KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2014 243 Kaupunginhallitus Aika 22.04.2014 klo 18:00-23:12 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 106 Hannila-Mätäsmaan asemakaavan muutos ja laajennus 247 107 Kalajoen kaupungin lausunto Muuraiskankaan Peruna -yhtymän valitukseen koskien valtuuston päätöstä 17.12.2013 135 Lestijokivarren osayleiskaavan hyväksymisestä 108 Kaupungin kiinteistöjen myynti 2013 251 109 Esitys opetuspalveluiden rakenteen uudistamiseksi Kalajoen Himangan alueella 110 Esitys opetuspalveluiden rakenteen uudistamiseksi Kalajoen Raution alueella 111 Esitys opetuspalveluiden rakenteen uudistamiseksi Kalajoen keskustan alueella 112 Kaupungin taloustilanne 274 113 Avoimia työpaikkoja ja sijaisuuksia koskevan täyttömenettelyn periaatteet 114 Avustushakemukset 2014 kaupunginhallitukselle 277 115 Oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen päätöksestä 17.3.2014 85 koskien Aurinkohiekkojen loma-asuntotonttien tarjouksia 116 Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpano 280 117 Maa-alueen vuokraaminen LED mainostaululle Kosila Digimedia / Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj 118 Maanvuokrasopimus Wesain Oy 283 119 Maanvuokrasopimus Rakennusliike Somero Oy 284 120 Määräalan ostaminen kiinteistöstä Tervatori 27:6, Esa Tanska 285 121 Omavelkaisen takauksen myöntäminen / Kiinteistö Oy Kasarmintien Päiväkoti 122 Erkki Leikaksen kuntalaisaloite koirakuriin liittyen 287 123 Eron myöntäminen Sami Hänniselle kaupunginhallituksen jäsenyydestä ja varapuhenjohtajuudesta ja kaupunginhallituksen täydentäminen 124 Lausuntopyyntö Maanmittauslaitoksen palvelupisteitä koskevasta suunnitelmasta 125 Tiedoksi saatettavat viranhaltijapäätökset 292 250 253 259 265 275 278 281 286 288 291
KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2014 244 126 Tiedoksi saatettavat asiat 293 127 Meriluontokeskuksen vuokrasopimusmuutokset 294
KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2014 245 OSALLISTUJAT Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Myllylä Raili puheenjohtaja Alho Sirkka jäsen Hihnala Tarmo jäsen Niemelä Kullervo jäsen Pahkala Eija jäsen Tuliniemi Juha jäsen Ojala Tapani varajäsen Saari Vuokko varajäsen kello 18.00-22.00 Puusaari Alpo varajäsen Märsylä Pekka valt.pj Heikkilä Miika valt. I vpj kello 18.00-20.47 Arvo Jouko valt. II vpj Tilus Riitta A. valt. III vpj Puoskari Jukka kaupunginjohtaja Juvonen Otso kaupunginsihteeri Paakki Aleksiina kaavoituspäällikkö kello 18.04-18.25 Siirilä Esa sivistysjohtaja kello 18.30-22.57 Mäki-Leppilampi Anne perusturvajohtaja kello 18.30-20.55 Yliparkas Juhani talousjohtaja kello 18.30-22.42 Tuorila Teuvo rehtori kello 18.30-20.28 Nivala Juha sivistyslautakunnan pj kello 18.30-22.42 Kaattari Laura sivistysltk jäsen kello 18.30-22.38 Tolonen Juhani sivistysltk jäsen kello 18.30-22.42 Salmela Eeva sivistysltk jäsen kello 18.30-22.42 Alajoki Sari sivistysltk jäsen kello 18.30-22.42 Rautakoski Ossi sivistysltk jäsen kello 18.30-22.42 Alho Tiina-Sisko sivistysltk jäsen kello 18.30-22.42 Tuliniemi Jenni sivistysltk jäsen kello 18.30-22.38 POISSA Hänninen Sami varapj Saari Hanna jäsen Untinen Jorma jäsen LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. KÄSITELLYT ASIAT 106-127 ALLEKIRJOITUKSET Raili Myllylä Puheenjohtaja Otso Juvonen Pöytäkirjanpitäjä
KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2014 246 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Sirkka Alho ja Tarmo Hihnala, pykälän 121 Juha Tuliniemi Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Kalajoki 24.04.2014 Allekirjoitukset Sirkka Alho Tarmo Hihnala Juha Tuliniemi 121 PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ 24.04.2014 Arkistosihteeri Raija Aho
KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2014 247 Kaupunginhallitus 314 16.12.2013 Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta 30 11.03.2014 Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta 43 04.04.2014 Kaupunginhallitus 106 22.04.2014 Hannila-Mätäsmaan asemakaavan muutos ja laajennus 278/10.02.03/2013 Khall 16.12.2013 314 (Valmistelija: kaavoituspäällikkö) Hannila-Mätäsmaa- kaavahanke on kaavoituskatsauksessa 2013 esitetty al ka vak si vuo den 2013 lopussa. Kalajoen kaupungilla ei ole tällä hetkellä yh tään myytä vää rivitalotont tia. Tämän vuoksi ja maanhankintaneuvottelujen edis tyttyä on käynnistetty Han ni la-mä täs maa- alu een kaa voit ta minen Kala joen kes kus tassa. Tavoit teena rivitalotonttien osoittamisen lisäksi on osoittaa pientalotontteja tonttivarannon monipuolisuuden vuoksi. Tämän lisäksi on tutkittu mah dolli suuk sia osoit taa se niori asu mis ta kes kus ta-alu eelle. Kaa valla osoi te taan tavoitteellisesti myös kevyen lii ken teen yh teyk siä alueil ta toi sil le. Kaava-alueen pinta-ala on 35 ha. Asemakaava-alue on osittain jo rakentunut. Osalla rakentumattomia alueita on asemakaava, joka ei ole toteutunut. Toteutumattomuuteen on syynä yksityisen maanomistuksen lisäksi tavoitteellinen asemakaava. Toteutumattomat alueet ovat pääosin viljelyskäytöllä olevaa peltoa.kaava-alueella on viisi toteutumatonta asemakaavoitettua erillispientalotonttia, yksi to teutumaton rivitalotontti ja viisi toteutumatonta kerrostalotonttia. Asemakaavaluonnoksessa on esitetty 21 uutta pientalotonttia ja 13 uutta rivitalotonttia. Ajantasa-asemakaavaan verrattuna yksi kerrostalotontti ja kaksi yleisten rakennusten tonttia poistuvat. Asuinliikerakennusten tonttien lukumäärä säilyy samana. Kerrostalotontit si joit tu vat Hannilan alueen sijaan Han ni lan ete lä puo lel le. Esi mer kik si se niori pal velu asumista (palvelurakennusten korttelialue) mahdollistetaan Han ni lan tien ja Mehtä ky län tien var res sa se kä päiväkotitonttia laajennetaan (julkisen palvelurakentamisen korttelialue). Ole vien ra ken ta mat to mien tont tien osal ta on tar kis tettu tont tija kort te lira joja, ker ros lu kuja ja ra ken nusoi keut ta. Li säksi on tehty kaa vatek nisiä tar kistuk sia. Oheismateriaalina on osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asemakaava kartta ja kaavaselostus. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää saattaa Hannila-Mätäs maan asemakaavan muutoksen ja laajennuksen vireille asettamalla osal listumis- ja arviointisuunnitelman sekä laa ti misvai heen aineiston näh tä vil le MRL:n 62 :n ja MRA :n 30 :n mukaisesti. Kaavaluonnoksesta pyyde tään lau sunnot osallistu mis- ja ar viointi suun nitel massa maini tuilta vi ran omaista hoil ta. Nähtäville asetet tavaa ai neistoa voi daan vie lä työstää ja tar kentaa en nen nähtäville asetta mista. Kaupunginhallitus: Merkittiin, että kaavoituspäällikkö Aleksiina Paakki osallistui tämän asian käsittelyyn klo 18.24-18.28.
KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2014 248 Kaupunginhallitus 314 16.12.2013 Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta 30 11.03.2014 Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta 43 04.04.2014 Kaupunginhallitus 106 22.04.2014 Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. ElMaTmk 11.03.2014 30 Valmistelija: kaavasuunnittelija Hannila-Mätäsmaan kaavaluonnos on ollut nähtävillä 30.1.-21.2.2014. Nähtävilläolon aikana saatiin neljä lausuntoa ja kahdeksan mielipidettä. Nähtävilläolon jälkeen saatiin vielä yksi lausunto. Palautteen pääasiallinen sisältö koski asumisen sijoittumista liian lähelle maataloutta, kau ko läm pöver kon toi min ta-alu een tar kis ta mista ja kaavamääräyksiin si sälly tettävää vel volli suutta liittyä kau ko läm pö verk koon, asumisen väljyyttä, tont tien rajoja, kaa va merkintöjä ja liittymämerkintöjä. Oheismateriaalina pa laute ja kaa va luon noskartta. Kaavasuunnittelija: Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta linjaa vastineiden laatimista. Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta: Kaavaehdotuksesta saatujen vastineiden johdosta käynnistetään maanvaihtoihin liittyvät neuvottelut Mätäsmaan alueella. Kaava-alueen rajausta tarkennetaan maanvaihtoneuvottelujen tuloksen perusteella. Marko Raiman poistui esteellisenä asian käsittelyn ajaksi. ElMaTmk 04.04.2014 43 Valmistelija: Kaavasuunnittelija Hannila-Mätäsmaan asemakaavaluonnoksesta saadun T. Lankilan muistutuksen joh dos ta on käyty useampia neuvotteluja maanvaihdosta. Esi tys listan val mis tues sa neu vottelut ovat vie lä kesken. Asia esitellään ko kouk sessa. Kaavasuunnittelija: Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta linjaa vastineiden sisältöä. Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta: Asemakaavan ulkopuolelle jätetään Rahkolan Maunon maanomistukseen rajautuva peltoalue ja kolmensadan metrin suoja-alue Lankilan Timon ympäristöluvan saaneeseen uudisnavettahankkeeseen. Esteellisenä kokouksesta poistui Marko Raiman. Khall 106 Valmistelija: kaavasuunnittelija
KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2014 249 Kaupunginhallitus 314 16.12.2013 Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta 30 11.03.2014 Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta 43 04.04.2014 Kaupunginhallitus 106 22.04.2014 Hannila-Mätäsmaan kaavaluonnoksesta saatuihin muistutuksiin ja mielipiteisiin on laadittu vastineet Elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan esityksen mukaisesti. Oheismateriaalina Hannila-Mätäsmaan kaa va luon nok sen palau te ja vas ti neet se kä kaavaluonnoskartta. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee palautteen tiedoksi ja hyväksyy vastineet. Kaupunginhallitus: Merkittiin, että kaavoituspäällikkö Aleksiina Paakki osallistui tämän asian käsittelyyn kello 18.04-18.16. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.
KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2014 250 Kaupunginhallitus 107 22.04.2014 Kalajoen kaupungin lausunto Muuraiskankaan Peruna -yhtymän valitukseen koskien valtuuston päätöstä 17.12.2013 135 Lestijokivarren osayleiskaavan hyväksymisestä 64/10.02.02/2010 Khall 107 (Valmistelija: kaavoituspäällikkö Aleksiina Paakki) Oulun hallinto-oikeus on lähetteellään 4.2.2014 pyytänyt Kalajoen kaupungin lausuntoa Muuraiskankaan Peruna -yhtymän va li tuk sen joh dosta. Valituksessa haetaan muutosta valtuuston päätökseen 17.12.2013 135, jossa val tuus to on hy väk sy nyt Lestijokivarren osayleiskaavan. Lausunto ja sen liitteet on palautettava viimeistään 4.4.2014 Oulun hallinto-oikeudelle. Läheteasiakirjat on samalla palautettava. Muuraiskankaan Peruna -yhtymä vaatii valituksessaan kuntalain 365/95 90 :n ja 92 :n ja maankäyttö- ja rakennuslain 132/1999 188 :n perus teella ja hallintolainkäyttölakiin ja hallintolakiin viitaten, että Oulun hallinto-oikeus kumoaa Kalajoen kaupunginvaltuuston päätöksen 17.12.2013 135 koskien Lestijokivarren osayleiskaavan hyväksymistä. Päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja päätöksen tehnyt viranomainen eli valtuusto on ylittänyt kaavaprosessin eri vaiheissa toimivaltansa ja päätös on muutoinkin lain vastainen, kuten valituksessa on perusteltu. Esityslistan oheismateriaalina on Muuraiskankaan Peruna -yhtymän vali tus Oulun hallin to-oikeudelle. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus antaa Oulun hallinto-oikeuden lä hetteeseen liitteenä olevan lausunnon. Kaupunginhallitus: Merkittiin, että valtuuston III varapuheenjohtaja Riitta A. Tilus ja kaupunginhallituksen varajäsen Alpo Puusaari ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat tämän asian käsittelyn ajaksi kokouksesta. Merkittiin, että kaavoituspäällikkö Aleksiina Paakki osallistui tämän asian käsittelyyn kello 18.17-18.25. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 1 Lausunto liitteineen HO:lle koskien Lestijoen osayleiskaavan valitusta, kh 22.4.2014
KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2014 251 Tekninen lautakunta 48 23.10.2013 Tekninen lautakunta 54 19.12.2013 Tekninen lautakunta 20 26.03.2014 Kaupunginhallitus 108 22.04.2014 Kaupungin kiinteistöjen myynti 2013 242/10.03.02/2013 TekLtk 23.10.2013 48 (Valmistelija: tekninen johtaja Marko Raiman) Kalajoen kaupunki on viime vuosina pyrkinyt myymään tuottamattomat tai kaupungin omasta käytöstä poistetut kiinteistöt. Vuoden 2010 aikana myytiin Kurikkalan, Pitkäsen, Tavastin, Tyngän ja Käännänkylän käytöstä poistetut entiset koulukiinteistöt. Vasankarin käytöstä poistettu koulukiinteistö ja Haaralan kiinteistö myytiin 2011, samoin myytiin entisen Himangan puolelta Pöntiön entinen koulukiinteistö, As. Oy Pikkupatteri ja As Oy:n Kärmekallion osakehuoneistot. Tekniset palvelut ovat yhdessä taloushallinnon kanssa selvittäneet ne kiinteistöt joista kaupunki voisi luopua. Selvitys osoittaa, että osalla kiinteistöistä käyttökulut ovat huomattavasti suuremmat kuin saatu vuokratulo ja osalla kiinteistöjä on edessä mittavat korjaukset. Lisäksi kyseisten kiinteistöjen omistuksella ei nähty olevan lisäarvoa kaupungille eikä kyseisille kiinteistöille. Tehtyjen selvityksien ja laskelmien perusteella kaupunki voisi luopua seuraavista oheismateriaalin mukaisista kiinteistöistä. Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että oheismateriaalin mukaisista kiinteistöistä voidaan luopua ja ne laitetaan myyntiin. Tekninen lautakunta: Asia päätettiin siirtää seuraavaan kokoukseen. ----- Puheenjohtaja Mikko Rahja poistu kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ai kana klo 21:20, jonka jälkeen puheenjohtajana toimi Hanna Halmeenpää. TekLtk 19.12.2013 54 Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen val tuustolle, että oheismateriaalin mukaisista kiinteistöistä voidaan luo pua ja ne laitetaan myyntiin. Tekninen lautakunta: Keskustelun jälkeen lautakunta päätti hyväksyä yk simie lisesti Sari Hihnallan esit tä män ja Aulis Vuotilan kan natta man esityksen. Toiminnasta poistettujen koulujen osalta neuvotellaan kyläyhdistysten
KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2014 252 Tekninen lautakunta 48 23.10.2013 Tekninen lautakunta 54 19.12.2013 Tekninen lautakunta 20 26.03.2014 Kaupunginhallitus 108 22.04.2014 TekLtk 26.03.2014 20 kanssa, olisiko niillä mahdollisuutta ottaa kiinteistöt omistukseensa. Samalla selvitetään kiinteistöjen todellinen käyttö ja mahdollisuudet käyttökulujen leikkaamiseen. Neuvottelut käydään tammi-helmikuussa 2014, jonka jälkeen kiinteistöjen myynnistä päätetään uudelleen. Muilta osin lautakunta hyväksyi päätösesityksen. (Valmistelija: talonrakennuspäällikkö Rauli Mäkitalo) Helmikuun aikana käytiin kyläyhdistysten ja teknisten palveluiden edustajien (talonrakennuspäällikkö Rauli Mäkitalo ja toimitilasihteeri Paavo Tossavainen) välillä neuvottelut, jossa selvitettiin kyläyhdistysten mahdollisuudet ottaa toiminnasta poistetut koulut omistukseensa. Sa mal la sel vi tettiin ky lä yh dis tysten edus tajil ta kiin teis tö jen to delli nen käyt tö. Oheismateriaalina on muistiot käy dyistä neuvotteluista. Yhteen vetona voidaa to de ta etteivät kyläyhdistykset ota toiminnasta poistettuja kouluja omistuk seen sa. Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen val tuustolle, että oheismateriaalin mukaisista lakkautetuista kouluista voidaan luopua ja ne laitetaan myyntiin. Tekninen lautakunta: Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi lautakunta esittää, että koulukiinteistöt pyritään ensisijaisesti myymään sel lai seen käyt töön, jo ka mahdollistaa tiloissa myös kylätoimintaa. Khall 108 (Valmistelija: kaupunginsihteeri Otso Juvonen) Esityslistan oheismateriaalina ovat muistiot käydyistä neuvotteluista. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, 1) että hyväksytään teknisen lautakunnan esitys, että oheismateriaa lin mukaisista kiinteistöistä luovutaan ja ne laitetaan myyn tiin. Koulukiinteistöt py ri tään ensisijaisesti myymään sellaiseen käyt töön, joka mah dollis taa tiloissa myös kylätoimintaa. Kaupunginhallitus: Asia jätettiin pöydälle.
KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2014 253 Kaupunginhallitus 109 22.04.2014 Esitys opetuspalveluiden rakenteen uudistamiseksi Kalajoen Himangan alueella 256/12.00.00/2013 Khall 109 (Valmistelija: sivistysjohtaja Esa Siirilä) Yleistä Opetuspalvelujen rakennetta kuvataan useimmiten kouluverkkona. Se on ollut ja tulee olemaan jatkuvasti ajassa kehittyvä ja muuttuva Suomenkin kunnissa ja kaupungeissa. Niin on ollut Kalajoellakin siitä alkaen, kun ensimmäinen vain pojille tarkoitettu kansakoulu 3.10.1881 kaupungissa aloitti. Muutokseen johtavia syitä ja tekijöitä on eri aikoina ollut erilaisia. Sen sijaan päätöksentekijöiden tavoitteet ja tarkoitukset ovat olleet eri aikoina hyvinkin samanlaisia. On pyritty ja pyritään turvaamaan jokaiselle lapselle ja nuorelle hyvä opetus resurssien tarkoituksenmukaisella käytöllä. Edellisen kerran Kalajoen ja Himangan kaupunginvaltuustot tekivät kouluverkkoa kos ke via pää töksiä noin kymmenen vuotta sitten. Esi- ja perusopetuksessa sekä toisen asteen opiskelussa tapahtumassa olevat merkittävät valtakunnalliset muutokset, kaupungin talouden kestävyyden turvaaminen sekä tavoite varmistaa tulevina vuosina laadukas ja korkeatasoinen opetus ja vetovoimainen koulutustarjonta ovat nostaneet esiin selkeän tarpeen tarkastella näiden palvelujen järjestämisen rakennetta jälleen myös Kalajoen kaupungissa. Valtion linjaukset opetuspalvelujen uudistamisessa Valtioneuvosto antoi 28.6.2012 asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta. Uudistusprosessi etenee siten, että uusi opetussuunnitelma otetaan kouluissa käyttöön viimeistään 1.8.2016. Opetushallitus on julkaisut perusopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnoksen 14.11.2012. Valmiina uusi valtakunnallinen opetussuunnitelma on 31.12.2014. Tämän jälkeen valmistellaan paikalliset opetussuunnitelmat syksyyn 2016 mennessä. Uudistuksen yhteydessä myös esiopetuksen valtakunnallinen opetussuunnitelma uudistuu ja vapaaehtoisuudesta ollaan siirtymässä pois. Esi opetuksen perustavoittee na tulee säilymään lap sen kehityksen ja op pi misedellytyksien tukeminen yhdessä ko tien ja huoltajien kanssa se kä hä nen sosi aa listen taitojen ja ter veen itse tun non vahvistaminen eli valmentaminen koulun aloittamiseen. Uusi tuntijako antaa mahdollisuuden myös alakouluikäisille oppilaille opiskella enemmän taito-, taide- tai kieliopintoja tai muita oppiaineita omien taipumustensa ja kiinnostuksensa mukaan. Ruotsin kielen opetus alkaa kuudennella vuosiluokalla nykyisen seitsemännen luokan sijaan. Tietotekniikan käyttö ja hyödyntäminen korostuu opetuksessa ja tärkeänä opettajien täydennyskoulutusteemana sekä koulujen resursoinnissa huomioitavana kokonaisuute na. Kaupungin on huolehdittava varustetaso ajanmukaiseksi
KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2014 254 Kaupunginhallitus 109 22.04.2014 ja varmistet tava opetushenkilöstön osaaminen sekä tarvittava tekninen tuki viimeis tään vuoteen 2016 mennessä. Näiden opetuksen sisältöön ja tavoitteisiin vaikuttavien muutosten lisäksi valtiovalta on julkisen talouden kestävyysvajeen voimakkaan kasvun vuoksi supistanut merkittävästi ja on supistamassa esi-, perus- ja toisen asteen koulutukseen sekä vapaaseen sivistystyöhön (esim. kansalaisopistot) suunnattua valtion rahoitusta. Perusopetuksen valtionosuus on pudonnut lähes 60 %:sta Kalajoellakin alle 30 %:iin ja lukio-opetuksessa 40 %:iin. Li säk si on muu tet tu toi sen asteen koulutuksen järjestäjien saaman rahoituk sen ehto ja niin, että siihen vaikuttavat oppilaitoksen opiskelijamäärän ohel la opiske li joiden työl listyminen ja jatko-opintoihin pääseminen sekä opiske li joiden opintosuoritukset. Koulutuksen järjestäjälle yllä kuvatut muutokset opintojen rakenteessa, toteutuksessa ja rahoituksessa asettavat monia haasteita oppimisympäristöjen, koulutuksen laadun ja henkilöstön osaamisen, talouden tasapainon sekä oppilaitosten yhteistyön ja vetovoimaisuuden osalta. Niukkenevien resurssien ja korkeatasoisen opetuksen yhteensovittaminen Koulujen ja opetusryhmien on oltava riittävän kokoisia, jotta opetus- ja kasvatustoiminnalle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa käytettävissä olevien taloudellisten resurssien puitteissa. Oppilaiden lukumäärän suhde verrattuna opettajien, avustajien, iltapäivä- ja aamupäivätoiminnan ohjaajien ja muun koulun henkilöstön määrään tulee olla taloudellisesti kestävä. Opetustilojen kuten kaupungin kaikkien tilojen on oltava tehokkaassa käytössä yli hallintorajojen. Ajankohtaiseksi opetuspalvelujen järjestämisen kokonaisrakennetta kos kevan päätöksenteon tekee Kalajoen kaupungissa myös se, että useita kouluja on tilojen korjauksen tai lisärakentamisen tarpeessa. Viime vuosi na tällaista tarvetta on havaittu ja tuotu esiin Vuorenkallion, Rahjan, Rau mankarin, Pohjankylän ja Etelänkylän koulun sekä Raution kylän ja Kala joen lukion osalta. Kaupungin keskustan alueella kaikki nämä kunnostusta tai lisärakentamista vaativat koulut ovat lisäksi varsin lähellä toisiaan. Toisaalta näiden tarpeiden ohella huomioitavana on uusi koulurakennus Tyngällä, joka on vajaakäytössä oppilasmäärällä mitattuna. Opetuksen tilakustannusten hallitsemiseksi on opetustiloja käytettävä tehokkaasti ja joustavasti. Tämän varmistamiseksi valmistellaan toimintatapa, jossa koko kaupungin alue muodostaa yhden oppilaaksiottoalueen. Kaupunginvaltuusto päättää, missä Kalajoen koulut sijaitsevat ja jatkossa sivistyslautakunta päättää toimintamallin valmistelun jälkeen, millä tavoin oppilaat sijoittuvat kouluihin. Hajautettu aluekouluratkaisu koko kaupungin opetuspalvelujen tasapainoi sen kehittämisen runkona
KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2014 255 Kaupunginhallitus 109 22.04.2014 Opetuspalveluihin liittyvät rakenteelliset ratkaisut koskettavat varsinkin kaupungin keskustan ulkopuolella asuvia kaupunkilaisia. Kalajoen kaupunki on osallistunut vuosittain aktiivisesti kylien kehittämiseen mm. Leader -toimintaa rahoittamalla ja kehittämisavustuksin. Kylien elinvoimaisuuden turvaamiseen on kehitettävä myös uusia toimintatapoja ja työhön on osoitettava riittävästi resursseja ja muuta tukea. Maaseutupalveluiden toimesta kehitetyn Kyläkoordinaattori -hankkeen toimintaa on tuettava niin, että sen tarjoamat mahdollisuudet kylätoiminnan aktivointiin ja eri toimijatahojen verkottumiseen ovat mahdollisimman laajasti käytössä Kalajoen kylissä. Nyt esillä olevassa esityksessä opetuspalvelujen uudelleenjärjestelystä keskeisenä arvovalintana on hajautettu, koko kaupungin alueen kattava, useiden perusopetusta ja tarvittaessa esiopetusta tarjoavien elinvoimaisten koulujen verkosto. Perusopetuksen tarjonnan rungon muodostavat Kalajoen keskustaajaman, Himangan, Raution ja Tyngän aluekoulut. Ratkaisussa on huomioitu myös kaupungin kaavallinen suunnittelu ja sen mahdollisuudet, mikä määrittää asuinalueiden kehittymistä kaupungin eri osissa sekä talousalueen mahdollisten suurhankkeiden ja elinkeinoelä män kehittymisen vai ku tukset kau pungin asukasmäärään ja kou lujen op pi lasmää riin. Vaikutukset henkilöstöön Toistaiseksi Kalajoen kaupungin palvelukseen palkattujen opettajien, avustajien ja ohjaajien työsuhteiden jatkumiseen esitetty ratkaisu ei vaikuta. Eläköitymisiä ja muita mahdollisuuksia hyödynnetään niin, että lakkaavien koulujen henkilöstö voi jatkaa työskentelyä muilla kouluilla. Uusien henkilöiden rekrytoinnin sijaan opetus- ja muita tehtäviä tarjotaan ensin heille. Kaupungin YT-toimikunnassa käydyssä keskustelussa suhtauduttiin myönteisesti esillä olevaan rakenneratkaisuun ja todettiin sen turvaa van henkilöstön asemaa. Asian valmistelun vaiheet Kaupunginjohtaja nimesi asiaa valmistelemaan alan viranhaltijoista koostuneen työryhmän 27.8.2013 ja tämän ryhmän raportti "Opetuspalveluiden uudelleenorganisointi" valmistui 31.10.2013. Raportissa esitettiin kokonaisratkaisu ja sen perusteena olevat laskelmat esi-, perus- ja lukio-opetuksen järjestämisen rakenteeksi Kalajoen kaupungissa. Raportin valmistuttua ehdotuksesta käytiin kaupungissa monipuolista keskustelua eri foorumeilla. Kaupunginhallitus linjasi prosessin seuraavia vaiheita kokouksessaan 13.1.2014 ja päätti opetuspalvelujen rakenteen uudistamisprosessin etenemisestä ja menettelytavoista. Kokouksessaan 20.1.2014 kaupunginhallitus päätti kuulemisista ja niiden perustana olevan esityksen tarkemman sisällön.
KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2014 256 Kaupunginhallitus 109 22.04.2014 Asiaa käsiteltiin seuraavan kerran kaupunginvaltuuston iltakoulussa 27.1.2014, jonka jälkeen suoritettiin kuulemiset avoimina yleisötilaisuuksina Raumankarin 3.2.2014, Merenojan 5.2.2014 ja Raution koululla 6.2.2014 ja pyydettiin kaikkien koulujen johtokuntien ja OAJ:n Kalajoen paikallisyhdistyksen lausunnot asiassa. Tämän jälkeen asiaa käsiteltiin kaupunginvaltuuston iltakoulussa 10.2.2014 ja sivistyslautakunnan kokouksessa 11.2.2014. OAJ:n paikallisyhdistyksen hallituksen kanssa käytiin neuvottelut asiasta 13.2.2014 ja YT-toimikunnassa 18.2.2014. Kaupunginhallitus käsitteli asiaa seuraavan kerran 17.2.2014 ja päätti, että asiassa käydään lisäneuvottelut Pahkalan koulun johtokunnan, kyläyhdistyksen ja koulunjohtajan kanssa 11.3.2014, Raution ja Pöllän koulun johtokunnan, kyläyhdistyksen ja koulunjohtajan kanssa 24.2 2014 sekä keskustaajaman osalta yhteinen neuvottelun Vuorenkallion koulun johtokunnan, koulunjohtajan, Etelänkylän koulun johtokunnan, koulunjohtajan, Rahjan koulun johtokunnan, kyläyhdistyksen ja koulunjohtajan, Merenojan koulun rehtorin ja Pohjankylän koulun rehtorin kanssa 10.3.2014. Kaupunginvaltuuston iltakoulussa asiaa käsiteltiin 17.3.2014 ja kaupunginhallituksessa 21.3.2014, jolloin kaupunginhallitus päätti, että selvitetään siirtymistä koko kaupungin käsittävään yhteen oppilaaksiottoalueeseen sekä keskustan alueella (Pohjankylä, Etelänkylä, Vuorenkallio) yhden johtajan/rehtorin -malliin nykyisen kolmen johtajan mallin sijaan. Sivistystoimenjohtaja: Kuulemisten, käsittelyjen ja neuvottelujen jälkeen esi tän, että kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle päätettäväksi Ka lajoen kaupungin opetuspalvelujen rakenteen uudistamisen osalta kos kien Kala joen Himangan aluetta seu raavan ratkaisun: Himangan alue Kaupungin eteläisessä osassa on yksi koulu, Pahkalan koulusta 10 kilometrin päässä sijaitseva Raumankarin yhtenäiskoulu. Pahkalan koulun oppilaat siirtyvät Raumankarin koulun oppilaiksi syyslukukauden 2014 alkaessa. Pahkalan koulun oppilaista valtaosa on jo nykyisin koulukuljetuksen piirissä. Koulun 37:stä vuosiluokkien 0-6 oppilaasta 13 oppilasta ei ole koulukuljetuksen piirissä. 0-2 lk kymmenen oppilasta asuu yli 3 km päässä koulusta ja yksi oppilas on oikeutettu kuljetukseen koulu liidun kriteerien perusteella, 3-6 lk 9 oppilasta asuu yli viiden kilomet rin päässä koulusta ja 4 oppilasta on oikeutettu kuljetukseen koululii dun kriteeristön perusteella koulumatkan vaarallisuuden vuoksi. Koulukuljetuksen piirissä olevien Pahkalan koulun vuosiluokkien 1-6 oppilaiden määrä lisääntyy ratkaisussa keskimäärin 9 oppilasta/vuosi vuosina 2014-2017. Oppilaiden koulumatkaan käyttämä aika pysyy myös kohtuul-
KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2014 257 Kaupunginhallitus 109 22.04.2014 lisena. Kauimmaisten oppilaiden (Kaalikoskentien liittymäpysäkki) matka-aika on pisimmillään 30 min. Kuljetuskustannukset eivät kasva nykyisestä 60 000 euros ta/vuosi, koska koulukuljetuksissa käytetään nykyistä enemmän bussi- ja taksibussikuljetuksia. Arvion mukaan koko Himangan alueen vuosiluokkien 1-6 oppilaiden koulukuljetuksista aiheutuvat kustannukset tulevat alene maan seuraavan viiden vuoden aikana nykyisestä noin 100 000 euros ta/vuosi noin 80 000 euroon/vuosi. Pahkalan koulun esi-, perus- ja erityisopetuksen sekä koululaisten ip/ap-toiminnan henkilöstömenot vuonna 2013 olivat yhteensä 211 038 euroa, vuotuiset (ilman rakennusten poistokustannusta 7 378 euroa/vuosi) kiinteistönhoito,siivous ja ruokakuljetukset yhteensä 73 501 euroa. Kustannusvaikutuksena ratkaisulla saavutetaan vuotuisissa opetuspalveluiden käyttömenoissa säästöä noin 285 000 euroa, koska oppilaiden siirtyminen Raumankarin koululle ei aiheuta henkilöstömenojen lisäystä siellä. Käytäntönä on ollut, että kaupunki on pyrkinyt löytämään koulukäytöstä poistuneille kiinteistöille uusia käyttötarkoituksia ja omistajia. Pahkalan koulun uusia käyttömahdollisuuksia selvitetään yhdessä kylän edustajien ja kaupungin kesken. Kiinteistölle tai sen osalle on tarvetta esim. asuk kaiden harrastustoiminnan ja eri tahojen leirien yms. sijaintipaikkana jatkossakin. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, 1) että valtuusto päättää lakkauttaa Pahkalan koulun syyslukukauden 2014 alusta alkaen ja 2) että Pahkalan koulun uusia käyttömahdollisuuksia selvitetään yhdessä ky län edustajien kanssa tavoitteena tilojen hyödyntäminen asukkai den harrastustoimintaan ja muuhun toimintaan Kaupunginhallitus: Kokous keskeytettiin klo 18.26-22.42 väliseksi ajaksi. Kaupunginhallitus piti kokoustauon aikana ilta koulun opetuspalveluiden rakenteen uudistamisesta yhdessä sivistyslau takunnan jäsenten, valmis telijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Talousjohtaja Juhani Yliparkas esitteli kaupun gin muistion (15.4.2014) kaupungin taloustilanteesta. Merkittiin, että kokoustauon aikana valtuuston I varapuheen johtaja Miika Heikkilä poistui klo 20.47 ja kaupunginhallituksen varajäsen Vuokko Saari poistui klo 22.00.
KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2014 258 Kaupunginhallitus 109 22.04.2014 Kokous jatkui klo 22.43. Merkittiin, että valtuuston II varapuheenjohtaja Jouko Arvo ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui tämän asian käsittelyn ajaksi kokouksesta. Merkittiin, että sivistysjohtaja Esa Siirilä osallistui tämän asian käsittelyyn klo 22.43-22.47. Keskustelun aikana kaupunginhallituksen jäsen Eija Pahkala esitti, että Pahkalan koulu jatkaa 2018 asti ja jos oppilasmää rä laskee alle 35 oppilaan koulu lakkaa. Puheenjohtaja totesi, että Eija Pahkalan esitystä ei ole kannatettu. Päätösesitys hyväksyttiin. Lisäksi kaupunginhallitus päätti pyytää esityksestä sivistyslautakunnan lausunnon.
KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2014 259 Kaupunginhallitus 110 22.04.2014 Esitys opetuspalveluiden rakenteen uudistamiseksi Kalajoen Raution alueella 256/12.00.00/2013 Khall 110 (Valmistelija: sivistysjohtaja Esa Siirilä) Yleistä Opetuspalvelujen rakennetta kuvataan useimmiten kouluverkkona. Se on ollut ja tulee olemaan jatkuvasti ajassa kehittyvä ja muuttuva Suomenkin kunnissa ja kaupungeissa. Niin on ollut Kalajoellakin siitä alkaen, kun ensimmäinen vain pojille tarkoitettu kansakoulu 3.10.1881 kaupungissa aloitti. Muutokseen johtavia syitä ja tekijöitä on eri aikoina ollut erilaisia. Sen sijaan päätöksentekijöiden tavoitteet ja tarkoitukset ovat olleet eri aikoina hyvinkin samanlaisia. On pyritty ja pyritään turvaamaan jokaiselle lapselle ja nuorelle hyvä opetus resurssien tarkoituksenmukaisella käytöllä. Edellisen kerran Kalajoen ja Himangan kaupunginvaltuustot tekivät kouluverkkoa koskevia päätöksiä noin kymmenen vuotta sitten. Esi- ja perusopetuksessa sekä toisen asteen opiskelussa tapahtumassa olevat merkittävät valtakunnalliset muutokset, kaupungin talouden kestävyyden turvaaminen sekä tavoite varmistaa tulevina vuosina laadukas ja korkeatasoinen opetus ja vetovoimainen koulutustarjonta ovat nostaneet esiin selkeän tarpeen tarkastella näiden palvelujen järjestämisen rakennetta jälleen myös Kalajoen kaupungissa. Valtion linjaukset opetuspalvelujen uudistamisessa Valtioneuvosto antoi 28.6.2012 asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta. Uudistusprosessi etenee siten, että uusi opetussuunnitelma otetaan kouluissa käyttöön viimeistään 1.8.2016. Opetushallitus on julkaisut perusopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnoksen 14.11.2012. Valmiina uusi valtakunnallinen opetussuunnitelma on 31.12.2014. Tämän jälkeen valmistellaan paikalliset opetussuunnitelmat syksyyn 2016 mennessä. Uudistuksen yhteydessä myös esiopetuksen valtakunnallinen opetussuunnitelma uudistuu ja vapaaehtoisuudesta ollaan siirtymässä pois. Esi opetuksen perustavoittee na tulee säilymään lapsen kehityksen ja oppimisedellytyksien tukeminen yhdessä kotien ja huoltajien kanssa sekä hänen sosiaalisten taitojen ja ter veen itsetunnon vahvistaminen eli valmentaminen koulun aloittamiseen. Uusi tuntijako antaa mahdollisuuden myös alakouluikäisille oppilaille opiskella enemmän taito-, taide- tai kieliopintoja tai muita oppiaineita omien taipumustensa ja kiinnostuksensa mukaan. Ruotsin kielen opetus alkaa kuudennella vuosiluokalla nykyisen seitsemännen luokan sijaan. Tietotekniikan käyttö ja hyödyntäminen korostuu opetuksessa ja tärkeänä opettajien täydennyskoulutusteemana sekä koulujen resursoinnissa huomioitavana kokonaisuute na. Kaupungin on huolehdittava varustetaso ajanmukaiseksi
KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2014 260 Kaupunginhallitus 110 22.04.2014 ja varmistet tava opetushenkilöstön osaaminen sekä tarvittava tekninen tuki viimeis tään vuoteen 2016 mennessä. Näiden opetuksen sisältöön ja tavoitteisiin vaikuttavien muutosten lisäksi valtiovalta on julkisen talouden kestävyysvajeen voimakkaan kasvun vuoksi supistanut merkittävästi ja on supistamassa esi-, perus- ja toisen asteen koulutukseen sekä vapaaseen sivistystyöhön (esim. kansalaisopistot) suunnattua valtion rahoitusta. Perusopetuksen valtionosuus on pudonnut lähes 60 %:sta Kalajoellakin alle 30 %:iin ja lukio-opetuksessa 40 %:iin. Lisäksi on muutettu toisen asteen koulutuksen järjestäjien saaman rahoituksen ehtoja niin, että siihen vaikuttavat oppilaitoksen opiskelijamäärän ohella opiskelijoiden työllistyminen ja jatko-opintoihin pääseminen sekä opiskelijoiden opintosuoritukset. Koulutuksen järjestäjälle yllä kuvatut muutokset opintojen rakenteessa, toteutuksessa ja rahoituksessa asettavat monia haasteita oppimisympäristöjen, koulutuksen laadun ja henkilöstön osaamisen, talouden tasapainon sekä oppilaitosten yhteistyön ja vetovoimaisuuden osalta. Niukkenevien resurssien ja korkeatasoisen opetuksen yhteensovittaminen Koulujen ja opetusryhmien on oltava riittävän kokoisia, jotta opetus- ja kasvatustoiminnalle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa käytettävissä olevien taloudellisten resurssien puitteissa. Oppilaiden lukumäärän suhde verrattuna opettajien, avustajien, iltapäivä- ja aamupäivätoiminnan ohjaajien ja muun koulun henkilöstön määrään tulee olla taloudellisesti kestävä. Opetustilojen kuten kaupungin kaikkien tilojen on oltava tehokkaassa käytössä yli hallintorajojen. Ajankohtaiseksi opetuspalvelujen järjestämisen kokonaisrakennetta koskevan päätöksenteon tekee Kalajoen kaupungissa myös se, että useita kouluja on tilojen korjauksen tai lisärakentamisen tarpeessa. Viime vuosina tällaista tarvetta on havaittu ja tuotu esiin Vuorenkallion, Rahjan, Raumankarin, Pohjankylän ja Etelänkylän koulun sekä Raution kylän ja Kalajoen lukion osalta. Kaupungin keskustan alueella kaikki nämä kunnostusta tai lisärakentamista vaativat koulut ovat lisäksi varsin lähellä toisiaan. Toisaalta näiden tarpeiden ohella huomioitavana on uusi koulurakennus Tyngällä, joka on vajaakäytössä oppilasmäärällä mitattuna. Opetuksen tilakustannusten hallitsemiseksi on opetustiloja käytettävä tehokkaasti ja joustavasti. Tämän varmistamiseksi valmistellaan toimintatapa, jossa koko kaupungin alue muodostaa yhden oppilaaksiottoalueen. Kaupunginvaltuusto päättää, missä Kalajoen koulut sijaitsevat ja jatkossa sivistyslautakunta päättää toimintamallin valmistelun jälkeen, millä tavoin oppilaat sijoittuvat kouluihin. Hajautettu aluekouluratkaisu koko kaupungin opetuspalvelujen tasapainoisen kehittämisen runkona
KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2014 261 Kaupunginhallitus 110 22.04.2014 Opetuspalveluihin liittyvät rakenteelliset ratkaisut koskettavat varsinkin kaupungin keskustan ulkopuolella asuvia kaupunkilaisia. Kalajoen kaupunki on osallistunut vuosittain aktiivisesti kylien kehittämiseen mm. Leader -toimintaa rahoittamalla ja kehittämisavustuksin. Kylien elinvoimaisuuden turvaamiseen on kehitettävä myös uusia toimintatapoja ja työhön on osoitettava riittävästi resursseja ja muuta tukea. Maaseutupalveluiden toimesta kehitetyn Kyläkoordinaattori -hankkeen toimintaa on tuettava niin, että sen tarjoamat mahdollisuudet kylätoiminnan aktivointiin ja eri toimijatahojen verkottumiseen ovat mahdollisimman laajasti käytössä Kalajoen kylissä. Nyt esillä olevassa esityksessä opetuspalvelujen uudelleenjärjestelystä keskeisenä arvovalintana on hajautettu, koko kaupungin alueen kattava, useiden perusopetusta ja tarvittaessa esiopetusta tarjoavien elinvoimaisten koulujen verkosto. Perusopetuksen tarjonnan rungon muodostavat Kalajoen keskustaajaman, Himangan, Raution ja Tyngän aluekoulut. Ratkaisussa on huomioitu myös kaupungin kaavallinen suunnittelu ja sen mahdollisuudet, mikä määrittää asuinalueiden kehittymistä kaupungin eri osissa sekä talousalueen mahdollisten suurhankkeiden ja elinkeinoelämän kehittymisen vaikutukset kaupungin asukasmäärään ja koulujen oppilasmääriin. Vaikutukset henkilöstöön Toistaiseksi Kalajoen kaupungin palvelukseen palkattujen opettajien, avustajien ja ohjaajien työsuhteiden jatkumiseen esitetty ratkaisu ei vaikuta. Eläköitymisiä ja muita mahdollisuuksia hyödynnetään niin, että lakkaavien koulujen henkilöstö voi jatkaa työskentelyä muilla kouluilla. Uusien henkilöiden rekrytoinnin sijaan opetus- ja muita tehtäviä tarjotaan ensin heille. Kaupungin YT-toimikunnassa käydyssä keskustelussa suhtauduttiin myönteisesti esillä olevaan rakenneratkaisuun ja todettiin sen turvaavan henkilöstön asemaa. Asian valmistelun vaiheet Kaupunginjohtaja nimesi asiaa valmistelemaan alan viranhaltijoista koostuneen työryhmän 27.8.2013 ja tämän ryhmän raportti "Opetuspalveluiden uudelleenorganisointi" valmistui 31.10.2013. Raportissa esitettiin kokonaisratkaisu ja sen perusteena olevat laskelmat esi-, perus- ja lukio-opetuksen järjestämisen rakenteeksi Kalajoen kaupungissa. Raportin valmistuttua ehdotuksesta käytiin kaupungissa monipuolista keskustelua eri foorumeilla. Kaupunginhallitus linjasi prosessin seuraavia vaiheita kokouksessaan 13.1.2014 ja päätti opetuspalvelujen rakenteen uudistamisprosessin etenemisestä ja menettelytavoista. Kokouksessaan 20.1.2014 kaupunginhallitus päätti kuulemisista ja niiden perustana olevan esityksen tarkemman sisällön.
KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2014 262 Kaupunginhallitus 110 22.04.2014 Asiaa käsiteltiin seuraavan kerran kaupunginvaltuuston iltakoulussa 27.1.2014, jonka jälkeen suoritettiin kuulemiset avoimina yleisötilaisuuksina Raumankarin 3.2.2014, Merenojan 5.2.2014 ja Raution koululla 6.2.2014 ja pyydettiin kaikkien koulujen johtokuntien ja OAJ:n Kalajoen paikallisyhdistyksen lausunnot asiassa. Tämän jälkeen asiaa käsiteltiin kaupunginvaltuuston iltakoulussa 10.2.2014 ja sivistyslautakunnan kokouksessa 11.2.2014. OAJ:n paikallisyhdistyksen hallituksen kanssa käytiin neuvottelut asiasta 13.2.2014 ja YT-toimikunnassa 18.2.2014. Kaupunginhallitus käsitteli asiaa seuraavan kerran 17.2.2014 ja päätti, että asiassa käydään lisäneuvottelut Pahkalan koulun johtokunnan, kyläyhdistyksen ja koulunjohtajan kanssa 11.3.2014, Raution ja Pöllän koulun johtokunnan, kyläyhdistyksen ja koulunjohtajan kanssa 24.2 2014 sekä keskustaajaman osalta yhteinen neuvottelun Vuorenkallion koulun johtokunnan, koulunjohtajan, Etelänkylän koulun johtokunnan, koulunjohtajan, Rahjan koulun johtokunnan, kyläyhdistyksen ja koulunjohtajan, Merenojan koulun rehtorin ja Pohjankylän koulun rehtorin kanssa 10.3.2014. Kaupunginvaltuuston iltakoulussa asiaa käsiteltiin 17.3.2014 ja kaupunginhallituksessa 21.3.2014, jolloin kaupunginhallitus päätti, että selvitetään siirtymistä koko kaupungin käsittävään yhteen oppilaaksiottoalueeseen sekä keskustan alueella (Pohjankylä, Etelänkylä, Vuorenkallio) yhden johtajan/rehtorin -malliin nykyisen kolmen johtajan mallin sijaan. Sivistystoimenjohtaja: Kuulemisten, käsittelyjen ja neuvottelujen jälkeen esi tän, että kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle päätettäväksi Ka lajoen kaupungin opetuspalvelujen rakenteen uudistamisen osalta koskien Rau tion aluetta seuraavan rat kaisun: Raution alue Raution alueella on yksi koulu. Nykyisestä Pöllän koulusta tulee Raution kylän koulu syyslukukauden 2015 alkaessa. Sen oppilasmäärä kasvaa nykyisestä 42:stä vuosiluokkien 1-6 oppilaasta 75:een oppilaaseen. Lisäksi koululla on tilat esiopetukselle. Ryhmäperhepäivähoidon ja ap/ip-toiminnan käytössä nykyisin olevat tilat otetaan opetuskäyttöön ja niihin tehdään tarvittavat muutokset. Esiopetus on mahdollista järjestää myös kunnostettavan Raution monitoimikeskuksen tiloissa (kts. myöhemmin), mikä toisi lisää väljyyttä opetustiloihin Pöllän koululla. Pöllän koulun sijainti on etäisyyksien suhteen hyvä, sillä 42:stä vuosiluokkien 1-6 oppilaasta vain 3 oppilasta on koulukuljetuksen piirissä. Pöllän koulun etäisyys Raution koulusta on 3,6 kilometriä. Kuljetusoppilaiden 1-6 kokonaismäärä ei kasva nykyiseen Raution tilanteeseen verrattuna eikä näiden oppilaiden koulukuljetuksista aiheutuva kustannus, joka on noin 53 000 euroa/vuosi. Nykyisen Raution koulun op-
KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2014 263 Kaupunginhallitus 110 22.04.2014 pilaista valtaosa on koulukuljetuksen piirissä, sillä koulun nykyisestä 40:stä vuosiluokkien 1-6 oppilaasta vain 7 oppilasta ei ole kuljetuksen piirissä ja kaikki esioppilaat kuljetetaan. 0-2 lk oppilaista kymmenen oppilasta on oikeu tet tu kul je tuk seen kou lu lii dun kriteereiden perusteella koulumatkan vaaral li suu den vuoksi, esiop pi laista kolme on oikeutettu kuljetukseen yli 3 kilo met rin mat kan vuoksi ja 3-6 lk oppilaista 27 oppilasta yli 5 kilometrin mat kan vuoksi. Typön ja Kärkisen kylän oppilaat siirtyvät opiskelemaan Tyngän aluekoululle syyslukukauden 2015 alkaessa. Koulu on suunniteltu vähintään noin 140 oppilaan opinahjoksi eli kouluun jää vielä muutoksen jälkeen käyttämätöntä tilakapasiteettia. Oppilaiden kuljetusaika Kärkisistä Tyngälle on 20 minuuttia ja Typöstä 10 minuuttia. Raution monitoimikeskuksen toimisto- ja kirjastotilat muutetaan ryhmäperhepäivähoidon, terveydenhoitajan, päivähoidon ohjaajan ja ap/ip -toiminnan ja esiopetuksen tarpeisiin sopiviksi. Kirjaston kävijämäärät ovat hyvin pie niä (kes ki määrin 14 henkilöä/ilta, kolmena iltana viikossa) ja muutoksessa voi daan hyödyntää kirjastohenkilöstön eläköitymistä. Kirjastoautolla on alu eella 10 pysäkkiä ja kirjaston poistuessa kirjastoautolle tulee lisää yksi uusi pysäkki (2 tuntia kerrallaan) monitoimikeskuksen pihalle. Tilojen sanee rauksen kustannusarvio on (299 m2) 370 000. Muutos toteutetaan syk syyn 2015 mennessä. Nykyisen Raution koulun esi-, perus- ja erityisopetuksen henkilöstömenot vuonna 2013 olivat yhteensä 217 008 euroa, vuotuiset (ilman rakennusten poistokustannusta 6 243 euroa/vuosi) kiinteistönhoito,siivous ja ruokakuljetukset yhteensä 69 708 euroa. Kustannusvaikutuksena ratkaisulla saavutetaan vuotuisissa opetuspalveluiden käyttömenoissa säästöä noin 287 000-50 000=237 000 euroa, koska oppilaiden siirtyminen Pöllän koululle aiheuttaa yhden opettajan lisätarpeen siellä. Rautioon rakennetaan uusia opetustiloja oppilasmäärän kehityksen ja kiinteistön käytettävyyden mukaan. Ennen kuin koulun tiloja ryhdytään peruskorjaamaan, arvioidaan oppilasmäärän, oppilaiden sijoittumisen ym. seikkojen perusteella, onko ratkaisuna peruskorjaus vai uusien tilojen rakentaminen/kunnostaminen muualle Raution kylän alueella. Peruskorjauksen/uudisrakentamisen toteuttamisajankohta tarkentuu oppilasmäärän kehityksen mukaan. Kaupunki pyrkii omalla toiminnallaan käytettävissä olevin keinoin varmistamaan, että Raution kylän keskustaan saadaan liikenneturvallisuutta parantava kevyen liikenteen väylä. Tämän tavoitteen saavuttamisen ja muun Raution kylän kehittämisen tueksi perustetaan yhteinen työryhmä, joka koostuu alueen kaupunginvaltuutetuista ja kaupungin valmistelevista viranhaltijoista. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää valtuustolle,
KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2014 264 Kaupunginhallitus 110 22.04.2014 1) että Raution koulu lakkautetaan syyslukukaudesta 2015 alkaen, 2) että nykyisestä Pöllän koulusta tulee Raution kylän koulu syyslukukauden 2015 alkaessa, 3) että Typön ja Kärkisenkylän oppilaat siirtyvät opiskelemaan Tyngän alue koululle syyslukukauden 2015 alkaessa, 4) että Raution monitoimikeskuksen toimisto- ja kirjastotilat muutetaan ryh mäperhepäivähoidon, terveydenhoitajan, päivähoidon ohjaajan ja esi opetuksen sekä ap/ip-toiminnan tarpeisiin sopiviksi. 5) että Rautioon rakennetaan uusia opetustiloja ja peruskorjataan vanhoja oppilasmäärän kehityksen ja kiinteistön käytettävyyden mukaan ja huomioiden myös Tyngän aluekoulun oppilasmäärän kehitys. Asian tarkastelu tehdään viimeistään vuonna 2018, 6) että Raution kylän kehittämisen tueksi perustetaan yhteinen työryhmä, jo ka koostuu alueen kaupunginvaltuutetuista ja kaupungin valmistelevis ta viranhaltijoista. Kaupunginhallitus: Merkittiin, että valtuuston II varapuheenjohtaja Jouko Arvo ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui tämän asian käsittelyn ajaksi kokouksesta. Merkittiin, että sivistysjohtaja Esa Siirilä osallistui tämän asian käsittelyyn klo 22.48-22.52. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi kaupunginhallitus päätti pyytää esityksestä sivistyslautakunnan lausunnon.
KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2014 265 Kaupunginhallitus 111 22.04.2014 Esitys opetuspalveluiden rakenteen uudistamiseksi Kalajoen keskustan alueella 256/12.00.00/2013 Khall 111 (Valmistelija: sivistysjohtaja Esa Siirilä) Yleistä Opetuspalvelujen rakennetta kuvataan useimmiten kouluverkkona. Se on ollut ja tulee olemaan jatkuvasti ajassa kehittyvä ja muuttuva Suomenkin kunnissa ja kaupungeissa. Niin on ollut Kalajoellakin siitä alkaen, kun ensimmäinen vain pojille tarkoitettu kansakoulu 3.10.1881 kaupungissa aloitti. Muutokseen johtavia syitä ja tekijöitä on eri aikoina ollut erilaisia. Sen sijaan päätöksentekijöiden tavoitteet ja tarkoitukset ovat olleet eri aikoina hyvinkin samanlaisia. On pyritty ja pyritään turvaamaan jokaiselle lapselle ja nuorelle hyvä opetus resurssien tarkoituksenmukaisella käytöllä. Edellisen kerran Kalajoen ja Himangan kaupunginvaltuustot tekivät kouluverkkoa koskevia päätöksiä noin kymmenen vuotta sitten. Esi- ja perusopetuksessa sekä toisen asteen opiskelussa tapahtumassa olevat merkittävät valtakunnalliset muutokset, kaupungin talouden kestävyyden turvaaminen sekä tavoite varmistaa tulevina vuosina laadukas ja korkeatasoinen opetus ja vetovoimainen koulutustarjonta ovat nostaneet esiin selkeän tarpeen tarkastella näiden palvelujen järjestämisen rakennetta jälleen myös Kalajoen kaupungissa. Valtion linjaukset opetuspalvelujen uudistamisessa Valtioneuvosto antoi 28.6.2012 asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta. Uudistusprosessi etenee siten, että uusi opetussuunnitelma otetaan kouluissa käyttöön viimeistään 1.8.2016. Opetushallitus on julkaisut perusopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnoksen 14.11.2012. Valmiina uusi valtakunnallinen opetussuunnitelma on 31.12.2014. Tämän jälkeen valmistellaan paikalliset opetussuunnitelmat syksyyn 2016 mennessä. Uudistuksen yhteydessä myös esiopetuksen valtakunnallinen opetussuunnitelma uudistuu ja vapaaehtoisuudesta ollaan siirtymässä pois. Esi opetuksen perustavoittee na tulee säilymään lapsen kehityksen ja oppimisedellytyksien tukeminen yhdessä kotien ja huoltajien kanssa sekä hänen sosiaalisten taitojen ja ter veen itsetunnon vahvistaminen eli valmentaminen koulun aloittamiseen. Uusi tuntijako antaa mahdollisuuden myös alakouluikäisille oppilaille opiskella enemmän taito-, taide- tai kieliopintoja tai muita oppiaineita omien taipumustensa ja kiinnostuksensa mukaan. Ruotsin kielen opetus alkaa kuudennella vuosiluokalla nykyisen seitsemännen luokan sijaan. Tietotekniikan käyttö ja hyödyntäminen korostuu opetuksessa ja tärkeänä opettajien täydennyskoulutusteemana sekä koulujen resursoinnissa huomioitavana kokonaisuute na. Kaupungin on huolehdittava varustetaso ajanmukaiseksi
KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2014 266 Kaupunginhallitus 111 22.04.2014 ja varmistet tava opetushenkilöstön osaaminen sekä tarvittava tekninen tuki viimeis tään vuoteen 2016 mennessä. Näiden opetuksen sisältöön ja tavoitteisiin vaikuttavien muutosten lisäksi valtiovalta on julkisen talouden kestävyysvajeen voimakkaan kasvun vuoksi supistanut merkittävästi ja on supistamassa esi-, perus- ja toisen asteen koulutukseen sekä vapaaseen sivistystyöhön (esim. kansalaisopistot) suunnattua valtion rahoitusta. Perusopetuksen valtionosuus on pudonnut lähes 60 %:sta Kalajoellakin alle 30 %:iin ja lukio-opetuksessa 40 %:iin. Lisäksi on muutettu toisen asteen koulutuksen järjestäjien saaman rahoituksen ehtoja niin, että siihen vaikuttavat oppilaitoksen opiskelijamäärän ohella opiskelijoiden työllistyminen ja jatko-opintoihin pääseminen sekä opiskelijoiden opintosuoritukset. Lukio-opetuksen osalta opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan uutta tuntijakoesitystä, joka tulee lisäämään opiskelijoiden mahdollisuutta valita lukio-opintoihinsa sisältyvät kurssit ja aihekokonaisuudet. Koulutuksen järjestäjälle yllä kuvatut muutokset opintojen rakenteessa, toteutuksessa ja rahoituksessa asettavat monia haasteita oppimisympäristöjen, koulutuksen laadun ja henkilöstön osaamisen, talouden tasapainon sekä oppilaitosten yhteistyön ja vetovoimaisuuden osalta. Niukkenevien resurssien ja korkeatasoisen opetuksen yhteensovittaminen Koulujen ja opetusryhmien on oltava riittävän kokoisia, jotta opetus- ja kasvatustoiminnalle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa käytettävissä olevien taloudellisten resurssien puitteissa. Oppilaiden lukumäärän suhde verrattuna opettajien, avustajien, iltapäivä- ja aamupäivätoiminnan ohjaajien ja muun koulun henkilöstön määrään tulee olla taloudellisesti kestävä. Opetustilojen kuten kaupungin kaikkien tilojen on oltava tehokkaassa käytössä yli hallintorajojen. Ajankohtaiseksi opetuspalvelujen järjestämisen kokonaisrakennetta koskevan päätöksenteon tekee Kalajoen kaupungissa myös se, että useita kouluja on tilojen korjauksen tai lisärakentamisen tarpeessa. Viime vuosina tällaista tarvetta on havaittu ja tuotu esiin Vuorenkallion, Rahjan, Raumankarin, Pohjankylän ja Etelänkylän koulun sekä Raution kylän ja Kalajoen lukion osalta. Kaupungin keskustan alueella kaikki nämä kunnostusta tai lisärakentamista vaativat koulut ovat lisäksi varsin lähellä toisiaan. Toisaalta näiden tarpeiden ohella huomioitavana on uusi koulurakennus Tyngällä, joka on vajaakäytössä oppilasmäärällä mitattuna. Opetuksen tilakustannusten hallitsemiseksi on opetustiloja käytettävä tehokkaasti ja joustavasti. Tämän varmistamiseksi valmistellaan toimintatapa, jossa koko kaupungin alue muodostaa yhden oppilaaksiottoalueen. Kaupunginvaltuusto päättää, missä Kalajoen koulut sijaitsevat ja jatkossa sivistyslautakunta päättää toimintamallin valmistelun jälkeen, millä tavoin oppilaat sijoittuvat kouluihin.