Reserviläinen Joulukuu 8/2013 AJANKOHTAISTA Koulutuksessa edistysaskelia Reserviläisille kaavaillaan suurempaa roolia koulutuksessa. Järjestöt ottivat kantaa kehitystyöhön. Sivu 5 AJANKOHTAISTA MikkoHalkilahti RUL:n johtoon Reserviupseeriliitto sai uuden puheenjohtajan Oulun liittokokouksessa. Ehdokkaita oli kaksi. Sivu 6 KESKIÖSSÄ Asevelvollisuuden pitkä historia Palvelusolot ovat muuttuneet rajusti alkuajoista nykypäivään. Elintason nousu näkyy vapautuksissa. Sivu 16 Sivu 7 Järjestöt kokoontuivat Oulussa
r Liity fiksuun seuraan! Opinnotkesken?Haaveena valkolakki taijatko-opinnot? Eiran aikuislukiossa on varaa valita. Jokaiselle jotakin Eiran aikuislukiossa voiopiskella koko lukiotutkinnon tai yksittäisiä aineita. Meillä voit myös korottaa arvosanojasi. Opiskelijamme ovat noin 18-80 -vuotiaita. Opiskella voiaamulla taiillalla, tunteja on klo 8.30-20.10. Kokolukion voiopiskella myös verkossa. Tervetuloa! Tutkintoon tähtäävä opiskelu on maksutonta.yksittäisten aineiden opiskelu maksaa 100 euroa lukuvuodessa. Opiskelijaksi voiilmoittautua ympäri vuoden. Ilmoittautuminen 4. jakson kursseille on 23.1.-4.2.2014. Lisätietoa kotisivuillamme! Eiran aikuislukio Laivurinkatu3 00150 Helsinki www.eira.fi 100 %merinovilla Luonnolliseen viluntorjuntaan Pehmeä luomuvilla lämmittää hyvin eikä hiosta Tilaa ilmainen tuoteluettelo: 03-871 460 www.ruskovilla.fi
Reserviläinen 8/2013 SISÄLTÖ 3 Reserviläisjärjestöjen rooli kasvaa koulutuksessa Maanpuolustusjärjestöt ottivat kantaa Oulun kokousviikonlopun yhteydessä Veli-Pekka Leskelä reserviläisjärjestöt toivovat vetoomuksessaan, että MPK eli Maanpuolustuskoulutusyhdistys saisi entistä suuremman roolin paikallisjoukkojen kouluttamisessa puolustusvoimia uudistettaessa. Viiden maanpuolustusjärjestön yhteinen julkilausuma julkistettiin Oulun kokousviikonlopun yhteydessä. Reserviläiset tahtovat myös edetä uralla tehtävä- jaurapolulla tehtävästä toiseen. Armeija tarttuu ehdotukseen. Pyrimme siihen, että reserviläinen kouluttaisi reserviläistä esimerkiksi MPK:n kurssilla, majuri Ilpo Kleemola Pääesikunnan henkilöstöosastolta kertoo. Reserviupseeriliiton väistyvä puheenjohtaja Mika Hannula tervehtii uudistusta ilolla. Liitto on pitkään toivonut mahdollisuutta pätevöityä myös kouluttautumalla. PuOLuSTuSVOIMAT Reserviläisliiton puheenjohtaja Mikko Savola on samoilla linjoilla. Oliko reserviläisyys uhattuna, kun järjestöjen roolia näin perättiin? Eisuoraan, mutta rahoituksen ja varustuksen kautta. Keskustelu ammatti- tai asevelvollisuusarmeijasta täytyy jättää omaan arvoonsa: en usko siihen muutosta tulevan, Savola toteaa. >>> Sivu 5 Reserviläisille halutaan rakentaa mahdollisuus omaan urapolkuun tehtävästä haastavampaan siirtyen. AJANKOHTAISTA KESKIÖSSÄ JÄRJESTÖT ILTAVAPAA 4 5 6 7 8 9 21 Pääkirjoitus: Puolustuksesta päätämme itse Reserviläinen kouluttamaan reserviläistä RUL: Uusi puheenjohtaja valittiin Oulussa RES: Tähtäimessä maanpuolustuskeskustelun ydin Ruotsin armeijalla identiteettiongelma Joulutulet valaisivat Merimestaruuskilpailu testaa taidot vesillä. 11 12 14 16 18 21 23 Näkökulma: Maavoimien koulutus seuraa aikaansa Reserviläinen 80 vuotta: Muutosten edessä Kalusto: Sotilaan sosiaalinen media Historia: Asevelvollisten koulutusta 95 vuotta Reportaasi: Vieläkö varuskuntasi on olemassa? Reserviläinen harrastaa: merimestaruuskilpailut Koulutus: MPK:n kouluttajat halukkaita kehittämään osaamistaan 24 RUL: Liittokokous hyväksyi kolmivuotissuunnitelman 27 25 RES: Tähtäimessä vuosi 28 26 31 2020 Potkua toimintaan: messuperäkärry Näen maanpuolustuksen tärkeänä asiana Suomen kannalta. Markku Kokkola 29 30 31 34 Yksi meistä: Miksi runoilet, Markku Kokkola? Elämäni reservissä: Juha Härkönen Muistatkovielä peltipaidan? Reserviläisen matkavinkki Verkossa tapahtuu Kirjat, dvd:t, pelit Reservin riennot Ristikko Kilpailukutsut ja -tulokset KANNEN KuVA: PETTERI LÖPPÖNEN
4 PÄÄKIRJOITUS Reserviläinen 8/2013 2.12.2013 Puolustuksesta päätämme itse Alkusyksystä äänekkäästi lanseerattu yleistä asevelvollisuutta vastustava Ohi on -kansalaisaloite näyttää lässähtävän kuin pannukakku torstain hernekeiton yhteydessä. Marraskuussa nimiä oli saatu kerättyävaivaiset viitisentuhatta, kun eduskuntakäsittelyyn vaadittaisiin 45 000 nimeä enemmän. Kampanjan menestys tai sen puute kertoo osaltaan suomalaisten vakaasta uskosta nykyiseen puolustusjärjestelmäämme.kansamme keskuudessa vallitsee edelleen kova maanpuolustustahto,ja valtiomme itsenäisyyden varmimmaksi vakuudeksi koetaan itse tehty sotilaallinen työ. Emme halua ulkoistaa palkkasotureille jotain niin arvosta kuin isänmaamme vapauden takaaminen saati luopua tyystin maamme sotilaallisesta puolustamisesta. Marraskuun alkupuolella puolustusvoimien komentaja ihmetteli MTS:n puolustuspoliittisessa seminaarissa yhtä asevelvollisuutta vastustavaa argumenttia: Miksi Suomen pitäisi luopua yleisestä asevelvollisuudesta vain siksi, että jotkin muut maat ovat siitä luopuneet? Eikö meidän pitäisi itse päättää tästä asiasta? Huomio osuu oikeaan. Länsinaapurimme Ruotsi luopui asevelvollisuudesta muutama vuosi sitten, mutta jo nytjärjestelmää on vaadittu takaisin. Halukkaita vapaaehtoisia houkutellaan armeijan peruskurssille mittavilla mainoskampanjoilla, mutta poistuma on kova ja riveihin jäävätkin tuntuvat Maanpuolustus ei ole tasa-arvoasia poimivan vain rusinat pullasta. Kun mielenkiintoiset ulkomaan tehtävät on käyty läpi, siirrytään takaisin siviiliin. Toisenlaisen esimerkin tarjoaa Sveitsi, joka on Ruotsin tavoin onnistunut pysymään sotien ulkopuolella viimeiset 200 vuotta. Sveitsi pitää yhä kiinni asevelvollisuudesta samoin kuin Itävalta. Kummassakin maassa on äskettäin järjestetty asiasta kansanäänestys,jossa asevelvollisuuden puolustajat veivätvoiton. Mikään järjestelmä ei voi pysyä muuttumattomana. Keskeiset reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöt julkistivat marraskuun lopussa yhteisen kannanoton, jossa ne vaativat kiinnittämään enemmän huomiota yleisen asevelvollisuuden toimivuuteen esimerkiksi varusmiesten asemaa parantamalla. Lisäksi järjestöt haluaisivat vähentää kokonaan palveluksesta vapautettujen määrää. Huoli on aiheellinen, sillä moni ase- tai siviilipalveluksen ulkopuolelle jäävä on vaarassa syrjäytyä. Säästö- ja tehokkuuspaineissa pyristelevät puolustusvoimat haluaa keskittyä ydintehtäväänsä, eli sotilaalliseen koulutukseen. Tällöin yhteiskunnallinen vastuu nuorison perinteisenä kasvatuslaitoksena on jäänyt sivuraiteelle. On ymmärrettävää, ettei armeijan päätehtävä voi olla syrjäytymisvaarassa olevien nuorten pelastaminen takaisin kaidalle tielle. Olisi kuitenkin suotavaa, että jokainen kynnelle kykenevä saisi edes mahdollisuuden yrittää. Ehkä sosiaalipuolen rahoista voisi korvamerkitä jonkin summan avustavissa keittiö-ynnä muissa tehtävissä palvelemista varten? Hieman vanhempi sukupolvi muistaa vielä ajan, jolloin kasarmeilla oli erilaisia tukitehtäviä. Asevelvollisuudella on monta ulottuvuutta. Valtion velvollisuutena on tarjota kansalaisilleen turvallisuutta. Yhteiskunnan kannalta turvallisuus tulisi järjestää kustannustehokkaimmalla ja yhteiskunnalle etuja tuottavalla tavalla. Suomessa on siksi päädytty asevelvollisuuteen, joka maksaa ammattiarmeijaa vähemmän ja tuottaa yhteiskuntaan erilaista osaamista esimerkiksi johtajakoulutuksena ja kykynä toimia ryhmässä. Kansalaiselle turvallisuuden takaaminen merkitsee joko asevelvollisuutta tai ammattiarmeijaan päätyneissä maissa verojen maksamista. Yksi asia on kuitenkin varma. Toisin kuin Ohi on -kampanja antaa ymmärtää, sotilaallinen maanpuolustus ei ole tasa-arvo- vaan turvallisuusasia. Perustuslaissamme todetaan, että jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä. Reserviläinen toivottaa lukijoilleen hyvää itsenäisyyspäivää. Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. Levikki 60 165 (LT2013) Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl Vastaava päätoimittaja Mirva Brola Kustantaja Maanpuolustusyhtiö MPYOy Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2018 Toimituskunta Päätoimittaja Mirva Brola (pj) Sotilasasiantuntija Hannu Hyppönen RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen RES:n toiminnanjohtaja Olli Nyberg Toimitusjohtaja Tuomo Simojoki Toimitus Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2016 (osoitehuolto: kts. alla) Telefax: (09) 499 875 Sähköposti: toimitus@reservilainen.fi www.reservilainen.fi Lehden taitto Kari Långsjö Puh: 0400 735 274 Osoitehuolto ja jäsenasiat Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti. Mainitse myös entinen osoite. RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi RES:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori puh: (09) 4056 2010, jasenasiat@reservilaisliitto.fi Maanpuolustuskiltojen jäsenet: toimisto@mpkl.fi puh: 040 554 8805 Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, jasenasiat@rul.fi Ilmoitusmarkkinointi Media X-PerttiOy Petri Tanninen PL 61 04201 Kerava puh. 050 501 4923 petri.tanninen@saunalahti.fi Painopaikka Sanoma Oy/ Hämeen Paino Oy Aikataulu ilmestymispäivä (aineistopäivä) 1/2014 ma 13.1.2014 (ke11.12.2013) 2/2014 ma 24.2. (ke5.2.) 3/2014 ma 24.3. (ke5.3.) 4/2014 ma 5.5. (ke16.4.) 5/2014 ma 16.6. (ke28.5.) 6/2014 ma 8.9. (ke20.8.) 7/2014 ma 20.10. (ke1.10.) 8/2014 ma 8.12. (ke19.11.) Mirva Brola Päätoimittaja Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 43 (81.) vuosikerta ISSN 0557-8477
Reserviläinen 8/2013 AJANKOHTAISTA 5 Reserviläinen kouluttamaan reserviläistä Karttunutta osaamista kysellään ja hyödynnetään aiempaa paremmin PuoLusTusVoimaT Järjestöt toivovat, että uusiin paikallisjoukkoihin pääsisi myös sijoitusta vailla olevia reserviläisiä. Veli-Pekka Leskelä maanpuolustuskoulutusyhdistys ja sitä tukevat reserviläisjärjestöt otetaan entistä lähemmin mukaan kouluttamaan ja kehittämään paikallisjoukkoja. Puolustusvoimien vapaaehtoista maanpuolustusta koskeva, niin sanottu 12 kohdan kehitysohjelma painottaa omatoimisuutta, vapaaehtoisuutta ja kertausharjoituksia. Aktiiviset reserviläiset saavat entistä suuremman roolin ja näkyvämpiä tehtäviä muun muassa reservijoukkojen johtajina. Hyvä kouluttaja pääsee kouluttamaan. Tavoite on, että reserviläinen kouluttaa reserviläistä, majuri Ilpo Kleemola Pääesikunnan henkilöstöosastolta kertoo. Samalla huomioidaan entistä paremmin siviilissä hankittu osaaminen ja reserviläisharrastuksissa osoitettu aktiivisuus ja taito, kun miehiä sijoitetaan reservin yksiköihin. Samalla laajenee reserviläisten toivoma mahdollisuus entistä johdonmukaisempaan tehtävä- jaurapolkuun haastavasta tehtävästä toiseen ja mah- dollisuus laajentaa osaamista kurssien kautta. Reservin upseerien kurssit jatkuvat Jo kesäkuussa 2012 pidettiin Reserviupseeriliiton esittämä pilottikurssi,jossa reservin upseerit osallistuivat Maasotakoulun kurssille yhdessä opistoupseereiden täydennyskoulutuskurssin kanssa. Tästä saatiin hyviä kokemuksia. Kursseja järjestetään ensi vuodesta alkaen vuosittain mahdollisesti yhdessä jonkin muun upseeriryhmän kurssin kanssa, kertoo eversti Hannu Hyppönen, puolustusvoimien koulutuspäällikkö javapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastaja. Kleemola kertoo, että armeija sai syyskuussa lausunnot 12 kohdan suunnitelmaluonnoksesta maanpuolustusjärjestöiltä ja armeijan puolustushaaroilta. Armeija tulee kehittämisohjelman kanssa yhdessä ulos vuodenvaihteen jälkeen. Tavoite on palvella koko yhteiskuntaa Olemme rakentaneet ensi vaiheessa yhteistä tahtotilaa reservin kouluttamisesta myös puolustusvoimien johdossa niin, että etenemme yhteisten näkemysten pohjalta. Toteuttaminen alkaa vuonna 2014 jaseonvuosien prosessi, Kleemola kertoo. Reserviläisjärjestöt haluavat, että uusina perustettaviin paikallisjoukkoihin voisivat liittyä sellaisetkin aktiiviset reserviläiset, joilta sodan ajan sijoitus puuttuu. Sijoittamattomia tulee väkisinkin lisää, kun sodan ajan vahvuus pienentyy 350 000:sta 230 000:een. Paikallisjoukkoihin sijoitetaan etenkin vanhempia ikäluokkia kokonaisina komppanioina, joukkueina tai ryhminä. Yhtenä ideana armeija pohtii kokeneempien reserviläisten sijoittamista myös muihin kokonaisturvallisuutta tukeviin organisaatioihin kuten väestönsuojelun tehtäviin. Se on vielä ajatuksen asteella. Tavoite on palvella koko yhteiskuntaa, Kleemola toteaa. Kyselykaavake antaa tietoa taidoista Uutena keinona selvittää reserviläisten osaamista ja aktiivisuutta otetaan käyttöön Etelä-Suomen sotilasläänin kehittämä kyselykaavake,jota on testattu kertausharjoituksissa. Kysely päivittää entistä tarkemmin reserviläisen siviilielämässään hankkimat taidot, kuten koulutuksen ja ammatin ja armeijan kannalta hyödylliset harrastukset, kiinnostuksen kohteet ja taidot ja kiinnostuksen reserviläisharrastukseen. Tietoja käytetään, kun henkilöä sijoitetaan reservin yksiköihin ja harjoituksiin. Jatkossa kaavakkeen voi täyttää vaikka netissä, kertoo kommodori Mikko Santavuori Etelä-Suomen sotilasläänin esikunnasta. Myös kriisinhallintatehtävissä osoitettu taito huomioidaan reservin tehtäviä määrättäessä. MyösSotilaskotiyhdistyksessä mukana olevatjamuut armeijaa käymättömät joukot otetaan entistä useammin mukaan harjoituksiin. Sekin on harjoitusta, että sotilaskotiauto lähtee kentälle matkaan, Kleemola toteaa.
6 AJANKOHTAISTA -RUL Reserviläinen 8/2013 MikkoHalkilahti puheenjohtajaksi Liittokokous valitsi kahden ehdokkaan joukosta ylivoimaisen suosikin kentän äänen pitää kuulua, linjasi tuore puheenjohtaja MikkoHalkilahti kiitospuheessaan. Mirva Brola oulussa marraskuun lopulla kokoontunut liittokokous oli yksimielinen uuden puheenjohtajan valinnassa. Reserviupseerien johtoon valittiin ylivoimaisella äänten enemmistöllä salolainen reservin kapteeni Mikko Halkilahti,42. Reserviupseeriliiton nykyinen 1. varapuheenjohtaja keräsi vaalissa 20 102 ääntä, kun vastaehdokkaana toiminut re- Meidän pitää puuttua julkiseen keskusteluun servin luutnantti Pinja Hellman, 37, joutui tyytymään 1 150 äänen saaliiseen. Kaikkiaan kokouksessa oli edustettuna 170 yhdistystä ja 21 309 ääntä. Lisäksi paikalla oli yksi kunniajäsen yhden äänen oikeudellaan. Puheenjohtajan valinta houkutteli tällä kertaa paikalle hieman enemmän edustettuina olevia ääniä kuin edellisen kerran, jolloin Mika Hannula äänestettiin jatkokaudelle. Kuitenkin ääniä oli vähemmän Petteri LöPPönen kuin toissa kerralla kuusi vuotta sitten. Varapuheenjohtajuus opettavaista aikaa Uudeksi puheenjohtajaksi vuosille 2014 16 valittu Mikko Halkilahti on toiminut puheenjohtajana niin Salon seudun reserviupseereissa kuin Varsinais-Suomen reserviupseeripiirissäkin. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä hän on ollut sekäkouluttajana että kurssinjohtajana. Nykyisin hän on MPK:n hallituksen jäsen. Reserviupseeriliiton 1. varapuheenjohtajana Halkilahti on toiminut viimeiset kolme vuotta, mitä kokemusta hän pitää arvokkaana uudessa luottamustehtävässään. Olen äärettömän tyytyväinen siihen, että olen saanut toimia Mika Hannulan esikunnassa. Seonollut opettavaista aikaa ja antanut hyvän pohjan tähän tehtävään, hän totesi kiitospuheessaan heti valinnan jälkeen. Vilpitön kiitos luottamuksesta, kyllä tämä pistää hiljaiseksi. Kiitokset myös Pinja Hellmanille.Meillä oli pieni kierros piireissä ja saimme hyvää keskustelua aikaiseksi. Teemme yhdessä työtä maanpuolustuksen hyväksi. Mikä sitten muuttuu uuden puheenjohtajan myötä vai muuttuuko? Olen ollut varsin tyytyväinen Hannulan toimintaan, en tule muuttamaan tätä linjaa, Halkilahti tuumaa. Hän korostaa viestinnän merkitystä liiton kehityksenkulmakivenä, jottareserviupseerit saisivat äänensä kuuluviin. Meidän pitää puuttua julkiseen keskusteluun, esimerkiksi yleisen asevelvollisuuden lakkauttamista koskevaan, Halkilahti linjaa. Myös liiton suoran yhteydenpidon esimerkiksi kerhoihin tulee olla nykyistä tiiviimpää. Nuorten sitouttaminen mukaan on haastavaa Kisassa toiseksi jäänyt Pinja Hellman korosti joesittelypuheenvuorossaan, että puheenjohtajakisaan kannatti lähteä lopputuloksesta riippumatta. Olen käynyt paljon keskusteluja reserviupseerien kanssa erilaisista asioista ja se on avartanut näkemyksiäni. Mitä voimme tehdä, että Reserviupseeriliitto tai koko reserviupseerius olisi vielä 10 15 vuoden päästä yhä relevanttia? Samaa asiaa sivusi väistyvä puheenjohtaja Mika Hannula esitellessään liittokokousväelle liiton toimintaa viimeisenkolmivuotiskauden aikana. Hannula toi esiin, miten nuorten sitouttaminen toimintaa aiheuttaa haasteita: moni nuori reserviupseeri eroaa liitosta saatuaan ensimmäisen jäsenmaksulaskunsa eikä ehdi edes toimintaan mukaan. Yhdistysten tuleekin kiinnittää erityisestä huomiota, jotta nuoret kokisivat itsensä tervetulleeksi mukaan reserviupseerientoimintaan. MikkoHaLkiLaHti Reservin kapteeni Salon seudun reserviupseerien ehdokas Agronomi ja maanviljelijä Perheessä vaimo ja neljä lasta Harrastukset: reserviupseeritoiminta, metsästys ja ammunta
Reserviläinen 8/2013 AJANKOHTAISTA -RES 7 Tähtäimessä maanpuolustuskeskustelun ydin Savola: Edunvalvonnassa oltava aktiivisia Mervi Mäki-Neste reserviläisliiton ensi vuoden toiminnan keskeisenä tavoitteena on tehdä järjestöstä Suomen suurin ja tunnetuin maanpuolustusjärjestö sekä parantaa edelleen liiton yhdistyksille tarjoamaa palvelua. Avainasemaan nousevat myös maanpuolustustahdon hyväksi tehtävä työ sekä markkinointi, viestintä ja tiedottaminen. Tulevana vuotena jatketaan jo tutulla Reservi maanpuolustuksemme perusta -teemalla. Erityisinä painopistealueinaovattiedotus, edunvalvonta ja reservin laajan ampumatoiminnan ylläpito. Meidän on oltava aktiivisia edunvalvonnassa. Hyvänä yhteistyökumppanina myös edunvalvontamme edellytykset paranevat, summaa Reserviläislii- ton puheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Savola. Ampumaratalain säätämis- ja toimeenpanoprosessi sekä sen vaikutukset maamme laajaan ampumarataverkostoon ovat ensi vuonna edunvalvonnan keskiössä. Ampumaratojen säilyminen kohtuullisen matkan päässä on ensisijainen asia. Reserviläisyhdistysten kautta pääsee harrastamaan ammuntaa, saamaan kokemusta ja sitä kautta hankkimaan edellytyksiä oman aseluvan hankinnalle.haluamme opettaa vastuullista ampuma-aseiden käyttöä, toteaa Savola. Toiminta on kaiken perusta Kertausharjoitusten vähäisen määrän johdosta Reserviläisliitto kannustaa jäseniään ylläpitämään omaa kenttäkelpoisuuttaan osallistumalla yhdistysten ampuma- ja liikuntatoimintaan sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) koulutukseen. Jäsenille markkinoidaan myös puolustusvoiminen maakuntajoukkoja sekä uusia paikallispataljoonia. Henkilökohtainen kontakti käyttöön Toiseksi päätavoitteeksi Reserviläisliiton strategiassa on määritelty suomalaistenmaanpuolustustahdon hyväksi tehtävän työn tehostaminen. Lisäksi PETTErI LöPPöNEN painotetaan jäsenhankinta. Toiminta on kaiken perusta. Meidän on parannettava erityisesti paikallistason viestintää. Kun järjestämme tapahtumia, niin kerromme siitä myös ulospäin. Se lisää houkuttelevuutta ja tuo jäseniä. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin henkilökohtainen kontakti ja kysyminen jäseneksi. Reserviläisliitto on myös laajasti mukana veteraanityössä. Perinteiseen tapaan osallistutaan muun muassa Sotiemme veteraanit 2014-keräykseen. Myös muu yhteistoiminta sotiemme veteraaneja edustavien järjestöjen kanssa jatkuu laajana niin liitto-, piirikuin yhdistystasollakin. Useat liiton jäsenyhdistykset tukevat paikallisten veteraaniyhteisöjen toimintaa sekäavustavat yksittäisiäveteraaneja, iloitsee Savola. Juhlavuoteen valmistaudutaan Osin ensi vuoden toiminta suuntautuu jo vuoteen 2015,jolloin liiton perustamisesta tulee kuluneeksi kuusi vuosikymmentä. Päätapahtuma järjestetään huhtikuussa 2015 liiton käyttöön vuokrattavalla Silja Europa -aluksella. Juhlaristeilyn markkinointi alkaa huhtikuussa. Juhlavuoteen liittyviä tapahtumia järjestetään syksyllä 2015 myös piireissä. Päätöstapahtuma pidetään marraskuussa Porissa, jossa järjestetään sääntömääräinensyyskokousjamuunmuassa hyväksytään liiton seuraava strategia. Uudelle vuosikymmenelle lähtee aktiivinen, kasvava, järjestötoimintaa kehittävä ja kenttää palveleva Reserviläisliitto,kiteyttää Savola. Puheenjohtaja MikkoSavola painottaa tiedottamista. Parempi näkyvyysmediassa tuo lisää reserviläisiä toimintaan. MITEN ON? Mikä kiinnosti Terwasoudussa? Mirva Brola Kysyimme vierailta, millaisia odotuksia heillä oli Oulun kokousviikonloppuna. Tiina Ronkainen, 47 Äänesseudun maanpuolustusnaiset Mielenkiintoisinta on, että täällä on näin monta maanpuolustusjärjestöä yhtä aikaa koolla seonhienoa. Täällä tavataan vanhoja tuttuja ja uusiakin tulee. Perjantai-iltana oli kunnia olla kaupungintalolla vastaanotolla ja siellä tuli keskusteltua reserviläisjärjestöjen miesten kanssa siitä, mikä meitä yhdistää maanpuolustustyössä. Jamonta hienoa hetkeä on vielä luvassa! Juha Tarnanen,51 majuri res Lahden reserviupseerikerho Henkilövalinnat kiinnostavat eli RUL:n puheenjohtajan valinta. Ja kun viisi liittoa ensi kerranjuhlistaa kokouksiaan yhdessä, niin se, miten näkyy liittojen välinen yhteistyö. Sitä on pyritty tiivistämään ja saamaan sitä kautta säästöjä. Olen myös yrittänyt ymmärtää eri liittojen toimintaa ja ikäjakaumaa. Kuinka saataisiin nuoria mukaan toimintaan, ettei menisi perinnetoiminnan vaalimiseksi? Heikki Taanila,25 rajajääkäri res Oulun reserviläiset Pohjois-Pohjanmaan maakuntakomppanian päällikkö kutsui tänne avustamaan ja opastamaan ihmisiä. Meitä on täällä tusinan verran paikalla. Mielestäni maakuntakomppanian pitäisi näkyäjakuulua enemmän. Enosallistu kokouksiin, mutta olen ensi kertaa tällaisessa happeningissä mukana ja se kiinnostavaa. Täällä on niin paljon erilaisia järjestöjä ja ihmisiä, että pääsee hyvin verkostoitumaan.
8 AJANKOHTAISTA Ruotsin armeijalla identiteettiongelma Asevelvollisuudesta luopuminen tuottaa tiedon puutetta sotaväen toiminnasta Armeijan peruskurssille houkutellaan tulijoita sosiaalisessa mediassa MirvA BrolA Kodinturvajoukoilla on merkittävä sija ruotsin puolustuksessa. Joukkojen keski-ikä on nuorentunut 35 vuoteen. Mirva Brola ruotsissa ihmetellään,mitä varten maalla on asevoimat. Mielipidemittauksissa luottamus Ruotsin puolustusvoimiin on kansan keskuudessa matalalla ja vielä alemmalla tasolla se on palkatun henkilöstön mielissä. Viestintäjohtaja Erik Lagersten kertoo, että identiteettiongelma on iso kysymys puolustusvoimien sisällä. Ongelma liittyy uhkakuvien muutokseen. Ennen uhka oli selvä: puolustauduimme Neuvostoliiton maahantunkeutumista vastaan. Nyt tilanne on muuttunut, eikäaiempi uhka ole enää todennäköinen. Selkeää vihollista ei enää ole, Lagersten toteaa. Ruotsin puolustusvoimien tehtäviä ei ole kirjattu lakiin samalla tavoin kuin Suomessa, vaan ne määritellään joka vuosi erikseen budjetin laadinnan yhteydessä. Ykköstehtäväksi nostettu osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan on antanut tilaa uudelle aluepuolustuk- Selkeää vihollista ei enää ole sen nousulle. Paluu aluepuolustukseen tapahtuu kuitenkinvaikeimman kautta: kerran lakkautettuja rakenteita perustetaan uudelleen, mikä kestää ja maksaa. Vapaaehtoisuus kaiken pohjana Ruotsin puolustusvoimat on kaukana taannoisista vahvuuksistaan. Kun kylmän sodan aikana sa-vahvuus kipusi 850 000 mieheen ja 28 prikaatiin, ensi vuonna vahvuus on enää 55 000 miestä ja 2prikaatia. Joukot ovat pienet mutta pippuriset: niiden on määrä olla hyvin koulutetut ja varustetut sekä joka hetki valmiina toimintaan. Ruotsalaisten ammattitaitoa arvostetaan korkealle kansainvälisissä tehtävissä. Muutos asevelvollisuusarmeijasta uuteen kuosiin on kivulias. Kun asevelvollisuudesta käytännössä luovuttiin 2009,kaikkia päätöksen seurauksia ei osattu ennakoida. Uusimuotoinen armeija perustuu vakituiseen väkeen, sopimus- ja valmiussotilaisiin sekä kodinturvajoukkoihin. Hakijoita on, mutta suuri poistuma ja nopeavaihtuvuus vaivaavat. Täysipäiväisiin tehtäviin meillä on riittävästi hakijoita, mutta valmiussotilaiksi ei, Lagersten toteaa. Ongelmana on, että sotilaana työskentely perustuu kaikissa portaissa vapaaehtoisuuteen. Valmiussopimus ei houkuttele, koska päivätyö voi olla uhattuna. Myös sopimussotilaitten kiertonopeus on liian suuri. Kustannukset karkaavat, kun sotilaita täytyy kouluttaa enemmänsuurenvaihtuvuuden vuoksi. Laskelmat perustuvat 6 8 vuoden palvelukseen, mutta moni lopettaa tätä ennen, kun mielenkiintoiset ulkomaan tehtävät on käyty läpi ja kotimaassa odottaisi tylsäksi koettu virka-aikana tehtävä työ. Keskimäärin palvelusaika jää 4 vuoteen. Sotaelokuvat luovat mielikuvaa intistä Ruotsin tilanne asevelvollisuudesta luopumisen jälkeen on kiinnostava,kun sitä peilaa parhaillaan Suomessa käytävään keskusteluun. Ruotsin puolustusvoimien tavoitteena tulevaisuudessa on vuosittaiset 4 500 osallistujaa kolmen kuukauden peruskurssille,jokaavaaovetsotilasuralle. Viime vuonna kurssin suoritti budjetinsallimat 3 500.Poistuma on saatu laskettua 18:sta 15 prosenttiin, mutta hakijoiden rekrytointi on kovan työn tulosta. Armeija käyttää kampanjoinnissaan kaikkia mahdollisia sosiaalisen median välineitä. Erityisesti viestiä suunnataan nuorille naisille,jotta rekrytointipohjaa saataisiin laajemmaksi. Tieto asevoimista ei perustu enää armeijan käymiseen vaan muualta saatuihin mielikuviin, kuten amerikkalaisiin sotaelokuviin, Lagersten sanoo. Luottamus viranomaisten viestintään on kylmän sodan aikaista heikompaa, ja suositun bloggaajan mielipide voi nuoren vaakakupissa painaa enemmän. Kampanjointiin panostetaan tosissaan, sillä vanhan asevelvollisuusarmeijan käyneet alkavat olla lopussa. Se näkyy myös upseerikoulutukseen hakijoissa: kun vuonna 2010 hakijoita oli 1 600,viime vuonna sataan paikkaan haki vain 320. Reserviläisten pohjoismaisen yhteistyön harmiksi Ruotsin nykyinen koulutusjärjestelmä ei tuota reserviupseereja, ja vanhan järjestelmän läpikäyneiden keski-ikä on korkealla. Aliupseereita kyllä koulutetaan, joskin ruotsalaiset kutsuvat heitä erikoisupseereiksi. TAvoiTeTilA2014 19 Merivoimat: 3000 sotilasta, rannikkojääkäripataljoona, 7pintaalusta, 4sukellusvenettä Ilmavoimat: 3000 sotilasta, 4lennostoa, helikoptereita Maavoimat: 17 000 sotilasta, 7pataljoonaa, aselajiyksiköitä Puolustushaarojen yhteiset joukot: 4000 sotilasta (huolto, johtamisjärjestelmä ym.) Kodinturvajoukot: 22 000 sotilasta, 40 pataljoonaa
Reserviläinen 4/2012 Reserviläinen 8/2013 9 Joulutulilla kaikki ovat tasa-arvoisia Tapahtuma on Kangasalla niin suosittu, että sen lopettaminen olisi lähes mahdotonta Maaret Väkinen kangasalla joulutulilla on niin vahvat perinteet, ettei enää riittäisi edes rohkeus lopettaa tapahtuman järjestämistä, sanoo Kangasalan reserviupseerikerhon varapuheenjohtaja Timo Keskinen. Kävijämäärä joulutulilla on Pirkanmaalla sijaitsevalla Kangasalla ollut tasaisessa kasvussa ensimmäisistä joulutulista lähtien. Tänäkin vuonna mukaan odotetaan noin 250 kävijää. Keskinen on erityisen mielissään lapsiperheistä, joita on tullut joka vuosi lisää. Nykypäivänä vain harva lapsi pääsee metsään retkeilemään. Joulutulet ovatkokoperheen yhteinen metsäretki nuotiomakkaroineen kaikkineen. Tapahtuman merkitys Kangasalan reserviläisjärjestöille on suuri. Keskinen huomauttaa, että kun kirkkopyhiä ja itsenäisyyspäivää eilasketa mukaan, kyseessä on heidän suurin tapahtumansa vuoden aikana. Yhdessäolo tärkeintä Ensimmäiset joulutulet Kangasalla järjestettiin vuonna 1988, kun Risto Mattila ja Markku Pirinen päättivät tuoda metsästäjille tutun tavan metsässä hiljentymisestä koko kansan tietoisuuteen. Ensimmäisillä joulutulilla tunnelma oli intiimi. Kymmenkunta henkeä kokoontui metsään nuotionääreenhiljentymään ja paistamaan makkaraa joulunodotustunnelmissa. Tapahtuma laajeni kuitenkin nopeasti. Pian seurakunta alkoi tarjota kävijöille glögit ja makkarat. 1990-luvulla tapahtuma siirrettiin Liuksialan kappelille, koska kävijämäärän kasva- Kokoperheen yhteinen metsäretki essa tapahtumaan tarvittiin muun muassa äänentoisto. Liuksialan kappeli on Keskisen mukaan paikkana puhutteleva ja harras joulutulien tunnelman mukaisesti. Ensin jännitimme,miten kävijät suhtautuvat paikan vaihdokseen. Kävi kuitenkin niin, että siirtyminen Liuksialaan teki kävijämäärässä hyppäyksen ylöspäin. Joulutulien ohjelma on pysynyt alusta saakka samana. Alussa pappi pitää hartauden, minkä jälkeen luetaan jouluevankeliumi sekä lauletaan virret Enkeli taivaan ja Maa onniin kaunis. Tapahtumassa vierailee vuosittain myös joulupukki. TiMo KesKinen Tärkeintä on kuitenkin yhdessäolo. Joulutulilla tapaan ihmisiä, joita en näe koskaan muualla, Keskinen sanoo ja jatkaa, että nykyaikana ihmiset usein lokeroituvat omiin pieniin porukoihinsa. Tässä tapahtumassa kukaan ei ole toista parempi tai huonompi. Kaikki saapuvat joulutulille yhdenvertaisina. Mukana tapahtumaa järjestämässä ovat Kangasalan reserviläiset ja reserviupseerikerho, Liuksialan kartano sekä Kangasalan seurakunta. Tänä vuonna joulutulille kokoonnutaan Kangasalla 13.12.kello seitsemästä eteenpäin. Suurin ja vanhin reserviläistapahtuma Joulutulet järjestetään vuosittain noin sadalla eri paikkakunnalla. Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg sanoo, että kyseessä on laajin koko reserliuksialan kappelin tulilla vuosi sitten. joulutuliperinne kerääkaiken ikäiset hiljentymään yhdessä. viläisyhdistyskenttää koskeva tapahtuma.lisäksi se on ainoaliittotasolla yhä järjestettävä hengellisen toiminnan tapahtuma. Vuosikymmeniä sitten hengellinen toiminta oli liittotasolla laajempaa kuin nykyään. Joulutuliperinne on säilynyt näihin päiviin saakka. Joulutulet aloittavat perinteisesti reserviläisperheiden hiljentymisen jouluun. Tämä tapahtuma tavoittaa kaikki, niin nuoret kuin vanhatkin. Tapahtuma on erittäin merkittävä osa reserviläisyhdistysten toimintaa. TuleT loimuavat joulukuussa Joulukuun aikana eri puolella Suomea järjestetään kymmeniä joulutulitapahtumia Joillakin paikkakunnilla joulutulet on sytytetty jo aiemmin syksyllä Usein tapahtuma järjestetään yhteistyössä esimerkiksi seurakunnan, maanpuolustusnaisten, partiolaisten tai veteraanijärjestöjen kanssa Lista tapahtumista osoitteessa www.reservilaisliitto.fi Heijastimella tukea veteraaneille sotiemme veteraaneja jäljellä enää 34 000 sotiemme veteraanit -keräyksen myyntituotteena on tänä syksynä heijastin. Veteraaniheijastimia myydään vuoden loppuun saakkar-kioskeissa sekäverkkokaupassa. Heijastin oli edellisen kerran koko kansan saatavilla kolme vuotta sitten. Suuren kysynnän vuoksi se otettiin uudelleen kampanjatuotteeksi. Sotiemme veteraaneja on elossa 34 000, jaheidän keski-ikänsä on 90 vuotta. Suurin osa veteraanista asuu yhä kotonaan ja yli puolella heistä kuukausittainen bruttoeläkeonalle 1000 euroa. Iän noustessa kotona selviytyminen ilman apua käy yhä vaikeammaksi. Sotiemme veteraanit -varainhankinnalla tuetaan veteraanien, puolisoiden ja leskien kotona selviytymistä. Tuottoa käytetään muiden muassa lääkekulujen omavastuuosuuksiin, kotiapuun, apuvälineiden hankintaan, sekä kuntoutukseen ja virkistystoimintaan. Sotiemme veteraanit -varainhankinnassa ovat mukana Sotainvalidien veljesliitto, Suomen sotaveteraaniliitto,rintamaveteraaniliitto sekäkaatuneitten omaisten liitto. Reserviläiset osallistuvat veteraanien hyväksi tehtävään varainkeruuseen keväisin lipaskeräyksillä sekä tukemalla varusmiesten tekemiä keräyksiä kuljetuksin ja opastuksin.
HankiSPEK verkkokaupasta Turvallisuusalan tuotteet Verkkokauppa palvelee Valikoimistammelöydät paljon hyviätuotteitaturvallisuuden edistämiseen.tuotteissaonkattavastipelastusalanammattikirjallisuutta, esitteitäturvallisuusviestintään, kiinteistönturvamerkkejä,palovaroittimia, alkusammuttimia ja väestönsuojelumateriaalia. Verkkokaupassammevoit maksaa helposti ja turvallisesti haluamallasi maksutavalla. Toimituksethoidamme nopeastijakätevästipostitse vaikkakotiovellesi. Tuotteitavoi ostaamyösmyymälästämmeratamestarinkatu11, 00520 Helsinki. Myymäläonavoinna arkisin klo 9-15:00. Tutustu: verkkokauppa.spek.fi Puh. 09 4761 1300 Suomen PelastusalanKeskusjärjestöSPEK www.spek.fi
NÄKÖKULMA 11 Raimo Jyväsjärvi Kirjoittaja on kenraaliluutnantti ja maavoimien komentaja. Maavoimien koulutus seuraa aikaansa Asevelvollisuusjärjestelmää ja sotilaallista koulutusta kehitetään jatkuvasti vastaamaan sekä puolustusvoimille asetettuja vaatimuksia että tämän päivän asevelvollisten kykyjä ja tarpeita. Asevelvollista pyritään tukemaan entistä paremmin muun muassa ilmaisten, palvelukseen liittyvien matkojen lisäämisestä kouluttajamäärän kasvattamiseen sekä kutsuntajärjestelmän kehittämisestä asevelvollisten informaatiopalveluihin. Toisaalta asevelvollisten entistä monipuolisemmat taidot esimerkiksi tietotekniikan osaajina pyritään saamaan entistä paremmin myös puolustusvoimien käyttöön. Tämän päivän asevelvollisten, varusmiesten ja reserviläisten, tietotekniset taidot mahdollistavat myös entistä teknisempien asejärjestelmien käytön ja koulutuksen miehistötasolta lähtien. Saatavana kirjakaupoista ympäri maan. Voit myös tilata verkkokaupasta www.paasilinna.fi Sotilaallista koulutusta puolestaan kehitetään jatkuvasti uhkakuvien, taistelukentän muutosten, teknologian ja sotavarusteiden kehittyessä. Maavoimissa erittäin keskeinenkehitystyöonparhaillaan käynnissä, kun maavoimien uudistettua taistelutapaa koulutetaan varusmiehille ja reserviläisille. Uudistetussa taistelutavassa aikaisemmasta alueiden pitämiseen perustuvasta taktiikasta siirrytään kohti joustavampaa toimintamallia, jossa pyritään kuluttamaan vastustajaa maksimaalisesti oma toimintakyky säilyttäen. Sekä henkilökunta että varusmiehet ovat ottaneet uudistetut toimintamenetelmät vastaan innolla ja uusi tehtävätaktiikkaan perustuva taistelumenetelmä koetaan motivoivaksi. Motivoivia tekijöitä on useita. Merkittävin on aikaisempaa huomattavasti itsenäisempi toiminta ja päätöksenteko ryhmätasolla asti. Johtajalle annetaan toiminnan päämäärä, tehtävä ja resurssit, minkäjälkeen hän päättää, miten toimintatoteutetaan.tässä mallissa johtajilta ja yksittäisiltä sotilailtakinodotetaan rohkeutta ja aloitekykyäsekäkykyäitsenäiseen päätöksen tekoon reaaliaikaiseen tilannekuvaan perustuen. Lisäksi johtajien ja yksittäisten sotilaiden on pystyttävä hahmottamaan taistelutilaa huomattavasti entistä tarkemmin. Kaikilla tasoilla pyritään nykyistä joustavampaan, itsenäisempään ja hajautetumpaan toimintaan. Tämä koetaan sekä haastavana että motivoivana tekijänä koulutuksessa. Uudistuksessa myös paikallisjoukkojen tehtäviä laajennetaan. Paikallisjoukot kantavat tulevaisuudessa vastuun joukkojen perustamisesta ja koulutuksesta, kohteiden suojauksesta, tiedustelusta, opastamisesta, sivustojen suojauksesta, maahanlaskun torjunnasta ja rajoittamisesta, sissitoiminnasta ja erikoisjoukkojen vastaisesta toiminnasta. Tuleva joukkorakenne mahdollistaa reserviläiselle aikaisempaa monipuolisemman sotilasuran ja haasteellisia tehtäviä sekä koulutusta koko asevelvollisuuden ajaksi. Varusmiesten ja reserviläisten koulutuksen tuloksia seurataan systemaattisesti keräämällä säännöllisesti palautetta sekä asevelvollisilta että kouluttajilta. Loppukyselyt ovat etenkin viimeaikoina osoittaneet sen, että suunta koulutuksessa on oikea. Koulutus koetaan varusmiesten keskuudessa aikaisempaamielekkäämmäksi ja haasteellisemmaksi. On syytä muistaa,että sotilaallisen koulutuksen lisäksi yleisellä asevelvollisuusjärjestelmällä on arvokkaita ulottuvuuksia myös suomalaisen yhteiskunnan kannalta ja koulutuksen uudistukset ja kehittyminen näkyvät myös yhteiskunnassa kokonaisvaltaisemmin. Yleisen asevelvollisuuden kautta maanpuolustus kytkeytyy meidän kaikkien yhteiseksi asiaksemme ja parantaa päättäjien sekä kansalaisten ymmärrystä yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta. Se vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä yhteisön yhteisiä pelisääntöjä. Yleisen asevelvollisuuden kautta on mahdollista myös ehkäistä nuorten syrjäytymistä sekä kasvattaa koko yhteiskunnan kriisinsietokykyä. Yksilön vastuun vahvistaminen osana yhteisöä on äärimmäisen tärkeä arvo aikakaudella, joka korostaa usein vain yksilön vapauksia yhteisön kustannuksella. Mitä mieltä olet? Kirjoita meille palautetta: toimitus@reservilainen.fi
12 RESERVILÄINEN 80 VUOTTA Muutosten edessä 2000-luku: Reserviläisessä näkyi huoli reservin tilasta ja maanpuolustuksen tulevaisuudesta. Samat aiheet puhuttavatyhä. Maaret Väkinen vuoden 2000 toisessa Reserviläisen numerossa Jarmo Paasikivi kirjoitti: Reserviläisliitto ei pidä hyvänä kehitystä, jossa reservin merkitys puolustusjärjestelmässä vähenee. Sen myötä reserviläisten kiinnostus maanpuolustukseen ja varsinkin omien sotilastaitojensa kehittämiseen laskee.tämän seurauksena maanpuolustustahto taas pidemmän päälle vähenee ja ennemmin tai myöhemmin ollaan tilanteessa, jossa asetetaan kyseenalaiseksi koko yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä. Uuden vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen loppuun mennessä keskustelu yleisestä asevelvollisuudesta oli kiihtynyt entisestään. Myös Ruotsin mallin tyyppiset kodinturvajoukot nousivat lehden keskusteluissa esiin. Varuskuntien lakkautukset alkoivat olla arkipäivää ja kertausharjoituksia karsittiin määrärahojen puutteessa. Suhtauduin tuolloin kriittisesti siihen, miten paljon nuoria oikeasti kutsunnoista lähetettiin palvelukseen ja miten paljon varusmiehiä todella koulutettiin valmiiksi reserviin, Reserviläisen päätoimittajana vuosina 2003 09 toiminut, nykyinen Turun Sanomien päätoimittaja Kari Vainio toteaa. Myös nuorten ja reservin fyysisen kunnon romahtaminen nousi huolenaiheeksi. Aihetta käsitteli muun muassa Reserviupseeriliiton toinen varapuheenjohtaja Kai Leinonen 4/2004-lehden kolumnissa Läskikapina. Samaisessa numerossa julkaistiin ensimmäistä kertaa Jouko Innasen pilapiirros, joka naljaili reserviläisten kasvaville kaljamahoille. Innanen on piirtänyt Reserviläiseen tuosta numerosta lähtien. Myös Matti Simula alkoi kirjoittaa Reservissä-sarjaa. Se oli iso satsaus lehden kiinnostavuuden puolesta, Vainio kertoo. Varautunut ilmapiiri Uusi vuosituhat toi mukanaan uudenlaisia uhkia. World Trade Centeriin 11.9.2001 kohdistuneet iskut näkyivät selvästireserviläisensivuilla. Numerossa 6/2001 artikkelissa Maailman musta tiistai todettiin, että Yhdysvaltojen kohteisiin tehty terroristi-isku käänsi uuden lehden maailman sota- ja sotilasterminologiassa. Iskujen seurauksena vakavanterroriteon mahdollisuutta Suomessa poh- Natosta ei voiottaa voimakkaasti kantaa Keskustelu palkka-armeijasta ja yleisestä asevelvollisuudesta on käynyt kiivaana koko 2000-luvun. Ammattiarmeijaa pohdittiin 3/2007-lehdessä. dittiinasiantuntijavoimin Reserviläisen numerossa 7/2001. Samaan aikaan Nato-keskustelu kävi vilkkaana. Natosta ei voi ottaa voimakkaasti kantaa, koska lehdellä pitää olla mahdollisuus objektiiviseen keskusteluun, Vainio miettii. Reserviläisessä nousivatkin esiin Natoon liittyvät mielipiteet monelta eri kannalta katsottuna. Lehdissä oli laajoja, taustoittavia artikkeleita ja lukijoille kerrottiin Natosta useiden fakta-pohjaisten juttujen kautta. Mielipideteksteissä ja kolumneissa kannanotot olivat räväkämpiä. Vuosien 2007 ja 2008 koulusurmien seurauksena yleinen mielipide muuttui kriittisemmäksi ampumaharrastusta kohtaan. Ilmapiirin kiristymistä seurasi aselain tiukennus. Järkyttävät koulusurmat ja ampumaratojen jääminen uusien kaavojen jalkoihin aiheuttivat sen, että lehdessä oli paljon keskustelua ampumiseen ja ammuntamahdollisuuksiin liittyen, Vainio sanoo. Päivitys nettiaikaan Vuoden 2003 alussa 70-vuotias Reserviläinen päivitti itsensäinternet-aikaanja avasi verkkosivut. Internetin maailmanvalloitus näkyi myös muualla. Jo 2000-luvun alussa oli avattu Mil- Reserviläistä painetaan Pirkanmaan lehtipainossa elokuussa 2010. MiRVA BRolA
Reserviläinen 8/2013 Tilaa lehti, jokaosuu. Reserviläinen Mirva BrOla reserviläisen avustajatapaaminen katajanokan kasinolla 28.5.2010. Ylärivin politiikan toimittaja Matti simula ja puolustusvoimien viestintäpäällikköossi kervinen alustivat tilaisuuden. net-verkkosotakoulu osana puolustusvoimien Avot-kehittämishanketta. Avot mahdollisti kertausharjoitusten teoriaopintojen osuuden suorittamisen internetin välityksellä. Ovet maailmalle alkoivat avautua ja kansainvälisen yhteistyön merkitys kasvoi. Elokuussa 2001 Uudenmaan prikaatin reserviläisistä koottu kertausharjoitusosasto osallistui Tukholman saaristossa yhteistoimintaharjoitukseen yhdessä ruotsalaisten kanssa. Rannikkojääkärit harjoittelivat tuolloin ensimmäisen kerran kriisinhallintaa Suomen rajojen ulkopuolella. Vuoden 2003 kolmannessa lehdessä kerrottiin, että myös Reserviläisliitto selvittää mahdollisuuksia lisätä kansainvälistä yhteistyötä. Järjestömaailman kansainvälistyminen lisäsi osaltaan liiton tarvetta muodostaa ulkomaisia yhteyksiä. Järjestöille tärkeä laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta astui voimaan vuonna 2007. Laki määritteli vapaaehtoisen maanpuolustuksen tehtävät ja toi selkeyttätoimintaan. Jo ennen lain voimaan astumista Maanpuolustuskoulutus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Majuri kirjoitti kolumnissaan 2/2007: Laki on iso askel kohti entistä parempaa tulevaisuutta. MPK:n näkökulmasta tämä merkitsee muun muassa mahdollisuutta vahvistaa pitkälle koulutettujen reserviläisten asemaa johtaja- ja kouluttajatehtävissä. Sarja päättyy. henkilöitä 2000-luvulla Päätoimittajat: Leevi Korkkula 1992 2003 Kari Vainio 2003 09 Mirva Brola 2009 Sotilasasiantuntijat: Eversti Leo Kotilainen 2000 Everstiluutnantti Jarmo Nieminen 2001 Eversti Pertti Suominen 2002 04 Eversti Jorma Jokisalo 2005 06 Eversti Heikki Bergqvist2007 09 Eversti Pertti Laatikainen 2009 12 Eversti Hannu Hyppönen 2012 OtsikOitaja puheenaiheita Vapaaehtoisen maanpuolustuksen suosio kasvaa, Jari-Pekka Korvola 2/2000 Miinakielto heikentää Suomen puolustusta, Tapio Peltomäki 6/2004 Presidenttiehdokkaat Reserviläisen kyselyssä: Ei ammattiarmeijaa, Matti Simula 8/2005 Puolustusvoimat uudistuu Väki vähenee, reserviläiset nuorentuvat, Harri Sippola 7/2006 Reserviläisjärjestöt pelkäävät jäävänsä kuulematta Sisäministeriö kiristää aselakia kovalla kiireellä, Pekka Mäntylä 7/2008 SuomenSotilas on maamme suurin ja vanhin riippumaton sotilasaikakausjulkaisu. Vuosikerta sisältää kuusilehteä yhteensäyli 500sivua täyttä asiaamaanpuolustuksesta,sotataidosta, sotilastekniikasta,sotahistoriasta ja turvallisuudesta. Tilaanyt: www.suomensotilas.fi www.facebook.com/suomensotilas
14 KALUSTO Sotilaan sosiaalinen media Käyttäjien tietämättä tapahtuvainternet-vakoilu on syystäsaanut julkisuutta. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, miten jaamme tietoa ihan itse. Tero Tuominen Some-opas varusmiehille Useimmat varusmiehet ovat tottuneet jatkuvasti päivittämään kuulumisiaan Facebookiin ja lähettämään kuvia Instagramiin. Tämä jatkuu luonnollisesti myös intin aikana. Kannettavaa tietokonetta tai padia saa käyttää palveluksen ulkopuolella. Varuskuntien sotilaskodeista löytyy langattomia verkkoja ja yhteiskäytössä olevia tietokoneita. Myös kasarmeille on tulossa langaton netti. Samaten kännykkää ei varuskunnassa saa käyttää kuin vapaa-ajalla. Mukana se voi toki olla, mutta Puolustusvoimat ei korvaa jos maastoharjoituksessa taisteluliivissä oleva lipas rusentaa taskussa olevan iphonen. Joukko-osastojen ohjeet siitä, mitä laitteita saa tuoda mukanaan kasarmille, vaihtelevat. Asevelvollisten informaatiopalvelut -projekti pyrkiikin yhtenäistämään käytäntöjä. Sen myötä nettiin viedään myös palvelukseen liittyvää tietoa. Liikennevalo opastaa Puolustusvoimatonjulkaissutmyösoppaan sosiaalisen median käytöstä varusmiespalveluksen aikana. Se hyödyntää yksinkertaista liikennevalomallia: vihreä on OK, punainen kielletty. Ja keltainen siinä välissä, tapauksesta riippuen, harkintaa käyttäen ja esimieheltä kysyen. Jokaiselle suositellaan erilaisten käytössä olevien nettipalveluiden yksityisasetusten tarkistamista. Laitteiden GPSpaikannuksen pois kytkemisestä muistutetaan erikseen. Puolustusvoimat korostaa, että palvelusaika antaa mahdollisuuden harjoitella myös operaatioturvallisuutta netissä. Kasarmin tapahtumista saa kertoa, mutta ei kaikista sotilasasioista. Voit kertoa, millaista sotaharjoituksessa oli, mutta et missä ja miksi. Kuvaaminen on pääsääntöisesti kiellettyä, mutta tätä on mahdotonta valvoa. Koska niin kuitenkin tapahtuu, ohjeissa huomautetaan, että kavereiden kuvien julkaisuun on kysyttävä lupa. Turvallisuusluokitelluissa tiloissa ei voi kuvata kuin erillisluvalla. Sotilashenkilöitä ei pitäisi kysymättä nimetä nettikuviin. Varusmiehen blogin pito tai Facebook-päivitykset ovathyväksyttäviä samoilla ehdoilla. Sotaharjoituspäivästä voi kertoa mutta ei tarkoista tehtävistä janimiä ei näissäkään yhteyksissä pidä julkaista. Palvelusaikana ei pääsääntöisesti saa ottaa valokuvia. Puolustusvoimat sen sijaan tarjoaa aina silloin tällöin medialle mahdollisuuden ikuistaa varusmiesten arkea. Tero Tuominen google tietää sinusta enemmänkuinperheesi jaluultavastienemmän kuin sinä itse. Tallennustilan eksponentiaalinen halpeneminen on mahdollistanut sen, että käytännössä kaikki mahdollisesti kiinnostava data voidaan säilyttää. Google todennäköisesti muistaa kaikki hakusi ja toimesi. Tämä sama pätee toki Facebookiin, Twitteriin, Pinterestiin tai nuorison suosimiin palveluihin kuten Kik, Instagram ja Whatsapp. Ilman NSA-seurantaakin kaikki netissä liikkuvat siis paljastavat jatkuvastivapaaehtoisesti valtavasti tietoa tekemisistään. Useimmiten sitä ei voi jälkikäteen poistaa. Puolustusvoimille tämä muodostaa vähintäänkin mielenkiintoisen haasteen. Käytännössä kaikilla varusmiehillä on nykyisin mukanaan kännykkä, jokayhä useammin tarkoittaa monipuolista taskutietokonetta. Se toimii GPS-paikantimena, videoja still-kamerana, sähköpostina ja nettipäätteenä. Ja samalla laite lähettää jatkuvastivalmistajalleen tietoa, josta kaikesta ei edes käyttäjä ole selvillä. Aktiivista keskustelua Netissä on keskustelupalstoja, joilla useimmiten anonyymisti kommentoidaan Puolustusvoimiin ja varusmiespalvelukseen liittyviä asioita. Monesti mennään tarkkoihin yksityiskohtiinkin, mutta vastuu tiedon paikkaansa pitävyydestä toki jää aina lukijalle. Keskustelupalstojen suosio on kuitenkin hieman hiipunut Facebookin ja muiden sosiaalisen median palveluiden yleistyessä. Twitter puolestaan on Suomessa vastanousussa, koskasen käyttö vaatii hieman perehtymistä. Twitterissä on kuitenkin jo useita tilejä, joiden aktiiviset päivittäjät ovat Puolustusvoimien palkkalistoilla varsin korkeissakin asemissa. Osa on mukana omalla nimellään, osanimimerkeillä. Palvelussa pystyykin seuraamaan lähes reaaliajassa mielenkiintoista puolus-
Reserviläinen 8/2013 15 vas. vanhin archive. orgin tallentama Puolustusvoimien nettisivu on vuodelta 1996. oik. Puolustusvoimat käyttää twitteriä lähinnä netissä julkaistujen tiedotteidensa linkittämiseen. vas. Puolustusvoimilla on Facebookissa lähes 6000 tykkääjää. oik. Youtube-kanava the Finnish Defence Forces. suosituimmilla videoilla on satoja tuhansia katsomiskertoja. tuspoliittista keskustelua. Viime aikoina kuumin aihe Twitterissä on ollut asevelvollisuus. Samaten netistä löytyy blogeja, joissa maanpuolustukseen liittyvät asiat ovat keskeisenä aiheena. Niistäkin osa on nimettömiä, mutta ne ovat selvästi asiansa tuntevien tekijöiden kirjoittamia. Myös varusmiespalvelua suorittavilla on omia blogeja, jotkakeskittyvät tapahtumiin kasarmilla joskus varsin yksityiskohtaisestikin. Ne tarjoavat mielenkiintoisen mahdollisuuden seurata nykynuorten armeija-aikaa. Sananvapaus vs.turvallisuus Puolustusvoimat on satunnaisesti saanut yleisöpalautetta asiattomista netissä julkaistuista kuvista tai videoista. Tällöin tapauskohtaisesti arvioidaan, miten niihin reagoidaan. Sosiaalisessa mediassa on tapana ottaa kantaa ja tunnustaa väriä. Niin henkilökunnalla kuin varusmiehillä on Suomessa sananvapaus, joka onvahva perustuslaillinen oikeus.sitä rajoittavat lähinnä tietoturvan ja sotilasasioissa operaatioturvallisuuden vaatimukset. Tärkeää on myös, että oma mielipide erottuu organisaation kannasta. Lojaliteettivelvoite puolestaan edellyttää, että työnantajaan mahdollisestikohdistuva kriittinen mielipide on perusteltava faktoin. Työntekijä ei saa horjuttaa luottamusta siihen, miten työnantaja selviää tehtävästään. Mil.fi aloitti 90-luvulla Puolustusvoimat on itse hyödyntänyt internetiä jo parikymmentä vuotta.ensimmäinen Archive.orgin tallentama mil.fisivu on vuodelta 1996.Se vaikuttaa nykynäkökulmastakin asialliselta, vaikka toki ymmärrettävästi varsin yksinkertaiselta. Nykyisin Puolustusvoimat on ottanut käyttöön myös sosiaalisen median keskeisimmät palvelut. Se on omien perinteisten nettisivujensa ohella niin Facebookissa (josta nuoriso kuulemma nykyisin alkaa jo kaikota), videopalvelu YouTubessa kuin mikroblogi Twitterissä. Lisäksi sotaväki on mukana eri alojen ammattilaisten suosimassa LinkedInissä, jossa se on esillä nimellä Finnish Defence Forces. Toive on, että samassa palvelussa olevat Puolustusvoimien työntekijät liittäisivät itsensä työnantajaansa. Puolustusvoimien Combat Camera -ryhmä on kunnostautunut tuottaessaan YouTube-videoita. Niissä on pyritty löytämään keskeisen kohderyhmän eli varusmiespalvelukseen pian tulevien nuorien tuntema vauhdikas tyylilaji ja ilmeisesti suhteellisen onnistuneesti. Jos Puolustusvoiminen nettipalveluista etsisi parannuskohdetta, se olisi laajempi painokelpoisten kuvien tarjonta medialle (kuten Reserviläiselle). Esimerkiksikaikki Yhdysvaltain puolustushaaratovatjo90-luvulta asti julkaisseet kuvianetissävapaaseen käyttöön. Jopa ennen salailusta tunnetulla Israelin puolustusvoimilla on nykyisin Flickrkuvasivusto,jossa se julkaisee aktiivisesti materiaalia toiminnastaan. Flickrissä ovat myös monet puolustusalan yritykset kuten Lockheed Martin ja EADS. Puolustusvoimien sodan aikaisesta materiaalista koottu SA-kuva.fi on jo osoittautunut huiman suosituksi. Jotain vastaavaa saattaakin tulevaisuudessa olla luvassa myös nykykuvista. Kumppanit tiedottavatavoimesti Viestinnälle tuo haasteita puolustusvoimien materiaalihankinta kansainvälisiltä yrityksiltä. Ne saattavat pörssiin listattuina yhtiöinä kertoa varsin avoimesti tarjolla olevista tuotteistaan ja myös toteutuneista kaupoista. Myös Yhdysvaltain aseviennistä vastaava Defence Security Cooperation Agency julkaisee avoimesti netissä tietoa vientiluvan saaneista asekaupoista ja niiden piirissä toimitettavista määristä ja hinnoista. Samaten kansainvälisessä toiminnassa Nato ja muut harjoituskumppanit julkaisevat netissä tiedotteita ja kuvia. Ne saattavatkertoa asioista, joista Suomessa ei ole tiedotettu. Puolustusvoimat verkossa www.puolustusvoimat.fi sa-kuva.fi www.facebook.com/puolustus www.youtube.com/puolustusvoimat twitter.com/puolustusvoimat www.linkedin.com/company/ finnish-defence-forces
16 KESKIÖSSÄ Puolustusvoimat 95 vuotta Sotaväki kehittyysodankäynnin ja yhteiskunnan muutosten mukana. Kasarmilla on kohdannut yhteiskunnan koko kirjo pian sata vuotta. SOtaMuSeOn Kuva-arKiStO Kutsuntoihin tuli 1920-luvulla hoikkia nuoria miehiä, moni pelto- ja metsätöistä. Osa kärsi riisitaudista, osa aliravitsemuksesta. Piia Latvala talvella 1918 Suomessa sodittiin. Vasta itsenäistynyt kansa oli ajautunut sisällissotaan, vaikka maalla ei ollut omaa sotaväkeä. Edellisvuosi oli ollut levoton, ja vapaaehtoiseen järjestyksenvalvontaan perustetut valkoiset suojeluskunnat järjestäytyivät sodassa hallituksen joukoiksi. Puolustusvoimia ryhdyttiin rakentamaan valkoisten joukkojen luomalle pohjalle. Suomelle haluttiin kansansa näköinen sotaväki, mutta tavoite ei ollut helppo. Sodan jäljiltä joukot olivat hajanaisia ja epäyhtenäisesti koulutettuja ja kansa oli vielä pitkään jakautunut valkoisiin ja punaisiin. Saksan malliin Suomen senaatti haki keväällä 1918 sotaväelle mallia Saksasta. Saksalaisten kouluttajien toivottiin luovan nuorelle kansalle yhtenäiset puolustusvoimat ja yhdenmukaisen varusmieskoulutuksen. Toisin kävi. Saksa hävisi maailmansodan, ja suomalaisten koulutuksesta Miehiä passitettiin kutsunnoista kotiin kasvamaan vastanneet upseerit ja aliupseerit lähtivät maasta jättäen jälkeensä käsityksen preussilaisesta kurista. Suhtautuminen annettuun koulutukseen oli suorastaan vastentahtoista, kertoo puolustusvoimien historiaa tutkinut everstiluutnantti, valtiotieteen tohtori Juha Mälkki. Saksalaisten koulutustyyli oli uusi ja vieras, seeisopinut suomalaisille. Puolustusvoimista haluttiin kansalaiskasvatuslaitos. Luku- ja kirjoitustaidottomuus oli yleistä, joten armeija-aika saattoi olla köyhästä taustasta tulleelle miehelle hyvää aikaa: hän oppi lukemaan ja kirjoittamaan, sai säännöllisen ruoan ja terveydenhoidon ja jäipä päivärahoista säästöönkin. Varusmiehille opetettiin historiaa ja yleisiä kansalaistaitoja, sillä vastaitsenäistyneeseen kansakuntaan piti iskostaa käsitys meistä suhteessa johonkin muuhun. Vielä 1920-luvulla ei ollut yhtenäistä Suomen kansaa. Asepalvelukseen tulevilla oli vahva paikallinen identiteetti, eikätoisten tapoja ymmärretty alkuunkaan. Alueellisista kulttuurieroista nousi kasarmeilla kärhämiä, Mälkki kuvaa. Yleinen asevelvollisuus Vuonna 1887 säädetyn asevelvollisuuslain mukaan jokainen suomalainen mies oli velvollinen puolustamaan maataan ja valtaistuinta. Keisarin joukkoihin lähtevät tosin valittiin arvalla. Yleinen asevelvollisuus vahvistettiin Suomeen vuonna 1922. Yleinenasevelvollisuus ja siihen liittyvä varusmiespalvelus on koskenut puolustusvoimien alusta alkaen kaikkia täysi-ikäisiä suomalaisia miehiä, Mälkki muistuttaa. Vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä oli jatkuvasti paineita siirtää palvelukseenastumisikää, koskakutsuntatarkastuksiin tulleet miehet eivät olleet tarpeeksi hyvässä kunnossa suorittaakseen varusmiespalveluksen: osa oli aliravittuja, keuhko- tai riisitautisia, osalla puberteetti ei ollut vielä alkanut. Helposti ajatellaan, että siihen aikaan nuoret miehet olivat pelto-ja metsätöissä karaistuneita ja hyväkuntoisia. Entisaikaan oli kuitenkin puutetta ruuasta ja hygieniakin oli mitä sattuu. Miehiä passitettiin kutsunnoista kotiin kasvamaan, Mälkki huomauttaa. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana elintason nousu on näkynyt vapautuksissa. Palvelusikään tulleella voi olla vakavan ylipainon kaltaisia terveydellisiä syitä, joiden vuoksi hän ei pysty suorittamaan palvelusta. Eettiset syyt varusmiespalveluksesta vapauttamiselle ovat yleistyneet viime vuosikymmenten aikana. Kurikomppanioista joustavuuteen Pitkälle 1900-lukua varusmiespalvelus keskeytettiin ruumiinvammojen vuok-
Reserviläinen 8/2013 17 sa-kuva äärilaidasta toiseen: kun entisaikaan ruoasta oli pulaa, nykyisin varusmiehet kärsivät ylipainosta. ReseRviläisen arkisto elintaso suomessa kohosi huimaa vauhtia sotien jälkeen, mikä näkyi puolustusvoimissakin. Hammashoitoa armeijassa 1950-luvulla. ReseRviläisen arkisto ReseRviläisen arkisto ennen varomääräysten tuloa miehet teloivat itseään monin tavoin. Harjoitus kampin kentällä Helsingissä 1925. kuntovaatimukset ovat muuttuneet ajan kuluessa. aiemmin opeteltiin marssimaan pitkiä matkoja ja leireille saatettiin pyöräillä, nykyisin harjoitellaan liikkuvaa sodankäyntiä. si. Henkisistä syistä johtuvat keskeytykset ovat Juha Mälkin mukaan sotien jälkeinen ilmiö. Esimerkiksi 1920-luvulla ne, joilla oli henkisiä ongelmia palveluksessa, suljettiin erillisiin kurikomppanioihin. Ajateltiin, että jos joku ei sopeutunut palvelukseen, tilanne korjautuu kovemmalla kurilla. Nykyään sentään ymmärretään, ettei yksilön tilannettaasenteen tai henkisen jaksamisen osalta paranneta sillä, että lisätään kuria. Puolustusvoimien nykyinen toimintakulttuuri mahdollistaa keskeyttämisen joko kokonaan tai niin, että varusmies astuu palvelukseen uudelleen myöhemmin. Pyrkimyksenä on aina ollut, ettei kerran aloitettua palvelusta keskeytetä, mutta asevelvollisia ei pidetä kasarmin portin sisällä pakolla vaan annetaan mahdollisuus tulla uudestaan, Mälkki kertoo. Kutsunnoissa pyritään entistä tarkemmin varmistamaan, että palvelukseen astuva nuori jaksaa palvelusajan vaatimukset sekä henkisesti että fyysisesti. Vammoja ja varomääräyksiä Vuonna 1926 säädettiin laki sotilastapaturmista. Ennen sitä oli varusmiehen oma vika, jos hän sairastui tai särki itsensä palveluksessa. Puolustusvoimissa ei siihen aikaan ollutjuurikaan varomääräyksiä. Koulutuksessa sattui paljon onnettomuuksia. Miehet teloivat itseään eläinten kanssa, sormia meni paljon, kun kädet jäivät tykkien lukkojen väliin, ja huonokuntoisia aseita saattoi räjähdellä käsille, Mälkki luettelee. Varusmiehiä myös hukkui palvelusaikaan, sillä uimataito ei ollut itsestäänselvyys vuosisadan alussa. Uuden lain myötä valtio joutui maksamaan varusmiehelle elinkorkoa, mikäli hänelle koitui asepalveluksen suorittamisesta pysyviä ruumiinvammoja. Valtio ei kaivannut ylimääräisiä kuluja, joten ylilääkärit valvoivat, ettei palvelusturvallisuudessa hutiloitu eikä sairaita laitettu töihin. Varusteet tarkistettiin jalkarättejä myöten: rakkoja ei saanut tulla, koska niiden puhkeaminen saattoi aiheuttaaverenmyrkytyksen, josta puolestaan saattoi pahimmillaan seurata amputaatio. Toimintakulttuuri muuttui nopeasti ja palvelusturvallisuus nousi uuteen arvoon, Mälkki summaa. Puolustusvoimilla oli pitkään omat sotilassairaalat, mutta nyt palvelut on yksityistetty. Rintamalinjoilta pienryhmiin Olot kasarmeilla eivät olleet häävit 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Etenkin vanhat venäläiset kasarmit olivat alkeellisia ja surkeassa kunnossa. Varusmiehet saivat keskuslämmityksen, sähkön ja sisävessat, kun eri puolille maata rakennettiin 1930-luvulla uusia kasarmeja. Toinen rakennusbuumi koettiin 1950 70-luvuilla, kun itärajan turvaamisesta siirryttiin alueellisen puolustukseen. Tilanne oli sotien jälkeen puolustusvoimissa pitkään epävarma. Kysyttiin, onko meillä asevoimia ollenkaan? Mikäonkokohomman idea ja miten kaikki järjestetään? Mälkki kertoo. Varusmieskoulutusta kehitetään sodankäynnin muutoksia seuraillen. Nyt keskitytään pienryhmätoimintaa, ennen sotilaan oli tärkeintä pysyä rintamalinjassa. Vielä1930-luvulla kansalainen kurinalaistettiin niin, että hän jää sinne rintamalinjalle kuoppaan taistelemaan viimeiseen asti. Se oli ensimmäisen maailmansodan aikainen tapa sotia, Mälkki tiivistää. Palvelusaikaa on vuosikymmenten saatossa lyhennetty. Samalla on pyritty siihen, että asepalveluksen aloittanut on varuskunnassa asepalveluksessa, ei tuki- ja huoltotehtävissä. Omia ohjelmia ei suunniteltu naisillekaan, kun asepalvelus avautui heille 1995. Tehtävät määräytyvät taitojen ja oman kiinnostuksen mukaan, Mälkki toteaa. Juha Mälkin mielestä suomalainen sotaväki on lopulta aina ollut kansansa näköinen. Varuskunnan porttien sisällä ovat olleet edustettuna kaikki yhteiskunnan tasot kohta sata vuotta. Siinä on kansalaissotilasarmeijan vahvuus.
18 REPORTAASI Vieläkövaruskuntasi on olemassa? Puolustusvoimauudistus harventaa Suomen varuskuntakarttaa parin vuoden aikana, mutta on joukko-osastoja lakkautettu ennenkin. Seppo Simola vanha päämajakaupunki Mikkeli on tyhjentynyt varusmiehistä, samoin Tuntemattomasta sotilaasta tuttu Paloaukea eli Liperin Ylämylly Joensuun lähellä. Reserviläinen teki katsauksen vaienneisiin varuskuntiin. Löydätkö kartalta varusmiesaikaisen palveluspaikkasi? Vielä 1960-luvulla varuskuntia rakennettiin lisää suurten ikäluokkien tullessa varusmiesikään. Monet nykyisistä reserviläisistä ovat palvelleet 1960-luvun laatikkokasarmeissa, vaan onpa monen majoituspaikkana ollut 1800-luvun tiili- tai puukasarmikin. Oma lukunsa ovat hiljenevätlinnakesaaret. Tässä jutussa keskitytään maavoimiin. Varuskunta on tulkittu lakkautetuksi, jos siellä ei enää ole varusmieskoulutusta. Monelle vilkkaalle varuskuntapaikalle, kuten Ouluun, on jäänyt jäljelle esikuntiatai aluetoimistonpalvelupiste. Turusta maavoimien koulutus on lakannut, mutta merivoimien toiminta Heikkilän kasarmeilla ja Pansiossa jatkuu. Tarkastelu koskee sodan jälkeisiä vuosikymmeniä. Vuosi 1957 oli tärkeä. Silloin joukkojen nimet maakunnallistettiin ja tehtiin suuria organisaatiomuutoksia. Usein vastaan tulleita vuosia olivat myös 1998 ja 2006. Joukkojen vaiheikkaaseen nimihistoriaan ei oteta kantaa, vaan joukoista käytetään pääsääntöisesti niiden viimeistänimeä. Tarkastelun ulkopuolella ovat myös varusmiehiä kouluttamattomat laitokset javarikot. Taivallahti ja Tilkka muistoja vain Yksittäisen kasarmialueen tyhjentyminen eiaina ole merkinnyt koko paikkakunnan sotilaallista hiljentymistä. Helsingissä (2) onautioitunut sotia edeltäneeltä ajalta peräisin oleva Taivallahti Mechelininkadun varrella. Myös Keskussotilassairaala Tilkan rakennukset Mannerheimintien loppupäässä ovat muussa käytössä. Helsinki on varuskuntakaupunki edelleenkin, koska Santahamina kouluttaa varusmiehiä samoin kuin Suomenlinnassa sijaitseva Merisotakoulu. Varsin pitkään varusmieskoulutusta oli keskustassa ja sen tuntumassa. Nykyään puolustusministeriönä oleva Kaartin kasarmi oli varusmiesten käytössä vuoteen 1959 asti,jonka jälkeen osa joukoista siirrettiin Katajanokalle Merikasarmiin, joka puolestaan palvelee nykyään ulkoministeriönä. Jotkut paikkakunnat ovat palanneet varusmiespaikkakunniksi kuntaliitoksissa. Kouvola sai vuonna 2009 varusmiehet takaisin Valkealan myötä. Valkeala on Tuvat puuttuivat Hämeenlinnasta Korpraali res Pekka Simola,74, palveli Hämeenlinnassa 1958 59, aluksi Poltinaholla 4. Erillisessä autokomppaniassa ja myöhemmin Suomenkasarmilla Panssarintorjuntapataljoonassa. Poltinahon kasarmi oli lähes uusi, mutta ainoa peseytymismahdollisuus oli sauna kerran viikossa. Pesuhuoneen paljun ääressä pystyi pesemään lähinnä kasvoja. Suomen kasarmilla ei ollut tupia lainkaan, vaan suuret hallit oli vain jaettu kaappirivistöillä. Vapaa-aikaa vietettiin esimerkiksi läheisellä tanssilavalla, jossa oli musiikkia kaksi kertaa viikossa. Siihen aikaan ei tullut kysymykseenkään, että varusmiehet olisivat käyneet anniskeluravintolassa. Lomillakin piti olla sotilaspuku päällä. ollut jo pitkään tärkeä varuskuntapaikka,ovathan siellä Utti ja Vekaranjärvi. Samassa rytäkässä Kouvolaan liitettiin myös Elimäki. Sen suurin taajama Koria (6) oli vuosikymmenet tunnettu pioneereistaan. Kymen Pioneeripataljoona siirrettiin sieltä Vekaralle 1994 ja Pioneerikoulu poistui vuonna 1983 Kouvolaan, josta se siirrettiin Keuruulle 1998 osaksi Keski-Suomen Rykmenttiä. Oulun ja Turun suuruuden päivät Oulua (10) on kohdannut varsinainen totaalityhjennys. Siellä oli 1950-luvulta alkaen suunnilleen kaikkia maavoimien aselajeja,kunnes vuoden 1998 uudistus tyhjensi kaupungin varusmiehistä. Viestikomppania, myöhemmin Pohjois-Suomen Viestipataljoona, oli Oulussa vuoteen 1998,samoin Pohjan Prikaati. Pohjan Pioneeripataljoona siirrettiin samana vuonna Kajaaniin. Oulu sai ilmatorjuntapatteriston 1980, joka siirrettiin 1989 osaksi Lapin Ilmatorjuntarykmenttiä kunnes lakkautettiin 1997. Kenttätykistöä Oulussa edustanut Pohjanmaan Tykistörykmentti muodostettiin vuonna 1959.Se siirrettiin vuonna 1982 Sodankylään ja lakkautettiin 1998. Aselajikirjon täydentää Ensimmäinen Erillinen Autokomppania, joka lakkautettiin vuonna 1989. Paljon lohdullisempi ei ole Turunkaan (12)tilanne.Jalkaväkiprikaatia siellä ei Oulun tapaan ollut, mutta ilmatorjuntarykmentin ohella siellä oli autokomppania ja viestikomppania. Olipa siellä myös rannikkotykistörykmentti (myöhemmin rannikkorykmentti), jota Oulussa ei ollut. Turun kohtaloa lieventää se,että merivoimat kouluttaaedelleenvarusmiehiä Pansiossa. Varuskuntapaikkoja ovat olleet myös Kuopio (8) ja Mikkeli. Kuopiossa kylvettiin aikanaan Kainuun Prikaatin siemen. Pohjois-Savon Prikaati toimi Kuopiossa vuodet 1957 66. Vuonna 1966 joukko siirrettiin Kajaaniin Kainuun Prikaatin rungoksi. Kuopiossa toimi vuosina 1957 62 myös Pohjois-Savon Prikaatin Patteristo. Mikkeli (9) tunnetaan tietysti sotien päämajakaupunkina, mutta Mikkelin Karkialammella toimi Savon Prikaati vuodet 1958 2006, siis lähes 50 vuoden ajan. Nykyisin Mikkelissä on maavoimien esikunta. Kuka muistaa Vatialan Vaikka Tampere (11) onsuuri sisämaan kaupunki ja sille oli nimetty jopa oma rykmentti, siellä ei ole ollut varsinaista varuskuntaa ainakaan siihen kuuluisaan miesmuistiin. Satakunnan Lennosto toimii naapurikunnassa Pirkkalassa ja Ylöjärven Lakialassa on Puolustusvoimain Teknillinen Tutkimuskeskus. Siellä ei kuitenkaan kouluteta varusmiehiä, eikä heitä kouluttanut monilla eri nimillä Tampereen Kalkussa toiminut ajoneuvovarikkokaan, joka on nykyään Millog Oy:n toimipiste. Tampereen Sulkavuorella toimi sodan jälkeen lyhyen aikaa ilmatorjuntapatteristo,kunnes se vuonna 1950 siirtyi Kangasalan Vatialaan (14). Niinpä! Kangasala on ollut varuskuntapaikkakunta. Siellä sijainnut joukko nimettiin vuonna 1957 Tampereen Ilmatorjuntapatteristoksijase siirtyiouluunvuonna1980. Muita lähes unohdettuja varuskuntapaikkoja ovat esimerkiksi Kokkola ja alussa mainittu Liperi. Kokkolassa oli vuosina 1954 70 Pohjanmaan Ilmatorjuntapatteristo, kunnes se muutti Rovaniemelle. 13 12 10 Oulu 5 kokkola vaasa 11 tampere 14 vatiala 4 k hämeenlinna hyrylä turku 3 2 helsinki hanko 1
Reserviläinen 8/2013 19 oria 6 kuopio 7 8 kotka 9 mikkeli 15 liperi Asekoulu toimi Kokkolan (5) Pikiruukissa vuosina 1970 96 ja siellä koulutettiinvarusmiehiä aseseppäaliupseereiksi ja RUK:sta valmistuneita upseerikokelaita taisteluvälineupseereiksi. Välittömästi sotien jälkeen joukkoja oli tilapäisissä varuskunnissa kuten Kenttätykistörykmentti 3:n osia Savonlinnan Tervaslahdessa, Jalkaväkirykmentti 1:n osia Torniossa ja Jalkaväkirykmentti 3:n osia Nurmeksessa. Liperin Ylämylly (15) tunnetaan kirjallisuudesta: juuri siellä sijaitsi paloaukea, josta Tuntemattoman sotilaan sankarit lähtivät kohti tuntematonta päämäärää alkukesällä 1941. Pohjois-Karjalan Patteristo toimi siellä vuosina 1963 90. Ylämyllyllä perustettiin myös Pohjanmaan Tykistörykmentti vuonna 1957. Se kuitenkinsiirtyiouluun jo 1959. Hyrylä (3) tunnettiin ilmatorjunnastaan,olihansiellähelsingin Ilmatorjuntarykmentti vuosina 1957 2006. Hyrylään vuonna 1963 Helsingistä siirretty Ilmatorjuntakoulu liitettiin osaksi rykmenttiävuonna1987. Hyrylän varuskunta lakkautettiin vuonna 2006, mutta siellä toimii vielä Puolustusvoimain Kansainvälinen Keskus. Tuusulanjärven rannalla vanhoissa Taistelukoulun tiloissa toimii puolestaan Maanpuolustuskorkeakoulun osia. Vaienneet linnakkeet Rannikkotykistö yhdisti Hangon (1), Kotkan (7) ja Vaasan varuskuntia. Vaasassa (13) tosin on sijainnut myös Pohjanmaan Jääkäripataljoona, joka siirrettiin jovuonna 1964 Sodankylään ja nimettiin 1966 Lapin Jääkäripataljoonaksi. Vaasan Rannikkopatteristo oli toiminnassa vuodesta 1957 vuoteen 1998,jolloin Vaasan varuskunta lakkautettiin. Hangon Rannikkopatteristo toimi itsenäisenä vuodet 1957 98, minkä jälkeen se liitettiin osaksi SuomenlahdenMeripuolustusaluetta, ja vuonna 2002 Hangon Rannikkopatteristo lakkautettiin lopullisesti. Kotkan Rannikkopatteristo nimettiin vuonna 1998 Kotkan Rannikkoalueeksi kunnes lakkasi olemasta itsenäisenä joukko-osastona vuonna 2006,jolloinsiitäkintuliosa Suomenlahden Meripuolustusaluetta. Rannikkotykistöjoukkoja on ollut muuallakin kuin edellä mainituissa varuskunnissa, kuten Helsingissä ja Turussa. Rannikkotykistövaruskuntien erikoisuus on ollut linnakesaaret, jotka ovat kouluttaneet valmiustehtäviensä ohella myös varusmiehiä. Hankalien yhteyksien takana eristyksissä olleet linnakkeet ovat olleet taatusti mieliin painuva palveluspaikka. Rannikkotykistö on ollut vuoroon merivoimien ja vuoroon maavoimien organisaatiossa. Viimeisin siirto tehtiin vuonna 1998,jolloin rannikkotykistö lakkasi olemasta itsenäinen aselaji tultuaan liitetyksi merivoimiin. Maavoimiin rannikkotykistö olikuulunutvuodesta1952 alkaen. Vaikka rannikkotykistö ei enää ole itsenäinen aselaji, toimintona se tietysti on edelleen olemassa. Monien kasarmialueiden kaupungit Edellä jo käsiteltiin Helsinkiä monien kasarmien kaupunkina. Hämeenlinnassa (4)oli keskustan tuntumassa kaksi kasarmialuetta, Suomenkasarmi ja Linnankasarmi. Suomenkasarmilta runsas kilometri länteen on Poltinaho, missä oli viimeksi autojoukkoja, mutta joka oli myös panssarijoukkojemme käytössä ennen sotia. Jos ihan tarkkoja ollaan, niin varusmiehiä koulutetaan Hämeenlinnassa edelleen. Hätilän ampuma-alue on yhä aktiivikäytössä, mutta käyttäjät tulevat Hattulan Parolasta. Ouluun oli sijoitettu jatkosodan aikana runsaasti saksalaisia joukkoja ja niiltä vapautuneille parakkialueille esimerkiksituiraan ja Toppilaan majoittuivat ensimmäiset sodan jälkeiset varusmiespolvet keskustan vanhojen puukasarmien lisäksi. Keskustaan rakennettiin lisää kasarmeja 1950-luvulla ja Hiukkavaaran vuoro tuli 1960-luvulla. Myös Turku oli useiden kasarmien kaupunki. Tunnetuin niistä on Heikkilä.Sen lisäksi kasarmialueita ovat olleet Pääskyvuori ja Uittamo sekä edelleen käytössä oleva Pansio.Mikkelissäkin oli vanha kasarmialue keskustan tuntumassa. Uudempi sijaitsi Karkialammella, vähän kaupungin ulkopuolella. Lähteitä: Markku Palokangas: Puolustusvoimat entiset joukko-osastot1945 2005 ja Puolustusvoimat joukko-osastoperinteet; puolustusvoimien nettisivut sekä Wikipedia. Tupakointia Ylämyllyn sotkussa Majuri res Antti Toivola,52, palveli Liperin Ylämyllyllä Pohjois-Karjalan patteristossa 1980 81 lukuun ottamatta RUK:n aikaa Haminassa. Silloin sai sotilaskodissa polttaa ja ilma oli usein sakeanaan savua. Aloin ajaa aloitetta, että sisällä tupakointi lopetettaisiin ja onnistuinkin siinä. Patteriston komentaja tosin katseli vähän viistoon, koska hän oli sikarimiehiä. Kännyköitä ei Toivolan varusmiesaikana vielä ollut, vaan posti kulki. Siviiliin pidettiin yhteyttä kirjeillä ja korteilla. Kännyköitä ei ollut, vaan päivystäjä huuteli käytävässä, että tykkimies se ja se, puhelimeen. Puhelu sentään yhdistettiin puhelinkoppiin eikä tarvinnut puhua käytävällä kaikkien kuullen. Ensimmäiset naiset Mikkeliin Vänrikki res Henrik Tuulos, 38, palveli Savon prikaatissa Mikkelin Karkialammella 1994 95 lukuun ottamatta RUK:n aikaa Haminassa. Varusmiesajalleni sattui merkittävä virstanpylväs. Karkialammelle tulivatensimmäiset naisvarusmiehet. Olin tosin itse jo lähellä kotiutumista, eikä minun yksikössäni naisia ehtinyt olla. RUK:ssa eri puolilta Suomea tulleet oppilaat vertailivat palveluspaikkojaan. Karkialampi oli koko lailla keskiverto. Se ei erottunut hyvässä tai pahassa. Haminasta palattuamme kantahenkilökunnan asenne muuttui. Meihin kokelaisiin suhtauduttiin varsin kollegiaalisesti.
Omasairaala hoivaa mestarin ottein Hoidamme mestarillisesti kuntoon olkapään, ranteen, lonkan, polven ja nilkan tapaturmat viikon jokaisena päivänä. Kunvahinkosattuu... Soita 010 2578 100 tai varaa aika netissä omasairaala.fi Lääkärin vastaanotto, kuvantaminen ja hoitosuositus jopa samalla käynnillä. Varmistamme toimintakyvyn palautumisen ja töihin paluun rivakasti. Lääkäreiden vastaanotot ja tapaturmapäivystys Arkisin klo 08.00 22.00 Viikonloppuisin klo 11.00 17.00 Omasairaala on Pohjola Vakuutuksen omistama ortopedinen yksityissairaala, joka palvelee myös kaikkien muiden vakuutusyhtiöiden asiakkaita. Omasairaala Oy Puutarhurinkuja 2 00300 Helsinki www.omasairaala.fi