YDINTIETOA ROTARYSTA 2009 2010 Matrikkelikirjan 2009-2010 siniset sivut
Rotary Service Above Self Hyvällä asialla Kansainvälinen rotaryjärjestö perustettiin Chicagossa Yhdysvalloissa 23. helmikuuta 1905. Perustajat ottivat ensimmäiseksi tehtäväkseen kotikaupunkinsa liikemoraalin parantamisen. Tavoitteeseen päästäisiin perustajien mielestä parhaiten tutustuttamalla kaupungin liikemiehet toisiinsa. Toiminta-ajatus laajeni pian liike-elämästä koskemaan myös ympäröivän yhteiskunnan kehittämistä. Rotaryliikkeelle näytti olevan sosiaalinen tilaus. Laajeneminen oli nopeaa, ja vuonna 1911 rotary tuli Eurooppaan, kun Lontooseen perustettiin rotaryklubi. Suomen ensimmäinen rotaryklubi perustettiin Helsinkiin 1.12.1926, charterkirjansa klubi sai 26.1.1927. Viroon rotary saapui 2.8.1930. Tällöin Tallinnan Rotaryklubi hyväksyttiin Rotary Internationalin jäseneksi. Viron rotaryklubit toimivat vuodesta 2000 lähtien osana Suomen rotaryorganisaatiota. Nyt, yli sata vuotta perustamisen jälkeen, rotareita on maailmassa yli 1,2 miljoonaa yli 200 maassa ja itsehallintoalueella n. 33 000 klubissa. Suomessa toimii hieman yli 300 rotaryklubia. Suurimmilla paikkakunnilla toimii useita klubeja. Virossa on 14 rotaryklubia. Suomen klubeissa on noin 12 000 rotaria. Klubit kutsuvat jäsenikseen hyvämaineisia ammattihenkilöitä, miehiä ja naisia. Säännöllinen kanssakäyminen muiden ammattiryhmien edustajien kanssa lisää ymmärrystä eri ammateista ja tuo mahdollisuudet oman yhteiskuntatietämyksen laajentamiseen yhteisten hankkeiden kautta. Järjestönä rotary on tullut tunnetuksi ensisijaisesti tekojensa kautta. Ohjelmista erityisesti nuorisovaihto, stipendit ja maailmanlaajuiset humanitaariset hankkeet ovat muovanneet rotaryn kuvaa. Järjestön tunnuslauseena on Palvelumieli itsekkyyden edelle. Kansainvälisesti rotaryjärjestö on ollut alkuun panevana voimana maailman terveysjärjestön 1985 aloittamassa hankkeessa eliminoida polio maailmasta. Tähän hankkeeseen rotaryjärjestö on kanavoinut yli 700 miljoonaa dollaria sekä jäsentensä henkilökohtaista vapaaehtoistyötä. Rotary Internationalin vuonna 1917 perustaman Rotarysäätiön toiminta-ajatuksena on hyvien asioiden edistäminen maailmanlaajuisesti (Doing Good in the World). Varallisuudeltaan säätiö kuuluu maailman kuuden suurimman säätiön joukkoon. Polion vastaiseen työhön sijoitettavien varojen lisäksi Rotarysäätiö käyttää vuosittain noin 70 miljoonaa euroa opinto- ja humanitaarisiin avustusohjelmiinsa. Suomalaisen Rolf Klärichin toimiessa Rotary Internationalin presidenttinä 1980 1981, hän otti tunnuslauseekseen Anna ajastasi. Tämä kehotus eri ammattiryhmien edustajista muodostuvalle rotaryn jäsenkunnalle kuvaa edelleen osuvasti rotaryn syvintä olemusta. 6
Rotaryn tavoite Rotarytoiminnan tavoite määritellään seuraavasti: Rotaryn tavoitteena on vaalia palvelemisen ihannetta kaiken arvossapidetyn yritteliäisyyden perustana 1 edistämällä tuttavuussuhteiden syntymistä ja siten luomalla tilaisuuksia palvelemiseen 2 vaalimalla liike- ja ammattimoraalia ja arvostamalla kaikkea hyödyllistä työtä sekä opastamalla jokaista rotaria näkemään oma ammattinsa tilaisuutena palvella yhteiskuntaa 3 innostamalla jokaista rotaria toteuttamaan palvelemisen ihannetta yksityiselämässään, ammatissaan ja yhteiskunnan jäsenenä 4 edistämällä kansojen välistä yhteisymmärrystä, hyvää tahtoa ja rauhaa palvelemisen ihanteen yhdistämien työn ja toiminnan ihmisten välisen ystävyyden avulla. Object of Rotary The objective of Rotary is defined as follows: The Object of Rotary is to encourage and foster the ideal of service as a basis of worthy enterprise and, in particular, to encourage and foster 1 The development of acquaintance as an opportunity for service; 2 High ethical standards in business and professions; the recognition of the worthiness of all useful occupations; and the dignifying of each Rotarian s occupation as an opportunity to serve society; 3 The application of the ideal of service in every Rotarian s personal, business and community life; 4 The advancement of international understanding, goodwill and peace through a world fellowship of business and professional persons united in the ideal of service. 7
Neljän kysymyksen koe Rotary on palveluorganisaatio. Käytännön toimintaa ohjaavat rotaryn omaksumat eettiset periaatteet, joista ns. Neljän kysymyksen koe on keskeinen. Tällä kokeella rotarit pyrkivät edistämään hyviä toimintatapoja keskinäisessä kanssakäymisessään ja ajamissaan palveluhankkeissa punnitsemalla toimintaansa seuraavasti: Tutki ajatuksesi, sanasi ja tekosi kysymällä itseltäsi 1 Onko tämä TOTTA? Is it the TRUTH? 2 Onko tämä OIKEUDENMUKAISTA kaikkia asianosaisia kohtaan? Is it FAIR to all concerned? 3 Luoko tämä HYVÄÄ TAHTOA ja PA- RANTAAKO TÄMÄ YSTÄVYYSSUH- TEITA? Will it build GOODWILL and BETTER FRIENDSHIPS? 4 Onko tämä kaikkien osapuolten EDUN MUKAISTA? Will it be BENEFICIAL to all concerned? 8
Singaporen julistus Liike- ja ammattialoilla toimivien rotarien eettinen julistus Liike- ja ammattialoilla toimiville rotareille määriteltiin kahdeksan kohdan eettinen julistus vuonna 1989 Singaporessa pidetyssä sääntövaltuuskunnan kokouksessa. Chicagossa 30-luvulla syntyneen Neljän kysymyksen kokeen ja ns. Singaporen julistuksen väliin mahtuu lähes 60 vuoden kehityskaari. Singaporen julistus Liike- ja ammattialalla toimivana rotarina minun velvollisuuteni on 1 suhtautua omaan ammattiini tilaisuutena palvella 2 noudattaa uskollisesti oman ammattini eettisten ohjeiden kirjainta ja henkeä, oman maani lakeja ja oman yhteisöni moraalisääntöjä 3 tehdä kaikkeni kohottaakseni ammattini arvostusta ja edistääkseni korkeimpia eettisiä arvoja omassa ammatissani 4 olla rehellinen ja tasapuolinen työnantajaani, työntekijöitäni, yhtiökumppaneitani, kilpailijoitani, asiakkaitani ja yleisöä kohtaan sekä kaikkia niitä kohtaan, joihin olen liike- tai ammattisuhteessa 5 kunnioittaa ja arvostaa kaikkia yhteiskunnalle hyödyllisiä ammatteja 6 tarjota ammattitaitoni avuksi yritettäessä löytää työmahdollisuuksia nuorille, pyrittäessä auttamaan erityisongelmista kärsiviä ihmisiä ja kehitettäessä paikkakuntani asukkaiden elämänlaatua 7 olla rehellinen markkinoinnissani ja edustaessani liike- tai ammattialaani yleisön edessä 8 olla pyytämättä muilta rotareilta ja olla suomatta heille sellaista etuoikeutta tai etua, jota en tavallisesti soisi muille liike- tai ammattikumppaneilleni. 9
Rotaryn merkit Rotaryn tärkeimmät symbolit visuaalisen esiintymisen peruselementit ovat nimi, merkit, mitalit, käädyt, liput ja standaarit. Rotary Internationalin (RI) keskushallitus valvoo rotaryn tunnuksien aineettomien oikeuksien käyttöä ja on pidättänyt itselleen kaikkien näiden oikeuksien maailmanlaajuisen käytön. Nimi Nimi Rotary juontuu järjestön alkuaikojen klubiveljien tavasta järjestää kokoukset vuorotellen työpaikoillaan. Rotary Club oli tuolloin kiertävän kokoontumisen klubi. Nykyinen kiertäminen roteeraaminen viittaa lähinnä siihen, että klubin jäsenet vuorottelevat eri luottamustehtävissä. Rotari-sana (Rotarian) tarkoittaa aina rotaryklubin jäsentä. Sana kirjoitetaan tekstissä pienellä alkukirjaimella. Merkki Rotarymerkki on hammasratas, jonka värit ovat koboltinsininen ja kulta. Rattaassa on kuusi ulospäin lievästi kapenevaa puolaa ja 24 hammasta. Sen akselinreiässä on kiilaura. Itse ratas on kultainen. Sanat Rotary International on merkitty kultaisina hammaskehän sisäpuolella oleviin koboltinsinisiin kenttiin. Akselinreikä ja kiilaura ovat siniset. Rotarymerkkiä käytetään rotaryn lomakkeissa, lipuissa, standaareissa ja opasteissa. siihen ei merkitä reiän kiilauraa. Rintamerkki toimii rotarien välisenä tunnuksena, ja sen ahkeraa käyttöä suositellaan. Uuden rotarin tultua hyväksytyksi klubin jäseneksi klubi luovuttaa hänelle rotarymerkin. Merkki palautetaan jäsenyyden mahdollisesti päättyessä. Paul Harris Fellow -mitali ja -rintamerkki Paul Harris Fellow -tunnustus käsittää kunniakirjan, rintamerkin ja mitalin. PHFmitalia kannetaan huomattavimmissa rotarytilaisuuksissa, joissa esiinnytään tummassa puvussa, smokissa tai frakissa. Rintamerkkiä pidetään mitalin sijasta muissa tavallista juhlavammissa rotarytilaisuuksissa. Se kiinnitetään takin vasempaan kauluskäänteeseen rotarymerkin alapuolelle. Rintamerkki ei korvaa rotarymerkkiä eikä sitä kanneta yhdessä PHF-mitalin kanssa. Rotaryn rintamerkkejä ei kiinnitetä smokkiin tai frakkiin. Käädyt Klubin presidentti, kuvernööri ja Suomen Rotary ry:n hallituksen puheenjohtaja käyttävät tarkoitukseen suunniteltuja käätyjä. Niihin kuuluu kaulaketjussa tai nauhassa riippuva rotarymerkki. Ketjuihin tai nauhoihin kiinnitetään erilliset laatat, joihin on kaiverrettu käätyjen aikaisempien kantajien nimi ja toimikausi. Käätyjä käytetään viikkokokouksissa ja rotaryn juhlatilaisuuksissa. Rintamerkki Klubin jäsenen käyttämä rintamerkki on takin vasempaan kauluskäänteeseen kiinnitettävä rotarymerkki. Suomessa yleisesti käytössä olevan merkin halkaisija on 11 millimetriä. Sen pienuudesta johtuen 10
Lippu Virallisessa rotarylipussa on valkoisen kentän keskellä suurikokoinen rotarymerkki oikeanvärisenä. Jos klubi käyttää tätä lippua klubilippunaan, se saa lisätä rotarymerkin yläpuolelle sinisillä kirjaimilla sanan Rotaryklubi ja merkin alle klubin kotipaikkakunnan ja maan nimen. Standaari Klubin standaari on lippuun tai vaakunaan verrattava klubin symboli. Toteutukseltaan se vastaa rotarylippua ja sen kuviot ja tekstit ovat vaakasuorassa sen riippuessa pystyasennossa pöytätangon poikittaisesta orresta. Standaarin saa luovuttaa lahjana tai muistoesineenä vain rotaryklubin nimissä toiselle rotaryklubille, järjestölle tai yksityishenkilölle. Standaari luovutetaan aina henkilökohtaisesti, sitä ei esimerkiksi toimiteta postin välityksellä. Standaarin luovutus on juhlallinen toimitus, jota läsnäolijat kunnioittavat nousemalla seisomaan luovutushetken ajaksi. Klubit päättävät itse standaariensa muodoista ja väreistä. Rotarymerkistä annettuja ohjeita on kuitenkin noudatettava. Standaareihin on yleensä pyritty sisällyttämään myös jokin klubiin läheisesti liittyvä symboli. Rotaryjärjestön rakenne Rotary on kansainvälinen, maailmanlaajuinen järjestö. Sen jäsenmäärä on runsaat 1,2 miljoonaa. Rotarymaailma on organisoitu toimivaksi kokonaisuudeksi, jonka ydin on rotaryklubi. Rotaryklubi Klubi muodostuu rotareista. Suomen rotarypiireissä on yhteensä 319 klubia, joista 14 on Virossa. Klubin toimintaa johtaa sen presidentti. Klubin perustamisvaiheessa on oltava vähintään 20 jäsentä. Muita määräyksiä ei klubin jäsenmäärän suhteen ole. Tärkeimpänä tekijänä on klubin toimivuus. Maailman kaikkien rotaryklubien jäsenmäärän keskiarvo on noin 40 jäsentä, mikä keskiarvo on myös Suomen klubeissa. Rotarypiiri Suomessa on kuusi rotarypiiriä. Piiriä johtaa kuvernööri. Piirien klubimäärästä ei ole sitovia määräyksiä. Periaatteena pidetään käytännöllisyyttä toiminnassa ja taloudenhoidossa. Käytännössä uusia piirejä ei perusteta, jollei klubien määrä ylitä 75 tai rotarien määrä 2 700. Suomen Rotary Finlands Rotary ry (SR) Suomen Rotary on RI:n toimiluvalla (Multidistrict Administration Group, MDA) toimiva piirien muodostama palvelu- ja yhteistyöelin, kuten jäljempänä tarkemmin kerrotaan. Suomen rotarypiirejä ja rotareita palvelee Suomen Rotaryn ylläpitämä Suomen Rotarytoimisto Helsingissä sekä piirien edustajista koostuvat toimikunnat ja monipiiriorganisaatiot. 11
Vyöhykkeet Keskushallituksen jäsenten valitsemista varten rotarymaailma on jaettu 34 vyöhykkeeseen. Suomi kuuluu 15. vyöhykkeeseen, johon kuuluu myös pääosa Ruotsia, Viro, Latvia ja Venäjän länsiosa. Vyöhykkeittäin ja vyöhykeryhmittäin järjestetään erillistilaisuuksia, kuten vuosittainen Rotary Instituutti sekä erilaisia seminaareja. Aluetoimistot RI:lla on tukenaan seitsemän aluetoimistoa. Suomea ja muita Pohjoismaita palvellaan Zürichin toimistossa (Europe and Africa Office). Keskushallinto Rotary Internationalin keskushallinto ja sihteeristö sijaitsevat Evanstonissa Illinoisissa Yhdysvalloissa. Rotary Internationalin rinnalla toimii Rotarysäätiö, joka vastaa RI:n palveluohjelmien rahoittamisesta. Rotarysäätiöllä on oma hallinto ja talous. Kansainvälisen rotaryjärjestön vastuuhenkilöitä Rotary Internationalin presidentti Rotaryjärjestön yhteisenä keulahahmona ja Rotary Internationalin keskushallituksen puheenjohtajana toimii vuodeksi kerrallaan valittu Rotary Internationalin presidentti. Presidentti 2009 2010 on John Kenny, Skotlannista. Kuvernööri Kuvernöörin (District Governor, DG) toimikausi on yksi rotaryvuosi. Jokaisella piirin klubilla on oikeus esittää oma ehdokkaansa tulevaksi kuvernööriksi. Edellisen piirikokouksen valitsema nimeämiskomitea valitsee kuvernööri ehdokkaaksi pätevimmäksi ja sopivimmaksi katsomansa rotarin. Jos nimeämiskomitea ei ole valinnasta yksimielinen, valinta voidaan siirtää tapahtuvaksi piirikokouksessa tai postiäänestyksellä niiden ehdokkaiden kesken, joita oli alun perin esitetty nimeämiskomitealle. Lopullinen valinta tähän tehtävään vahvistetaan RI:n konventiossa. Kuvernööri on RI:n toimihenkilö ja vastuussa suoraan sen hallitukselle. Kuvernööri nimittää avukseen piirineuvoston, apulaiskuvernöörejä sekä komiteoita. Päätösvalta piirissä on yksin kuvernöörillä. Muut piirin toimihenkilöt ja toimielimet ovat avustavia ja neuvoa-antavia. Kuvernöörin päätehtävänä on ohjata, opastaa ja innostaa piirin klubeja. Apulaiskuvernöörit (AG) ovat kuvernöörin edustajia ja avustajia määrätyllä maantieteellisellä alueella toimivissa rotaryklubeissa. Toimikauttaan seuraavan rotaryvuoden ajan edellisestä kuvernööristä käytetään nimikettä Immediate Past (District) Governor, IPDG (edellinen kuvernööri). Tämän jälkeen hänestä käytetään nimikettä Past (District) Governor, PDG (entinen kuvernööri). 12
Rotary toimii Rotaryklubi Rotaryklubi on toiminnan perusyksikkö. Klubi toimii suoraan Rotary Internationalin alaisuudessa. Muut rotarytoiminnan yksiköt ovat klubiin nähden palvelunantajan asemassa. Klubi päättää itsenäisesti ohjelmastaan, toiminnastaan ja jäsenistönsä kehittämisestä Rotary Internationalin vahvistaman säännöstön mukaisesti. Rotaryklubin toiminta-alue on paikallinen. Suurille paikkakunnille perustetaan tavallisesti useita klubeja. Klubi rekrytoi aktiivisesti jäsenensä siten, että sen asettamat luokite- ja määrätavoitteet saavutetaan. Rotarilla on oikeus vierailla muiden klubien säännöllisissä kokouksissa, joihin hän saa tuoda mukanaan myös henkilöitä, jotka eivät ole rotareita. Rotaryklubin hallinto Rotaryklubin asioita hoitaa sääntöjen mukaan valittu hallitus. Usein klubin hallitus toimii klubikokouksen valitsemana nimeämiskomiteana, joka ehdottaa klubin vaalikokoukselle tulevan kauden virkailijat. Vaalikokous pidetään viimeistään joulukuussa. Valitut toimihenkilöt astuvat tehtäviinsä seuraavan vuoden heinäkuun alusta. Rotarytoiminnassa omaksutun kiertävän vastuun mukaan peruslinja on se, ettei tehtävistä kieltäydytä ilman todella painavaa estettä. Rotary International suosittaa klubien hallinto- ja toimintamalliksi uuden klubijohtosuunnitelman (Club Leadership Plan, CLP) mukaista rakennetta: hallinto, jäsenyys, suhdetoiminta, palveluprojektit ja Rotarysäätiö. Mallisääntöjen mukaan rotaryklubin hallituksessa tulisi olla: presidentti tuleva presidentti varapresidentti sihteeri klubimestari rahastonhoitaja Tämän lisäksi suositellaan, että klubin komiteoiden puheenjohtajat ovat hallituksen jäseniä. Klubin hallituksen rakenne ja valitsemistapa määritellään klubin säännöissä. Rotaryklubin hallitus kokoontuu presidentin kutsusta. Hallituksella on laajat toimintavaltuudet. Hallitus päättää muun muassa uusien jäsenien ottamisesta ja säännöissä mainituin edellytyksin myös jäsenyyden lopettamisesta. Hallituksen päätöksistä voidaan vedota klubiin, joka voi kumota tai muuttaa hallituksen päätöksen 2/3 määräenemmistöllä. Klubin toimihenkilöt Klubin presidentti Rotaryklubin presidentti johtaa klubin toimintaa ja on klubin ensisijainen edustaja. Klubipresidentti on klubin hallituksen puheenjohtaja. Tuleva presidentti Sääntöjen mukaan tuleva klubipresidentti valitaan aikaisintaan kaksi vuotta ja viimeistään 1,5 vuotta ennen hänen toimikautensa alkua. Tällä tavoin hänelle varataan riittävästi aikaa valmentautua tehtäväänsä. Rotarypiiri järjestää vuosittain koulutustilaisuuden rotaryklubien tuleville presidenteille. Tämä koulutus kulkee nimellä 13
PETS, joka tulee englanninkielisestä Presidents-elect Training Seminar. Tuleva presidentti ei voi ottaa vastaan klubipresidentin tehtäviä osallistumatta PETS-koulutukseen joko omassa piirissään tai jossain toisessa piirissä. Varapresidentti Rotaryklubin varapresidentti toimii presidentin sijaisena tämän ollessa estynyt. Klubin sihteeri Klubin sihteerit, yksi, kaksi tai useampiakin, vastaavat klubin käytännön toiminnasta. He huolehtivat klubin kokousrutiineista ja muista järjestelyistä. Sihteereille nimetään omat vastuualueet ja he voivat myös sopia tarkemmasta työnjaosta keskenään. Sihteerit vastaavat vaadituista Rotary Internationalille ja Suomen Rotarylle toimitettavista tiedoista ja raporteista annettuihin määräaikoihin mennessä. Klubin 1. sihteeri on sekä RI:n että SR:n postitusten pääasiallinen vastaanottaja. Rahastonhoitaja Rahastonhoitaja huolehtii rotaryklubin raha-asioista. Tehtävään kuuluvat talousarvioiden laadinta ja seuranta sekä klubin maksuliikenteestä huolehtiminen. Maksujen asian mukaisesti hoitamiseksi rahastonhoitajan ja sihteerin tulee toimia tiiviissä yhteistyössä. Klubimestari Klubimestarin keskeinen tehtävä on klubin tilaisuuksien käytännön järjestelyt. Nuorisovaihto Klubin nuorisovaihtoa johtaa klubin nuorisovaihtoasiamies. Nuorisovaihto on osa klubin palveluprojektit komitean toimintaa. Nuorisovaihtotoiminnan harjoittaminen edellyttää klubilta vähintään 3-henkistä nuorisovaihtotiimiä, jonka jäsenistä vähintään yhden on oltava naispuolinen (tämän ei tarvitse olla rotari). Rotarysäätiö Jokaisessa klubissa tulisi olla nimettynä rotarysäätiöasiamies ja jonka tehtävänä on aktivoida ja tukea klubin humanitaarisia projekteja sekä tehdä tunnetuksi Rotarysäätiön toimintaa ja kannustaa jäseniä tekemään lahjoituksia Rotarysäätiölle. Hän johtaa myös rotarysäätiökomitean toimintaa. Klubikomiteat Klubi perustaa toimintansa kannalta tarpeellisen määrän komiteoita. RI:n suosittaman klubijohtosuunnitelman mukaisesti klubin pysyviä komiteoita ovat: hallintokomitea (virallinen järjestys) jäsenyyskomitea suhdetoimintakomitea palveluprojektikomitea rotarysäätiökomitea Tämän lisäksi klubi voi tarpeen mukaan perustaa muitakin komiteoita. Klubin projektien ja hankkeiden toteuttamiseen nimetään usein tapauskohtaisesti projektiorganisaatiot. Klubi voi valita asiamiehiä tai yhteyshenkilöitä muita tärkeinä pitämiään asioita varten. Tällaisia saattavat olla esimerkiksi tiedottaja, PR-vastaava, IT-vastaava ja kouluttaja. 14
Klubin toiminta Rotaryklubin toiminta on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Klubin toiminnan pidemmän aikavälin suuntaviivoista ja painopisteistä suositellaan tehtäväksi klubin PTS. Klubin toimintamallit kuvataan RI:n suosittamassa Klubijohtosuunnitelmassa (Club Leadership Plan, CLP). RI on laatinut klubitoiminnan vuosisuunnittelua tukemaan yhtenäisen mallin. Suunnitteluopas tehokkaille rotaryklubeille tehdään vuosittain ennen rotaryvuoden alkua. Klubit tekevät rotaryvuodelle viikkokokousohjelman, joka pyritään laatimaan ainakin puoleksi vuodeksi eteenpäin. Läsnäolo Rotaryklubin toiminnan yksi keskeisiä periaatteita on jäsenten läsnäolo kokouksissa. Läsnäolovelvollisuus perustuu paitsi säännöstöön myös vakaumukseen siitä, ettei yhteisiä asioita voida edistää olematta läsnä niissä tilaisuuksissa, joita yhteisesti järjestetään. Klubit valvovat itse jäsentensä läsnäoloa. Klubin hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, mikäli läsnäolotavoitteeseen ei päästä. Läsnäolosäännön mukaan jäsenen on puolivuosittain osallistuttava vähintään 50 prosenttiin kokousten määrästä ja kuhunkin kokoukseen vähintään 60 prosenttia sen kestosta. Jäsenen on kuitenkin osallistuttava puolivuosittain vähintään 30 prosenttiin oman klubinsa viikkokokouksista. Jäsen voi korvata poissaolon oman klubinsa kokouksesta 14 päivän aikana ennen kokousta tai 14 päivän aikana kokouksen jälkeen osallistumalla muun muassa toisen klubin kokoukseen, Rotaryklubin järjestysmuodossa mainittuihin RI:n tai rotarypiirin tapahtumiin, klubin hallituksen tai palvelukomitean kokoukseen tai muuhun klubin hallituksen hyväksymään tilaisuuteen tai tehtävään. Viikkokokous Rotaryn keskeisin toimintamuoto on klubin säännöllinen viikkokokous. Viikkokokous pidetään pääsääntöisesti aina samaan aikaan samassa paikassa. Mikäli klubilla on korvaavaa ohjelmaa muualla, säännönmukaiselle kokouspaikalle järjestetään päivystys. Tämä käytäntö sallii myös vieraileville rotareille ennakkosuunnitelmien mukaisen paikkausmahdollisuuden. Hallituksella on oikeus peruuttaa kokous virallisina juhlapäivinä ja vakiintuneina vapaapäivinä sekä klubin jäsenen kuoleman, epidemian tai paikkakuntaa uhkaavan vaaran vuoksi. Hallitus voi harkintansa mukaan peruuttaa vuoden aikana lisäksi neljä kokousta. Klubi saa kuitenkin jättää pitämättä korkeintaan kolme peräkkäistä kokousta. Viikkokokouksen kesto vaihtelee, mutta normaalisti se on 1 1,5 tunnin pituinen. Kokouksen yhteydessä nautitaan tavallisesti myös yhteinen ateria. Viikkokokouksen ohjelma seuraa yleensä Rotaryklubin mallisääntöjen kaavaa. Kokousohjelmaan pyritään sijoittamaan joko oman jäsenen tai vierailevan luennoitsijan pitämä esitys. Klubin jäsenet pitävät kukin vuorollaan luokite-esitelmän, jossa esitellään jäsenen erikoisalaa klubin muille jäsenille. 15
Viikkokokouksiin ja muihin klubin tilaisuuksiin voivat klubin jäsenten lisäksi osallistua vierailevat toisten klubien rotarit sekä jäsenten puolisot ja ystävät. Intercity-kokous Intercity-kokouksella tarkoitetaan usean klubin yhteistä kokousta. Usein tällaisella kokouksella on jokin erityinen teema. Se saattaa ajoittua myös jonkin yhteisen merkkitapahtuman ympärille. Klubineuvottelu Klubineuvottelu (Club Assembly) on kaikkien klubin jäsenten, toimihenkilöiden, hallituksen jäsenten ja komiteoiden puheenjohtajien kokous, joka pidetään klubin ohjelmaa ja toimintaa koskevia neuvotteluja varten tai uusien jäsenten juhlalliseksi vastaanottamiseksi. Kuvernöörin tai apulaiskuvernöörin vierailut ovat myös tyypillisiä klubineuvottelutilaisuuksia. Vaalikokous Klubin vaalikokous pidetään kunkin vuoden marras-joulukuussa hallituksen laatiman kokousohjelman mukaisesti. Vaalikokouksessa vahvistetaan, että toimessa olevasta hallituksesta tuleva presidentti toimii presidenttinä ja presidentti entisenä presidenttinä seuraavan toimintavuoden hallituksessa valitaan seuraavaksi toimintavuodeksi tuleva presidentti muut hallituksen jäsenet, kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastaja vahvistetaan tarvittaessa komiteoiden asettaminen. Kaikissa klubin kokouksissa äänestykset ovat avoimia lukuun ottamatta henkilövalintoja, jolloin on käytettävä lippuäänestystä, jos joku sitä vaatii. Äänestyksissä kullakin aktiivijäsenellä on yksi ääni. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan kanta. Sääntömääräinen vuosikokous Klubin sääntömääräinen vuosikokous pidetään kunkin vuoden elo lokakuussa hallituksen laatiman ohjelman mukaisesti. Sääntömääräisessä vuosikokouksessa 1. edellinen hallitus esittää hallituksen toimintakertomuksen sekä tuloslaskelman ja taseen edelliseltä toimintavuodelta 2. esitetään tilintarkastuskertomus 3. päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta 4. päätetään vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille 5. istuva hallitus esittää kuluvan toimintavuoden tulo- ja menoarvioehdotuksen 6. päätetään kuluvan toimintavuoden liittymismaksu ja jäsenmaksu sekä 7. hyväksytään kuluvalle toimintavuodelle tulo- ja menoarvio muilta osin 8. käsitellään muut mahdolliset asiat, jotka on mainittu kokouskutsussa Vuosijuhla Klubeilla on tapana juhlistaa perustamistaan vuosijuhlatapahtumalla. Järjestelyt ovat silloin tavanomaista juhlavammat. Vuosijuhlaan kutsutaan usein myös ulkopuolisia vieraita juhlimaan jäsenten ja heidän seuralaistensa kanssa. Takkaillat ja muut tilaisuudet Viikkokokouksia täydentämään klubit jär- 16
jestävät aika ajoin toiminnan kehittämiseen liittyviä erikoistapaamisia. Esimerkiksi takkaillat (Fireside Meetings) ovat erityisen sopivia tilaisuuksia uusien jäsenten perehdyttämiseksi. Retkeilyt, työpaikkakäynnit ja muut vierailut monipuolistavat klubin ohjelmaa. Klubin raportointi Klubi raportoi toiminnastaan tiedonannoin ja tilastoin. Toimintasuunnitelmat ja talousarviot kertovat toiminnan suunnasta ja laajuudesta, tilastot toiminnan aktiivisuudesta ja jäsenten osallistumisesta. Raportoinneissa hyödynnetään Rotary Internationalin ja Suomen Rotaryn tietojärjestelmiä sekä sähköistä viestintää. Jäsenyys rotaryklubissa Rotaryklubissa voi olla aktiivijäseniä (Active Members) ja kunniajäseniä (Honorary Members). Rotareiksi kutsutaan arvossapidettyjä yksityishenkilöitä, jotka ovat omien alojensa kärkiedustajia. Järjestysmuoto määrittelee jäsenen täysi-ikäiseksi henkilöksi, jolla on hyvät luonteenominaisuudet ja hyvä ammattimaine. Jokaisella aktiivijäsenellä tulee olla ammattiluokite, joka vastaa hänen pääasiallista ja todellista toimialaansa. Aktiivijäseneksi voidaan ottaa viisi edustajaa kutakin luokitetta kohden. Jos klubissa on yli 50 jäsentä, se voi hyväksyä aktiivijäseniä samaan luokitteeseen siten, että siihen kuuluvat jäsenet eivät ylitä 10 % klubin aktiivijäsenten määrästä. Eläkkeellä olevia jäseniä ei lasketa luokitteisiin kuuluvaksi. Luokiteperiaate on yksi rotaryn luonteen ominaisimmista piirteistä. Klubi muodostaa itse luokitenimikkeensä. Luokitenimike määräytyy liike- tai ammattialan mukaan, ei asianomaisen aseman tai tehtävänimikkeen perusteella. Ratkaisevana on rotarin edustama toimiala tai hänen tekemänsä työ. Luokitejärjestelmänsä tueksi klubi ylläpitää luokitekarttaa kaikista klubin toiminta-alueella esiintyvistä luokitteista. Klubi tarkistaa ja täydentää luokitekarttansa täytetyt ja vapaat luokitteet vuosittain. Luokitekartta kuvaa monipuolisesti paikkakunnan eri toimialoja ja ammatteja. Jäsenen luokite säilyy, vaikka hän olisi siirtynyt eläkkeelle tai muulla tavoin siirtynyt pois aktiivi-työelämästä. Näissä tapauksissa luokite kuitenkin vapautuu uudelleen käytettäväksi. Jäsenrekrytointi Uusien jäsenien hankinta on jokaisen jäsenen velvollisuus. Klubin aktiivijäsen voi tehdä kirjallisen esityksen uudesta jäsenestä klubin hallitukselle klubin sihteerin välityksellä. Klubin hallitus pyytää lausunnot ehdokkaasta klubin luokite- ja jäsenyyskomiteoilta. Jäsenyyskelpoisuuden arviointia ohjaa klubin hallituksen jäsenhankintastrategia, joka tähtää mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset omaavaan jäsenistöön. Muita jäsenkriteereitä ovat tulevan jäsenen luonteenominaisuudet palveluhenkisyys maine taustayhteisön luonne asema (itsenäinen asema) 17
Myös jäsenen tosiasialliset edellytykset osallistua aktiivisesti rotarytoimintaan ovat yksi valintakriteereistä. Jäseneksi ottaminen Jäsenrekrytoinnissaan klubi toimii seuraavien vaiheiden kautta: Klubin jäsenet tekevät hallitukselle esityksen uusista jäsenistä. Hallitus hankkii jäsenehdokkaasta tarvittavat taustatiedot ja lausunnot. Hallitus tekee päätöksen, joka ilmoitetaan jäsenehdotuksen tekijälle. Tulevaa jäsentä informoidaan rotarytoiminnan periaatteista. Ehdokkuus julistetaan klubikokouksessa. Jäsenille varataan vähintään 7 päivän moiteaika. Hallitus tekee lopullisen päätöksen. Päätös tiedotetaan uudelle jäsenelle. Uusi jäsen kirjataan jäsenluetteloon. Uusi jäsen vastaanotetaan klubiin esittelemällä hänet klubikokouksessa ja kiinnittämällä rotaryratas hänen rintaansa. Toisesta klubista siirtyvän tai toisen klubin entistä jäsentä voi ehdottaa aktiivijäseneksi hänen aikaisempi klubinsa. Siirtyvän jäsenen jäseneksi ottaminen noudattaa samoja menettelyitä kuin muidenkin jäsenten. Rotari ei voi olla samanaikaisesti aktiivijäsenenä kahdessa klubissa. Kunniajäsenyys Kunniajäseneksi voidaan valita rotari tai rotaryjärjestöön kuulumaton henkilö, joka on erityisen ansiokkaasti edistänyt rotaryn ihanteita. Klubin hallitus määrittelee kunniajäsenyyden keston, useimmiten toistaiseksi jatkuvaksi. Kunniajäsenyys useammassa kuin yhdessä rotaryklubissa on sallittu, mutta rotari ei voi olla samassa klubissa sekä aktiivijäsen että kunniajäsen. Kunniajäsenellä ei ole klubissa äänioikeutta eikä hän voi toimia missään rotaryjärjestön virallisessa tehtävässä. Mikäli aktiivijäsen on kunniajäsenenä toisessa klubissa, hän voi kuitenkin toimia virallisessa rotarytehtävässä aktiivijäsenyytensä perusteella. Kunniajäsen ei ole velvollinen suorittamaan liittymis- eikä jäsenmaksua sille klubille, jonka kunniajäseneksi hänet kutsutaan. Kunniajäsen on oikeutettu vierailemaan kaikissa rotaryklubeissa. Aktiivijäsenyyden kestoaika Aktiivijäsen valitaan klubiin määräämättömäksi ajaksi. Jos jäsen menettää luokitteensa esim. siirtyessään pois siitä toimesta tai tehtävästä, jota hän on klubissa edustanut on hänelle määritettävä uusi luokite, joka vastaa uutta tehtävää tai tointa. Jäsen voidaan erottaa klubista, jos hän ei enää täytä yleisiä jäsenyysvaatimuksia. Muita syitä jäsenyyden päättymiseen voivat olla: luokitteen menettäminen paikkakunnalta muutto läsnäolovelvoitteen laiminlyönti maksujen laiminlyönti muut hallituksen erikseen toteamat perustellut syyt 18
Rotarin jäsenyys voi päättyä koska tahansa myös hänen omasta pyynnöstään. Jäsenyyden päättyessä rotarin on palautettava rotarymerkkinsä klubille. Rotaryn jäsenmaksu Klubin aktiivijäsenet suorittavat klubilleen vuotuisen jäsenmaksun. Jäsenmaksun suuruus vahvistetaan vuosittain. Kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Maksut suoritetaan klubin rahastonhoitajalle yhdessä tai useammassa erässä klubin määrittämän käytännön mukaisesti. 19
Rotarypiiri Rotarypiirin toiminta Piirikonferenssi ja piirikokous Piirikonferenssi on yleensä kaksipäiväinen ja se järjestetään Suomessa tavallisesti kevättalvella. RI kuitenkin suosittelee, että piirikonferenssi järjestetään jo ensimmäisen rotaryvuosipuoliskon aikana. Piirikonferenssin tarkoituksena on edistää rotarya mielenkiintoisen ohjelman avulla. Puheiden, esitelmien ja keskustelujen lisäksi ohjelmassa varataan aikaa myös tuttavuussuhteiden solmimista ja toveruuden vahvistamista edistävään vapaaseen seurusteluun. Piirikonferenssi on avoin kaikille piirin rotareille ja heidän seuralaisilleen. Piirikonferenssin yhteydessä pidettävässä piirikokouksessa käsitellään piirin virallisia asioita. Jokaisen piiriin kuuluvan klubin velvollisuuksiin kuuluu osallistua piirikonferenssiin ja piirikokoukseen, johon klubi lähettää valtakirjalla varustettuna vähintään yhden valitsijamiehen.yli 25 jäsenen klubilla on oikeus lisävalitsijamiehiin seuraavan taulukon mukaisesti: Jäseniä klubissa Valitsijamiehiä 37 1 38 62 2 63 87 3 88 112 4 113 137 5 jne. Edellytyksenä klubille kuuluvien äänien käyttämiselle on äänimäärää vastaavan edustajamäärän valtuuttaminen ja lähettäminen piirikokoukseen. Piirineuvottelu Piirineuvottelu on uusien toimihenkilöiden koulutustilaisuus, jossa yhteydessä pidettävässä kokouksessa vahvistetaan myös piirin talousarvio seuraavalle rotaryvuodelle. Se voidaan vahvistaa myös piirikonferenssissa. Piirineuvottelu pidetään yleensä yhden päivän kestävänä työkokouksena tulevien kuvernöörien koulutustilaisuuden (International Assembly) jälkeen ennen heinäkuun 1. päivää (mieluimmin maalis- tai huhtikuussa). Presidenttien koulutustilaisuudet Tulevat klubipresidentit koulutetaan tehtäväänsä erillisessä piirin koulutustapahtumassa, joka pidetään yleensä piirineuvottelun yhteydessä. Tilaisuudesta käytetään yleensä sen englanninkielistä nimitystä PETS (Presidents-elect Training Seminar). Se on järjestettävä ennen uuden toimintavuoden alkua ja kansainvälisen rotaryneuvottelun (International Assembly), kuvernöörien koulutustilaisuuden jälkeen. Kaikkien tulevien klubipresidenttien on osallistuttava tähän PETS-koulutukseen voidakseen ottaa vastaan klubipresidentin tehtävät. Piirijohdon koulutustilaisuudet Seminaari on tarkoitettu rotareille, jotka seuraavana rotaryvuotena toimivat apulaiskuvernööreinä ja piirikomiteoiden puheenjohtajina. Seminaari järjestetään yleensä yhden päivän tilaisuutena useimmiten piirineuvottelun yhteydessä. Joissain piireissä apulaiskuvernöörien ja muiden piirivirkailijoiden koulutustilaisuus järjestetään erikseen. 20
Piirin talous Rotaryn säännöt eivät sinänsä edellytä, että piirillä olisi omia varoja. Käytännön syistä piirineuvottelussa tai piirikonferenssissa päätetään käyttötarkoituksittain eritellystä vuosimaksusta, joka muodostaa piirin toiminnan taloudellisen pohjan. 21
Suomen Rotary Finlands Rotary ry Suomen Rotary Finlands Rotary ry -niminen rekisteröity yhdistys palvelee suomalaisia rotarypiirejä, kuvernöörejä ja klubeja niissä yhteisissä asioissa, jotka piirit ja kuvernöörit ovat päättäneet antaa sen tehtäväksi. Suomen Rotaryn tarkoitus ja päätehtävät Yhdistyksen tarkoituksena on edistää rotarytoimintaa Suomessa toimimalla maassamme rekisteröityjen rotarypiirien palvelu- ja yhteistoimintaelimenä sekä niiden alaisten rotaryklubien tukielimenä edistämällä jäsenten välistä yhteistyötä sekä kokemusten ja tietojen vaihtoa tuottamalla ja julkaisemalla rotaryaiheista kirjallisuutta sekä koulutusja tiedotusaineistoa järjestämällä jäsenten toimintaa tukevia koulutus- ja seminaaritilaisuuksia avustamalla jäseniä niiden yhteisten hankkeiden suunnittelussa, koordinoinnissa ja toteutuksessa sekä hoitamalla jäsenten rahavaroja Yhdistyksen jäsenet (rotarypiirit) päättävät vuosittain mitkä yhteishankkeet sekä mitkä jäsenkohtaiset tehtävät ja palvelut annetaan yhdistyksen hoidettaviksi. Yhdistyksen tarjoamia palveluita ovat: Tulevien kuvernöörien kansallisen koulutuksen järjestäminen (DGE-info) Kuvernöörien kuukausikirjeiden jakelu näin sovittaessa Suomen Rotary ry:n, monipiiriorganisaatioiden ja rotarypiirien maksuliikenne ja kirjanpito Piirikohtaisten klubien läsnäolotilastojen tulostus kuukausittain näin sovittaessa Rotarymatrikkelin vuosittainen julkaiseminen ja jakelu Sovittujen RI:n tuottamien oppaiden ja muiden aineistojen käännöstyö suomenkielelle Suomessa painettujen rotaryn painotuotteiden julkaiseminen ja jakelu Rotary Norden -lehden tilaajarekisterin ylläpito Suomen Rotaryn arkiston hoito Suomen Rotaryn jäsentietojärjestelmän pääkäyttäjän tehtävät Suomen Rotaryn nettisivujen sisältötuotanto ja ylläpito Informaatiopalvelut suomalaisille rotareille Rotaryn nimeen ja merkkiin liittyvien oikeuksien valvonta Suomessa Tehtävien hoitamista varten yhdistys ylläpitää Helsingissä toimistoa, jossa työskentelee tällä hetkellä kaksi palkattua henkilöä. Lisäksi yhdistys on nimennyt piirien yhteisten asioiden edistämiseksi ja hoitamiseksi toimihenkilöitä ja toimikuntia. Maksut Suomen Rotaryn toiminta rahoitetaan rotareilta kerättävillä jäsenmaksuilla (per capita -maksuilla, yhtä suuri maksu kaikilta rotareilta). Maksu perustuu yhdistyksen varsinaisen syyskokouksen hyväksymään talousarvioon. Hallinto SR:n hallintoelimet ovat yhdistyskokous, jolla on yhdistyksen ylin päätösvalta ja toimeenpaneva hallitus. Yhdistyskokousten edustajina toimivat istuvat kuvernöörit. Hallituksen muodostavat kunkin piirin valitsema hallitusjäsen ja hallituksen puheenjohtaja, joka on valittu edellisessä 22
hallituksessa hallituksen erovuoroisista jäsenistä. Hallitustoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi hallituksen jäsenyys on kaksivuotinen siten, että vuosittain puolet hallitusjäsenistä on erovuoroisia. Vuosittain kukin uusi hallitus nimeää/vahvistaa järjestäytymiskokouksessaan Rotarytoimiston valvojan, jonka tehtävänä on avustaa hallitusta, panna toimeen hallituksen päätöksiä sekä toimia Rotarytoimiston esimiehenä. Valvojan tehtävään voidaan sama henkilö nimittää enintään kolmena perättäisenä vuotena. Rotarykirjallisuus Suomen Rotary vastaa tarpeellisen rotarykirjallisuuden julkaisemisesta. Rotarymatrikkeli, johon on merkitty kaikkien Suomen klubien ja rotarien perustiedot, ilmestyy vuosittain. Suomen Rotary toimii myös erikoisjulkaisujen kustantajana ja huolehtii Suomen osuudesta yhteispohjoismaisessa virallisessa alueellisessa rotarylehdessä Rotary Nordenissa. Suomen Rotaryn hallitus on nimittänyt RI:n valtuuttamana käännöstoimikunnan, joka huolehtii RI:n käsikirjojen, oppaiden ja erityisjulkaisujen suomentamisesta, painattamisesta ja jakelusta RI:n kustantamana. Toimikunnat Suomen Rotary ry on nimennyt piirien yhteisellä päätöksellä piirien yhteisiä asioita edistämään ja hoitamaan pysyviä toimikuntia, jotka ovat: IT-toimikunta, jonka jäseninä ovat piirien IT-vastaavat. Toimikunta vastaa SR:n järjestelmien kehittämisestä ja toimii piirien välisenä yhteistyöverkostona sekä tukee ja kouluttaa kukin piirin klubeja tietotekniikkaan ja rotaryn tietojärjestelmiin liittyvissä asioissa. Koulutustoimikunta, jonka jäseninä ovat piirien piirikouluttajat (District Trainer) Piirikouluttajien yhteistyöverkoston tavoitteena on tuottaa, yhtenäistää ja jakaa piirien koulutustoiminnassa tarvittavaa aineistoa sekä kehittää koulutusmenetelmiä. Julkaisutoimikunta, jonka jäseninä ovat SR:n nimeämät henkilöt. Toimikunta vastaa vuosittain julkaistavan jokaiselle rotarille jaettavan rotarymatrikkelin toimittamisesta, painatuksesta ja jakelusta, SR:n nettisivujen julkisen osuuden sisältötuotannosta ja ylläpidosta sekä muusta sellaisesta julkaisutoiminnasta, joka ei ole käännöstoimikunnan vastuulla. TRF-yhteistoimintarengas, jonka jäseninä ovat piirien rotarysäätiökomiteoiden puheenjohtajat. Toimikunnan tavoitteena on luoda suotuisat edellytykset sille, että Rotarysäätiön vastaanottamia lahjoituksia kerrytetään, edistetään piirien välisellä yhteistyöllä tuottamaa Rotarysäätiön toimintaan liittyvää koulutus- ja opastusaineistoa, mahdollistetaan piirien yhteiset rotarysäätiöhankkeet sekä jaetaan kokemuksia ja hyviä esimerkkejä ja malleja piirien alueen rotarysäätiöprojekteista. Käännöstoimikunta, jonka jäseninä toivat SR:n nimeämät henkilöt. Käännöstoimikunta kääntää sovitut RI:n julkaisemat oppaat ja muut aineistot suomeksi sekä vastaa niiden painatuksesta ja jakelusta. Lisäksi käännöstoimikunta tukee SR:n muiden toimikuntien tarvitsemaa käännöstyötä. 23
Rotary Norden Jokainen rotari saa jäsenmaksullaan virallisen rotarylehden. Pohjoismaissa tämä lehti on Rotary Norden, jonka vuositilausmaksu, sisältyy jäsenmaksuun. RI:n virallinen lehti on amerikkalaisen arvopohjan mukaan toimitettu The Rotarian, joka korvaa alueellisen lehden, ellei sellaista ole. The Rotarian -lehti, kuten kaikki muutkin kansainväliset rotarylehdet ja julkaisut ovat myös suomalaisten rotarien erikseen tilattavissa. Vuodesta 1936 ilmestynyt Rotary Norden on noussut yhdeksi suurimmista rotarylehdistä maailmassa. Painosmäärältään (68 500 kpl) se on rotarymaailman kolmanneksi suurin. Lehden toimituksessa ja johtoelimissä on kaikkien Pohjoismaiden edustajia. Sähköinen viestintä Suomen Rotary ry:llä on omat nettisivunsa osoitteessa www.rotary.fi, joiden sivustojen julkinen osa sisältää yleistä rotarytietoutta kolmella kielellä sekä linkit kotimaisiin ja ulkomaisiin rotarysivuihin. Sivustojen julkinen osa toimii kaikelle yleisölle suunnattuna rotarytietouden näyteikkunana. Sivustojen tunnuksilla suojatut sisäiset jäsensivut on tarkoitettu vain rotareille. Näille sisäisille jäsensivuille pääsee käyttäjätunnuksella: rotary ja salasanalla: ratas. Sisäiset jäsensivut sisältävät runsaasti piirien ja klubien toiminnan tueksi laadittuja koulutus- ja ohjeaineistoja. Kaikilla Suomen rotarypiireillä ja lähes kaikilla klubeilla on omat nettisivunsa ja kaikki Suomen rotaryklubit käyttävät viestinnässään myös sähköpostia. Rotaryn näkyvyyden ja viestinnän aktivoimiseksi ja kehittämiseksi on Suomen Rotaryn IT-toimikunta järjestänyt vuosittain kotisivukilpailun, jossa piirien ja klubien sivustot kilpailevat paremmuudesta. Suomen Rotaryn ansiomerkki Suomen Rotary Finlands Rotary ry on Rotary Internationalin luvalla vuonna 2005 perustanut Suomen Rotaryn ansiomerkin. Ansiomerkki voidaan myöntää henkilölle, joka on tehnyt pitkäjänteistä ja merkittävää kansallista tai kansainvälistä työtä rotaryliikkeen tavoitteiden ja ihanteiden saavuttamiseksi. Ansiomerkkejä on kahdenlaisia, Suomen Rotaryn I luokan ansiomerkki ja Suomen Rotaryn ansiomerkki. Päätökset merkkien antamisesta tekee Suomen Rotaryn hallitus. Merkkejä voidaan myöntää vuosittain enintään kolme kummassakin luokassa ja niiden saajat julkistetaan rotaryjärjestön syntymäpäivänä 23. helmikuuta. Määrämuotoiset hakemukset toimitetaan Suomen Rotaryn hallitukselle vuosittain 15. tammikuuta mennessä. Ansiomerkki on koboltinsininen 40 mm korkea Mantuan risti, jonka keskellä on rotaryratas. Sitä kiertää kultainen rengas, jossa on sininen teksti Suomen Rotary Finlands Rotary. Keskuskuvion halkaisija on 25 mm. Ansiomerkkiä kannetaan sinikeltaisessa nauhassa. I luokan ansiomerkin nauhassa on sinikeltainen ruusuke. Ansiomerkkiä voidaan kantaa kaikissa juhlavissa rotarytilaisuuksissa. Smokissa ei käytetä alkuperäiskokoista merkkiä vaan nauhatunnusta tai ruusuketta (button), joka kiinnitetään takin käänteen napinläpeen tai sen ajateltuun paikkaan. 24
Lääkäripankki Ruotsissa vuonna 1988 perustettu Rotarys Läkarbank ja vuonna 1990 sen rinnalla aloittanut The Rotary Doctor Bank of Scandinavia ovat lähettäneet toimintansa aikana vapaaehtoisia lääkäreitä kahdeksaan Afrikan maahan. Ruotsin mallin mukaan perustettiin vuonna 1999 Tansanian lääkintähuollon tukemiseen suunnattu Suomen Rotaryn Lääkäripankki, Rotary Doctor Bank Finland (RDBF). Suomen Rotaryn Lääkäripankki toimii kaikkien Suomen piirien monipiiriorganisaationa, jonka operatiivisesta toiminnasta vastaa SR:n nimeämä johtoryhmä. Johtoryhmä huolehtii suhteista ja raportoinneista viranomaisportaaseen sekä järjestää Tansaniassa tapahtuvan vapaaehtoislääkäritoiminnan rekrytoinnin ja lähetettävien lääkäreiden perehdyttämisen. Nuorisotoiminta Nuorisovaihto Rotaryn nuorisovaihto tarjoaa vuosittain noin 8 000 nuorelle mahdollisuuden tutustua eri maiden kulttuureihin. Vaihtotoiminta ohjaa nuoria vastuuntuntoiseen kansainvälisyyteen ja luo edellytyksiä yhteistyökykyisen ja turvallisen maailman rakentamiselle. Tavoitteena on opettaa erilaisuuden ymmärtämis- ja sietokykyä ja kulttuurien moninaisuuden arvostamista. Sertifiointi ja klubin nuorisovaihtotiimi Rotary International on sitoutunut luomaan ja ylläpitämään kaikille nuorisovaihtoon osallistuville mahdollisimman turvallisen ympäristön. Rotarien, heidän puolisoidensa, isäntäperheiden ja muiden vapaaehtoisten tehtävä on valvoa parhaan kykynsä mukaan niiden nuorten ja lasten Tansaniaan lähetettiin Suomesta vuonna 2003 kuusi, vuonna 2004 kymmenen, vuonna 2005 kaksikymmentä ja vuonna 2006 seitsemän lääkäriä. Vuonna 2008 lääkäreitä ja hammaslääkäreitä voitiin lähettää 25. Ulkoministeriön kehityspoliittinen osasto on vuosille 2007 2009 myöntänyt hankkeelle tuen, joka kattaa 30 40 lääkärin lähettämisen aiheuttamista kuluista vuosittain 85 %. Tuen jatkuva saatavuus riippuu rotareiden 15 % omarahoitusosuuden karttumisesta. Rotareiden omarahoitusosuus 2 /jäsen on peritty piirimaksujen yhteydessä. Lääkäripankin toiminnasta kerrotaan lisää Suomen Rotaryn Lääkäripankin nettisivuilla www.rdbf.fi hyvinvointia, joiden kanssa he ovat tekemisissä. Aikuisten tulee estää kaikenlainen lasten ja nuorten fyysinen, seksuaalinen tai henkinen hyväksikäyttö. Vaihto-oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi RI edellyttää kaikkien vaihtotoimintaa harjoittavien piirien sertifioitumista. Kaikki suomalaiset piirit on hyväksytty ja sertifioitu. Sertifiointi edellyttää tarkkuutta kaikkien nuorisovaihdossa toimivien valinnassa ja mittavaa jatkuvaa koulutusta niin tiimeille, isäntäperheille kuin vaihto-oppilaillekin. Rotaryklubin 3-jäsenisessä nuorisovaihtotiimissä tulee olla (1) nuorisovaihtoasiamies, joka on tiimin vetäjä ja vaihtojen junailija, (2) kummi, joka on samaa sukupuolta klubissa olevan vaihto-oppilaan kanssa (tarvittaessa rotarin puoliso) sekä 25
(3) turva-asiamies, joka vastaa sertifioinnin mukaisista, oppilaan hyvinvointiin, turvallisuuteen ja koskemattomuuteen liittyvistä asioista. Tiimin jäsenet toimivat yleensä usean vuoden ajan. Tiimi tiedottaa omassa toimintaympäristössään rotaryn tarjoamista vaihtomahdollisuuksista ja pyrkii löytämään parhaat mahdolliset vaihtoehdokkaat. Tiimi osallistuu piirin ja valtakunnallisen organisaation järjestämään koulutukseen siten, että vuosittain yhden jäsenen on osallistuttava, jotta klubi voi olla mukana vaihtotoiminnassa. Siis joka vuosi yksi tiimin jäsen koulutuksessa. Nuorisovaihdon piiriorganisaatio Piiritasolla työskentelee kussakin piirissä nuorisovaihtokomitea. Piirien nuorisovaihtoasiamiehistä (3 kustakin piiristä) koostuu Suomen monipiiriorganisaatio, joka vastaa nuorisovaihdon valtakunnallisista tehtävistä, kuten vaihto-oppilaiden, isäntäperheiden ja nuorisovaihtoasiamiesten koulutuksesta, vuosivaihdon, kesävaihdon ja leirivaihdon toteuttamisesta sekä Suomessa olevien vaihto-oppilaiden matkoista. Myös nuorisovaihtotoiminnan kehittäminen tapahtuu monipiiriorganisaation kautta. Vuosivaihto ja kesävaihto suuntautuvat sekä Eurooppaan että valtamerentakaisiin maihin, leirivaihto suuntautuu pääosin Eurooppaan. Vuosivaihto Vuosivaihto on vuoden mittainen perhe- ja opiskelujakso. Hakemukset tehdään lokakuussa, valinnat vahvistetaan helmi-huhtikuussa ja vaihto toteutuu seuraavan lukuvuoden aikana. Asukaslukuun suhteutettuna Suomi kuuluu vuosivaihdossa rotarymaailman kärkimaihin. Suomalaisten suosituin vaihtomaa on USA, jonka osuus vuosivaihdosta on noin 25 %. Muita suosittuja vaihtomaita ovat Australia 15 %, Brasilia, Kanada, Meksiko ja Saksa 10 %, Japani ja Ranska 5 % sekä Argentiina, Chile, Ecuador, Etelä-Afrikka, Italia, Itävalta, Sveitsi, Thaimaa, Taiwan ja Uusi- Seelanti. Vuosivaihdon kustannukset jakaantuvat vaihto-oppilaan, lähettävän klubin ja isäntäperheen kesken. Vaihto-oppilaan omat kustannukset muodostuvat matka-, osallistumis- ja vakuutuskustannuksista sekä järjestelymaksusta. Kustannukset yhteensä ovat olleet keskimäärin noin 2 500 euroa. Lähettävälle klubille vastaanotettavasta vaihto-oppilaasta aiheutuvat kustannukset taskurahat, matkat, kokous- ja muut menot ovat olleet keskimäärin noin 2 000 2 500 euroa. Isäntäperheen kustannukset syntyvät siitä, että perhe saa yhden lisäjäsenen. Kun isäntäperheitä on useita (keskimäärin 3 4 perhettä/oppilas), myös vuosikustannukset jakaantuvat usealle perheelle. Suomalaisilla vaihto-oppilailla on mahdollisuus anoa Opetushallitukselta avustusta vaihto-oppilasvuotta varten. Avustuksen kokonaismäärä piireittäin on suhteutettu piiristä lähtevien oppilaiden määrään. Muutama oppilas/piiri on viime vuosina saanut 100 500 euron avustuksen. Kesävaihto Kesävaihto on noin kuukauden kestävä perheenjäsenyys ulkomailla. Hakemukset tehdään loka-joulukuussa, valinnat vahvistetaan alkukevään aikana ja vaihto toteutuu kesäloman aikana. 26
Kesävaihto-ohjelmassa rotaryjärjestö tarjoaa 16 18-vuotiaalle nuorelle hyvän mahdollisuuden tutustua turvallisesti joko valtamerentakaiseen (USA, Kanada, Intia, Etelä-Afrikka, Argentiina, Brasilia, Meksiko) tai eurooppalaiseen elämänmenoon. Vaihtoon osallistuva isäntäklubi on takuumiehenä sille, että nuorelle järjestetään isäntäperhe, jonka jäsenenä hän elää todennäköisesti siihenastisen elämänsä mielenkiintoisimman kuukauden. Kesävaihdon kustannukset muodostuvat matka-, osallistumis- ja vakuutuskustannuksista sekä järjestelymaksusta. Paikallinen isäntäperhe vastaa asumiseen, ruokaan ja puhtauteen liittyvistä kuluista. Taskurahaa ei kesävaihdossa makseta. Paluu tapahtuu noin neljän viikon kuluttua lähdöstä. Suomalainen nuori palaa seurassaan kohdemaansa isäntäperheen nuori. Saapuva vieras asuu puolestaan suomalaisen nuoren perheessä noin neljä viikkoa ja palaa sitten kotimaahansa. Kansainväliset leirit Kansainväliset leirit tarjoavat nuorille lyhytaikaisen erikoiskokemuksen 2 3 viikoksi. Hakemukset tehdään lokakuusta alkaen ja leirille pääsy vahvistetaan kevättalvella. Leirit järjestetään yleensä heinä elokuussa, mutta joitakin leirejä on myös muina aikoina. Talvella helmi maaliskuussa on lasketteluleirejä. Alueella, johon kuuluvat Euroopan ja Afrikan maiden lisäksi Turkki ja Israel, järjestetään vuosittain 1 9 leiriä maata kohden. Leiri-sana sisältää enemmän kuin Suomessa on totuttu ajattelemaan. Osan ajasta leiriläiset asuvat eri rotariperheissä, osan yhteismajoituksessa. Yhteismajoitusvaiheessa asutaan nuorisohotellinomaisessa majoituksessa, joskus harvoin maasto-olosuhteissa. Leirit ovat yleensä kahden kolmen viikon mittaisia, noin puolet perhemajoitusta, puolet yhteismajoitusta. Leireillä voi olla jokin teema (purjehdus, maalaus, musiikki, ensiapu tms.), jolloin leiriohjelman painotukset ovat teeman mukaisia. Myös ns. yleisleirejä pidetään. Leirejä on myös fyysisesti vammaisille, esimerkiksi liikuntaelin- tai kuulovammaisille. Leireille osallistuminen ei edellytä oppilas-, perhe- tai klubikohtaista vastavuoroisuutta. Leirit on tarkoitettu niin rotarien kuin muidenkin lapsille. Leiri-ikä on yleensä 16 18 vuotta, mutta joitakin leirejä on myös vanhemmille aina 24 25 vuoden ikäisiin saakka. Leirit ovat yleensä ilmaisia. Leiriläinen maksaa itse matkansa, tarvittavan vakuutuksen ja järjestelymaksun. Maksullisia leirejä ovat esimerkiksi lasketteluleirit Itävallassa, Israelin leirit ja vuorikiipeilyleiri Sveitsissä. Rotex-toiminta Rotex on entisten vuosivaihto-oppilaiden yhteistoimintarengas. Rotexin jäsenet pitävät toisiinsa aktiivista yhteyttä vaihtovuotensa jälkeenkin. Rotexin jäsenet toimivat piirien apuna ja tukena, muun muassa sekä lähtevien vaihto-oppilaiden opastamisessa että saapuneiden vaihto-oppilaiden tukihenkilöinä ja tutoreina nuorisovaihdon järjestämillä matkoilla ja saapuvien vaihto-oppilaitten orientoitumisleireillä. Rotex toimii Suomen Rotaryn nuorisovaihdon monipiiriorganisaation alaisuudessa ja sen kanssa yhteistyössä noudattaen nuorisovaihdon ja rotaryjärjestön 27
sääntöjä ja määräyksiä kaikissa tilaisuuksissa. Nuorisovaihdon nettisivut www.ryefinland.com antavat ajankohtaista tietoa rotaryn nuorisovaihdosta. Rotaract ja interact Rotaract ja interact ovat rotaryjärjestön nuorisolle tarjoamia rotaryhenkisiä toimintamuotoja. Rotaract- ja interact-klubeilla pitää aina olla kummiklubi, jonka huolenpidossa ja valvonnassa nämä toimivat. Rotaractorit ovat 18 30-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia ja interactorit 14 18-vuotiaita poikia ja tyttöjä. Toiminnan tarkoituksen on tukea nuorten myönteisiä luonteenominaisuuksia ja henkistä kasvua. Suomessa toimii tällä hetkellä neljä rotaract-klubia ja Virossa yksi. Interact-toiminta ei ole käynnistynyt Suomessa. RYLA RYLA tulee sanoista Rotary Youth Leadership Awards. Tämän RI:n virallisen nuorisotoimintamuodon kohteena ovat 14 30-vuotiaat aloitekykyiset, sosiaalisesti kypsät ja vireät nuoret. Toimintamuotona ovat erilaiset rotarypiireissä järjestettävät koulutustilaisuudet. Tavoitteena on kehittää persoonallisuutta, objektiivista harkintakykyä ja päätöksentekokykyä sekä kasvattaa taitoa esittää oma näkökanta selkeästi ja vakuuttavasti. RYLA-seminaarit ovat eräänlaisia johtajuuskoulutustilaisuuksia, joissa eri alojen edustajat antavat evästyksiä nuorille kertoen heille johtajuuteen liittyvistä kokemuksistaan ja näkemyksistään. 28
Rotary Suomessa numeroin Rotary i Finland i siffor 29
30
Huom. Kaikissa tilastoissa on mukana vain aktiivijäsenet. Viron klubit ovat mukana vuodesta 2001 lähtien. Venäjän klubit sisältyvät lukuihin 2001 2005. OBS. Alla siffror omfattar endast aktiva medlemmar. Estlands klubbar ingår från 2001. Rysslands klubbar ingick under åren 2001 2005. 31