - maakunnallisten kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuuden tilannekatsaus - maakuntauudistuksen toteuttamisen malli ja mahdollisuudet - keskeiset maakuntaohjelmaa toteuttavat hanke- ja toimenpide-esitykset, ml. AIKO/ERM -hankkeiden toteuttaminen Keski-Pohjanmaalla - maakuntien yhteistoiminta-alueiden (YTA) ja muut maakuntien yhteiset toimenpiteet ja keskushallinnolle tehtävät aloitteet. - painopisteet joihin kansallista ja Euroopan unionin rahoitusta kohdennetaan sekä - maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan liittyvän Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoitussuunnitelman vuosille 2017-2018 ja maakuntakohtaiset kulmaluvut 2017 ja 2018 - liitteenä Keski-Pohjanmaan varautumissuunnitelma Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa vuosille 2017-2018 on valmisteltu yhteistyössä alueen toimijoiden, rahoittajien, maakuntaliittojen sekä muiden sidosryhmien kanssa vuoden 2016 aikana. Yhteistyön ja kumppanuuden merkitys alueellisessa suunnittelutyössä on keskeinen. Keski-Pohjanmaalla on käynnistetty uuden strategian laadinta käsittäen maakuntasuunnitelman vuosille 2040, sekä maakuntaohjelman vuosille 2018 2021. Nykyiset ohjelmat ovat voimassa vuoden 2017 loppuun. Ministeriö on kehottanut alueita aloittamaan valmistelut nykyisten voimassaolevien lakien pohjalta ja tarkempia ohjeistuksia tulee marraskuussa 2016. Maakunnan kehittämisen asiakirjat pohjautuvat: - Lakiin alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista 7/2014 sekä valtioneuvoston asetukseen alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista 356/2014, sekä 19

- Maankäyttö- ja rakennuslakiin 132/199 ja maankäyttö- ja rakennusasetukseen 895/1999. - valmistelua ohjaa laki ja asetus viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 200/2005, 347/2005 Maakuntaohjelmassa huomioitavia asioita ovat mm. ALKE -päätöksen painopisteet, Alueiden vahvuudet -hankkeen tulosten hyödyntäminen, AIKO/ERM ohjelma, sekä maakuntauudistukseen valmistautuminen. Maakunnissa on toteutettu syksyn aikana mm. nykyisten maakuntaohjelmien arviointi, jonka tuloksia hyödynnetään suoraan uuden valmistelussa. Maakuntauudistus tulee vaikuttamaan suuresti alueen palvelutarjontaan (mm. kasvupalvelut) jota kautta maakuntaohjelman valmistelutyö linkittyy vahvasti maakuntauudistuksen kanssa toisiinsa. Nämä prosessit valmistellaan maakuntaliitossa yhteen sovittaen, alueen kanssa yhteistyössä, laajalla kokoonpanolla. Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 rakennerahasto-ohjelma Tavoitteet Tavoitteena on ohjelmavarojen tehokas, tuloksellinen ja täysimääräinen käyttö. Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti sekä raportoidaan varojen käytöstä ja kohdentumisesta maakunnan yhteistyöryhmälle ja sen sihteeristölle. Keski-Pohjanmaan rakennerahastovarojen kohdentamispainotukset linjataan vuosittain maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa, jonka hyväksyy maakunnan yhteistyöryhmä (MYR). Viimeisin toimeenpanosuunnitelma on tehty vuosille 2017-2018. Maakunnan yhteistyöryhmä ja sen sihteeristö päättää rahoituksen kohdentamisesta yksittäisille hankkeille sekä huolehtii rakennerahasto-ohjelman toteutumisen seurannasta. Keski-Pohjanmaan koko rakennerahastotoiminnan (EAKR, ESR) painotuksina vuosina 2017-2018 ovat o Yritysten kasvun, kansainvälistymisen ja viennin edistäminen o Keski-Pohjanmaan Innovaatiokeskuksen perustaminen uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi ja tutkimustulosten kaupallistamiseksi o Alueellisen innovaatioympäristön kehittäminen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan jalostaminen elinkeinoelämän uudistumista ja vahvistumista palvelevaksi o Työllisyyden edistäminen ja alueellisten työllisyysratkaisujen kokeellinen kehittäminen heikossa työmarkkina-asemassa olevien työmarkkina-aseman vahvistamiseksi o Alueellisen koulutusjärjestelmän kehittäminen muuttuva ja digitalisoituva toimintaympäristö huomioiden o Työmarkkinoiden ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen heidän sosiaalista osallisuutta sekä köyhyyden torjuntaa tukevalla tavalla Keski-Pohjanmaan liiton rahoitusta kohdennetaan vuosina 2017-2018 erityisesti - uuden maaseudun palveluyrittäjyyden syntymisen tukemiseen - pk-yrityksiä ja työvoiman liikkuvuutta palvelevan logistiikkayhteistyön kehittämiseen - työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin 20

- Keski-Pohjanmaan Innovaatiokeskuksen perustamiseen uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi ja tutkimustulosten kaupallistamiseksi - alueen kärkitoimialoihin liittyvien oppimisympäristöjen uudistamiseen aikaa ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavaksi - vähähiilisyyttä edistävään toimintaan (mm. energiatehokkuus) Interreg Pohjoinen 2014-2020 EU-ohjelma Interreg Pohjoinen tukee rajat ylittävää yhteistyötä ja sen tarkoituksena on taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen vahvistaminen kaudella 2014-2020. Pohjoinen-ohjelman kokonaisvaltainen tavoite on ohjelma-alueen kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistaminen. Ohjelman piiriin kuuluvat Pohjois-Ruotsi, Pohjois-Suomi, Pohjois-Norja sekä saamelaisalueet. Alue eroaa muista Euroopan alueista omien erityispiirteidensä kylmän ilmaston, kaamoksen, suurten luonnonalueiden ja runsaiden luonnonvarojensa vuoksi. Pohjoinen-ohjelmassa on tunnistettu neljä toimintalinjaa, joilla on suurimmat kehitysmahdollisuudet ja joilla voidaan hyödyntää rajat ylittävää yhteistyötä: Tutkimus ja innovaatiot, Yrittäjyys, Kulttuuri ja ympäristö ja Yhteiset työmarkkinat. Horisontaalisia kriteerejä käytetään työkaluna hanketulosten parantamiseksi. Pohjoinen-ohjelmassa käytettävät horisontaaliset kriteerit ovat kestävä kehitys, yhdenvertaiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys, tasa-arvo sekä saamen kieli saamelaisissa hankkeissa. Keski-Pohjanmaalta on lähtenyt hyvin Pohjoisen-ohjelman hankkeita liikkeelle. Varsinainen hankkeiden vaikuttavuus voidaan arvioida ohjelmakauden lopulla. Interreg Botnia-Atlantica 2014-2020 Ohjelmakaudella 2014 2020 Botnia-Atlantica-alue kattaa kuusi aluetta/lääniä sekä yhden kunnan kolmessa maassa. Suomessa alueeseen kuuluvat Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnat, Ruotsissa Västerbottenin ja Västernorrlannin läänit sekä Nordanstigin kunta Gävleborgin läänissä ja Norjassa Botnia-Atlantica-alueeseen kuuluu Nordland fylke. Ohjelma-alueella on kaksi maiden välistä rajaa: meressä kulkeva raja Suomen ja Ruotsin välillä, sekä Ruotsin ja Norjan välinen maaraja. Meressä kulkevaan raja-alueeseen kuuluvat Merenkurkku ja sen pohjois- ja eteläpuolella olevat Pohjanlahden alueet. Pohjanlahden meri ja saaristo ovat yhteinen resurssi rajan molemmilla puolilla oleville alueille. Yhteisen geologisen historian muodostama merellinen perintö on myös perusta yhteiselle maailmanperinnölle joka koostuu Korkeasta rannikosta ja Merenkurkun saaristosta. Tunturit ovat resurssi sekä Ruotsille että Norjalle luonto- ja virkistäytymismahdollisuuksien vuoksi, jonka lisäksi ne muodostavat yhteisen matkailukohteen. Botnia-Atlantica 2014-2020 on jaettu neljään toimintalinjaan (Innovaatio, Elinkeinoelämä, Ympäristö ja Kuljetus), jotka perustuvat Komission yhteentoista temaattiseen tavoitteeseen. Hankkeiden joille myönnetään rahoitusta, tulee työskennellä yhden toimintalinjan ja yhden toimintalinjakohtaisen erityistavoitteen puitteissa. Keski-Pohjanmaalta on lähtenyt hyvin Botnia-Atlantica -ohjelman hankkeita liikkeelle. Varsinainen hankkeiden vaikuttavuus voidaan arvioida ohjelmakauden lopulla. 21

22 Interreg Itämeri 2014-2020 Itämeren alueen ohjelma (Interreg Baltic Sea Region) on yhdentoista maan välinen valtioiden välisen yhteistyön ohjelma. Ensimmäinen Itämeren alueen Interreg-ohjelma käynnistyi vuonna 1997 ja nykyinen ohjelmakausi on järjestyksessä neljäs. Edelliseltä ohjelmakaudelta lähtien ohjelmalla on keskeinen rooli EU:n Itämeri-strategian toteuttamisessa. Ohjelma-alueeseen kuuluvat EU:sta Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua ja Puola kokonaisuudessaan sekä Saksan pohjoiset alueet. EU:n ulkopuolelta alueeseen kuuluvat Norja ja Valko-Venäjä kokonaisuudessaan sekä ja Venäjän luoteiset alueet. Keski-Pohjanmaa on päässyt alkaneella ohjelmakaudella hyvin hankkeisiin mukaan. Varsinainen hankkeiden vaikuttavuus voidaan arvioida ohjelmakauden lopulla. Interreg Pohjoinen periferia ja arktinen 2014-2020 The Northern Periphery and Arctic (NPA) 2014-2020 muodostuu 9 partnerimaan ohjelmaalueesta. NPA on osa Euroopan alueellista yhteistyötä ja osa rakennerahastovarojen käyttöä. EU:n ulkopuolisilta partnerimailta tulee vastaava tukiosuus ohjelmalle. Maantieteellisistä eroista huolimatta laaja ohjelma-alue jakaa useita yhteisiä kehityshaasteita ja mahdollisuuksia, jotka parhaiten ratkaistaan ylikansallisella yhteistyöllä. Ohjelman vision mukaan tuetaan elinvoimaisten ja kilpailukykyisten yhteisöjen kehittymistä edistämällä innovaatioita, yrittäjyyttä ja kasvualoitteita kestävän kehityksen periaattein. NPA ohjelma on keskipohjalaisille toimijoille avoin, joskin osallistuminen hankeyhteistyöhön on ollut toistaiseksi vähäistä. Varsinainen hankkeiden vaikuttavuus voidaan arvioida ohjelmakauden lopulla. Interreg Europe 2014-2020 Interreg Europe -ohjelma tukee julkisten ja julkisluonteisten viranomaisten yhteistyötä aluekehityksen tavoitteiden ja ohjelmatyön vaikuttavuuden parantamiseksi. Se tarjoaa eri puolilla Eurooppaa sijaitseville organisaatioille mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia ja näkemyksiä julkisten politiikkojen toimivuudesta. Tätä kautta on mahdollista löytää uusia ratkaisuja omalle strategiselle kehittämistyölle. Ohjelman toimintalinjoja ovat: Tutkimus, teknologian kehittäminen ja innovaatiot, Pk-yritysten kilpailukyky, Vähähiilinen talous ja Ympäristö ja luonnonvarojen käytön tehokkuus. Keski-Pohjanmaan hankehakemus P-IRIS on sihteeristön arviointivaiheessa syksyllä 2016 hyväksytty toteuttavaksi. NSPA yhteistyö Keski-Pohjanmaan liitto osallistuu Pohjois- ja Itä-Suomen maakuntaliittojen yhteistyössä ns. NSPA (Northern Sparesly Populated Areas) -verkoston toimintaan. NSPA on teettänyt OECD tutkimuksen aluekehityksen haasteista ja mahdollisuuksista EU:n pohjoisilla alueilla tulevan ohjelmakauden aluekehityksen suuntaamiseksi.

23 5.2.2 Aluesuunnittelu Maakuntakaavoitus ja vahvistetut vaihekaavat Maakunnan liitolla on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen tehtävä laatia maakuntakaavaa ja huolehtia kaavan pitämisestä ajan tasalla. Keski-Pohjanmaalla maakuntakaava laaditaan vaiheittain siten, että vaihekaavat muodostavat kokonaismaakuntakaavan. Maakuntakaavassa sovitetaan yhteen valtakunnalliset tavoitteet ja maakunnan tahtotila. Maakuntakaava on oikeusvaikutteinen asiakirja, joka ohjaa kuntien kaavoituksen laatimista sekä alueidenkäyttöön vaikuttavia ratkaisuja. Viranomaisilla on velvoite edistää maakuntakaavan toteutumista, mikä koskee myös maakunnan liittoa aluekehitysviranomaisena. Maakunnan liiton valtuusto hyväksyy maakuntakaavan. Vuoden 2016 alusta on luovuttu maakuntakaavojen vahvistamismenettelystä. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet uudistuvat vuonna 2017. Tavoitteet/Toteutus Keski-Pohjanmaan liitto huolehtii maakuntakaavan ajantasaisuudesta sekä seuraa, edistää ja kehittää vahvistettujen maakuntakaavojen toteutumista. Tämä toteutetaan: - seuraamalla valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita sekä lainsäädäntöä ja osallistumalla niiden valmisteluun - osallistumalla viranomaisneuvotteluihin, - antamalla lausuntoja alempiasteisista kaavoista ja muista alueiden käytön suunnitteluun liittyvistä suunnitelmista sekä - osallistumalla aluesuunnittelun vastuualueen ohjaus-, työ- ja seurantaryhmiin sekä muihin tilaisuuksiin. Maakuntakaava Mannertuulivoimaa sekä maisema- ja kulttuuriympäristöjä käsittelevä 4. vaihekaava valmistui vuoden 2015 keväällä ja vahvistettiin ympäristöministeriössä 22.6.2016 aikaisemman maankäyttö- ja rakennuslain menettelyn mukaan. Ympäristöministeriö määräsi kaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. 4. vaihemaakuntakaavasta jätetty valitus on käsiteltävänä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Keski-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaava muodostuu 4. vaihemaakuntakaavan ohella niistä vaiheiden 1. 3. merkinnöistä, joita myöhemmin vahvistuneet vaihekaavat eivät ole kumonneet. Voimassa oleva maakuntakaavayhdistelmä on luettavissa Keski-Pohjanmaan liiton internetsivuilla. Maakuntakaavoituksen vaihekaava 5 Kauppaa, ampumaratoja, aluerakennetta ja kaivostoimintaa käsittelevän 5. vaihekaavan tavoitteena on valmistua vuoden 2017 lopussa. Kuntien kaavoitusvastaavista ja maakuntaliiton edustajista koostuva alueidenkäytön työryhmä seuraa maakuntakaavoituksen toteutusta, liikennejärjestelmäsuunnittelua ja alueiden käytön kehittämisen arviointia.

Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategia ja liikennejärjestelmäsuunnittelun yhteistyö Etelä-Pohjanmaan Elyn Liikenne- ja infrastruktuuri vastuualueen kanssa Maakunnan liittojen lakisääteinen tehtävä on liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen. Liikennejärjestelmäsuunnitelma voidaan toteuttaa ylimaakunnallisena, maakunnallisina tai seudullisina. Oleellista on jatkuva pitkän aikavälin strateginen suunnittelu, jossa käsitellään eri kulkumuotoja, liikenneverkkoja, liikenteen ja maankäytön vuorovaikutusta, liikennejärjestelmän rahoitusta ja vaikutuksia sekä liikennealan yhteistyömuotoja. Keski-Pohjanmaan liitossa toimii alueellinen liikennejärjestelmätyöryhmä paikallisen liikennetarpeiden ja ylimaakunnallisen yhteistyön seurantafoorumina. Alueellinen LJS-työryhmä seuraa ja ylläpitää taulukkoa Keski-Pohjanmaan kuntien ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen priorisoinnista tulevista liikenteen kehittämistarpeista alueella. Keski-Pohjanmaan liitto on mukana Pohjois-Suomen alueella yhteisesti laadittavassa Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiassa, jonka valmistelusta vastaa Pohjois- Suomen liikenne ja logistiikkatyöryhmä. Keväällä 2017 valmistuva strategia korvaa Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liikennestrategian (KAKEPOLI) sekä Lapin liikennestrategian ja on jatkossa neljän maakunnan ja kahden ELY-keskuksen alueen liikennejärjestelmän kokonaisvaltaiselle kehittämisen lähtökohta, jota ylläpidetään jatkuvana ylimaakunnallisena yhteistyönä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen johdolla toimii Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntaliittojen edustajien liikennejärjestelmätyöryhmä, jossa tarkastellaan maakuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmien kärkihankkeiden etenemistä ja valtakunnallisesti rahoitettavien liikennehankkeiden priorisointia Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueen toimialueella pohjalaismaakuntien kesken. Alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatiminen ja yhteensovittaminen Maakunnan liittojen lakisääteinen tehtävä on alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatiminen ja niiden yhteensovittaminen. Tehtävien toteuttamisessa liiton rooli on toimia koordinaattorina sovittaen yhteen alueellisia intressejä. Vesien hoidon keskeiset toimenpiteet Keski-Pohjanmaalla keskittyvät ns. happamien sulfaattimaiden hoitoon ja kunnostukseen sekä tulvavaara-alueiden, pohjavesien ja maankäytön yhteensovittamiseen. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen koordinoimassa inventointihankkeessa on valmistunut vuonna 2014 Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet raportti ehdotuksena Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi sekä sitä täydentävä maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita käsittelevä vastaava raportti. Uudet valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ehdotukset olivat vuonna 2016 lausuntokierroksella ympäristöministeriön MAPIOtyöryhmästä. Valtakunnallisten maisema-alueiden inventoinnit etenevät valtioneuvoston käsittelyyn vuoden 2017 aikana. Luonnonvarojen kestävän käytön ja uusiutuvan energian edistämisen toimenpiteet keskittyvät maakunnan luonnonvarojen suunnitelmalliseen käyttöön. Keskeisiä ovat Keski-Pohjanmaan bioenergiaohjelma 2007 2013 ja vuonna 2012 valmistunut Keski- 24