MATKAILUN OHJELMAPALVELUJEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Kalajoen ammattiopisto

MATKAILUN OHJELMAPALVELUJEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Kalajoen ammattiopisto

2

Sisällys 1. MATKAILUN OHJELMAPALVELUJEN AMMATTITUTKINTO... 4 1.1 NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS... 4 1.2 VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET... 4 1.3 VALMISTAVAN KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ/ERI RAHOITUSMAHDOLLISUUDET KOULUTUKSESSA... 4 1.4 TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET... 5 1.5 HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOSSA... 5 1.6 AMMATTITAIDON KUVAUS... 6 1.7 AMMATTIALAN KUVAUS... 6 1.8 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS... 6 1.9 MATKAILUN OHJELMAPALVELUJEN AMMATTITUTKINNOSSA OSOITETTAVA OSAAMINEN... 6 2. TUTKINNON RAKENNE JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OSAT... 8 3. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN SUUNNITELMA TUTKINNON OSITTAIN... 9 TAPAHTUMAN SUUNNITTELU... 9 TAPAHTUMAN TUOTTAMINEN JA TOTEUTTAMINEN... 12 Liite 1. OPPIMISEN ARVIOINTI JA KRITEERIT VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA... 15 3

4 1. MATKAILUN OHJELMAPALVELUJEN AMMATTITUTKINTO 1.1 NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS Tämä koulutussuunnitelma on laadittu käyttäen suunnittelun perustana Kiinteistönhoitajan ammattitutkinnon perusteita 2013. Oph:n määräys 18/011/2013, 2013:29 Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän pedagogista toimintaohjetta 2012. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma on hyväksytty 20.5.2014. Tämä koulutussuunnitelma on ohjeellinen ja sitä tarkennetaan tutkinnon suorittajan/opiskelijan henkilökohtaistamissuunnitelman tai asiakkaan/rahoittajan tarpeiden mukaisesti. Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Näyttötutkintojärjestelmä tarjoaa aikuisväestölle joustavan tavan osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamistaan tai työtehtävien vaihtuessa pätevöityä myös uuteen ammattiin. Järjestelmän etuna on erityisesti se, että henkilön ammatillinen osaaminen voidaan sen avulla kansallisesti ja laadullisesti tunnustaa riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Näyttötutkintojärjestelmässä tunnustetaan eri tavoilla hankittu osaaminen Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Valmistava koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennetty tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalla on osana koulutusta mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. 1.2 VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Valmistavan koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa matkailun ohjelmapalvelujen tapahtumantuottamiseen vaadittavan osaamisen. Koulutuksen tavoitteena on saada käytännön pätevyys hoitaa itsenäisesti tapahtuman / tapahtumien suunnittelun ja toteuttamisen. Valmistavan koulutuksen tavoitteissa luodaan opiskelijalle edellytykset selviytyä tapahtumantuottajan työtehtävistä, niin että opiskelija ymmärtää luovan työn merkityksen tapahtumatuotannossa ja tunnistaa siihen liittyvät hyvät ideat. Hän tunnistaa tapahtuman matkailullisen merkityksen, osaa arvioida ideoiden liiketoiminnallisia menestymismahdollisuuksia ja osaa suunnitella tapahtuman palvelukokonaisuuden. Hän tuntee tapahtuman vastuukysymykset, hahmottaa vaadittavat tekniset järjestelyt, logistiset tarpeet ja ympäristökysymykset sekä osaa suunnitella yleisön ja toimijoiden näkökulmasta turvallisen tapahtuman. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää asiakkaan palveluketjun toiminnan, mm. catering-palveluiden merkityksen tapahtuman kannalta ja asiakkaiden näkökulmasta. Hän osaa hyödyntää sähköisen viestinnän laitteistoja. Hän tuntee tapahtumatuotantoon liittyvät taloudelliset mahdollisuudet ja riskit sekä ymmärtää kannattavan liiketoiminnan periaatteet ja niiden edellyttämät resurssit tapahtuman tuottamisessa. Hän ymmärtää markkinointiajattelun perusteet kohderyhmineen ja osaa markkinointiviestinnän suunnittelun. Koulutuksessa annetaan valmiudet tapahtuman johtamiseen ja siihen, että osaa toimia tapahtuman tuottajana. Hän ymmärtää strategisen suunnittelun tärkeyden ja osaa hyödyntää sitä toiminnassaan. Hän osaa rakentaa tapahtumaorganisaation, ymmärtää verkostojen tärkeyden ja osaa laatia tapahtuman toiminnan kannalta käyttökelpoisen tuotantosuunnitelman. Hän osaa ottaa huomioon mahdolliset kansainväliset kumppanit ja asiakkaat. Hän saa valmiudet tuottaa joko yksin, organisaation toimijana tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa yleisötapahtuman tarvittavine suunnitelmineen ja dokumentteineen. Hän tuottaa ja toteuttaa sisältöä tapahtumaan ja luo tapahtuman sisältökokonaisuuden suunnitelmien mukaan. Hän osaa hoitaa tapahtumaan liittyvät tekniset ratkaisut suunnitelmien mukaan sekä tapahtuman markkinoinnin ja talouden. Hänellä on koulutuksen jälkeen kyky johtaa tapahtuman tai sen osa-alueen toteuttamista ja varmistaa tuotantosuunnitelman toteutumisen. 1.3 VALMISTAVAN KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ/ERI RAHOITUSMAHDOLLISUUDET KOULUTUKSESSA Koulutus on tarkoitettu kaikille tapahtumien ja erilaisten yleisötilaisuuksien järjestämisen parissa toimiville tahoille ja henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita oman tapahtumansa ja tuottajaosaamisensa kehittämisestä. Koulutus soveltuu erinomaisesti erilaisten yhdistysten toiminnassa mukana oleville henkilöille, yritystapahtumien (asiakastilaisuudet, kokoukset, yritysjuhlat, palkitsemistilaisuudet, ohjelmapalvelut jne.) järjestäjille sekä kuntien kulttuuri-, liikunta- sekä nuoriso- ja vapaa-aikatoimen työntekijöille.

5 Opinnot voi suorittaa joko pää-/sivutoimisena opiskelijana tai työn ohessa opiskellen esim. oppisopimuksella. Opiskelun ajaksi opiskelija tarvitsee alan työpaikan opiskeluajalleen, jolloin työpaikalla opitaan mahdollisimman paljon ammattitaidosta ja oppilaitoksessa järjestettävä opetus on täydentävää, tietopuolista opetusta. Koulutuksen rahoitukseen liittyvät tuet ja tuen määrät vaihtelevat mm. koulutusmuodon, opetusjärjestelyjen sekä opiskelijan opintojen aikaisten tulojen ja muiden taustatietojen mukaan. KELAn opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Opintotuen saaminen edellyttää päätoimista opiskelua. Opinnot ovat päätoimisia, kun opintojen laajuus on keskimäärin vähintään 3 opintoviikkoa opiskelukuukautta kohti tai opiskelijan on osallistuttava opetukseen tai opintoihin kuuluvaan työssäoppimiseen vähintään 25 viikkotuntia. Lisätietoja www.kela.fi ja www.opintoluotsi.fi Koulutusrahaston aikuiskoulutustukea voi saada omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä. Lisätietoja aikuiskoulutustuesta myöntämisestä www.koulutusrahasto.fi Oppisopimuskoulutuksen tuki: Oppisopimuskoulutuksessa opiskeleva on opintojensa aikana oikeutettu samaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa työssäoloajalta ja opintososiaalisia etuja palkattomalta teoriaopetuksen ajalta. Oppilaitoksessa suoritettavan teoriaopetuksen ajalta opiskelija on oikeutettu seuraaviin opintososiaalisiin etuihin: päiväraha, perheavustus (alle 18 lapsi/lapsia), matkakorvaus ja majoituskorvaus. Lisätietoa oppisopimuskoulutuksen tuesta www.oppisopimus.net, www.oph.fi tai oppisopimuskeskuksista tai toimistoista. Työttömyysetuus: Työtön työnhakija voi osallistua työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai opiskella tietyin ehdoin myös omaehtoisessa koulutuksessa. Molemmissa tapauksissa opiskelun ajalta maksetaan sitä työttömyysetuutta, johon henkilöllä olisi työttömänä oikeus. Opiskelija voi lisäksi saada ylläpitokorvausta matka- ja ylläpitokustannuksiin. Lisätietoja www.mol.fi tai www.opintoluotsi.fi Kuntoutusraha: Opiskeluun on mahdollisuus hakea kuntoutusrahaa tai muuta vastaavaa taloudellista tukea, jos opiskelu on osa ammatillista kuntoutusta. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on henkilön työelämään pääsy tai siellä pysyminen. Tuella pyritään takaamaan toimeentulo kuntoutumisen aikana. Lisätietoja mm. työeläkelaitosten, työ- ja elinkeinotoimistojen www.mol.fi ja Kelan verkkosivuilta www.kela.fi Koulumatkatukea voidaan myöntää lukio-opintoihin tai ammatilliseen peruskoulutukseen päivittäisten matkakustannusten korvaamiseksi. Koulumatkatuen uudistuksen 1.8.2011 myötä tukea voidaan myöntää myös näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavan koulutukseen. Koulumatkatukea ei voi saada ammatti- ja erikoisammattitutkinnon valmistavaan koulutukseen. Tarkempaa tietoa hakuohjeineen Kelan verkkopalvelusta www.kela.fi Ammattitutkintostipendi voidaan myöntää näyttötutkintona suoritettuun ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon. Koulutusrahasto myöntää ammattitutkintostipendin. Lisätietoja hakuohjeineen löytyy www.koulutusrahasto.fi Opintovapaa on mahdollisuus työssä käyvien aikuiskoulutukseen. Opintovapaa on palkaton vapaa, johon voi saada esimerkiksi aikuiskoulutustukea. Vuorotteluvapaan voi käyttää haluamallaan tavalla, esim. opiskelemalla. Vuorotteluvapaan ajalta maksetaan vuorottelukorvaus, joka on 70-80 % työttömyyskorvauksesta. Vuorotteluvapaan kesto on vähintään 90 kalenteripäivää ja enimmäiskesto on 359 kalenteripäivää. Osa-aikalisän myöntää työ- ja elinkeinotoimisto, kun työntekijä siirtyy vapaaehtoisesti koko-aikatyöstä osa-aikatyöhön. Osa-aikalisää voi käyttää kaikenlaiseen koulutukseen. Lisätietoja www.mol.fi 1.4 TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET Tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten tavoitteena on edistää turvallisuutta näyttötutkintona suoritettavissa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa ja myöhemmin työelämässä. Valtioneuvoston asetuksessa (1033/2011) määriteltyihin perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistaviin opintoihin sovelletaan opiskeluoikeuden peruuttamisessa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (952/2011) 11 :n 9 kohtaa. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa tulee ottaa huomioon myös em. lain 13, 13 a ja 16 :n säännökset. Valmistavassa koulutuksessa noudatetaan tutkinnon perusteiden mukaisia terveydentilavaatimuksia. 1.5 HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOSSA Näyttötutkintojärjestelmän tavoitteena on tarjota aikuisille joustavat järjestelyt ja parhaat mahdolliset olosuhteet osoittaa osaamisensa näyttötutkinnoissa sekä kehittää ja uudistaa työelämässä tarvitsemaansa ammattitaitoa. Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkinnon suorittajan ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa olevan opiskelijan ohjaus-, neuvonta- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta. Henkilökohtaistaminen on jaettu kolmeen vaiheeseen:

6 1) näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen, 2) tutkinnon suorittaminen ja 3) tarvittavan ammattitaidon hankkiminen. Henkilökohtaistaminen dokumentoidaan henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan. Ammattiopisto tekee yhteistyötä koulutuksen tai tutkinnon hankkijan, työelämän edustajien ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Henkilökohtaistamisessa noudatetaan aina tutkintojen perusteita. Henkilökohtaistamisessa otetaan huomioon ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (L 952/2011) 11 :n säännökset opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä 13 :n nojalla Opetushallituksen määräämät tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset. Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamista koskevan erillisen määräyksen (43/011/2006). Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa ja oppimisen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon henkilön elämäntilanne, osaaminen, todetut oppimistarpeet ja työssä oppimisen mahdollisuudet. Lisäksi henkilökohtaistamisessa selvitetään ja sovitaan yhteisesti opiskelijalle soveltuvat koulutuksen järjestämismuodot ja oppimisympäristöt, sekä opetus- ja arviointimenetelmät ja ohjaustoimet. Koulutussuunnitelmaa ja sen toteuttamista kehitetään työelämästä ja tutkinnon suorittajilta/ opiskelijoilta saadun palautteen perusteella. Erityistä tukea tarvitsevien tutkinnon suorittajien kohdalla oppimisvaikeuksien ja muun erityisen tuen tarpeen tunnistaminen sekä tarvittavan tuen, ohjauksen ja erityisjärjestelyjen huomioon ottaminen valmistavan koulutuksen aikana ovat oleellisia, jotta tutkinnon suorittaja voi valmistautua riittävän hyvin osoittamaan ammattitaitonsa näyttötutkinnossa. 1.6 AMMATTITAIDON KUVAUS Matkailun ohjelmapalvelujen ammattitutkinnon ammattitaito tämän opetussuunnitelman mukaan muodostuu seuraavista osa-alueista: Tapahtumatuottajan osaamisalaan kuuluvat tutkinnon osat ovat - Tapahtuman suunnittelu - Tapahtuman tuottaminen ja toteuttaminen. 1.7 AMMATTIALAN KUVAUS Tapahtumatuottajan ammattiala muodostuu seuraavista osa-alueista: - Tapahtuman ideointi ja strateginen suunnittelu - Tapahtumapalveluiden ja tuotteiden asiakaslähtöinen luominen - Tapahtumaorganisaation rakentaminen (tehtävät, vastuut, velvoitteet) - Tapahtuman teknisten ratkaisujen tuottaminen (tilat, paikat, ympäristö, turvallisuus, logistiikka) - Velvoitteet, luvat, säädökset, lainsäädäntö - Tuotannon kumppanuudet, asiakassuhteet ja verkostot - Rahoitushankinta - Tuotannon markkinointi ja palveluiden myynti - Talouden hallinta - Tapahtumaprojektin johtaminen (asiat ja ihmiset) - Toiminnan kehittäminen 1.8 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Tapahtumien ja erilaisten yleisötilaisuuksien suunnittelu ja toteutus tapahtumalle sopivassa ympäristössä. 1.9 MATKAILUN OHJELMAPALVELUJEN AMMATTITUTKINNOSSA OSOITETTAVA OSAAMINEN Tutkinnon suorittaja suunnittelee tapahtuman, joka voidaan sovittaa osaksi valmismatkan Tunnusmerkit täyttävää tuotepakettia. Tapahtuman tulee olla toteuttamiskelpoinen ja taloudellisesti kannattava. Tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito osoitetaan toteuttamalla suunniteltuun esimerkiksi yleisö- tai yritystapahtumaan liittyvä markkinointitoimenpide tai - toimenpiteet, jotka toteutetaan joko henkilökohtaisesti ja/tai hyödyntämällä eri viestintävälineitä. Tällaisia markkinointitoimenpiteitä voivat olla esimerkiksi tapahtuman lanseeraus, tapahtuman esittely messuilla, www-sivujen tai CD-romin avulla tapahtuva tuote-esittely. Tämän tulee pohjautua toteutettavan markkinointitoimenpiteen ja laadittavan materiaalin lisäksi tilaisuuteen, jossa tutkinnon suorittaja esittelee tapahtumasta laatimansa tuotantosuunnitelman sekä arvioi omaa osaamistaan. Tutkinnon suorittajan on osoitettava ensiaputaitonsa ennen näytön suorittamista

Vähintään EA-1-tasoisesti. Tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito osoitetaan tuottamalla ja toteuttamalla matkailullisesti merkittävä sekä taloudellisesti toteuttamiskelpoinen tapahtuma määritellylle kohderyhmälle. Tapahtuma tulee voida tarjota osana tuotepakettia. Tällaisina tapahtumina voi olla esimerkiksi Hammaslääkäreiden kansainvälinen tapahtuma, Mäntylän Metalli Oy:n vuositapahtuma, Viikinkitapahtuma, Lasten Kirjapäivät, Keskiaikamarkkinat jne. Tapahtuma voidaan järjestää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, kuitenkin niin, että tutkinnon suorittaja toimii tapahtuman vastuullisena järjestäjänä tai järjestelyistä vastaavassa työryhmässä ammattityöntekijän asemassa tai työtehtävissä. Arvioijat voivat osallistua tapahtumaan, jonka jälkeen tutkinnon suorittaja esittelee tapahtuman tuotantosuunnitelman ja raportoi toteutuksen sekä talouden erillisessä tilaisuudessa. Tilaisuudessa tutkinnon suorittaja arvioi myös omaa osaamistaan monipuolisesti. 7

8 2. TUTKINNON RAKENNE JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OSAT Tarkemmat tiedot tutkintokohtaisista valinnaisuussäänöistä löytyvät tutkinnon perusteista osoitteesta: http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/nayttotutkintojen_perusteet MATKAILUN OHJELMAPALVELUJEN AMMATTITUTKINTO VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OSAT JA OHJEELLINEN LAAJUUS (40 OV) Tapahtuman suunnittelu Tapahtuman suunnittelu 20 ov Orientaatio Tapahtuman strateginen suunnittelu Tapahtumakonsepti, tapahtuman lupa-asiat ja käytännön toiminnan suunnittelu Tapahtumatuottajan viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Tapahtuman organisoituminen, tapahtuman pelastusja turvallisuussuunnittelu Tapahtuman tuottaminen ja toteuttaminen Tapahtuman tuottaminen ja toteuttaminen 20 ov Tapahtuman tekninen tuotanto Tapahtuman taloushallinto ja johtaminen Tapahtuman yritysyhteistyö, sponsorointi ja myyntityö Tapahtuman markkinointi ja viestintä Ea 1

9 3. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN SUUNNITELMA TUTKINNON OSITTAIN TAPAHTUMAN SUUNNITTELU 20 ov AMMATTITAITOVAATIMUKSET Tutkinnon suorittaja Ymmärtää luovan työn merkityksen tapahtumatuotannossa ja tunnistaa siihen liittyvät hyvät ideat. Tunnistaa tapahtuman matkailullisen merkityksen, osaa arvioida ideoiden liiketoiminnallisia menestymismahdollisuuksia ja osaa suunnitella tapahtuman palvelukokonaisuuden. Tuntee tapahtuman vastuukysymykset. Hahmottaa vaadittavat tekniset järjestelyt, logistiset tarpeet ja ympäristökysymykset sekä osaa suunnitella yleisön ja toimijoiden näkökulmasta turvallisen tapahtuman. Ymmärtää asiakkaan palveluketjun toiminnan, mm. Catering-palveluiden merkityksen tapahtuman kannalta ja asiakkaiden näkökulmasta. Osaa hyödyntää sähköisen viestinnän laitteistoja. Tuntee tapahtumatuotantoon liittyvät taloudelliset mahdollisuudet ja riskit sekä ymmärtää kannattavan liiketoiminnan periaatteet ja niiden edellyttämät resurssit tapahtuman tuottamisessa. Ymmärtää markkinointiajattelun perusteet kohderyhmineen ja osaa markkinointiviestinnän suunnittelun. Tuntee johtamisen perusteet ja osaa toimia tapahtuman tuottajana. Ymmärtää strategisen suunnittelun tärkeyden ja osaa hyödyntää sitä toiminnassaan. Osaa rakentaa tapahtumaorganisaation, ymmärtää verkostojen tärkeyden ja osaa laatia tapahtuman toiminnan kannalta käyttökelpoisen tuotantosuunnitelman. Osaa ottaa huomioon mahdolliset kansainväliset kumppanit ja asiakkaat. Osaa arvioida omaa toimintaansa realistisesti. TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT (ARVIOINNIN KOHTEET) Opintojaksot Tapahtuman strateginen suunnittelu Tapahtumakonsepti, tapahtuman lupa-asiat ja käytännön toiminnan suunnittelu Tapahtumatuottajan viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Tapahtuman organisoituminen, tapahtuman pelastus- ja turvallisuussuunnittelu OPINTOJAKSOT Tapahtuman strateginen suunnittelu Keskeiset sisällöt: Orientaatio Osaamisperusteita, tapahtumatoimialan nykytilaa sekä tuottamisen tapoja muuttuvassa kilpailuympäristössä. Tapahtumatuotannon eri osa-alueita ja tapahtumien elinkaariajattelua Tapahtumaidea ja tapahtuma- ja /tai palvelukokonaisuus Tapahtuman strateginen suunnittelu, suunnittelutyön erilaiset sidosryhmät ja määritellään kunkin osallistujan tapahtuma johtamisen perusteet. Oppimisympäristöt: Oppilaitos ja sen lähiympäristö, yritykset ja yhteisöt Opetusmenetelmät: Teoriaopetus, itsenäinen tiedonhaku, esitelmät, keskustelut ja tutustumiskäynnit, oppimistehtävät

10 Tapahtumakonsepti, tapahtuman lupa-asiat ja käytännön toiminnan suunnittelu Keskeiset sisällöt: Tapahtuman ansainnan tapoja Tapahtumapalvelun kehittäminen, kaupallinen tuotteistaminen, asiakashyödyt. Tapahtuman lupa-asioita. Tapahtuman laadukas käytännön tuottaminen sekä kuvaus miten tuottaja voi kehittää asiakaslähtöisen tapahtumapalvelun toteutustapaa. Asiakaspolku-ajattelu, Ajolistat Oppimisympäristöt: Oppilaitos ja sen lähiympäristö, yritykset ja yhteisöt Opetusmenetelmät: Teoriaopetus, itsenäinen tiedonhaku, esitelmät, keskustelut ja tutustumiskäynnit, oppimistehtävät Tapahtumatuottajan viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Keskeiset sisällöt: Käytännön työkaluja tuottajan viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen kehittämiseksi Viestintää eri sidosryhmien keskuudessa Ulkoinen viestintä, tuottajan viestit verkostoilleen, tiedotteet, mediasuhteet sekä miten verkostojen johtaminen viestinnän keinoin. Oppimisympäristöt: Oppilaitos ja sen lähiympäristö, yritykset ja yhteisöt Opetusmenetelmät: Teoriaopetus, itsenäinen tiedonhaku, esitelmät, keskustelut ja tutustumiskäynnit, oppimistehtävät Tapahtuman organisoituminen, tapahtuman pelastus- ja turvallisuussuunnittelu Keskeiset sisällöt: Tapahtuman organisoitumisen periaatteita ja konkreettisia tapoja tapahtuman organisaation luomiseen tapahtuman vaatimalla tavalla. Tapahtumaorganisaation johtaminen, vapaaehtoiset osana tapahtumaorganisaatiota ja tapahtuman henkilöstöjohtamisen periaatteet. Tapahtuman pelastus- ja turvallisuussuunnittelutyö Lainsäädäntöasiat, turvallisuussuunnittelutyötä määrittävät lait ja normit sekä tapahtumatuottajan vastuukysymykset. Erilaiset riskit, työkalut niiden ennakointiin laaditaan tapahtuman pelastus- ja turvallisuussuunnitelmaa. Oppimisympäristöt: Oppilaitos ja sen lähiympäristö, yritykset ja yhteisöt Opetusmenetelmät: Teoriaopetus, itsenäinen tiedonhaku, esitelmät, keskustelut ja tutustumiskäynnit, oppimistehtävät OPPIMISEN ARVIOINTI VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnilla varmistetaan, että tutkinnon suorittajalla on riittävät valmiudet osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa. Oppimisen arviointi valmistavassa koulutuksessa ei vaikuta tutkintosuorituksen arviointiin. Oppimisen arviointi kuvattu tarkemmin liiteosassa.

11 AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT TUTKINTOSUORITUKSESSA Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintotilaisuuden sisältö on kuvattu tarkemmin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Tutkintotilaisuudet järjestetään valmistavaan koulutukseen osallistujille koulutuksen jälkeen. Jokainen tutkinnon osa arvioidaan erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. http://www.oph.fi/download/111044_matkailun_ohjelmapalvelut_ammattitutkinto.pdf AMMATILLISEN KASVUN TUKEMINEN JA OPINTOJEN OHJAUS Valmistavan koulutuksen opettaja(t) perehdyttävät opiskelijat tutkinnon osan tavoitteisiin, sisältöön, toteutukseen ja arviointiin. Tutkinnon suorittajalle annetaan ohjausta kaikissa kolmessa tutkinnon suorittamisen vaiheessa. Ohjaus toteutetaan OPH:n henkilökohtaistamismääräyksen ohjeita ja henkeä noudattaen. Ohjaukseen on laadittu oma ohjeistus Kalajoen ammattiopiston henkilökohtaistamissuunnitelma (liitteenä). Ohjauksesta huolehtivat oppilaitoksessa sovitun työnjaon mukaisesti koulutusalavastaavat, tutkintovastaava, opettajat ja opinto-ohjaaja. Lisäksi ohjausta voi antaa esim. erityisopettaja. Ohjauksen määrässä huomioimme käytettävissä olevien resurssien puitteissa tutkinnon suorittajien erilaiset tarpeet. Ohjauksessa panostamme asiantuntemukseen ja aikuisen opiskelijan itseohjautuvuuden tukemiseen. Erityistä tukea tarvitseville järjestetään tarpeen mukaan lisäohjausta. Mahdollisiin kieli- ja kulttuuritaustasta johtuviin lisätarpeisiin tarjoamme valmistavan koulutuksen oppilaitoksessamme tapahtuvaa suomen kielen opetusta tai ohjaamme tutkinnon suorittajaa esim. Erityisille maahanmuuttajille tarkoitetuille kursseille. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamisesta vastaavat työpaikkaohjaajat yhteistyössä oppilaitoksen kouluttajien kanssa. Tutkinnon järjestäjänä oppilaitoksemme perehdyttävät työpaikkaohjaajat omaan tehtäväänsä. Matkailun ohjelmapalvelujen ammattitutkinnon ohjausresurssi opiskelijaa kohden vuodessa vaihtelee tutkinnon suorittajan henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. Henkilökohtainen ohjaus toteutetaan opiskelupaikalla, työpaikkatapaamisilla, sähköpostitse tai puhelimitse. Ohjauksessa voidaan tarvittaessa käyttää yrityksen tarpeen mukaan apuna muita oppilaitoksen asiantuntijoita. Ohjausta toteutetaan myös ryhmäohjauksena. Tutkinnon suorittaja saa palautetta ohjaajalta henkilökohtaisesti ja seuraa itse omaa kehittymistään henkilökohtaisen tutkintojen suoritus- ja opiskelusuunnitelman puitteissa

12 TAPAHTUMAN TUOTTAMINEN JA TOTEUTTAMINEN 20 ov AMMATTITAITOVAATIMUKSET Tutkinnon suorittaja osaa Arvioida henkilökohtaisia mahdollisuuksiaan ja valmiuksiaan toimia mahdollisesti alan yrittäjänä. tarkastella alaa ja sen tarjoamia yritystoiminnan käynnistämisen ja kehittämisen mahdollisuuksia ja riskejä. kehittää alustavan liikeidean omalle yritykselleen ja määritellä siihen sopivia yritystoiminnan aloitustapoja ja - muotoja. luoda asiakas- ja verkostosuhteita. toimia yritystoiminnan talouden tärkeimpiä periaatteita noudattaen. käyttää asiantuntijapalveluja. TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT (ARVIOINNIN KOHTEET) Opintojaksot Tapahtuman tekninen tuotanto Tapahtuman taloushallinto ja johtaminen Tapahtuman yritysyhteistyö, sponsorointi ja myyntityö Tapahtuman markkinointi ja viestintä Ensiapu 1 OPINTOJAKSOT Tapahtuman tekninen tuotanto Keskeiset sisällöt: Tapahtuman alue- ja rakennesuunnittelu Tapahtumatilojen-, ympäristön, tapahtumanaikaisten rakenteiden ja tapahtumapaikan valintaan liittyvät asiat Tapahtuman logistiset ratkaisut; miten tavaroiden, rakenteiden ja ihmisten liikkuminen ennen tapahtumaa, tapahtuman aikana ja tapahtuman jälkeen järjestetään. Tapahtuman ravitsemispalveluiden tuottaminen, Palveluiden tuottamiseen liittyvää lainsäädäntöä. Oppimisympäristöt: Oppilaitos ja sen lähiympäristö, yritykset ja yhteisöt Opetusmenetelmät: Teoriaopetus, itsenäinen tiedonhaku, esitelmät, keskustelut ja tutustumiskäynnit, oppimistehtävät Tapahtuman taloushallinto ja johtaminen Keskeiset sisällöt: Tapahtumabudjetin laadintaan, tapahtuman kannattavuuden seurantaan, kassavirran syntymiseen, hinnoitteluun, organisaation ja toiminnan verotuskysymyksiin, lainsäädäntöön ja kirjanpito Tapahtumatuotantoihin liittyvät sopimusasiat ja tapahtuman aineettomien pääomien suojaaminen Laaditaan tapahtumabudjetti, kehitetään ohjatusti tapahtumaprojektin kannattavuutta ja hinnoitellaan tapahtuman palveluja. Oppimisympäristöt: Oppilaitos ja sen lähiympäristö, yritykset ja yhteisöt Opetusmenetelmät: Teoriaopetus, itsenäinen tiedonhaku, esitelmät, keskustelut ja tutustumiskäynnit, oppimistehtävät

13 Tapahtuman yritysyhteistyö, sponsorointi ja myyntityö Keskeiset sisällöt: Tapahtuman myyntityön ja yritysyhteistyön muotojen kehittäminen. Rakennetaan tapahtuman yritysyhteistyöpaketteja - ja palveluita, luodaan tapahtumaan liittyviä kiinnostavia vastineita yrityksille ja muille organisaatioille. Jäsennetään tapahtuman sponsorihankinnan prosessi. Kehitetään tapahtuman myyntityötä, painotuksen ollessa myynnin ja myyntiyön korostamisessa osana tapahtuman taloudellista menestymistä. Osana myyntityön kehittämistä huomioidaan myynnin jakelukanavat. Oppimisympäristöt: Oppilaitos, oma työympäristö ja yritykset Opetusmenetelmät: Teoriaopetus, itsenäinen tiedonhaku, keskustelut ja tutustumiskäynnit, oppimistehtävät Tapahtuman markkinointi ja viestintä Keskeiset sisällöt: Markkinoinnin strategista suunnittelua, markkinointiviestien määrittelyä, erilaisten markkinoinnin keinojen ja tapojen valintaa sekä lukuisia käytännön esimerkkejä eri keinojen hyödyntämisen tavoista osana tapahtuman markkinointityötä. Internetmarkkinoinnin keinot Käsitellään tapahtuman sisäisen ja ulkoisen viestintä Viestinnän keinoja ja tapoja sekä tuottajan ja median välisen yhteistyön rakentuminen ja johtamista. Oppimisympäristöt: Oppilaitos, oma työympäristö ja yritykset Opetusmenetelmät: Teoriaopetus, itsenäinen tiedonhaku, keskustelut ja tutustumiskäynnit, oppimistehtävät Ensiapu 1 OPPIMISEN ARVIOINTI VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnilla varmistetaan, että tutkinnon suorittajalla on riittävät valmiudet osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa. Oppimisen arviointi valmistavassa koulutuksessa ei vaikuta tutkintosuorituksen arviointiin. Oppimisen arviointi kuvattu tarkemmin liiteosassa. AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT TUTKINTOSUORITUKSESSA Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintotilaisuuden sisältö on kuvattu tarkemmin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Tutkintotilaisuudet järjestetään valmistavaan koulutukseen osallistujille koulutuksen jälkeen. Jokainen tutkinnon osa arvioidaan erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. http://www.oph.fi/download/111044_matkailun_ohjelmapalvelut_ammattitutkinto.pdf

14 AMMATILLISEN KASVUN TUKEMINEN JA OPINTOJEN OHJAUS Valmistavan koulutuksen opettaja(t) perehdyttävät opiskelijat tutkinnon osan tavoitteisiin, sisältöön, toteutukseen ja arviointiin. Tutkinnon suorittajalle annetaan ohjausta kaikissa kolmessa tutkinnon suorittamisen vaiheessa. Ohjaus toteutetaan OPH:n henkilökohtaistamismääräyksen ohjeita ja henkeä noudattaen. Ohjaukseen on laadittu oma ohjeistus Kalajoen ammattiopiston henkilökohtaistamissuunnitelma (liitteenä). Ohjauksesta huolehtivat oppilaitoksessa sovitun työnjaon mukaisesti koulutusalavastaavat, tutkintovastaava, opettajat ja opinto-ohjaaja. Lisäksi ohjausta voi antaa esim. Erityisopettaja. Ohjauksen määrässä huomioimme käytettävissä olevien resurssien puitteissa tutkinnon suorittajien erilaiset tarpeet. Ohjauksessa panostamme asiantuntemukseen ja aikuisen opiskelijan itseohjautuvuuden tukemiseen. Erityistä tukea tarvitseville järjestetään tarpeen mukaan lisäohjausta. Mahdollisiin kieli- ja kulttuuritaustasta johtuviin lisätarpeisiin tarjoamme valmistavan koulutuksen oppilaitoksessamme tapahtuvaa suomen kielen opetusta tai ohjaamme tutkinnon suorittajaa esim. Erityisille maahanmuuttajille tarkoitetuille kursseille. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamisesta vastaavat työpaikkaohjaajat yhteistyössä oppilaitoksen kouluttajien kanssa. Tutkinnon järjestäjänä oppilaitoksemme perehdyttävät työpaikkaohjaajat omaan tehtäväänsä. Matkailun ohjelmapalvelujen ammattitutkinnon ohjausresurssi opiskelijaa kohden vuodessa vaihtelee tutkinnon suorittajan henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. Henkilökohtainen ohjaus toteutetaan opiskelupaikalla, työpaikkatapaamisilla, sähköpostitse tai puhelimitse. Ohjauksessa voidaan tarvittaessa käyttää yrityksen tarpeen mukaan apuna muita oppilaitoksen asiantuntijoita. Ohjausta toteutetaan myös ryhmäohjauksena. Tutkinnon suorittaja saa palautetta ohjaajalta henkilökohtaisesti ja seuraa itse omaa kehittymistään henkilökohtaisen tutkintojen suoritus- ja opiskelusuunnitelman puitteissa

15 LIITE 1. OPPIMISEN ARVIOINTI JA KRITEERIT VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Opintosuoritusotteeseen tuleva opintosuorituksien arvosana päätetään oppimisen arvioinnin perusteella käyttäen asteikko kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1) (L 631/1998, 16 ). Mikäli oppimista arvioivia opettajia on ollut useita, päätös tehdään arviointikeskustelussa. Oppisopimuskoulutus Tietopuolisten opintojen arvioinnista päättää opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä ja työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa työnantajan nimeämä henkilö. Koulutuksen järjestäjä päättää tietopuolisten opintojen ja työpaikalla tapahtuvan koulutuksen yhdistelmästä. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan opintosuoritukset ja osaaminen arvioidaan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen osalta ja tietopuolisissa opinnoissa käyttäen asteikko kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1) Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnissa käytetään soveltaen tutkinnon perusteiden kriteerejä tai alla olevia yleiskriteereitä. Valmistavan koulutuksen vastuuhenkilöt perehdyttävät opiskelijat tutkinnon osan valmistavan koulutuksen arviointiin. OPPIMISEN ARVIOINTIKRITEERIT YLEISELLÄ TASOLLA Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija suunnittelee työtään, mutta uusissa tilanteissa tai työympäristön muuttuessa tarvitsee ohjausta arvioi työnsä onnistumista toimii tutuissa työtehtävissä työskentelee siten, että työn lopputulos on hyväksyttävissä työn suunnitelman tai laatutavoitteiden mukaisesti tarvitsee työvaiheissa etenemisessä ajoittaista ohjausta noudattaa työohjeita, työaikoja, sopimuksia sekä neuvottelee poikkeamista käyttää työhönsä liittyviä keskeisimpiä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja toistuvissa työtilanteissa, mutta tarvitsee joidenkin osalta ohjausta käyttää tavallisimpien menetelmien, välineiden ja materiaalien käytön perustana olevaa tietoa toistuvissa työtilanteissa, mutta tarvitsee ohjausta tiedon hankinnassa ja soveltamisessa suunnittelee oman työnsä arvioi työnsä onnistumista työn kuluessa ja selviytyy uusista ja muuttuvista tilanteista oma-aloitteisesti ottaa huomioon työskentelyssään työnsä kokonaisuuden (esim. mistä alkaa, mihin päättää ja mitä välineitä ym. työssä tarvitaan) työskentelee siten, että työn lopputulos sisältää työtehtävän erityisvaatimuksia suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia töitä ja tehtäviä arvioi työnsä onnistumista, perustelee arviotaan ja arvioi sekä kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään ottaa huomioon työnsä kokonaisuuden toimintaympäristönsä ja oman työnsä osana sitä työskentelee työpaikan erityisvaatimusten mukaisesti siten, että työn lopputulos on tavoitteiden mukainen etenee sujuvasti työvaiheesta toiseen etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan tekee annetut tehtävät omatoimisesti ja huolehtii työtehtävistään alusta loppuun ja vastaa omasta työosuudestaan käyttää työhönsä liittyviä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja omatoimisesti työtilanteissa hankkii ja käyttää työssä tarvittavaa tietoa omatoimisesti tekee omalla vastuualueellaan omatoimisesti muitakin kuin annettuja työtehtäviä valitsee työhönsä sopivimmat työmenetelmät, työvälineet ja materiaalit ja käyttää niitä sujuvasti vaihtelevissa työtilanteissa hankkii ja käyttää itsenäisesti tietoa työssään vaihtelevissa työtilanteissa ja perustelee työhön liittyviä ratkaisujaan hankkimansa tiedon pohjalta hakee ohjattuna tietoa hakee tietoa ohjeiden mukaan hakee itsenäisesti tietoa suunnittelee työtään, mutta uusissa tilanteissa tai työympäristön muuttuessa tarvitsee ohjausta arvioi työnsä onnistumista suunnittelee oman työnsä ja arvioi työnsä onnistumista työn kuluessa ottaa vastaan palautetta ja toimii palautteen mukaisesti suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia tehtäviä ja arvioi osaamistaan ja työnsä onnistumista sekä perustelee arviotaan arvioi ja kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään kehittää toimintaansa saamansa palautteen pohjalta

16 selviytyy tutuista tilanteista, mutta muuttuvissa ja valintatilanteissa tarvitsee ohjausta ja tukea noudattaa vuorovaikutustilanteisiin annettuja ohjeita toimiessaan omassa oppimis- ja työyhteisössään tekee työyhteisössä vastuullaan olevat tehtävät, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta toimii tutussa työyhteisössä ja ryhmässä ja pyytää tarvitessaan apua muilta noudattaa annettuja eettisiä ohjeita ja aikatauluja noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen tai muille varmistaa turvallisuuden ohjeiden mukaisesti käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä selviytyy muuttuvista ja valintatilanteista oma-aloitteisesti toimii tilanteen vaatimalla tavalla omassa oppimis- ja työyhteisössään erilaisissa vuorovaikutustilanteissa tekee omatoimisesti työyhteisössä vastuullaan olevat tehtävät toimii erilaisten ihmisten kanssa työyhteisössä ja ryhmässä noudattaa annettuja eettisiä ohjeita, sopimuksia ja säädöksiä sekä aikatauluja noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden varmistaa turvallisuuden käyttää turvallisesti suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä toimii erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, tilanteeseen sopivasti ja löytää toiminnalleen vaihtoehtoisia toimintatapoja ilmaisee selkeästi asiansa ja tuo rakentavasti esille erilaisia näkökantoja toimii vastuullisesti, yhteistyökykyisesti ja tasavertaisesti erilaisten ihmisten kanssa työyhteisön ja ryhmän jäsenenä tukee ja auttaa muita sekä ottaa työssään huomioon seuraavan työvaiheen ja työntekijän toimii työyhteisön arvojen, tavoitteiden, eettisten ohjeiden, sopimusten ja säädösten mukaisesti vaihtelevissa tilanteissa sekä noudattaa aikatauluja noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden varmistaa turvallisuuden ja tiedottaa havaitsemistaan vaaroista ja riskeistä käyttää turvallisesti suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä työskentelee pääsääntöisesti ergonomisesti oikein noudattaa ohjatusti alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja työskentelee ohjatusti alan esteettisten periaatteiden, työympäristön viihtyisyyden ja muiden työn lopputuloksen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden mukaisesti työskentelee ergonomisesti oikein noudattaa alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja työskentelee alan esteettisten periaatteiden, työympäristön viihtyisyyden ja muiden työn lopputuloksen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden mukaisesti käyttää turvallisia, sopivasti kuormittavia ja vaihtelevia työmenetelmiä ottaen huomioon ergonomian noudattaa itsenäisesti alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työja toimintatapoja ja tuo esille kehittämistarpeita hyödyntää monipuolisesti työssään alan esteettisiä periaatteita toimii työympäristön viihtyisyyteen ja muiden työn lopputulokseen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden edistämiseksi Arvioinnin oikaisu näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa Valmistavan koulutuksen arvioinnista ja arvioinnin oikaisemisesta on säännökset ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) 16 :ssä. Arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua rehtorilta tai arvioinnin suorittaneelta opettajalta taikka muulta arvioinnista päätöksen tehneeltä henkilöltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Oppisopimuskoulutuksessa pyyntö tehdään työpaikalla tapahtuvan koulutuksen arvioinnista työnantajalle. Tietopuolisten opintojen arvioinnista ja arviointien yhdistelmästä opiskelija osoittaa oikaisupyynnön rehtorille tai arvioinnin suorittaneelle opettajalle taikka muulle arvioinnista päätöksen tehneelle henkilölle. Opiskelija, joka on tyytymätön tähän päätökseen, voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua Jokilaaksojen kkyn arviointitoimikunnalta (toimielimeltä)14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Toimielin voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Lisätietoja arvioinnin oikaisusta saa valmistavan koulutuksen vastuuhenkilöiltä.