TURVALLISUUS- JA KEMIKAALIVIRASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012

TURVALLISUUS- JA KEMIKAALIVIRASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA

2 (46) 1 Toimintakertomus... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus... 6 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 11 1.3.1 Toiminnan tuottavuus ja taloudellisuus... 11 1.3.2 Maksullisen toiminnan kannattavuus ja kustannusvastaavuus... 12 1.3.3 Toimintatapojen kehittäminen... 15 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta... 16 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet... 16 1.4.1.1 Tukeslähtöinen valvonta... 16 1.4.1.2 Asiakaslähtöinen valvonta... 20 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu... 23 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 24 1.6 Tilinpäätösanalyysi... 27 1.6.1 Rahoituksen rakenne... 27 1.6.2 Talousarvion eutuminen... 27 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma... 28 1.6.4 Tase... 29 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma... 29 1.8 Arviointien tulokset... 30 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä... 30 2 Talousarvion eumalaskelma... 31 3 Tuotto- ja kululaskelma... 32 4 Tase... 33 5 Liitetiedot... 34 6 Allekirjoitus... 40 7 Muut liitteet... 41 Muut liitteet, Liite 1. Yhteenveto onnettomuuksista... 41 Muut liitteet, Liite 2. Yhteenveto valvontatapahtumista vv. 2010-... 42

3 (46) 1 Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Yleiskatsaus ja toimintaympäristö Vuosi oli Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) toinen toimintavuosi, jonka toimintaa leimasi vielä laajentuneen viraston toiminnan vakiinnuttamien. Toiminnan volyymin kasvu tasaantui edellisvuoteen verrattuna. Kustannukset kasvoivat 2 %:lla 20,3 miljoonaan euroon. Henkilötyövuosien määrä kasvoi 219:ään eli 20:lla edellisvuodesta. Viranomaispalvelujen kysyntä ja palvelujen tuo kasvoivat merkittävästi (56 %) edellisvuodesta. Kokonaisuutena katsoen, ottaen huomioon vuoden aikana esiin tulleet reaktiiviset tehtävät, viraston tulokset vastasivat tavoitteita varsin hyvin. Tukesin palvelujen kysyntä riippuu yleisesti sen toimialaan liittyvän elinkeinotoiminnan volyymistä sekä toimialan säädösvelvoitteiden laajuudesta. Toimialan teollisten kohteiden supistuminen tai laajentuminen heijastuu Tukesin laitos- ja kaivosvalvonnan kysyntään; esimerkkinä kaivostoiminnan viimeaikainen kehittyminen. Tukesin oma-aloitteisen tuote- ja palveluvalvonnan, erityisesti markkinavalvonnan, tarve riippuu myös tuote- ja palvelumarkkinoiden yleisistä suhdanteista. Lisäksi uudet tuote- ja tuotaneknologiat sekä uudet toimintatavat markkinoilla ovat tärkeitä toiminnan määrää ja painopisteitä muotoilevia tekijöitä. Toimialan säädösmuutokset ja uudet säädösvelvoitteet lisäävät viraston palvelujen kysyntää jatkuvasti ja erityisesti täytäntöönpanoajankohtien läheisyydessä. Erilaisten teknisten palvelujen kuten asennus-, urakointi-, tarkastustoiminnan valvontakysyntä on jatkunut vakaana ja sama kehitys näyttää jatkuvan. EU:n uuden tuotelainsäädäntöpaketin (NLF= New Legislative Framework) soveltaminen vaatii Tukesilta paljon panostuksia ja resursseja lähivuosina. Toimialan keskeisten tuotedirektiivien mukauttaminen NLF-säädöspuitteeseen eteni EU-tasolla. Vuoden -2013 vaihteessa komissio antoi säädösehdotukset yleisen markkinavalvonnan sekä tuoteturvallisuusvalvonnan uudistamisesta. Uudistuksiin liittyvä kansallinen säädösuudistustyö on käynnistynyt työ- ja elinkeinoministeriön johdolla. Kemikaalituotesektorin ml. biosidit ja kasvinsuojeluaineet säädökset ovat myös jatkuvassa muutoksessa ja REACH-kemikaaliasetuksen vaiheittainen täytäntöönpano etenee. EU:n rakennustuoteasetuksen täytäntöönpano on lisäresursseja vaativa tehtäväkokonaisuus lähivuosina. Myös energiatehokkuuteen ja ekologisiin vaatimuksiin liittyvät säädösmuutokset heijastuvat valvontatarpeen kasvuna. Säädösmuutokset vaikuttavat suoraan myös keskuksen viestinnän, neuvontapalvelujen, T&K-toiminnan tarpeeseen. Tukesin toiminnalle on leimallista poikkihallinnollisuus eli toiminta useiden hallinnonalojen asiantuntija- ja valvontaviranomaisena. Poikkihallinnollisuus on jatkuvasti vahvistunut, vaikkakin työ- ja elinkeinoministeriön toimialan tehtävät ovat määrärahapanostuksilla mitattuna yhä hallitsevia (lähes 90 %). Turvallisuus- ja kemikaaliviraston käynnistymisen yhteydessä ohjaavien ministeriöiden määrä kasvoi kuuteen (työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö, sisäasiainministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö) ja samalla otettiin käyttöön moniohjausmalli. Nykyisen tehtäväkokonaisuuden kanssa uusien synergisten tehtäväalueiden lisääminen on vastaisuudessakin mahdollista. Tukesin toimintaedellytysten kannalta on tärkeää, että uusiin tehtäviin saadaan riittävä rahoitus. Meneillään olevaan kemikaalilain uudistuksen sisältyy esitys kunnallisten kemikaalituotevalvontatehtävien siirtämisestä Tukesiin vuoden 2013 syksyllä.

4 (46) Säädös- ja palveluvelvoitteita vastaavat henkilö- ja määräraharesurssit ovat tulevan toimintakyvyn kannalta kriittinen tekijä yleisemminkin. Riskiperusteinen valvonnan priorisointi, toimintaprosessien virtaviivaistaminen, sähköisten toimintatapojen ja sähköisen asioinnin lisääminen tuovat tuottavuushyötyjä asteittain. Kehittämistoimet vaativat toisaalta myös pitkäjänteistä kehittämisrahoitusta. Vuoden 2008 alueellistamispäätöksen mukaisesti puolet ns. vanhan Tukesin henkilöstöstä ja tehtävistä on siirretty Tampereelle vuoden 2010 loppuun mennessä. Henkilöstön siirtymistä ja muutosta edesauttava ohjelma, joka jatkuu osin vuosina 2013. Ministeriön päätöksen mukaisesti Tukesin vastuulle 1.7.2011 tulleet kaivosviranomaistehtävät sijoitetaan asteittain Rovaniemelle. Tämän euttamiseksi ja samanaikaisen toimeksiantoruuhkan hoitamiseksi on käynnistetty erityistoimet, jotka ulottuvat vuosikymmenen puoliväliin asti. Alueellistamistoimet näkyivät vuonna poikkeamina lähinnä kaivosviranomaistehtävien tuloksissa. Henkilöstön vaihtuvuus oli muutoksista johtuen ennakoitua suurempi. Avautuviin tehtäviin on yleensä ollut runsaasti perusvalmiuksiltaan hyviä hakijoita. Kulunut toimintavuosi oli tuloksiltaan hyvä, kun otetaan huomioon viraston ylösajoon sekä laajentumis- ja muutoshankkeisiin liittyvä huomattava lisätyö. Keskeiset toiminnalliset tavoitteet saavutettiin. Eräiden palveluiden käsittelyajoissa jäätiin resurssiongelmista johtuen tavoitteista. Taloudelliset tulokset olivat erittäin hyviä. Määräraharesursseja jäi käyttämättä suunniteltua jonkin verran enemmän. Säästyneet määrärahat (8,3 % kokonaisrahoituksesta) ovat tärkeitä vuoden 2013 taloudellisen pohjan varmistamisessa. Vaikuttavuus Keskuksen keskeisen vaikuttavuustavoitteen, turvallisuuden ja luotettavuuden paranemisen, kannalta katsoen toimintavuosi oli pitkän aikajänteen tavoitteiden mukainen. (Indikaattoripohja ei kaikelta osin kata koko viraston toimialaa.) Vakavimpien onnettomuuksien määrän vähenemä oli selvästi pitkän aikavälin tavoitetta parempi. Sähköpalot aiheuttivat yhä eniten kuolemantapauksia toimialalla (ennakkoarvio 13 kpl yht. 19:stä). Kemikaalilaitosvalvonnan alueella onnettomuudet ovat edellisvuoden tasolla ja indikaattorit kemikaalivuotoja lukuun ottamatta tavoiteuraa parempia. Teknisen turvallisuuden hallinnan poikkeamat olivat osa Talvivaaran kaivoksen ongelmista, jotka olivat näkyvästi esillä julkisuudessa. Yritysten ja kansalaisten toimintatapojen kehitystä kuvaavat indikaattorit osoittavat pääosin myönteistä kehitystä. Painelaitesektorin eutuma oli alle tavoiteuran. Vaatimustenvastaisten tuotteiden määrä markkinoilla on valvontahavaintojen perusteella hallinnassa. Kaiken kaikkiaan markkinoilta vetojen, myyntikieltojen ja toimituskieltojen määrä oli edellisvuoden tasolla (312 kpl). Vakavasti puutteellisten sähkötuotteiden määrä (viisivuotiskeskiarvo 90) oli edellisvuotta korkeampi ja pitkäaikaistavoitetta huonompi. LED-tuotteet ja verkkoliitäntäkojeet/laturit yksittäisinä tuoteryhminä kohottavat lukuja. Sähkölaitteistojen ja hissien alueella turvallisuustilanne on reaktiotoimenpiteiden perusteella lievästi huonontumaan päin. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan piiriin kuuluvien tuotteiden ja kemikaalituotteiden turvallisuustason indikaattoripohja on vielä vajavainen. Eräiden biosidien (homepesuaineet) ja kasvinsuojeluaineiden (neonikotinoidit) turvallisuudesta esitettiin julkisuudessa epäilyjä. Näitä koskevia selvityksiä tehtiin ja ne jatkuvat osin; myös EU-tasolla. Lainsäädäntöhankkeisiin osallistumisen osalta koko virasto saavutti tavoitteensa.

5 (46) Toiminnallinen tehokkuus Taloudelliselta kannalta katsoen keskuksen toiminta oli asetettujen suuntaviivojen mukaista. Toiminnan kokonaiskustannukset toimintavuonna olivat 20,34 milj. euroa, mikä on 2 % edellisvuotta suurempi. Valvontatoiminnan, ml. säädösten toimeenpano, suhteellinen osuus kustannuksista kasvoi 80 %:iin. Kehittämistoiminnan ja viestintätoiminnan suhteelliset osuudet vähentyivät vastaavasti 14 %:iin ja 7%:iin. Viestinnän osuus on todellisuudessa suurempi, koska osa siitä sisältyy valvontaan. Teknologia-alueista kemikaalituoteturvallisuus oli suurin (37% kustannuksista) ja sähköturvallisuus toiseksi suurin (19% kustannuksista). Toiminnan tuo (5,5 milj.euroa) ylittivät tavoitteet ja olivat merkittävästi (56 %) edellisvuotta suuremmat. Toiminnan kulut kasvoivat 20,5 milj. euroon eli 2,4%. Henkilöstökulut olivat suurin kuluerä (64%). Talousarviomäärärahan säästö eri ministeriöiden pääluokat huomioon ottaen oli 1,88 milj. euroa. Säästö oli määrältään asianmukainen ja johtui lähinnä virkojen täyttöihin liittyvistä määrärahan käytön viiveistä, eräiden kehitysprojektien viivästymistä sekä nettoutettujen tulojen suuresta määrästä. Kannattavuustavoitteena ollut maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus saavutettiin osittain. Nettobudjetoidun kemikaalituoterekisterin osalta tavoite ylittyi. Alijäämäisiä suoriteryhmiä olivat lähinnä kaivostoiminnan luvat, mikä johtui toimintojen uudelleen organisointiin liittyvistä pullonkauloista. Taloudellisuutta ja tuottavuutta koskevat numeeriset tavoitteet ja eutuivat keskimäärin, kun otetaan huomion tilastoinnin epävarmuus ja laskentamenetelmämuutokset. Kokonaistuottavuus kasvoi edellisvuodesta huomattavasti ja oli 10 prosenttiyksikköä yli tavoitteen. Tuotokset ja laadunhallinta Kokonaisuutena katsoen viraston valvonta- ja toimeenpanotuotokset vastasivat asetettuja tavoitteita hyvin. Toimialan valvonta- ja toimeenpanosuoritteiden kokonaismäärämäärä kasvoi 5% noin 54000:een Tämä oli noin 17 % yli tavoitteen, joka muutostilanteesta johtuen oli osin varovainen. Toimialan kohteisiin tehtyjen valvontakäyntien määrä (6417 kpl) ylitti myös selvästi tavoitteen. Määrällisesti suurin tuotoslaji oli yhä kemikaalituoterekisteri-ilmoitukset, joita oli 14790 kpl. Hankalasta muutostilanteesta johtuvia poikkeamia oli yhä kaivosalan luvissa. Käsittelyaikatavoitteet saavutettiin käytännössä 8 palvelulohkossa yhdessätoista. Poikkeamien syinä olivat resurssiongelmat ja/tai poikkeukselliset kysyntähuiput. Viestintätuotosten määrä ja laatu vastasivat hyvin tavoitteita, kun lisäksi otetaan huomioon vuoden reaktiiviset viestintätarpeet. Myös kehittämistuotosten osalta päästiin yleisesti hyvin tavoitteisiin. Eräiden vuosisuunnitelmassa olleiden hankkeiden aikatauluja jouduttiin lähinnä resurssisyistä lykkäämään. Merkittävinä kehittämislinjauksina valmistuivat viraston henkilöstölinjaus ja sosiaalisen median linjaus. Laadullinen EFQM-itsearviointi eutui osin. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Muutostilanne heijastui yhä paljon keskuksen henkilöstövoimavarojen käyttöön ja henkilöstön kehittämistä koskeviin suunnitelmiin ja toimenpiteisiin. Henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 228. Henkilötyövuosien kokonaismäärä kasvoi 199:sta 219:ään eli lähes suunnitellusti. Henkilöstön lähtövaihtuvuus oli yhä verrattain korkea (6%) ja yli tavoitteen (3%). Henkilöstön koulutukseen ja kehittämiseen panostettiin aktiivisesti. Viraston työilmapiiri oli suoritetun työilmapiirimittauksen (VM-Baro) mukaan yleisesti hyvällä tasolla ja lähes kauttaaltaan sekä yli TEM-konsernin ja valtionhallinnon keskitason. Organisaation johtamista koskeva tavoite (yli 3,5/5) saavutettiin. Henkilöstön fyysistä hyvinvointia koskevat tunnusluvut olivat likimain ennallaan ja niitä koskevista tavoitteista jäätiin jälkeen. Työhyvinvoinnin ja työterveyden kannalta toimintaa häiritsivät yhä osassa Pasilan toimitiloja ilmenneet ilmanlaatuongelmat. Ne aiheuttivat myös toiminnallista tyhjäkäyntiä.

6 (46) 1.2 Vaikuttavuus Tavoite: Turvallisuusriskien hallinnan puutteista johtuvat henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahingot eivät lisäänny Tukesin toiminta-alueilla. Teollisuuden turvallisuustaso on pysynyt kohtuullisen hyvänä ja vakaana. Kuitenkin parantamistarpeita on riskien hallinnassa uuden teknologian käyttöönotossa. Lisäksi osaamisen siirtäminen uusille henkilöille vaatisi erityistä huomiota myös perinteisen teknologian alueella. Vuonna Tukes tutki kaksi vakavaa toimialalla sattunutta onnettomuutta. Ensimmäisessä tapauksessa työntekijä menehtyi rikkivetyyn kaivoksen tehdasalueella ja jälkimmäisessä tapauksessa kaksi räjähdetehtaan työntekijää sai vakavia palovammoja eetterihöyryjen syttyessä palamaan. Onnettomuustutkinnoissa Tukes esi useita puutteita vaarallisten kemikaalien riskien tunnistamisessa: tuotantoprosessin tai sen muutosten riskien tunnistamisessa, vastuiden määrittelyissä ja organisaatioiden toimintavoissa. Suomen pelastusalan keskusjärjestön (SPEK) tilastojen mukaan palokuolemia oli vuonna 2010 81, vuonna 2011 67 ja vuonna 81. Sähköpalokuolemissa suunta on ollut viimevuosina laskeva. Yhtenä mahdollisena syynä on kotitalouksien televisiotekniikan nopea uudistuminen. Taulukko 1. Turvallisuusriskien hallinnan puutteista johtuvat henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahingot Tukesin toimialalla vuosina 2010 ja kehitykselle asetettu tavoitetila v:lle ja 2016. Toimialan 1 onnettomuudet 2010 2011 2016... 2 tavoite tavoite * Toimialueella kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien (pl. sähköpalokuolemat) lukumäärien 7,0 (2001-2010) 6,7 (2002-2011) 5,9 (2003- ) 8,5 (2003- ) <8,1 (2007 2016) 10 vuoden liukuva keskiarvo (lähtövuosi 2004: 9,2) * Sähköpalokuoleminen lukumäärä 21 13 13 <19 <17 (2004: 25) * Vakavien kemikaalivuotojen 16 13 23 <18 <17 (tutkintaluokan 1-2 3 ja 3 4 ) lukumäärä Tukesin valvontakohteissa (kemikaalien laajamittainen teollinen käsittely; 2004: 19) * Prosessiteollisuuden onnettomuuksien 25 36 36 < 44 <44 5 vuosittainen lukumäärä * Toimialueen sähköstä aiheutuvat tulipalot (lukumäärä; 2004: 989) 630 592 570 910 <890 1 Käsittää ns. vanhan Tukesin toimialueen ennen vuotta 2010 (ei sisällä kuluttajaturvallisuutta ja kemikaalituotevalvontaa). 2 Alustava tieto 3 Tutkintaluokka 2: Toimialalla sattunut vakava onnettomuus, josta on aiheutunut merkittäviä vahinkoja. 4 Tutkintaluokka 3: Toimialalla sattunut onnettomuus, jonka syy on usein tiedossa ilman erillistä tutkintaa. 5 Onnettomuudet, jotka ovat sattuneet seuraavissa Tukesin valvontakohteissa: vaarallisten kemikaalien ja nestekaasun käsittely ja varastointi sekä kaikki painelaitteet Tukesin luvilla toimivissa kohteissa, kaikki rekisteröidyt painelaitteet myös muissa kohteissa, maakaasun käyttö Tukesin valvontakohteissa sekä räjähteiden valmistus ja varastointi räjähdetehtaissa.

7 (46) Tavoite: Tuotteiden, laitteistojen ja laitosten tekninen turvallisuus ja luotettavuus pysyvät vähintään ennallaan. Turvallisuus- ja luotettavuustaso pysyi pääosin ennallaan. Kielteistä kehitystä ilmeni sähköturvallisuudessa eräissä tuoteryhmissä Valvonta kohdistettiin riskiperusteisesti ja markkinoilta löytyi sähköturvallisuuden osalta ongelmallisia tuoteryhmiä (erityisesti LED-lamput ja verkkoliitäntäkojeet/laturit). Palautusmenettelyjen määrä oli suuri. Eräät yksittäiset toiminnanharjoittajat ovat ryhtyneet itse testauttamaan tuotteitaan ennen niiden markkinoille saattamista sähköturvallisuuden varmistamiseksi. Taulukko 2. Tuotteiden, laitteistojen ja laitosten turvallisuuden ja luotettavuuden kehitys vuosina 2010 ja kehitykselle asetettu tavoitetila vuosille ja 2016. Tekniikan vaatimusten mukaisuus 2010. 2011.. tavoite 2016 tavoite Markkinoilla olevien vakavasti puutteellisten sähkötuotteiden (taso 0-1, asteikolla 0-5) 5 vuoden keskiarvo alenee 71 (2006 2010) 82 (2007 2011) 90 (2008 ) alenee alenee Sähkölaitteistojen vakavien teknisten puutteiden osuus (taso 0-1, asteikolla 0-3) säilyy matalana. 3,9 % 4,3 % - 6 4 % 4 % Seuraavassa taulukossa on yhteenveto vuosina 2010 tehdyistä tuotevalvonnan reaktiotoimenpiteistä. Taulukko 3: Yhteenveto tuotevalvonnan reaktiotoimenpiteistä vuosina 2010 -. Reaktiotoimenpiteet (kpl): 2010 2011 Palauttamismenettely 38 100 98 - vapaaehtoiset 52 Myyntikielto 229 105 145 - vapaaehtoiset 22 Toimituskielto 117 458 107 312 72 315 Huomautus 435 486 372 Selvityspyyntö ja kuulemiset 495 750 663 Suojamenettelyilmoitus 61 127 357 RAPEX 7 51 43 79 Ehdollinen käyttökielto 18 25 98 Muu kehotus 50 18 27 Nimileiman rekisteröinnin lopettaminen 18 9 10 6 Tieto saadaan kesäkuussa 2013 7 EU:n tuoteturvallisuuteen liittyvä nopea tiedonvaihtojärjestelmä (System for the rapid exchange of information)

8 (46) Taulukossa 4 on esitetty sähkö- ja hissilaitteistoihin, sähköurakointiin sekä sähkö- ja hissitarkastajiin liittyvät reaktiotoimenpiteet vuosina 2010 -. Taulukko 4: Yhteenveto sähkölaitteistojen ja hissien valvonnan reaktiotoimenpiteistä vv. 2010 Reaktiotoimenpiteet (kpl): 2010 2011 Käyttökiellot ja tarkastajien käyttökieltojen 18 16 15 vahvistukset Uhkasakkomenettely ja teettämisuhka/teettäminen 0 1 0 Kehotukset ja vakavat kehotukset 21 16 21 Toimintakiellot tai rajoitukset 0 0 1 Tutkintapyyntö poliisille Korjauskehotus- ja infokirje 3 66 8 75 8 80 Yhteensä 108 116 125 Tavoite: Yritysten, toiminnanharjoittajien ja kansalaisten toimintatavat tulevat turvallisemmiksi. Tavoite eutui osittain. Toimintatavoiltaan merkittävästi puutteellisten kemikaali- ja räjähdetehtaiden lukumäärä on pysynyt tavoitteiden mukaisena. Merkittävä osa puutteellisista kohteista on lupalaitoksia. Kemikaali- ja räjähdetehtaiden riskienhallinnassa on edelleen kehitettävää. Tukesin vuonna tarkastamista kohteista noin puolella on säädösvaatimusten mukaiset menettelyt. Tunnusluvuista on nähtävissä myös se, että Tukes kohdistaa valvontakäyntejä erityisesti niihin kohteisiin, joiden menettelyissä on todettu enemmän puutteita. Rekisteröityjen painelaitteiden määräaikaistarkastukset hoidetaan tavoitteen mukaisesti turvallisuuden kannalta merkittävissä kohteissa (kohteet, joissa rekisteröityjä painelaitteita > 5 kpl). Eniten määräaikaistarkastusten puutteita on kohteissa, joissa rekisteröityjä painelaitteita on vähän (1 4 kpl). Puutteet selittyvät osin sillä, että omistajat eivät ole ilmoittaneet Tukesille käytöstä poistetuista painelaitteista. Taulukko 5: Yritysten turvallisten toimintatapojen kehitys vuosina 2010 ja kehitykselle asetettu tavoitetila vuosille ja 2016 Toimintatavat 2010. 2011.. tavoite 2016 tavoite Toimintatavoiltaan merkittävästi puutteellisten (taso 0-1, asteikolla 0-5) kemikaali- ja räjähdetuotanto-laitosten osuus valvontakohteista vähenee (%). 5 5 5 8 5,3 9 < 5 < 5 Kemikaali- ja räjähdetuotantolaitoksien, joissa riskienhallinta on hyväksyttävällä tasolla (vähintään 3 asteikolla 0-5), osuus valvontakohteista kasvaa (%). 42 59 49 10 > 45 > 50 61,5 11 8 Perustuu 160 valvontakäyntiin vuonna 9 Perustuu viimeisimpään valvontakäyntiin viimeisen 6 vuoden aikana, n= 548 10 Perustuu 147 valvontakäyntiin vuonna 11 Perustuu viimeisimpään valvontakäyntiin viimeisen 6 vuoden aikana, n=537

9 (46) Maakaasutoiminnanharjoittajien ja käytön valvojien toiminta pysyy hyvällä tasolla (asteikko 1-3), keskiarvo >2. Rekisteröityjen painelaitteiden määräaikaistarkastusten kattavuus paranee (%). > 2 2 > 2 > 2 > 2 80 79 81 > 90 > 90 > - Kuluttajat, jotka eivät luota markkinoilla 3% 6 % * < 6 % - olevien tuotteiden olevan turvallisia (Suomi) 12 Yritykset, jotka ovat testauttaneet tuotteistaan 40 % 21 % * 30 % 13 (Suomi) Kuluttajilta ja markkinoilta poistettujen - 64 000 63 000 50 000 - tuotteiden lukumäärä (Suomi) 14 *) Tiedot saadaan toukokuussa 2013 Tavoite: Terveydelle ja ympäristölle haitallisimpien kemikaalien riskit on tunnistettu ja ne ovat hallinnassa. Tavoitteen euttamisessa edettiin suunnitelman mukaisesti. Hoidettiin vireille tulleet lausuntoasiat sekä valmisteltiin lupa- ja hyväksymispäätökset, riskinarvioinnit ja muut toimivaltaisen viranomaisen tehtävät työsuunnitelman mukaisesti. Kemikaaliilmoituksia rekisteröitiin kemikaalituoterekisteriin tavanomaista enemmän, lähes 15 000 kpl. Ilmoitusten suuri määrä johtui käyttöturvallisuustiedotteita koskevan REACH 15 - asetuksen muutoksesta. Vaarallisten aineiden riskien hallintaan on osallistuttu mm. Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) komiteatyössä ja toimeenpantu kansallista kasvinsuojeluaineita koskevaa toimintaohjelmaa (National Action Plan). Myös hallitusohjelman toimeenpanoon nanomateriaalien, kemikaalien yhteisvaikutusten sekä hormonitoimintaa häiritsevien kemikaalien osalta on osallistuttu. Yrityksille tarkoitetut REACH- ja CLP 16 - neuvontapalvelut ovat eutuneet suunnitellusti ja biosidien neuvontapalvelun kehitys on aloitettu. Sen on toiminnassa vuoden 2013 syksyllä. Tavoite: Markkinoilla on vain turvallisia kasvinsuojeluaineita ja niitä on riittävästi eri käyttökohteisiin. Tavoite saavutettiin pääosin. Kasvinsuojeluaineiden lupa- ja päätösruuhkaa purettiin onnistuneesti. Markkinoilla olevien valmisteiden hyväksymisen uusimiset käsiteltiin lähes kokonaan. Myös uusien valmisteiden jonoa purettiin, mutta nykyisillä resursseilla työ jatkuu joitain vuosia. Valmisteiden vyöhykearviointeja edistettiin työsuunnitelman mukaan. Tukes ohjaa Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksia (ELY) kasvinsuojeluaineiden kaupan ja käytön valvonnassa. Valvonta eutettiin valvontasuunnitelman mukaisesti. Kasvinsuojeluaineiden 12 Percentage of consumer who think a significant number of nonfood products are unsafe, EU keskiarvo 25 % v. 2001 (Consumer Market Scoreboard). 13 Percentage of retailers who carried out tests to make sure that any of the products they were selling were safe (Consumer Market Scoreboard). 14 Arvio vuonna poistettujen tuotteiden lukumäärästä. Lukumäärää ei ole aiemmin seurattu, joten tavoiteluku ja tuotteiden lukumäärä ovat arvioita, jotka tarkentuvat v. 2013 alkaen, kun indikaattorit otetaan käyttöön. 15 REACH = Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals 16 CLP= Classification, Labeling and Packing of substances and mixtures

10 (46) myyntimäärät raportoitiin (Tukesin www-sivut), kasvinsuojeluaineluettelo julkaistiin ja kasvinsuojeluainerekisteri pidettiin ajan tasalla. Tavoite: Tukes osallistuu lainsäädännön valmisteluun ministeriöiden apuna ja tukee asiantuntemuksellaan toimialan lainsäädännön kehittämistä. Tukes hyödyntää säädösvalmistelussa valvonnasta, sidosryhmäyhteistyöstä sekä tutkimus- ja selvitystoiminnasta saatuja tietoja. Tavoite saavutettiin. Tukes on osallistunut kemikaalilain uudistustyöhön ja avustanut ministeriöitä EU-säädösten muutostyössä ja täytäntöönpanossa (mm. EU:n biosidiasetus, MMM/kasvinsuojeluaineasetukset, YM/biosidivalmisteiden hyväksymismenettely, STM/biosidien pakkaaminen ja merkinnät, REACH-, CLP- ja pesuaineasetuksen muutokset). Myös EU:n uuden biosidiasetuksen ohjeistuksen valmisteluun osallistuttiin. Tukes osallistui aktiivisesti RoHS 17 -lain valmisteluun mm. valvontaa koskevien säännösten osalta, mittauslaitelakia täydentävien valtioneuvoston asetusten (211/ ja 400/) valmisteluun sekä mittauslaitteiden käyttöä ja kulutusmittauksia koskevien asetusten ja jalometallistuoteasetuksen muutoksen (580/) valmisteluun. Räjähdeasetuksen muutoksien valmisteluun osallistuttiin erillisessä työryhmässä. Myös kemikaaliturvallisuuslain alaisten asetusten viimeistelyyn osallistuttiin. Lisäksi seurattiin ja kommentoitiin ekosuunnittelun eurooppalaisia säädösluonnoksia, komission ensimmäistä ehdotusta uudeksi markkinavalvonta-asetukseksi sekä NLF 18 -paketissa uudistettavien direktiivien luonnoksia. Tukes teki ympäristöministeriölle selvityksen romuauto- sekä pakkaus- ja pakkausjätedirektiivien valvonnan organisoimisesta Suomessa. Toimintaan käytetty työaika: htv 2010 2011 Neuvottelukunnat *) 1,0 1,0 0,9 Lainsäädännön kehittäminen - 1,1 1,1 *) Neuvottelukunnat sisälsi v. 2010 myös lainsäädännön kehittämiseen käytetyn työajan Tavoite: Usealla toimialalla Tukesin antamilla ohjeilla ja oppailla on suuri merkitys lainsäädännön yhtenäisen soveltamisen kannalta. Tukes selvittää ohjeiden ja oppaiden asemaa lainsäädännön soveltamisessa. Selvitystyö aloitettiin vuonna ja valmistuu vuoden 2013 alkupuolella. Tavoite: Tavoitteiden eutumista seurataan indikaattoreilla. Nykyisten indikaattoreiden tarkistus ja päivitys tehdään vuosina 2011. Samalla täydennetään indikaattorijärjestelmä koskemaan myös kemikaalituotevalvontaa ja kuluttajaturvallisuutta. Tavoite saavutettiin. Indikaattorijärjestelmää täydennettiin kemikaalituotevalvonnan ja kuluttajaturvallisuuden tunnusluvuilla. Vuoden 2013 aikana kemikaalituotevalvonnan indikaattoreita testataan ja edelleen kehitetään tavoitteena alkaa käyttää niitä vuonna 2014. Indikaattoreiden osalta on edelleen tarpeen selvittää tunnuslukujen vertailtavuutta. 17 RoHS= The Restriction of the use of certain Hazardous Substances in Electrical and Electronic Equipment 18 NLF = New Legislative Framework

11 (46) 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 1.3.1 Toiminnan tuottavuus ja taloudellisuus Kustannusten kehitys Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja muiden ministeriöiden kanssa sovitun toiminnan kustannukset olivat yhteensä 20,3 miljoonaa euroa. Lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,3 miljoonaa euroa. Henkilötyövuosien määrä oli 218,5 (2011: 199). Tukesin kokonaiskustannusten ja henkilötyövuosien jakauma toiminta-alueittain ja toiminnoittain on esitetty taulukoissa 6 ja 7. Kustannusten ja henkilötyövuosien (htv) jakautuminen toiminta-alueittain (=tuotevalvonta, laitteistovalvonta ja laitosvalvonta). Taulukko 6: Kustannusten ja henkilötyövuosien (htv) jakautuminen toiminta-alueittain vuosina 2010-. Toiminta-alue Tukes yhteensä 2010 osuus 2011 osuus Kust. muutos 2010-11 osuus Kust. muutos 2011-12 htv 1 000 % htv 1 000 % % htv 1 000 % % Tuote 65 7 624 57 139 13 960 70 83 143 13 863 68-1 Laitteisto 26 2 359 18 22 2 078 10-12 26 2 152 11 4 Laitos 32 3 447 26 38 4 002 20 16 50 4 329 21 8 Yhteensä 123 13 431 100 199 20 040 100 49 219 20 344 100 2 Toiminnoittain ryhmiteltynä toiminta on jaettu valvontaan, tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä viestintään. Taulukko 7: Kustannusten ja henkilötyövuosien (htv) jakautuminen toiminnoittain vuosina 2010- : Toiminto 2010 osuus 2011 osuus Kust. muutos 2010-11 osuus Kust. muutos 2011-12 Tukes yhteensä htv 1 000 % htv 1 000 % % htv 1 000 % % Valvonta 81 8 176 61 152 15 298 76 87 174 16 191 80 6 Kehittäminen 30 4 177 31 32 3 234 16-23 30 2 828 14-13 Viestintä 12 1 078 8 15 1 508 8 40 15 1 325 7-12 Yhteensä 123 13 431 100 199 20 040 100 49 219 20 344 100 2 Teknologia-alueittain jaoteltuna suurimmat alueet olivat kemikaalituoteturvallisuus 37 %, sähkö 19 %, vaaralliset kemikaalit (prosessiturvallisuus) 10 % ja kaivokset 9 %. Tuottavuus ja taloudellisuus Kuluttajatuotteille ja kemikaalien tuotevalvonnalle kehitettiin taloudellisuus- ja tuottavuusmittarit. Kuluttajatuotteiden taloudellisuus- ja tuottavuustiedot vuosilta 2011 esitetään taulukossa. Kemikaalien tuotevalvonnan mittareita testataan vuonna 2013. Kaivosvalvonnan taloudellisuus- ja tuottavuusmittarit kehitetään kaivosvalvonnan vaikuttavuusindikaattorihankkeessa. Tavoite: Tulosopimuksessa on taloudellisuudelle ja tuottavuudelle asetettu seuraavat tavoitteet Tavoitteet saavutettiin pääosin. Lupien ja ilmoitusten taloudellisuus- ja tuottavuusluvut ovat heikentyneet. Lupiin ja ilmoituksiin sisältyvien suoriteryhmien taloudellisuus ja tuottavuus vaihtelevat suuresti toisiinsa verrattuina. Taloudellisimmin ja tehokkaimmin käsiteltyjen kylmäaineliikkeiden osuus luvissa ja ilmoituksissa väheni vuonna ja heikensi samalla yhteenlaskettuja lukuja.

12 (46) Taloudellisuus 1 ) ( /kpl) 2010 2011 arvio 2) Sähkötuotteiden valvonta 455 329 330 336 Mittauslaitteiden ja jalometallituotteiden valvonta 33 31 23 35 Pätevyyskoe 62 50 48 52 Luvat ja ilmoitukset 71 85 124 90 Kemikaalituoterekisteri-ilmoitus - 62 52 77 Turvallisuusselvitys (5 vuoden välein) - - 1 784 900 Kuluttajaturvallisuus, tavaravalvonnan käsitellyt tapaukset - 299 186. 1) Panos ( ) sisältää välittömät kustannukset sekä osuuden yhteiskustannuksista. Suoriteryhmät kattavat noin puolet Tukesin toiminnasta. Valvontaa kuvaavat luvut eivät ole toimialoittain suoraan verrannollisia keskenään. 2) Arvioluvut on tarkistettu vuoden 2013 tulossopimuksessa. Tuottavuus 1) (kpl/htp) 2010 2011 arvio 2) Sähkötuotteiden valvonta 2,1 2,9 2,3 2,9 Mittauslaitteiden ja jalometallituotteiden valvonta 17,4 16,0 20,9 16,0 Pätevyyskoe 8,4 9,8 8,1 9,0 Luvat ja ilmoitukset 7,3 5,0 3,8 5,0 Kemikaalituoterekisteri-ilmoitus - 7,5 8,7 5,2 Turvallisuusselvitys (5 vuoden välein) - - 0,2 0,5 Kuluttajaturvallisuus, tavaravalvonnan käsitellyt tapaukset - 1,6 2,6. 1) Panos (htp) sisältää suoritteen tuottamiseen käytetyn välittömän työajan. Suoriteryhmät kattavat noin puolet Tukesin toiminnasta. Valvontaa kuvaavat luvut eivät ole toimialoittain suoraan verrannollisia keskenään. 2) Arvioluvut on tarkistettu vuoden 2013 tulossopimuksessa. Kokonaistuottavuudelle on asetettu seuraava tavoite: Kokonaistuottavuus 3) 2010 2011 arvio Kokonaistuottavuusindeksin arvo vähintään 84 88 110 100 3) Indeksi on Tilastokeskuksen Valtion tuottavuustilastosta. Tuottavuusindeksi lasketaan viraston suoritemääristä ja niihin käytetyistä panoksista vertaamalla kahta peräkkäistä vuotta keskenään. Vuoden tavoite oli tuottaa kasvanutta panosta vastaava suoritemäärä. Tavoite eutui hyvin. Hintamuutos huomioiden kokonaispanos (määrärahan ja työpanoksen yhteissumma) pieneni (indeksi 98,6) ja tuotosmäärä kasvoi (indeksi 108,7). Kokonaistuottavuusindeksi oli 110. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman eutus: Htv-vähennys/ vuosi 2008 2009 2010 2011 arvio Htv-vähennys - 2-2 - 4-4,6 0 0 1.3.2 Maksullisen toiminnan kannattavuus ja kustannusvastaavuus

13 (46) Suoritteiden tuloutus perustuu työ- ja elinkeinoministeriön asetukseen (1302/2010). Asetukseen tehtiin muutos vuoden aikana. Muutoksella korjattiin maksuasetuksen säädösviittaukset voimassa olevaa lainsäädäntöä vastaaviksi ja lisättiin uudet suoritteet asetuksen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Muutoksen vaikutus tulokertymään arvioitiin vähäiseksi. Maksulliselle toiminnalle on asetettu seuraava tavoite: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus (%) 2010 2011 arvio Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus 106 97 98 100 Nettobudjetoidun kemikaalituoterekisterin kustannusvastaavuus - 105 102 100 Maksulliselle toiminalle asetettu tavoite saavutettiin osittain. Kemikaalituoterekisterin kustannusvastaavuus eutui. Julkisoikeudellisten suoritteiden yhteenlaskettu kustannusvastaavuus jäi hieman alle tavoitteen. Suoriteryhmittäin oli merkittäviä ylijäämiä ja alijäämiä. Ylijäämäisiä olivat biosidien arvioinnit sekä kasvinsuojeluaineaineiden hyväksymiset. Alijäämäistä puolestaan oli kaivostoiminnan lupakäsittely. Suuri osa kaivostoiminnan lupakäsittelyn maksuista perustuu asian vireilletuloaikana voimassa olleisiin maksuihin, eivätkä ne kata nykyisiä kustannuksia. Nykyisen voimassaolevan maksuasetuksen mukaisia maksuja on peritty varauksista, kullanhuuhdonnasta ja malminetsinnästä. Varausten käsittely oli kustannusvastaavaa ja kullanhuuhdonta alijäämäistä. Malminetsinnän lupien käsittelyprosessi on pitkä. Laskelmaan sisältyvät vuoden aikana syntyneet kustannukset, maksujen tuloutus siirtyi seuraavalle vuodelle. Liiketaloudellisesti määrätyt maksut olivat kustannusvastaavia. JULKISOIKEUDELLISET SUORITTEET 2010 2011 (tavoite) TUOTOT maksullisen toiminnan tuo - maksullisen toiminnan myyntitulot 1 538 2 977 4 839 3 050 = tuo yhteensä 1 538 2 977 4 839 3 050 MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUKSET Erilliskustannukset - aineet 69 0 0 0 - henkilöstökustannukset 480 1 598 2 440 1 650 - vuokrat 103 0 0 0 - palvelujen os 266 353 615 350 - muut erilliskustannukset 70 11 30 0 = erilliskustannukset yhteensä 988 1 961 3 085 2 000 KÄYTTÖJÄÄMÄ 549 1 016 1 755 1 050 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen yhteiskustannukset 464 1 100 1 854 1 050 - pois 1 9 7 0 - korot 0 1 0 0 = osuus yhteiskustannuksista yhteensä 465 1 109 1 861 1 050 = kokonaiskustannukset yhteensä 1 453 3 070 4 946 3 050 YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) 84-93 -106 0 TULOT/KUSTANNUS -SUHDE 106 % 97 % 98 % 100 %

14 (46) MUUT SUORITTEET 2010 2011 (tavoite) TUOTOT maksullisen toiminnan tuo - maksullisen toiminnan myyntitulot 34 43 78 40 = tuo yhteensä 34 43 78 40 MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUKSET Erilliskustannukset - aineet 2 0 0 0 - henkilöstökustannukset 12 18 31 15 - vuokrat 2 0 0 0 - palvelujen os 5 9 7 10 - muut erilliskustannukset 1 0 0 0 = erilliskustannukset yhteensä 22 27 38 25 KÄYTTÖJÄÄMÄ 11 15 40 15 maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen yhteiskustannukset 11 12 24 15 - pois 0 0 0 0 - korot 0 0 0 0 = osuus yhteiskustannuksista yhteensä 11 12 24 15 = kokonaiskustannukset yhteensä 34 40 62 40 YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) 0 3 16 0 TULOT/KUSTANNUS -SUHDE 101 % 108 % 126 % 100 % Korvaus tuotteiden testaus- ja hankintamenoista Tukes perii erillislakien perusteella korvauksia tuotteiden markkinavalvonnasta aiheutuneista testaus- ja laitehankinnoista. Korvaus peritään tapauksissa, joissa tuote on todettu vaatimustenvastaiseksi ja se määrätty palautusmenettelyyn, toimitus- tai myyntikieltoon. Perittävään korvaukseen sisältyy laitteen verollinen hankinta- ja testauskulu. Vuonna perittiin korvauksia sähkö- kuluttaja- ja pelastustoimen tuotteista yhteensä 334 000 euroa. KORVAUS TUOTTEIDEN TESTAUS JA HANKINTAMENOISTA 2010 2011 TUOTOT - sähkötuotteet 215 303 297 - kuluttajatuotteet 8 22 - muut yhteensä 1 0 15 = perityt korvaukset yhteensä 216 311 334 KUSTANNUKSET Laitteet - sähkötuotteet 38 36 37 - kuluttajatuotteet 7 7 5 - muut yhteensä 16 2 9 Laitehankinnat yhteensä 61 45 51 Palvelujen os - sähkötuotteet 689 697 622 - kuluttajatuotteet 47 29 33 - muut yhteensä 43 108 109

15 (46) Testauspalvelut yhteensä 779 834 764 = Laite- ja testauspalvelut yhteensä 840 879 815 1.3.3 Toimintatapojen kehittäminen Tavoite: Jatketaan kemikaalituotevalvontatehtävien yhtenäistämistä ja yhdistämistä Tukesin toimeenpano- ja valvonta-, viestintä- sekä kehittämisprosesseihin. Laaditaan kemikaalien ja kasvinsuojeluaineiden valvontaohjelma ml. valvontastrategia. Tavoite saavutettiin. Aloitettiin kemikaalirekisterien yhtenäistämisprojekti ja valmisteltiin MAREKjärjestelmän yhteensovittamista kemikaalituotevalvonnan markkinavalvonnan tarpeisiin. Lisäksi on jatkettu kemikaalituotevalvonnan prosessikuvausten laadintaa osana Tukesin toiminnanohjausjärjestelmää. Aloitettiin kemikaaliviestinnän tehostamisprojekti, jossa tavoitteena on suunnitella systemaattisesti kemikaaleja koskevia viestintäkonsepteja ja yhteistyötä. Projekti päättyy 2013 lopussa. Kemikaalituotevalvonnan markkinavalvontastrategia on laadittu ja valvontasuunnitelmat on valmisteltu. Tavoite: Keskitytään kaivostoiminnan hakemusruuhkan vähentämiseen ja uuden kaivoslain toimintaprosesseihin, Tavoite saavutettiin osittain. Kaivostoiminnan hakemusruuhkaa purettiin suunnitelmallisesti, mutta ruuhka on edelleen haaste. Vuonna hakemusruuhkan purkua hidastivat, alueellistamisen seurauksena tapahtuneet useat henkilövaihdokset ja hallintovalitusten ennakoitua suuremmat määrät. Kuva 1: Malminetsinnän, kaivosten ja kullanhuuhdonnan lupien käsittelytilanne. Tavoite: Toteutetaan uusitun IT-strategian vuodelle ajoitetut kehityshankkeet, mm. kokonaisarkkitehtuurisuunnitelma ja jatketaan rekisterien kehittämistä ja yhtenäistämistä, mm. asiakirja-, valvontakohde-, kemikaali- ja mineraalirekisterit. Vaurio- ja onnettomuusrekisterin kehitystyötä jatketaan ja rekisterin näkyvyyttä ja hyödynnettävyyttä kehitetään, Tavoite saavutettiin. Toteutettiin kokonaisarkkitehtuuriprojekti. Rekisterien yhtenäistäminen ja kehittäminen aloitettiin, kehitystyö jatkuu seuraavat kaksi - kolme vuotta. Tavoitteena on saada säh-

16 (46) köinen asiointi käyttöön ja automatisoida toimintaprosesseja. Uuden arkistomuodostussuunnitelman ja tiedonohjauksen laadinta aloitettiin. Tavoite: Kehitystyössä keskitytään uuden Tukesin organisaation prosessi- ja toimintajärjestelmien kehittämiseen. Tavoite saavutettiin. Aloitettiin Tukesin toimintajärjestelmän kehitysprojekti (vv:lle 2016), johon on keskitetty koko organisaation prosessi- ja toiminnanohjauksen järjestelmien yhtenäistämisja kehitystarpeet. Yhtenäisen prosessikuvausjärjestelmän ja siihen kytketyn toiminnan ohjeistuksen toimeenpano on aloitettu. 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet 1.4.1.1 Tukeslähtöinen valvonta Tavoite: Kenttävalvonnan kattavuus on riittävä. Tavoitteena on, että valvonta on riittävän kattavaa ottaen huomioon kunkin toimialan erityispiirteet. Tavoite saavutettiin. Alueellistamisen vaikutukset ovat tasoittuneet ja toiminta on saatu takaisin normaalille tasolle. Taulukko 8. Kenttävalvonnan kattavuus eräillä Tukesin toimialoilla vv. 2010. Toimiala Valvontakohde ja lkm 1 ) Kattavuus-% 2010. 2011. tavoite Sähkötuoteturvallisuus ja EMC Rekisteröimättömät painelaitteet Sähkö- ja hissiurakoitsijat Valtuutetut tarkastajat myymälät ja maahantuojat (lukumäärä 5 000) käytössä 3 milj. kpl, markkinoilla 400 000 kpl Tukesin rekisterissä (lukumäärä 17 000) Tukesin rekisterissä (lukumäärä 90) > 30 > 30 > 30 30 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 1 1 1 1 23 22 33 30 Rekisteröidyt painelaitteet Tukesin rekisterin painelaitekohteet (lukumäärä 8 700) 0,5 0,5 0,5 1 Kemikaalitehtaat, räjähdetehtaat ja kaivokset - turvallisuusselvityslaitokset ja kaivokset Tukesin rekisterissä (lukumäärä 180) 48 49 57 50 - toimintaperiaatelaitokset Tukesin rekisterissä (lukumäärä 149) 21 22 30 25 - lupalaitokset ja räjähdevaras Tukesin rekisterissä (lukumäärä 695) 18 15 10 15 1) Tietolähde: Valvonnan volyymimatriisi. Taulukko ei kata kaikkia Tukesin toimialoja, mukana ovat vain laajimmat toimialat.

17 (46) Tavoite: Kehitetään valvontamenettelyjä siten, että riskiperusteisuus voidaan osoittaa. Kehitetään tuotevalvontaprosessien menettelytapoja niin, että toiminnanharjoittajiin kohdistuva valvonta on tasapuolista ja yhdenmukaista sekä tehokasta ottaen huomioon sektorilainsäädännön erilaisuus. Tavoite saavutettiin. Valvontaa on edelleen kehitetty niin, että riskiperusteisuus otetaan tehokkaammin huomioon. Tätä osoittaa mm. palautusmenettelyyn johtaneiden tuotteiden suuri määrä. Valvontamenettelyjen kehittämistä on jatkettu niin, että toiminnanharjoittajiin kohdistuva valvonta on mahdollisimman yhdenmukaista ja tehokasta ottaen huomioon sektorilainsäädäntöjen erilaisuus. Tuotevalvontaan on kehitetty mm. yhdenmukaiset asiakirjat valvontatapausten käsittelyyn sekä yhdenmukaiset hallinnolliset menettelytavat. Valvontakäytännöistä järjestettiin sisäinen koulutustilaisuus. Osallistuttiin EU:n SOGS MSG 19 työryhmän ja DG Taxud'in Customs 13 20 -yhteistyöryhmän toimintaan. Ko. ryhmissä valmisteltuja menettelytapoja otettiin huomioon Tukesin tuotevalvontaa kehitettäessä. Suomessa otettiin käyttöön NLF-asetukseen liittyvä markkinavalvonnan tietojenvaihtojärjestelmä ICSMS 21, johon markkinavalvontaviranomaisille järjestettiin järjestelmäkoulutusta. Myös EU:n nopeaa tietojen vaihtoa koskevan GRAS-Rapex -järjestelmäkoulutusta järjestettiin. Markkinavalvontarekisterin (Marek) käyttöä ongelmallisten tuoteryhmien tunnistamisessa on edelleen tehostettu mm. listaamalla tuoteryhmiä suunnittelun lähtötiedoiksi. Marekin julkista, Tukesin nettisivulla olevaa rekisteriä laajennettiin koskemaan kaikkia vaatimustenvastaisia tuotteita. Sähkölaitteistovalvontaa suunnattiin riskiperusteisesti teemoittamalla. Tavoite: Toteutetaan suunnitellut valvontatoimenpiteet. Tavoite saavutettiin. Sähkötuotteiden kenttävalvonnassa tavoitteet ylitettiin selvästi. Sähkölaitteistojen kenttävalvontatavoite ylitettiin, valvontakohteet oli teemoitettu riskiperusteisen kohdentamisen edesauttamiseksi. Kemikaalien markkinavalvonnan tavoite ei eutunut mm. henkilövaihdosten vuoksi. Valvontatapaukset yhteensä 2010 2011 tavoite Sähkötuotteet (kohteet) 2 659 3 369 3640 2 600 Mittauslaitteet (kohteet) 655 628 1084 500 Sähkölaitteis ja urakoitsijat ja -tarkastajat 254 255 284 270 Kemikaali- ja nestekaasulaitokset, räjähdevaras, maakaasu ja kaivokset (kaivosturvallisuus) 326 302 248 248 Kaivostoiminta - - 175 150 19 SOGS = Senior Officials Group for Standardisation and Conformity Assessment, standardisoinnin ja vaatimustenmukaisuuden arvioinnin asiantuntijaryhmä, MSG = Market Surveillance Group. markkinavalvontaryhmä 20 DG TAXUD = Taxation and Customs Union, Verotus ja tulliliitto -pääosasto 21 ICSMS = The internet-supported information and communication system for the pan-european market surveillance.

18 (46) Muut teknologia-alueet yht.1) 675 678 767 750 Kuluttajaturvallisuus, tavaravalvonta2) 105 102 119 100 Kemikaalien markkinavalvontatapaukset - 250 100 250 Valvontatapaukset yhteensä 4 674 5 584 6 417 4 868 1) Mittauslaitteet, jalometallituotteet, painelaitteet, kaasulaitteet, räjähteet, paineelliset järjestelmät, tarkastustoiminta, pelastustoimi, rakennustuotteet, vaarallisten aineiden kuljetus. 2) Kuluttajaturvallisuuslain nojalla valvottavat tuotteet ml. lelut, kosmetiikka ja kuluttajakäytössä olevat koneet ja henkilösuojaimet. Tarkemmin teknologiakohtaiset valvontatapahtumat on esitetty taulukossa 20, sivulla 42. Tavoite: Osallistutaan kohdennetusti EU:n kemikaali- ja kasvinsuojeluainelainsäädännön edellyttämiin arviointi-, raportointi- ja selvitystehtäviin. Osallistutaan alan kansallisten ohjelmien valmisteluun ja toimeenpanoon (kansallinen kemikaaliohjelma, pohjoismainen ympäristötoimintaohjelma, kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön ohjelma). Avustetaan ministeriöitä alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä. Tavoite saavutettiin. REACH-, biosidi- ja kasvinsuojeluainesäädösten mukaiset EU-riskinarvioinnit tehtiin suunnitelmien mukaisesti. Raportoijana ECHAn komiteoissa on toimittu aktiivisesti ja laadittu kertomus CLP- asetuksen valvonnasta sekä hoidettu muut EU:n kemikaali- ja kasvinsuojelusäädösten edellyttämät raportointitehtävät. Osallistuttiin Pohjoismaisen ministerineuvoston ympäristöohjelman valmisteluun, kansallisen kemikaaliohjelman väliarviointiin ja toimeenpantiin kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön ohjelmaa. Lisäksi on osallistuttu EU:n YK:n ja OECD:n kemikaaliturvallisuutta koskevaan kehitystyöhön. Ministeriöiden apuna on toimittu mm. Euroopan komission komiteatyössä. Tavoite: Pääpaino kaivostoiminnan lupakäsittelyn kehittämisessä on laadun lisäksi käsittelyaikojen lyhentämisellä. Malminetsinnän ja kaivostoiminnan palveluprosessia kehitetään. Kaivoslain mukaista tietopalvelutehtävää ylläpidetään siten, että TEM:llä ja muilla viranomaisilla on käytössään riittävät tiedot malminetsinnän ja kaivostoiminnan kehittymisestä. Tukes tekee yhteistyötä GTK:n ja TEM:n hallinnonalan muiden toimijoiden kanssa kaivannaisalan tietopalvelun euttamiseksi ja kehittämiseksi siten, että kaivannaissektorin työnjako eutuu ja resurssit ovat tehokkaassa käytössä. Tavoite saavutettiin. Vuonna kehitettiin kaivostoiminnan valvontaa käymällä lupakohteissa: kullanhuuhdonta (120), malminetsintä (15) ja kaivospiirit (40). Samoin malminetsinnän ja kaivospiiritoiminnan vuosiraportointimenettelyjä kehitettiin. Kaivostoiminta oli runsaasti julkisuudessa vuonna. Median ja koulutustahojen yhteydenottoja oli paljon. Tavoite: Alueellista ja paikallista valvontaa ohjataan ja ohjeistetaan ao. ohjelmien ja suunnitelmien mukaisesti. Tavoite saavutettiin. Alue- ja paikallishallinnon ohjaamiseksi päivitettiin ympäristöterveydenhuollon yhteinen valvontaohjelma ja kuluttajaturvallisuuden toimialakohtainen valvontaohjelma vuodelle 2013 sekä ohjattiin valvontaprojektit moottorikelkkasafarien ja sisäleikkipaikkojen turvallisuudesta. Lisäksi valmisteltiin Tukesin ja aluehallintovirastojen (AVI) väliset tulossopimukset vuodelle 2013 ja seurattiin aikaisempien eutumista. Aluehallintovirastojen mittauslaitteiden valvontaa ohjattiin ja tuettiin. Loppuvuodesta selvitettiin aluehallintovirastojen mittauslaitteiden valvontaan käyttämät voimavarat ja niiden kehitysnäkymät

19 (46) tarkoituksena laatia AVIen kanssa tulevaisuudessa vuosittaiset tulossopimukset, joissa tarkemmin määritellään ko. virastojen mittauslaitteiden valvontatehtävät ja niihin käytettävät resurssit. Kemikaalituotevalvonnassa kuntien, AVIen ja ELYjen valvontaviranomaisia ohjattiin ja valvontatuloksista laadittiin raportti. Kasvinsuojeluaineita valvovia ELY-keskuksia ohjattiin, neuvottiin ja koulutettiin aktiivisesti. Kemikaali- ja räjähdeturvallisuusasioiden ajankohtaispäivät (PELA-päivät) pidettiin pelastusviranomaisten ohjaamiseksi ja yhteisten toimintamallien linjaamiseksi. Tuotettiin tietoja työ- ja elinkeinoministeriön selvitykseen kuluttajapalveluiden valvonnan toimivuudesta. Tavoite: Toteutetaan suunnitellut viestintätoimenpiteet. Tavoite saavutettiin. Viestintätuotosten määrä ylitti tavoitteen. Myös verkkopalveluiden käyttö lisääntyi, vaikka jäi edelleen jonkin verran tavoitteesta. Vastaavasti REACH- ja CLPneuvontapalveluiden yhteydeno jäivät tavoitteesta. Tuotokset yhteensä 2010. 2011.. arvio Tiedotteet, julkaisut ym. viestintätuotokset 82 112 131 110 Verkkopalvelujen käyttö (kävijämäärä/arkipäivä) 1 580 1 566 1778 2 000 REACH- ja CLP-neuvontapalvelu: yhteydeno (kpl) - 580 521 700 Tavoite: Kuluttajilla ja toiminnanharjoittajilla on käytettävissä monipuolista turvallisuustietoa. Aktiivisella mediaviestinnällä huolehditaan, että Tukesin toimialoihin liittyvät teemat - mm. kuluttajatuotteiden ja -palveluiden turvallisuus, kemikaalituotteiden turvallisuus sekä sähkötuotteiden vaatimustenmukaisuus, turvallisuus sähkötöissä ja vaaralliset kemikaalit teollisuudessa - ovat hyvin esillä julkisuudessa. Energiatehokkuuden, mittauslaitteiden vaatimustenmukaisuuden ja asumisturvallisuuden parantamisen lisäksi viestitään asennusliikkeisiin ja tuotteisiin kohdistuvista uusista säädöksistä ja tulevista muutoksista. Tukesista kaivosviranomaisena sekä uuden kaivoslain mukaisista ohjeistuksista viestitään sidosryhmille aktiivisesti ja eri kanavien kautta. Verkkopalvelun käytettävyyttä ja sisältöä kehitetään ja pidetään ajan tasalla. Viestinnässä jatketaan sähköisten kanavien, kuten uutiskirjeiden, aktiivista hyödyntämistä. Kokonaisuudessaan viestintää uudistetaan yhteisöllisen median suuntaan. Sisäistä viestintää kehitetään entistä vuorovaikutteisemmaksi ja henkilöstöä aktivoivaksi. Tavoite eutui. Tukes julkaisi vuoden aikana yhteensä 56 lehdistötiedotetta ja 107 mediatiedotetta. Julkisuutta seurattiin julkisuusanalyysityökalun ja sähköisen mediaseurannan avulla. Näkyvimmin julkisuudessa olivat Tukesin toimialoista kaivosasiat, kuluttajaturvallisuus, sähkö ja hissit sekä kemikaalit. Analyysin perusteella Tukesia koskeva julkisuus tavoitti huomattavan joukon kansalaisia ja julkisuuden kokonaismäärä lisääntyi edellisvuodesta noin 44 prosenttia. Julkisuus oli edelleen valtaosin (98 %) neutraalia tai myönteistä. Sähköiseen mediaseurantaan kertyi yhteensä 3692 osumaa, mikä oli 62 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Erilaisia viestinnän tuotoksia (tiedotteet, julkaisut, esitteet, artikkelit) julkaistiin yhteensä 131 kpl.

20 (46) Vuoden lopulla eutetussa julkisuusbarometrissa Tukesin viestintä arvioitiin omassa vertailuryhmässään parhaiten onnistuneeksi. Vuoden aikana tiedotettiin toiminnanharjoittajille seuraavista säädösmuutoksista: Vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn ja varastointiin liittyviä hallintomenettelyitä ja turvallisuusvaatimuksia koskevista säännöksistä Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden alkuperän paremmasta jäljitettävyydestä - ns. uusi lainsäädäntöpuite (New Legislative Framework, NLF) Maakaasu-, nestekaasu- ja öljylämmityslaitteistoja asentavien ja huoltavien sekä maanalaisia öljysäiliöitä tarkastavien liikkeiden pakollisesta toiminnan jatkoilmoituksesta (asetus 558/) Jalometallituotteiden juotteista Ilotulitteiden varastointia koskevista tiukentuneista määräyksistä Kaivosturvallisuuden uusista säädöksistä Kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteiden ja kemikaali-ilmoitusten EU-asetuksen mukaisuudesta Kasvinsuojeluaineiden muuttuneista ruiskutusetäisyyksistä vesistöihin Kasvinsuojeluainetutkinnon tulevasta pakollisuudesta Eliöntorjunta-aineiden eli biosidien tiukentuvasta valvonnasta uuden biosidiasetuksen myötä Ladattavien akkujen ja paristoyksikköjen pakollisista kapasiteettimerkinnöistä Ammoniumnitraatin muuttuneista varastointisäädöksistä Lelujen ja kuluttajapalveluiden tiukentuneista turvallisuusvaatimuksista Ammattilaisille suunnatussa viestinnässä käytettiin sähköisiä uutiskirjeitä. Vuoden aikana Tukes julkaisi viisi uutiskirjettä. Verkkopalvelun käytettävyyttä parannettiin rakenteellisilla ja sisällöllisillä uudistuksilla, vuoden lopulla avattiin Tukesin Facebook-sivusto kansalaisviestinnän uudeksi kanavaksi.. Työyhteisöviestinnän toimivuutta, aktiivisuutta ja vuorovaikutuksellisuutta kehitettiin uudistamalla intranet ja ottamalla käyttöön uudenlaisia viestintäkeinoja (työtilat, videot). Sosiaalisen median linjaus otettiin käyttöön. 1.4.1.2 Asiakaslähtöinen valvonta Asiakkailta tulleen kysynnän mukaiset valvontatoimenpiteet Säädösmuutokset vaikuttivat merkittävästi eräiden ilmoitusten käsittelymääriin. Kylmälaiteliikkeiden ilmoituksia käsiteltiin edellisvuosia vähemmän säädösmuutoksista johtuvan siirtymäkauden päätyttyä ja kemikaalituoterekisteri-ilmoituksia rekisteröitiin KETU- rekisteriin tavanomaista enemmän. Suuri määrä johtui käyttöturvallisuustiedotteita koskevan REACH- asetuksen muutoksesta. Sähkölaitteisto- ja sähköurakointi-ilmoitusten lukumäärä kasvoi vuonna 2011 voimakkaasti aiempiin vuosiin nähden. Vuonna määrä tasaantui, mutta oli yhä korkeampi kuin aiempina normaalivuosina keskimäärin. Tuotokset 2010 2011 arvio Luvat ja ilmoitukset, josta 12 114 9 787 6 566 5 000 kemikaali, nestekaasu, maakaasu ja räjähteet 414 507 393 450 kullanhuuhdonta, malminetsintä ja kaivokset - 67 336 450 sähkö- ja hissiurakointi 1 585 1 845 1 605 1 500 sähkölaitteis 450 637 603 400 kylmälaiteliikkeet 8 165 5 055 2 600 1 200