-2, KH 2015-04-13 16:00

-2, KH 2015-04-13 16:00 Kokouskutsu Maanantaina 13.4.2015 klo 16:00, kaupunginhallituksen kokoushuone Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Peter Boström, puheenjohtaja Markus Granholm Ulla Hellén, I varapuheenjohtaja Pentti Silvennoinen Jarmo Ittonen, II varapuheenjohtaja Anna-Maija Lyyra Mona Vikström Bo Forsman Kenneth Holmgård Marcus Suojoki Maria Lunabba Annica Haldin Owe Sjölund Brita Brännbacka-Brunell Christina Helsing Bjarne Kull Kari Koskela Mervi Rantala Tua Mäenpää Kurt Hellstrand Eero Luomala Marita Salmu Muut läsnäolijat Anne Ekstrand, kaupunginjohtajan sijainen Milla Kallioinen, kaupunginsihteeri Carola Sundqvist, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Richard Sjölund, kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Markus Karlsson, kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Asiat Oheisen esityslistan mukaan. Toimeksi saanut: Milla Kallioinen kaupunginsihteeri

160, KH 2015-04-13 16:00 KOKOUSKUTSUN LAILLISUUS JA KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS

161, KH 2015-04-13 16:00 PÖYTÄKIRJANTARKASTUS Kaupunginsihteeri: Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa maanantaina 20. huhtikuuta 2015. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus valitsee Mona Vikströmin ja Eero Luomalan pöytäkirjantarkastajiksi.

162, KH 2015-04-13 16:00 ILMOITUSASIAT Aspegrenin puutarhasäätiö toivoo lähettämässään kirjeessä, että kaupunki nimeäisi uuden henkilön Aspegrenin puutarhasäätiön hallituksen varsinaiseksi jäseneksi. Anne Ekstrand on luopunut tehtävästään. Asiakirjat ovat nähtävissä kaupunginkansliassa. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi.

163, KH 2015-04-13 16:00 CFV: 49/2015 ASIOIDEN OTTAMINEN KAUPUNGINHALLITUKSESSA KÄSITELTÄVIKSI Kaupunginjohtajan sijaisen päätökset: Liite 163 A Kaupunginsihteerin päätökset: Liite 163 B Kaupunginsihteeri: Kuntalain 51 :n mukaan kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja tai johtosäännössä määrätty kunnan viranhaltija voivat ottaa hallituksen käsiteltäväksi lautakunnan jo ratkaiseman asian. Hallitus voi, eräin poikkeuksin, kumota lautakunnan päätöksen tai palauttaa asian uuteen käsittelyyn. Kun oikeutta käytetään, on katsottava, että päätös on tehty, kun pöytäkirja on tarkastettu. Oikeutta on käytettävä sinä aikana, jona oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Pietarsaaren hallintosäännön 45 :n mukaan lautakunnan tai johtokunnan on ilmoitettava kaupunginhallitukselle viimeistään neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta sellaisia asioita koskevista päätöksistä, jotka voidaan ottaa kaupunginhallituksen käsiteltäviksi. Pietarsaaren kaupunki, Luodon kunta, Uudenkaarlepyyn kaupunki ja Pedersören kunta ovat sopineet sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksistä alueen yhteistoimintasopimuksessa, ettei isäntäkunnan (Pietarsaaren kaupungin) hallitus käytä sillä olevaa oikeutta, ylemmän toimielimen ominaisuudessa, ottaakseen käsiteltäväksi kaupunginhallituksessa asioita, joista yhteinen lautakunta tai sen jaostot ovat tehneet päätöksen. Poikkeuksena ovat tapaukset, joissa päätösten laillisuuden valvonta sitä vaatii. Teknisen lautakunnan 24.3.2015 kokouksen pöytäkirja on nähtävillä kokouksessa sekä osoitteessa http://webmap.jakobstad.fi/ktweb/ Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää olla käyttämättä otto-oikeuttaan mihinkään edellä mainituissa liitteissä oleviin virkamiespäätöksiin eikä myöskään ota päätettäväkseen yhtään asiaa, joista tekninen lautakunta 24.3.2015 on tehnyt päätökset.

163, KH 2015-04-13 16:00 / :s bilaga: Liite 163 A, kh 13.4.2015 Staden Jakobstad BESLUTSFÖRTECKNING, KORT 09.04.2015 1 stadsdirektörens ersättare/kaupunginjohtajan sijainen Anne Ekstrand/sd:s ersättare 31.03.2015 02.04.2015 9 / 2015 10 / 2015 Jan Levander, anhållan om semester Susanna Melender, loma-anomus

163, KH 2015-04-13 16:00 / :s bilaga: Liite 163 B, kh 13.4.2015

164, KH 2015-04-13 16:00 CFV: 341/2015 OSUUSKUNTA VIEXPO: KUTSU VARSINAISEEN OSUUSKUNTAKOKOUKSEEN 23.4.2015 Kaupunginsihteeri: Osuuskunta Viexpo kutsuu varsinaiseen osuuskuntakokoukseen 23.4.2015 klo 10.00 Evaldissa Kokkolassa (Ristirannankatu 1). Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus valitsee kaupungin edustajan varsinaiseen osuuskuntakokoukseen 23.4.2015.

165, KH 2015-04-13 16:00 CFV: 351/2015 ALUEHALLINTOVIRASTO: ESITYKSET MYÖNNETTÄVISTÄ KUNNIAMERKEISTÄ Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kirjelmä: Liite 165 Kaupunginsihteeri: Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pyytää kuntia toimittamaan kunniamerkkiesityksensä aluehallintovirastolle viimeistään 22.5.2015. Opetusalan henkilöstön osalta esitykset on kuitenkin toimitettava viimeistään perjantaina 8.5.2015. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus valtuuttaa kaupunginhallituksen puheenjohtajiston, kaupunginjohtajan sijaisen ja kaupunginsihteerin tekemään ehdotuksia kunniamerkkiesityksiksi Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle.

165, KH 2015-04-13 16:00 / :s bilaga: Liite 165, kh 13.4.2015

165, KH 2015-04-13 16:00 / :s bilaga: Liite 165, kh 13.4.2015

166, KH 2015-04-13 16:00 CFV: 352/2015 KUNTARAKENNESELVITYKSEN JATKONEUVOTTELUT: EVIJÄRVI JA PIETAR- SAARI Kaupunginsihteeri: Pietarsaaren seudun kuntien kuntarakenneselvitys alkoi alkuvuodesta 2014. Mukana selvityksessä olivat Evijärvi, Luoto, Kruunupyy, Pedersöre, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy. Selvitystä varten perustettiin viisi työryhmää ja ohjausryhmänä toimi Pietarsaaren seudun yhteistyölautakunta. Virkamiestyötä koordinoi Pietarsaaren kaupunginsihteeri Milla Kallioinen. Työssä käytettiin myös ulkopuolista konsulttia, joka laati seudun kuntien osalta laajan talousselvityksen. Kaikki kunnat ovat käsitelleet työryhmien loppuraportit ja talousselvityksen valtuustoissaan. Kuntarakenneselvitys tässä muodossaan täyttää lain asettamat vaatimukset, koska lopputuloksena oli myös alustava liitossopimus, johon kuntien valtuustot ottivat kantaa. Selvityksessä mukana olleista kunnista Evijärven ja Pietarsaaren valtuustot hyväksyivät ehdotuksen, jonka mukaan valtuustot hyväksyivät esitetyn yhdistymissopimuksen siten, että se on pohjana jatkoneuvotteluille, joiden tavoitteena on kuntaliitos. Virkamiesten tapaamisessa 25.3.2015 sovittiin, että niistä osaalueista, jotka ovat tärkeimpiä molemmille tai toiselle osapuolelle perustetaan jatkoneuvotteluja varten työryhmät: 1. Maatalouspalvelut - lomitus, Evijärvi kokoonkutsujana 2. Koulut, Pietarsaari kokoonkutsujana 3. Sosiaali- ja terveyspalvelut, Pietarsaari kokoonkutsujana Työryhmien kokoonpano: Jokaiseen työryhmään valitaan kaksi virkamiestä ja kaksi luottamushenkilöä. Yksi virkamiehistä toimii työryhmän kokoonkutsujana. Työryhmät kokoontuvat 1-2 kertaa huhti-toukokuun aikana ja tekevät tausta-aineiston loppuneuvotteluille. Kesäkuussa järjestetään yksi kokonainen päivä ennen juhannusta (alustavasti keskiviikko 17.6.), jossa käydään läpi neuvottelujen aiheet sekä avoinna olevat muut aiheet laajemmassa kokoonpanossa. Kokouspäivän osallistujat: työryhmien jäsenet sekä valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajisto. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää valita kaksi luottamushenkilöä ja kaksi virkamiestä jokaiseen työryhmään (maatalouspalvelut, koulut ja sosiaali- ja terveyspalvelut).

167, KH 2015-04-13 16:00 TV: 78/2014 ASEMAKAAVAEHDOTUS LÄNTISELLE LAMMASSAARELLE, JOLLA MUODOS- TETAAN KORTTELIT 1-19 SEKÄ VIRKISTYS-, KATU- JA LIIKENNE-, ERITYIS-, SUOJELU-, JA VESIALUEITA PIETARSAAREN KAUPUN- GINOSASSA 28, LAMMASSAARI TL 28.1.2014 31 Liite 31 A: kartta Liite 31 B: asemakaavaehdotuksen luonnos Liite 31 C: Eero Niemisen kirjelmä Valmistelu: Asemakaava-arkkitehdin sijainen Ben Griep, puh. 044 785 1328 Kaavoitusosasto on laatinut asemakaavaehdotuksen luonnoksen uutta asuinaluetta varten Läntiselle Lammassaarelle. Huvilakäytössä olevan ranta-alueen takamaastoon muodostettaisiin uutta pientaloasutusta, joka käsittäisi 61 omakotitalotonttia, 13 paritalotonttia ja 3 useamman kotitalouden pientalotonttia. Olemassa oleville huvilatonteille osoitettaisiin oikeus ympärivuotiselle asumiselle. Asuinalue avattaisiin Ohikulkutien liittymän kautta. Kaavan valmistelu on osoittautunut vaativaksi tehtäväksi johtuen suunnittelualueen merkittävistä luontoarvoista ja muista ominaisuuksista. Lainmukaiset velvoitteet asettavat suunnittelulle varsin tiukat reunaehdot. Laadullisista tavoitteista ei kuitenkaan ole tingitty, vaan haasteisiin on onnistuttu vastaamaan kääntäen ne saavutuksiksi. Kaavaluonnoksessa uuden asuinalueen tieliittymä Ohikulkutiehen rakennettaisiin siihen kohtaan, missä tällä hetkellä seisoo asumaton asuintalo Ohikulkutien varrella. Kyseinen talo on laadituissa selvityksissä todettu lepakkojen levähdyspaikaksi, jonka hävittäminen tai heikentäminen on Luonnonsuojelulain 49 1mom. nojalla kielletty. Kaavavalmistelija on siitä huolimatta tullut siihen tulokseen, että uuden tieliittymän sijoittaminen juuri lepakkotalon kohtaan on tässä tapauksessa perusteltu. Kaavaluonnos tarjoaa mahdollisuuksia korvata menetettävän levähdyspaikan luomalla lepakoille sopivia uusia potentiaalisia levähdyspaikkoja. Ratkaisu on vakavan harkinnan tulos, ja perustuu kaikkia osatekijöitä kattavaan kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Asiakokonaisuus on selostettu kaavaselostuksessa luvussa 4.5.2. Perikunta, joka omistaa kiinteistön, jossa lepakkojen levähdyspaikka sijaitsee, on ilmoittanut olevansa ratkaisuun tyytymätön. (Liite 31 C). Koska kaavaratkaisu johtaa lepakkojen levähdyspaikan hävittämiseen, se tarvitsee tuekseen Luonnonsuojelulain 49 3 mom. mukaisen poikkeamisluvan lepakkojen levähdyspaikan hävittämis- ja heikentämiskiellosta, jotta sen voi kaavaehdotuksena panna nähtäville. Poikkeamisluvasta päättää Länsi- Suomen Ympäristökeskus.

167, KH 2015-04-13 16:00 TV: 78/2014 Poikkeamishakemuksen käsittelyyn kuluva aika on syytä hyödyntää osallisten luonnosvaiheaikaiseen kuulemiseen asettamalla valmisteluaineisto luonnoksena nähtäville ja pyytämällä siitä lausuntoja sekä varaamalla tilaisuus esittää siitä mielipiteitä. Panostus luonnosvaiheaikaiseen vuorovaikutukseen ennen varsinaisen kaavaehdotuksen valmistumista on tässä tapauksessa paikallaan, koska kaavavalmistelun vireille tulosta on jo pitkä aika ja koska meneillä olevaan kaavoitukseen liittyvät asianhaarat ovat osoittautuneet tavallista monimutkaisemmiksi. Luonnoksesta saatu palaute huomioidaan ja varsinainen kaavaehdotus valmistellaan nähtäville asetettavaksi sitten kun poikkeamislupa-asia on ratkaistu. Asemakaava-arkkitehdin sijainen: Tekninen lautakunta - ehdottaa kaupunginhallitukselle, että Pietarsaaren kaupunki hakisi ELYkeskukselta Luonnonsuojelulain 49 3mom. mukaisen poikkeamisluvan lepakkojen levähdyspaikan hävittämis- ja heikentämiskiellosta Läntiselle Lammassaarelle valmisteltavan kaavaehdotuksen tueksi, - merkitsee tiedoksi, että kaavoitusosasto asettaa kaavaluonnoksen nähtäville osallisten kaavavalmisteluaikaista kuulemista varten kuukauden ajaksi, ja - merkitsee tiedoksi, että kaavoitusosasto pyytää kaavaluonnoksesta lausunnot: - ympäristö- ja rakennuslautakunnalta - pelastusjohtajalta - Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta Tukes - terveysvalvonnalta - Pietarsaaren energialaitokselta - Pietarsaaren vedeltä - ELY-keskukselta - Pohjanmaan liitolta, ja - Pietarsaaren Luonto ry:ltä Ehdotus Päätös Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää asemakaava-arkkitehdin sijaisen ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Kh 17.2.2014 60 Kartta: Liite 60 A Asemakaavaehdotuksen luonnos: Liite 60 B Eero Niemisen kirjelmä:

167, KH 2015-04-13 16:00 TV: 78/2014 Liite 60 C Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää, että Pietarsaaren kaupunki hakee ELY-keskukselta luonnonsuojelulain 49 3 mom. mukaisen poikkeamisluvan lepakkojen levähdyspaikan hävittämis- ja heikentämiskiellosta Läntiselle Lammassaarelle valmisteltavan kaavaehdotuksen tueksi. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. TL 20.01.2015 13 Asemakaavakartta: Liite 13 A Asemakaavan selostus: Liite 13 B Valmistelu: Asemakaava-arkkitehti Pekka Elomaa, puh. 044-7851230 Kaavoitusosasto on laatinut asemakaavaehdotuksen uutta asuinaluetta varten Läntiselle Lammassaarelle. Huvilakäytössä olevan ranta-alueen takamaastoon muodostetaan uutta pientaloasutusta, joka käsittää 58 omakotitalotonttia, 14 paritalotonttia ja 5 useamman kotitalouden pientalotonttia. Olemassa oleville huvilatonteille osoitetaan oikeus ympärivuotiselle asumiselle. Asuinalue avataan Ohikulkutiehen rakennettavaan uuden tieliittymän kautta. Kaavoitusosasto oli saanut valmistettua Läntisen Lammassaaren kaavaluonnoksensa jo 16.1.2014, mutta arveli sen sisältävän merkittäviä epävarmuustekijöitä. Olihan kaavavalmistelun aikana käynyt selväksi, että lainmukaiset velvoitteet asettavat Läntisen Lammassaaren suunnittelulle poikkeuksellisen tiukat ja osittain ristiriitaiset reunaehdot, ja että kaavoitukseen liittyvät seikat ovat tavallista monimutkaisemmat. Kaavoitusosasto päätti hakea suunnitelmastaan palautetta jo etukäteen, asettamalla sen nähtäville kaavaluonnoksena, ja pyytämällä siitä lausunnot. Rakentavaa palautetta tuli Lammassaaren lukuisilta huvilaomistajilta joko yksittäisesti tai ryhmässä laadittujen muistutusten muodossa. Lausuntonsa antoivat Ympäristö- ja rakennuslautakunta, Terveydenvalvonta, Pietarsaaren Energialaitos, Pohjanmaan liitto, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, ja Pietarsaaren Luonto ry. Länsi-Suomen Ympäristökeskus ei kaavaluonnoksesta lausunut, mutta sen Luontoryhmä ratkaisi 27.10.2014 Pietarsaaren kaupungin poikkeushakemuksen koskien Lammassaarella sijaitsevan, Luonnonsuojelulain 49 1

167, KH 2015-04-13 16:00 TV: 78/2014 mom. mukaisen lepakkojen levähdyspaikan hävittämis- ja heikentämiskieltoa. Ympäristökeskuksen päätös oli kielteinen. Nyt käsiteltävänä oleva, 9.1.2015 päivätty kaavaehdotus on laadittu 16.1.2014 päivätyn kaavaluonnoksen ja siitä saadun palautteen pohjalta. Suurimman muutoksen aiheutti Länsi-Suomen Ympäristökeskuksen kielteinen poikkeamispäätös. Lammassaaren tieliittymä Ohikulkutiehen on sen seurauksena siirretty pohjoisemmaksi, jotta niin sanottu lepakkotalo voidaan säilyttää. Uutta liittymää varten on laadittu aluevaraussuunnitelma yhteistyössä Länsi-Suomen Ympäristökeskuksen liikenneviranomaisten kanssa. Ympäristö- ja rakennuslautakunnan mielestä rakentamattomille rantatonteille tulee määrätä alhaisinta lattiatasoa, ja asuinalueen uusi tieliittymä Ohikulkutiehen tulee siirtää. Molemmat asiat on voitu huomioida nyt käsiteltävässä kaavaehdotuksessa. Terveydenvalvonta ilmaisi huolestuneisuutensa Ohikulkutien aiheuttamasta liikennemelusta tien läheisyydessä sijaitseville asuintonteille. Liikennemelutaso oli kuitenkin selvitetty, melutorjunnan tarve todettu ja melutorjunnan ratkaisut suunniteltu jo kaavavalmistelun aikana, ja tästä oli myös maininta 16.1.2014 kaavaluonnoksen selostuksessa ja määräyksissä. Terveydenvalvonnan lausunto ei antanut aihetta muutoksiin. Turvallisuus- ja kemikaalivirastolla ei ollut huomauttamista kaavaluonnoksesta, koska Tukesin valvomat kohteet (OSTEP Finland Oy Ab:n ja UPM-Kymmene Pyj:n Pietarsaaren tehtaat) ovat riittävän kaukana läntisestä Lammassaaresta. Energialaitoksen toivomus, että kaavaehdotuksessa osoitettaisiin muutama paikka muuntajille, on voitu huomioida nyt käsiteltävänä olevassa kaavaehdotuksessa. Lisäksi Energialaitos arvioi, että alue ei ole sopiva kaukolämmölle. Pohjanmaan liiton lausunnon mukaan asemakaava ei vaikeuta maakuntakaavan toteuttamista. Lausunto paljasti kuitenkin joitakin puutteita ja epäselvyyksiä kaavaluonnoksessa ja kaavaselostuksessa, joita kaavaosasto on mielellään korjannut. Pietarsaaren Luonto ry kyseenalaistaa lausunnossaan kaavavalmistelun aikana suoritettua liito-oravaselvitystä. Selvitysten pitäisi yhdistyksen mukaan olla yksityiskohtaisempia ja seuranta pitäisi olla toistuva vuotuisen kehityksen selvittämiseksi. Huomattavasti suurempi osa suunnittelualueelta tulee säästää rakentamiselta. Yhdistyksen mukaan Lammassaaren liito-oravametsä on Pietarsaaren merkittävin ja sen on voitava toimia lähdepopulaationa eli tuottaa ylimääräisiä poikaisia jotka täydentävät itäkaupungin muita esiintymiä. Länsi-Suomen Ympäristökeskus on kaavoituksesta pidetyissä viranomaisneuvotteluissa kuitenkin todennut, että Lammassaaren

167, KH 2015-04-13 16:00 TV: 78/2014 liito-oravat on inventoitu oikea-aikaisesti ja että selvityksen perusteella tehdyt kaavaehdotukset ovat perusteltuja. Näin ollen Pietarsaaren Luonto ry:n lausunto ei antanut aihetta muutoksiin kaavaehdotukseen. Osallisten muistutuksissa ja muussa palautteessa esille nostettujen kysymysten johdosta tehtiin myös lukuisia tarkistuksia kaavaehdotukseen. Olemassa olevien huvilatonttien rakennusoikeuksien laskentakaavio tarkistettiin siten että pienet epäselvyydet ja virheet korjaantuivat ja rakennusoikeudet enimmäkseen hieman nousivat. Huvilatonttikortteleita koskevat kaavamääräykset väljennettiin. Köyhäinlahden ranta-alueesta otettiin enemmän hyötyä irti, muuttamalla suurimman osan omakotitalojen korttelialueesta useamman kotitalouden pientalokorttelialueiksi, joille tarjotaan lisäksi mahdollisuus toteuttaa yhteiskäytössä olevaa, asumista palvelevaa rantapaikkaa Köyhäinlahden rannalla. Köyhäinlahden venevalkama säilyi kaavaehdotuksessa, mutta vesialueen kapeuden vuoksi se siirrettiin kokonaan nykyisen mantereen puolelle, eli venevalkaman vesialue toteutuu Köyhäinlahden nykyistä vesialuetta laajentamalla. Kaava-alueen ulkopuolelle jäävien kiinteistönomistajien toivomus päästä mukaan valmisteilla olevaan asemakaavaan tutkittiin myös, mutta se ei tässä vaiheessa johtanut toimenpiteisiin. Lammassaaren asemakaava-alue voidaan niin halutessa laajentaa erillishankkeena myöhemminkin, kunhan edellytykset siihen täyttyvät. Kaavoitusosaston mielestä kaavaehdotus on nyt valmis käsittelyyn. Asemakaava-arkkitehti: Tekninen lautakunta asettaa ehdotuksen nähtäville 26.1.- 25.2. 2015 väliseksi ajaksi, ja pyytää siitä lausunnot: - ympäristö- ja rakennuslautakunnalta - pelastusjohtajalta - terveysvalvonnalta sekä - Pietarsaaren Energialaitokselta - Pietarsaaren Vedeltä - Pohjanmaan liitolta - Länsi-Suomen Ympäristökeskukselta ja - Pietarsaaren Luonto ry:ltä. Ehdotus Päätös Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää asemakaava-arkkitehdin ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. TL 24.3.2015 63

167, KH 2015-04-13 16:00 TV: 78/2014 Liite A-B Liite C-J Liite K Liite L muistutukset lausunnot 16.3.2015 päivitetty liikennemeluselvitys 17.3.2015 liito-oravalisäselvitys Valmistelu: Asemakaava-arkkitehti Pekka Elomaa, puh. 044-7851230 Asemakaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä 16.1.- 25.2.2015 välisen ajan ja ehdotuksesta on pyydetty 8 lausuntoa. Nähtävillä olon aikana on jätetty 2 muistutusta ehdotusta vastaan. Ehdotuksesta on saatu kaikki pyydetyt lausunnot (8 kpl.). Vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin Kiinteistönomistaja Helena Hietamäki vaatii muistutuksessaan, että kortteleiden 17, 18 ja 19 rantatonteille osoitetut osa-alueet vesirajalla vapautetaan kaavaehdotuksen mukaisista rakentamisrajoituksista. Hietamäen mielestä se, että Köyhäinlahden rantatonteilla voi rakentaa saunoja ja venevajoja vesirajan tuntumaan, mutta Itälahden rantatonteilla ei, loukkaa yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Vastine: Vaikka kyseisten ranta-alueiden rakentamisrajoituksilla oli perusteita eikä asiaan lähtökohtaisesti liittynyt epäoikeudenmukaisuuksia ei asia käytännössä ole ehdottoman varma. Kyseisen rantavyöhykkeen määrittely on paikoin tulkinnanvarainen eikä aina yksinselitteisen selvä; sen takia ei voi kokonaan sulkea pois epäilyä, onko kaikkia naapureita kohdeltu yhdenvertaisesti. Hietamäen muistutus kyseenalaisti uudestaan määräyksen tarpeellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden. Johtopäätös on, että voimme tässä asiassa luottaa maanomistajien harkintakykyyn ja rakennusvalvonnan lupaharkintaan. Kaavamääräys voi poistaa kaavaehdotuksesta Helena Hietamäen toivomalla tavalla. Kaupungin järjestämästä päivähoidosta vastaava päivähoitojohtaja Tom Enbacka jätti viran puolesta muistutuksen, jossa hän viittaa Svedenin ja Permon päiväkotien korkeaan käyttöasteeseen. Päivähoitojohtaja katsoo, että kaavaehdotuksen tulisi antaa mahdollisuus käyttää osan tietyn asuinparitalotontin rakennusoikeudesta päiväkotiryhmän toimitiloiksi. Vastine: Enbackan ehdotus on hyvä. Lammassaaren asuinalueen väestöpohja ei tule kantamaan kokonaista päiväkotia, mutta rakentamisen kiihkeä vaihe saattaa aiheuttaa kysyntäpiikin, joka voi olla päivähoidon järjestäjälle hankala hoitaa, ellei Enbackan ehdottama mahdollisuus ole käytettävissä. Kaavaehdotus on syytä täydentää kaavamääräyksellä, jonka nojalla osa määrätyn paritalotontin rakennusoikeudesta saa käyttää päiväkotiryhmän toimitiloiksi. Paras tontti tähän tarkoitukseen on tontti 11 korttelissa 1. Ympäristö- ja rakennuslautakunta puoltaa lausunnossaan kaavaehdotusta sillä lisäyksellä, että suojaviheralueelle EV-1 tulisi

167, KH 2015-04-13 16:00 TV: 78/2014 antaa rakennusoikeus alueelle sijoitettavan telemaston teknistä tilaa varten. Vastine: Ympäristö- ja rakennuslautakunnan ehdotus on hyvä. Kaavaehdotus on syytä täydentää lisämääräyksellä, joka antaa rakennusoikeutta suojaviheralueelle EV-1 sijoitettavan telemaston teknistä tilaa varten. Terveysvalvonta huomauttaa, että kaavaehdotusta varten laaditun liikennemeluselvityksen mukaan liikennemelu ylittää ulkoalueille annetut yöajan ohjearvot kolmella tontilla siitä huolimatta, että rakennettaisiin vaihtoehdon VE1 mukainen meluvalli. Vastine: Kaavoitusosasto katsoo, että Terveysvalvonnan näkemys on tulkinnanvarainen ja että asia on syytä selvittää liikennemeluselvityksen päivityksellä. Luonnosvaiheen jälkeen tehdyt muutokset kaavaehdotukseen tulisivat samalla otetuiksi huomioon. Liikennemeluselvityksen päivitys, joka valmistui 16.3.2015, varmisti yksinselitteisesti, että valtionneuvoston antamat ohjearvot täyttyvät kaavaehdotuksessa nyt kaikilta osin. Pohjanmaan liitto moittii lausunnossaan, ettei kaavaselostuksesta selviä miten hulevedet aiotaan kaava-alueella käsitellä. Epäselväksi jää myös, onko virkistys huomioitu riittävässä laajuudessa kaavaehdotuksessa. Vastine: Kaavaselostuksessa kuuluu selostaa myös ongelmattomat ja itsestään selvät asiat, siinä Pohjanmaan liitto on oikeassa. Kaavaselostukseen on syytä lisätä maininta hulevesien käsittelemisestä ja virkistyksen huomioimisesta kaavaehdotuksesta. Pietarsaarenseudun Luonto ry kyseenalaistaa lausunnossaan kaavavalmistelun aikana suoritettua liito-oravaselvitystä. Selvitysten pitäisi yhdistyksen mukaan olla yksityiskohtaisempia ja seuranta pitäisi olla toistuva vuotuisen kehityksen selvittämiseksi. Huomattavasti suurempi osa suunnittelualueelta tulee säästää rakentamiselta. Yhdistyksen mukaan Lammassaaren liito-oravametsä on Pietarsaaren merkittävin ja sen on voitava toimia lähdepopulaationa eli tuottaa ylimääräisiä poikasia jotka täydentävät itäkaupungin muita esiintymiä. Yhteenvetona Pietarsaaren Luonto ry vaatii, että - alueen luonto- ja virkistysarvot tulisi ottaa paremmin huomioon, - kaava tulisi täydentää yksityiskohtaisimmilla kartoituksilla liito-oravien asuinpuista ja rakennuspaikkojen sijoitus tulisi tarkistaa niin että ne ovat luonnonsuojelulain mukaisia, - kolopuiden merkitys lepakoille tulisi selvittää, - luonnontilassa olevien metsien harvinaiset ja uhanalaiset lajit tulisi kartoittaa, samoin alueen linnusto. Vastine: Kaava-alueen luonnonarvot on selvitetty ja otettu huomioon siinä laajuudessa ja niin yksityiskohtaisesti kuin asemakaavoituksen yhteydessä on ollut tarpeen ja tarkoituksenmukainen. Kaavoituksen yhteydessä tehtävien selvitysten tarkoitushan on luoda pohja perusteltujen ja lainmukaisten kaavaratkaisujen tekemiseksi. Osallisen tyytymättömyys kaa-

167, KH 2015-04-13 16:00 TV: 78/2014 voitukseen asettamiin tavoitteisiin ei tarkoita, että ympäristöarvot olisi jätetty huomioimatta lain edellyttämällä tavalla. Luontotyypit ja erilaiset lajit selvitettiin Lammassaaren kaavaprosessin aikana siinä laajuudessa ja niin yksityiskohtaisesti kuin kaavaratkaisujen tekemiseen on ollut tarpeen. Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksella ei ole ollut huomautettavaa tässä suhteessa. Valitettavasti Lammassaaren kaavoitus on monesta syystä venynyt jo pitkäksi 3½-vuotiseksi prosessiksi, jonka aikana kaavaalueen luonnontila on saattanut jo muuttua ja huolellisestikin tehdyt kartoitukset vanhentua. On hyvinkin mahdollista löytää nyt uusia liito-oravien käyttämiä kolopuita, joita aiemmin ei vielä ollut. Tältä osin kaavoitusosasto katsoi, että asia oli selvitettävä huhtikuussa 2012 suoritetun liito-oravaselvityksen päivittämisellä. 17.3.2015 päivitetyn liito-oravaselvityksen tulokset ja sen johdosta tehdyt tarkistukset asemakaavaehdotukseen käsitellään seuraavassa vastineessa Etela-Pohjanmaan ELYkeskuksen lausuntoon. Etelä-Pohjanmaan ELY-Keskus katsoo, että ennen kaavan vahvistamista tulee maastoselvityksenä tarkistaa, ovatko Pietarsaaren Luonto ry:n lausunnossa esitetyt, rakennettaviksi osoitetuille alueille tai niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat puut liito-oravan lisääntymispaikkoja, sekä tarkistaa niiden sijainti suhteessa kaavamerkintöihin. Mikäli selvityksessä todennetut liito-oravan pesäpuut jäävät asuintonteiksi osoitetuille tai muutoin rakennettaville (katu)alueille, tulee niiden säilyminen turvata tarkistamalla kaavamerkinnät ja - määräykset kohdekohtaisesti. Liito-oravakysymyksen lisäksi ELY-keskus esittää lukuisia yksityiskohtaisia täsmennystarpeita koskien - AH-korttelialueen rakennusoikeutta ja käyttömuotoa, - laiturirakenteiden ja täyttöjen toteutustapoja Itälahden ja Köyhäinlahden vesialueiden rannoilla, - kaavaselostuksen täydentämistä vanhan huvila-asutuksen arvottamisen ja historian osalta, - EV-1-alueelle sijoittavan telemaston sijaintia, rakennusoikeutta ja liittymäjärjestelyitä, ajoyhteyksien/rasitteiden ohjeellisuutta VL- ja AO-2- korttelialueilla, ja - asuntojen maksimimäärän osoittamista AP-korttelialueilla. Vastine Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen näkemys liitooravaselvityksen tarkistuksen tarpeesta on perusteltu. Lammmassaaren kaavoitus on vienyt huomattavasti odotettua enemmän aikaa ja huhtikuussa 2012 suoristetusta liitooravaselvityksestä on kulunut jo 3 vuotta. On mahdollista, että nyt löydetään liito-oravien käyttämiä kolopuita, joita aiemmin ei vielä ollut. Kaavoittaja teetti ja Mattias Kanckos suoritti ELY-keskuksen vaatima lisäselvityksen. 17.3.2015 päivitetyn liitooravaselvityksen mukaan alueella on nyt 5 uutta lisäänty-

167, KH 2015-04-13 16:00 TV: 78/2014 mispaikkaa, joita tulee ottaa kaavaehdotuksessa huomioon ELY-keskuksen vaatimalla tavalla. Joitakin rakennusaloja joudutaan tästä syystä poistamaan tai rajoja siirtämään. ELY-keskuksen esittämistä lukuisista yksityiskohtaisista täsmennysehdotuksista suurin osa on syytä ottaa kaavaehdotuksessa huomioon. Laiturirakenteiden ja täyttöjen toteutumistapoja sekä AP-korttelialueita koskevat ehdotukset eivät kuitenkaan aiheuta toimenpiteitä kaavaehdotuksen suhteen. Pelastusviranomainen, Pietarsaaren Energialaitos ja Pietarsaaren Vesi eivät lausunnoissaan esitä muutostarpeita kaavaehdotukseen. Kaavoitusosasto katsoo, että asemakaavaehdotus tulee korjata ja täydentää edellä kuvatulla tavalla, jonka jälkeen se olisi valmis jatkokäsittelyyn. Asemakaava-arkkitehti: Tekninen lautakunta päättää - että kaavaehdotus tulee muistutusten ja lausuntojen johdosta korjata ja täydentää asemakaava-arkkitehdin ehdottomalla tavalla ennen sen lähettämistä jatkokäsittelyyn kaupunginhallitukselle, ja - esittää kaupunginhallitukselle, että tämä veisi korjatun kaavaehdotuksen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi Maankäyttö- ja rakennuslain 52 mukaisesti. Ehdotus Päätös Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää asemakaava-arkkitehdin ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Pykälä käsiteltiin ennen 49 ( 53 jälkeen). Kh 13.4.2015 167 Asemakaavakartta (korjattu 16.3.2015): Liite 167 A Asemakaavan selostus: Liite 167 B Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle - että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavaehdotuksen läntiselle lammassaarelle, jolla muodostetaan korttelit 1-19 sekä virkistys-, katu- ja liikenne-, erityis-, suojelu- ja vesialueita Pietarsaaren kaupunginosassa 28,maankäyttö- ja rakennuslain 52 :n mukaisesti.

167, KH 2015-04-13 16:00 TV: 78/2014

167, KH 2015-04-13 16:00 / :s bilaga: Liite 167 A, kh 13.4.2015 2 0 5 0 0 0 0 5 as 5 t t as 5 0 JAKOBSTAD PIETARSAARI AP-1 AP-1/pk AP-2 AO-1 AO-2 AH-1 KVARTERSOMRÅDE FÖR SMÅHUS. KVARTERSOMRÅDET ÄR AVSETT FÖR PARHUS. ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE. KORTTELIALUE ON TARKOITETTU PARITALOILLE. KVARTERSOMRÅDE FÖR SMÅHUS. KVARTERSOMRÅDET ÄR AVSETT FÖR PARHUS. HÖGST 50% AV TOMTENS TILLÅTNA VÅNINGSYTAN FÅR ANVÄNDAS SOM UTRYMME FÖR DAGHEMVERKSAMHET. ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE. KORTTELIALUE ON TARKOITETTU PARITALOILLE. ENINTÄÄN 50% TONTIN SALLITUSTA KERROSALASTA SAA KÄYTTÄÄ TILOINA PÄIVÄKOTITOIMINTAA VARTEN. KVARTERSOMRÅDE FÖR SMÅHUS. ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE. KVARTERSOMRÅDE FÖR FRISTÅENDE SMÅHUS. ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. KVARTERSOMRÅDE FÖR FRISTÅENDE SMÅHUS. BEFINTLIGA FRITIDSBOSTÄDER VILKA BEVILJATS BYGGNADSLOV FÖRE DETALJPLANEN GODKÄNTS FÅR GRUNDRENOVERAS, TILLBYGGAS OCH FORTFARANDE ANVÄNDAS SOM FRISTIDSBOSTÄDER OBEROENDE AV ATT DE FINNS PÅ ETT KVARTERSOMRÅDE FÖR FRISTÅENDE SMÅHUS. ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. OLEMASSA OLEVIA, ENNEN TÄMÄN ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMISTÄ RAKENNUSLUVAN SAANEITA VAPAA-AJAN ASUNTOJA SAA PERUSKORJATA, LISÄRAKENTAA JA KÄYTTÄÄ EDELLEEN VAPAA-AJAN ASUNTOINA SIITÄ HUOLIMATTA, ETTÄ NE SIJAITSEVAT ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUEELLA. KVARTERSOMRÅDE I SAMBRUK SOM BETJÄNAR BOENDET. KVARTERSOMRÅDET FÅR ANVANDAS FÖR ATT BYGGA ELLER ANLÄGGA EN STRANDPLATS, SOM MÖJLIGGÖR STRANDBINDANDE AKTIVITETER, SÅ SOM GEMENSKAP OCH UMGÄNGE VID STRANDEN, BASTUBAD, VINTERBAD OCH BÅTAKTIVITETER. PÅ KVARTERSOMRÅDET FÅR MAN UPPFÖRA EN EKONOMIBYGGNAD VARS VÅNINGSYTA HÖGST FÅR VARA 15M2. ASUMISTA PALVELEVA YHTEISKÄYTTÖINEN KORTTELIALUE. KORTTELIALUETTA SAA KÄYTTÄÄ YHTEISKÄYTÖSSÄ OLEVAN RANTAPAIKAN RAKENTAMISEEN, JOKA MAHDOLLISTAA RANTASIDOTTUJA TOIMINTOJA, KUTEN YHDESSÄOLOA TAI KANSSAKÄYMISTÄ ULKONA RANNAN TUNTUMASSA, KESÄSAUNOILUA, AVANTOUINTIA TAI YHTEISVENEELLÄ RANTAUTUMISTA. KORTTELIALUEELLE SAA RAKENTAA TALOUSRAKENNUKSEN, JONKA KERROSALA SAA OLLA ENINTÄÄN 15M2. (3,6) SIFFRORNA INOM PARENTES ANGER DE KVARTER TILL VILKAS ANVÄNDNING OMRÅDET ÄR ÄMNATS. SULUISSA OLEVAT NUMEROT OSOITTAVAT KORTTELIT, JOIDEN KÄYTTÖÖN ALUE ON TARKOITETTU. VP-1 VL VL/s-1 VL/s-2 LT EV-1 EV/s-1 EV/s-2 STRANDPARK, SOM SKALL HÅLLAS GALLRAD FÖR ATT BEVARA UTSIKTEN MOT ÖSTANPÅFJÄRDEN RANTAPUISTO, JOTA TULEE HOITAA PUOLIAVOIMENA NÄKYMÄT ITÄLAHTEEN SÄILYTTÄEN. OMRÅDE FÖR NÄRREKREATION; TÄTORTSKOG. LÄHIVIRKISTYSALUE; TAAJAMAMETSÄ. NÄRREKREATIONSOMRÅDE, SOM INNEHÅLLER EN BIOTOP SOM ÄR LÄMPLIG FÖR FLYGEKORRAR, MED PLATSER DÄR FLYGEKORRAR FÖRÖKAR SIG OCH RASTAR. OMRÅDET SKALL SKÖTAS SÅ, ATT FLYGGEKORRARNAS BIOTOP INTE FÖRSTÖRS ELLER FÖRSÄMRAS. LÄHIVIRKISTYSALUE, JOKA SISÄLTÄÄ LIITO-ORAVILLE SOPIVAN ELINYMPÄRISTÖN LIITTO-ORAVIEN LEVÄHDYS- JA LISÄÄNTYMISPAIKKOINEEN. ALUE ON HOIDETTAVA NIIN, ETTEI LIITO-ORAVIEN ELINYMPÄRISTÖ HÄVIÄ EIKÄ HEIKKENE. NÄRREKREATIONSOMRÅDE, SOM INNEHÅLLER EN KÄLLA MED OMGIVANDE LUND SOM KLASSIFICERATS SOM EN VÄRDEFULL BIOTOP. I DEN SUMPIGA OCH FRODIGA LUNDEN KAN FINNAS SÄLLSYNTA ELLER HOTADE ARTER AV MOSSOR, KÄRLVÄXTER OCH INSEKTER.OMRÅDET SKALL SKÖTAS SÅ, ATT DESS NATURVÄRDEN BEVARAS. LÄHIVIRKISTYSALUE, JOKA SISÄLTÄÄ LÄHTEEN JA SITÄ YMPÄRÖIVÄN LEHDON, JOKA ON LUOKITELTU ARVOKKAAKSI ELINYMPÄRISTÖKSI. SUOPERÄISESSÄ JA REHEVÄSSÄ LEHDOSSA SAATTAA ESIINTYÄ HARVINAISIA TAI UHANALAISIA SAMMAL-, SUPPILOKASVI- JA HYÖNTEISILAJIA. ALUE ON HOIDETTAVA NIIN, ETTÄ SEN LUONTOARVOT SÄILYVÄT. OMRÅDE FÖR ALLMÄN VÄG. YLEISEN TIEN ALUE. SKYDDSGRÖNOMRÅDE, PÅ VILKET FÅR PLACERAS TELEMAST MED EN HÖJD AV HÖGST 50 METER. SUOJAVIHERALUE, JOLLE SAA SIJOITTAA ENINTÄÄN 50 METRIÄ KORKEAN TELEMASTON. SKYDDSGRÖNOMRÅDE, SOM ÄVEN FUNGERAR SOM VIKTIG EKOKORRIDOR MELLAN FLYGEKORRARNAS BIOTOPER PÅ VÄSTRA FÅRHOLMEN, ÖSTRA FÅRHOLMEN OCH ALIGRUNDET. SKYDDSSKOGEN SKA SKÖTAS MED FÖRSIKTIGA SKOGSVÅRDSÅTGÄRDER SÅ, ATT DEN HELA TIDEN HAR TILLRÄCKLIGT MED TRÄDBESTÅND, ÄR TÄT, HÖG OCH BRED OCH PÅ SÅ SÄTT BEHÅLLER BÅDE SIN SKYDDANDE EFFEKT OCH SIN BETYDELSE SOM EKOKORRIDOR FÖR FLYGEKORRAR. SKYDDANDET BERÖR INTE OMRÅDETS ÖSTRA KANT MOT OMFARTSVÄGEN, DÄR EN BULLERVALL FÅR PLACERAS. SUOJAVIHERALUE, JOKA TOIMII MYÖS TÄRKEÄNÄ EKOKÄYTÄVÄNÄ LÄNTISELLÄ LAMMASSAARELLA, ITÄISELLÄ LAMMASSAARELLA JA ALIGRUNDETILLA SIJAITSEVIEN LIITO-ORAVIEN ELINYMPÄRISTÖJEN VÄLILLÄ. SUOJAMETSÄ TULEE HOITAA VAROVAISIN METSÄNHOIDOLLISIN TOIMENPITEIN NIIN, ETTÄ SE JATKUVASTI PYSYY RIITTÄVÄN HYVÄPUUSTOISENA, TIHEÄNÄ KORKEANA JA LEVEÄNÄ, NÄIN SÄILYTTÄEN SEKÄ SUOJAAVAN VAIKUTUKSENSA ETTÄ MERKITYKSENSÄ LIITO-ORAVIEN KULKUYHTEYTENÄ. SUOJELU EI KOSKE ALUEEN ITÄISTÄ REUNAA OHIKULKUTIETÄ VASTEN, JOHON SAA SIJOITTAA MELUVALLIN. SKYDDSGRÖNOMRÅDE, SOM INNEHÅLLER EN GAMMAL BYGGNADSPLATS (FASTIGHETER 598-401-11-90 OCH 598-401-11-324) FRÅN TIDEN FÖRE DETALJPLANEN VUNNIT LAGA KRAFT. BOSTADSHUSET PÅ BYGGNADSPLATSEN HAR I EN 22.11.2012 UTFÖRD INVENTERING KONSTATERATS VARA EN SÅDAN RASTPLATS FÖR FLADDERMÖSS SOM ENLIGT NATURVÅRDSLAGEN 49 1 MOM. INTE FÅR FÖRSTÖRAS ELLER FÖRSÄMRAS. TRÄDBESTÅNDET PÅ BYGGNADSPLATSEN ÄR EN DEL AV EV/s-1-OMRÅDETS VIKTIGA EKOKORRIDOREN MELLAN FLYGEKORRARNAS BIOTOPER PÅ VÄSTRA FÅRHOLMEN, ÖSTRA FÅRHOLMEN OCH ALIGRUNDET. ANVÄNDNING AV BYGGNADSPLATSEN FÖR BOENDE FÅR FORTSÄTTA SÅ LÄNGE SOM BOSTADSHUSET STÅR KVAR, MEN INGA NYA BYGGLOV BEVILJAS. TRÄDBESTÅNDET PÅ BYGGNADSPLATSEN BÖR SKÖTAS PÅ SAMMA SÄTT SOM HAR BESTÄMTS FÖR EV/s-1-OMRÅDET. SUOJAVIHERALUE, JOKA SISÄLTÄÄ VANHAN RAKENNUSPAIKAN (KIINTEISTÖT 598-401-11-90 JA 598-401-11-324) ASEMAKAAVAN VOIMAAN TULON EDELTÄVILTÄ AJOILTA. RAKENNUSPAIKAN PÄÄRAKENNUS ON 22.11.2012 SUORITUSSA KARTOITUKSESSA TODETTU LEPAKKOJEN LEVÄHDYSPAIKAKSI, JONKA HÄVITTÄMINEN TAI HEIKENTÄMINEN ON LUONNONSUOJELULAIN 49 1MOM. NOJALLA KIELLETTY. RAKENNUSPAIKAN PUUSTO ON OSA EV/s-1-ALUEEN TÄRKEÄÄ EKOKÄYTÄVÄÄ LÄNTISEN LAMMASSAAREN, ITÄISEN LAMMASSAAREN JA ALIGRUNDETIN SIJAITSEVIEN LIITO-ORAVIEN ELINYMPÄRISTÖJEN VÄLILLÄ. RAKENNUSPAIKAN KÄYTTÖ ASUMISEEN SAA JATKUA NIIN KAUAN KUIN ASUINRAKENNUS ON OLEMASSA MUTTA UUSIA RAKENNUSLUPIA EI MYÖNNETÄ. RAKENNUSPAIKAN PUUSTO ON HOIDETTAVA SAMALLA TAVALLA KUIN EV/s-1-ALUEELLE ON SÄÄDETTY. S-1 SKYDDSOMRÅDE, VARS LANDSKAP OCH BIOTOPER BEVARAS. SKYDDSOMRÅDET INNEHÅLLER EN BIOTOP SOM ÄR LÄMPLIG FÖR FLYGEKORRAR MED PLATSER DÄR FLYGEKORRAR FÖRÖKAR SIG OCH RASTAR, SAMT ÄLDRE BARRSKOG I NÄRA NATURSTÅND (VÄSTLIG TAIGA), DÄR DET KAN FINNAS SÄLLSYNTA ELLER HOTADE ARTER AV SVAMPAR, MOSSOR OCH INSEKTER. SUOJELUALUE, JONKA MAISEMA JA ELINYMPÄRISTÖT SÄILYTETÄÄN. SUOJELUALUE SISÄLTÄÄ LIITO-ORAVILLE SOPIVAN ELINYMPÄRISTÖN LIITO-ORAVIEN LEVÄHDYS- JA LISÄÄNTYMISPAIKKOINEEN, SEKÄ LÄHES LUONNONTILASSA OLEVAA VANHAA HAVUMETSÄÄ (LÄNTISTÄ TAIGA), JOSSA SAATTAA ESIINTYÄ HARVINAISIA TAI UHANALAISIA SIENI-, SAMMAL- JA HYÖNTEISILAJIA. LV-1 W SMÅBÅTSPLATS. VENEVALKAMA. VATTENOMRÅDE. VESIALUE. LINJE 3 M UTANFÖR PLANEOMRÅDET GRÄNS. 3 M KAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA OLEVA VIIVA. STADSDELSGRÄNS. KAUPUNGINOSAN RAJA. KVARTERS-, KVARTERSDELS- OCH OMRÅDESGRÄNS. KORTTELIN, KORTTELINOSAN JA ALUEEN RAJA. GRÄNS FÖR DELOMRÅDE. OSA-ALUEEN RAJA. RIKTGIVANDE GRÄNS FÖR DELOMRÅDE. OHJEELLINEN OSA-ALUEEN RAJA. TOMTGRÄNS OCH -NUMMER ENLIGT BINDANDE TOMTINDELNING. SITOVAN TONTTIJAON MUKAISEN TONTIN RAJA JA NUMERO. RIKTGIVANDE TOMTGRÄNS. OHJEELLINEN TONTIN RAJA. STADSDELSNUMMER. 28 KAUPUNGINOSAN NUMERO. FÅRHOLMEN STADSDELS NAMN. KAUPUNGINOSAN NIMI. 3 KVARTERSNUMMER. KORTTELIN NUMERO. LOVÄGEN NAMN PÅ GATA ELLER PARK. KADUN TAI PUISTON NIMI. 220 BYGGNADSRÄTT FÖR BOSTADSBYGGNADERNA I KVADRATMETER VÅNINGSYTA. ASUINRAKENNUSTEN RAKENNUSOIKEUS KERROSALANELIÖMETREINÄ. t 70 as180+t70 II II I 1/2 en as t BYGGNADSRÄTT FÖR EKONOMIBYGGNAD I KVADRATMETER VÅNINGSYTA. TALOUSRAKENNUKSEN RAKENNUSOIKEUS KERROSALANELIÖMETREINÄ. TALSERIE, DÄR FÖRSTA TALET ANGER TOMTENS, FÖR BOSTADSBYGGNADEN STÖRSTA TILLÅTNA VÅNINGSYTA I KVADRATMETER, OCH DET ANDRA TALET TOMTENS, FÖR EKONOMIBYGGNADERNA, SAMMANLAGDA STÖRSTA TILLÅTNA VÅNINGSYTA I KVADRATMETER. LUKUSARJA, JOSSA ENSIMMÄINEN LUKU OSOITTAA TONTIN ASUINRAKENNUKSEN SUURIMMAN SALLITUN KERROSALANELIÖMETRIMÄÄRÄN, JA TOINEN LUKU TONTIN TALOUSRAKENNUSTEN YHTEENLASKETUN SUURIMMAN SALLITUN KERROSALANELIÖMETRIMÄÄRÄN. ROMERSK SIFFRA ANGER STÖRSTA TILLÅTNA ANTALET VÅNINGAR I BYGGNADERNA, I BYGGNADEN ELLER EN DEL DÄRAV. ROOMALAINEN NUMERO OSOITTAA RAKENNUSTEN, RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN SUURIMMAN SALLITUN KERROSLUVUN. UNDERSTRECKAD ROMERSK SIFFRA ANGER ANTAL VÅNINGAR I BOSTADSBYGGNADER SOM OVILLKORLIGEN BÖR FÖLJAS. ALLEVIIVATTU ROOMALAINEN NUMERO OSOITTAA ASUINRAKENNUSTEN EHDOTTOMASTI KÄYTETTÄVÄN KERROSLUVUN. ETT BRÅKTAL EFTER EN ROMERSK SIFFRA ANGER HUR STOR DEL AV AREALEN I BYGGNADENS STÖRSTA VÅNING MAN FÅR ANVÄNDA I VINDSPLANET FÖR UTRYMME SOM INRÄKNAS I VÅNINGSYTAN. MURTOLUKU ROOMALAISEN NUMERON JÄLJESSÄ OSOITTAA, KUINKA SUUREN OSAN RAKENNUKSEN SUURIMMAN KERROKSEN ALASTA ULLAKON TASOLLA SAA KÄYTTÄÄ KERROSALAAN LUETTAVAKSI TILAKSI. BYGGNADSYTA. RAKENNUSALA. INSTRUKTIV BYGGNADSYTA. OHJEELLINEN RAKENNUSALA. RIKTGIVANDE BYGGNADSYTA FÖR TRANSFORMATOR ELLER PUMPHUS. OHJEELLINEN MUUNTAJAN TAI PUMPPAAMON RAKENNUSALA. BYGGNADSYTA FÖR BOSTADSBYGGNADER. ASUINRAKENNUKSEN RAKENNUSALA. BYGGNADSYTA, DÄR EKONOMIBYGGNAD FÅR PLACERAS. RAKENNUSALA, JOLLE SAA SIJOITTAA TALOUSRAKENNUKSEN. w-1 DEL AV VATTENOMRÅDE DÄR MAN FÅR PLACERA EN GÅNGBRO ELLER BRYGGA I LÄTTKONSTRUKTION. VESIALUEEN OSA-ALUE, JOLLE SAA SIJOITTAA KEVYTRAKENTEISEN KÄVELYSILLAN TAI LAITURIN. en-1 vk-1 DEL AV OMRÅDE DÄR MAN FÅR PLACERA EN TRANSFORMATOR ELLER EN PUMPSTATION. ALUEEN OSA-ALUE, JOLLE SAA SIJOITTAA MUUNTAJAN TAI PUMPPAAMON. DEL AV OMRÅDE DÄR MAN FÅR PLACERA EN LEKPARK SOM FÅR INGÄRDAS MED HÄCK ELLER SPJÄLSTAKET. ALUEEN OSA-ALUE, JOLLE SAA SIJOITTAA PENSAS- TAI SÄLEAIDATUN LEIKKIPUISTON. LINJEN ANGER TAKÅSENS RIKTNING. RAKENNUKSEN HARJANSUUNTAA OSOITTAVA VIIVA. ev-1 ev-2 pp/h+t ajo-1 jk pp a dba PILEN ANGER DEN SIDA AV BYGGNADSYTAN SOM BYGGNADEN SKALL TANGERA. NUOLI OSOITTAA RAKENNUSALAN SIVUN, JOHON RAKENNUS ON RAKENNETTAVA KIINNI. DEL AV OMRÅDE SOM BÖR PLANTERAS. ISTUTETTAVA ALUEEN OSA. DEL AV OMRÅDE SOM SKALL UPPRÄTTHÅLLAS SOM SKYDDSGRÖNOMRÅDE MELLAN GATUOMRÅDE OCH STRANDBEBYGGELSEN. ALUEEN OSA JOKA TULEE YLLÄPITÄÄ SUOJAVIHERALUEENA KATUALUEEN JA RANTA-ASUTUKSEN VÄLILLÄ. TRÄDRAD SOM BÖR PLANTERAS. ISTUTETTAVA PUURIVI. DEL AV OMRÅDE PÅ VILKET FÅR PLACERAS EN TELEMAST MED TILLHÖRANDE TEKNISKA UTRYMME AV HÖGST 10M2 VÅNINGSYTA. ALUEEN OSA, JOLLE SAA SIJOITTAA TELEMASTON KERROSALTAAN ENINTÄÄN 10M2 SUURUISINE TEKNILLISINE TILOINEEN. GATA. KATU. FÖR GÅNG- OCH CYKELTRAFIK RESERVERAD GATA, DÄR SERVICETRAFIK OCH INFART TILL TOMT ÄR TILLÅTEN. JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄILYLLE VARATTU KATU, JOLLA HUOLTOAJO JA TONTILLE AJO ON SALLITTU. TILL PLACERINGEN RIKTGIVANDE KÖRFÖRBINDELSE. SIJAINNILTAAN OHJEELLINEN AJOYHTEYS. FÖR ALLMÄN GÅNGTRAFIK INSTRUKTIVT RESERVERAD DEL AV OMRÅDE. OHJEELLINEN YLEISELLE JALANKULULLE VARATTU ALUEEN OSA. FÖR ALLMÄN GÅNG- OCH CYKELTRAFIK INSTRUKTIVT RESERVERAD DEL AV OMRÅDE. OHJEELLINEN YLEISELLE JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄILYLLE VARATTU ALUEEN OSA. BETECKNINGEN ANGER RIKTGIVANDE LÄGE FÖR GÅNG- OCH CYKELFÖRBINDELSE UNDER TRAFIKOMRÅDE. MERKINTÄ OSOITTAA LIIKENNEALUEEN ALITTAVAN KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYDEN OHJEELLISEN SIJAINNIN. UNGEFÄRLIGT LÄGE FÖR IN- OCH UTFART. AJONEUVOLIITTYMÄN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI. DEL AV GATUOMRÅDES GRÄNS DÄR KÖRFÖRBINDELSE ÄR FÖRBJUDEN. KATUALUEEN RAJAN OSA, JONKA KOHDALTA EI SAA JÄRJESTÄÄ AJONEUVOLIITTYMÄÄ. BETECKNINGEN ANGER DEL AV TRAFIKOMRÅDESGRÄNS, DÄR TRAFIKOMRÅDET LIGGER I NÄRHETEN AV BOSTADSKVARTER. MED BULLERHINDER ELLER ANDRA ARRANGEMANG BÖR OMBESÖRJAS ATT STATSRÅDETS NORMER FÖR BULLERVÄRDEN I BOSTADSKVARTER INTE ÖVERSKRIDS. MERKINTÄ OSOITTAA LIIKENNEALUEEN RAJAN OSAN, JONKA KOHDALLA LIIKENNEALUE KULKEE LÄHELLÄ ASUINKORTTELEITA. MELUESTEILLÄ TAI MUILLA JÄRJESTELYILLÄ ON HUOLEHDITTAVA SIITÄ, ETTEIVÄT VALTIONEUVOSTON ASUINKORTTELEILLE ASETTAMAT MELUARVOT YLITY. PLANBETECKNINGEN ANGER ETT BOTRÄD FÖR FLYGEKORRAR, VILKEN I DE INVENTERINGAR SOM HAR UTFÖRTS I SAMBAND MED FÖRBEREDNING AV DELTALJPLANEN KONSTATERATS VARA EN SÅDAN RAST- OCH FÖRÖKNINGSPLATS FÖR FLYGEKORRARNA SOM ENLIGT NATURVÅRDSLAGEN 49 1 MOM. INTE FÅR FÖRSTÖRAS ELLER FÖRSÄMRAS. KAAVAMERKINTÄ OSOITTAA LIITO-ORAVIEN PESÄPUUN, JOKA ON ASEMAKAAVAN VALMISTELUN YHTEYDESSÄ SUORITUISSA KARTOITUKSISSA TODETTU SELLAISEKSI LIITO-ORAVIEN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKAKSI, JONKA HÄVITTÄMINEN TAI HEIKENTÄMINEN ON LUONNONSUOJELULAIN 49 :N 1 MOM. NOJALLA KIELLETTY. SKÄRSILDA BESTÄMMELSER: 1 BYGGNADERS MÅTT OCH TAKVINKLAR I KVARTEROMRÅDEN AO-1, AP-1, AP-2 Byggnaderna bör förses med åstak. Brutet sadeltak tillåts men inte valmat eller mansardtak. Vattentakets lutning bör vara: - I- och I½-plans bostadsbyggnader 34-38 grader - I 2/3-plans bostadsbyggnader 22-34 grader - II-plans bostadsbyggnader 18-22 grader - biltak, garage och övriga ekonomibyggnader högst 11 grader. Takvinklarna gäller inte tak för bostadsbyggnaders kvistar eller skyddstak. Byggnader för biltak, garage och andra ekonomibyggnaders stomdjup får högst vara 7,0 m och höjden på takkanten högst 2,5 m. 2 MATERIAL OCH FÄRGSÄTTNING PÅ FASADER OCH VATTENTAK I KVARTERSOMRÅDEN AO-1, AP-1 och AP-2 Som byggnadernas fasadmaterial kan användas med täckfärg målat trä (bräder), bränt tegel, eller rappning. Fasadpanelen bör ha samma riktning i hela fasaden från takkant till sockel. Alla ekonomibyggnader på tomten bör förses med fasadmaterial och -färg som passar ihop med huvudbyggnaden. Lador utan fasadpanel är inte tillåtna. Vid färgsättning av bostads- och ekonomibyggnaderna samt staket bör användas mörkgråa och blågråa nyanser, varma röda och mörkbruna nyanser samt nyanser av terrakotta och gulockra. Som vattentakets material kan användas taktegel eller valsad plåt. Vattentakets färg bör närmast vara svart med små nyanser av grått eller brunt. 3 PLACERING OCH RIKTNING AV BILTAK OCH GARAGE I AO-1-KVARTERSOMRÅDEN Kvarter 1, 4, 11 och 15: Biltak/garage med uteförråd bör tangera byggnadsytans gräns mot gatan (byggnadslinjen), och gatufasaden bör fortsättas med ett tätt/kompakt trästaket som är minst 150 cm hög. Bilförvaringsplatsens köröppning får inte riktas mot gatan. Takåsens riktning bör vara samma som gatans riktning i kvarteren 1, 11 och 15, och mot gatans riktning i kvarteret 4. Kvarter 12, 13 och 14 Biltak/garage bör tangera tomtens bakre- och sidogräns så att tomtens hörn är bebyggt. Kvarter 16: Biltak/garage med uteförråd placeras i norra ändan av bostadsbyggnaden. Från bilgarage mot gata får byggas biltak högst 5m utanför den egentliga byggnadsytan. Takkonstruktionen bör formas som en helhet tillsammans med tomtens staket mot gata. 4 KÖRFÖRBINDELSE; MÅTT OCH ANTAL I kvartersområden för fristående småhus AO-1 och AO-2 får varje tomt endast ha en infart för fordon. I kvartersområden för parhus AP-1 får båda bostäderna på tomten ha var sin infart. I kvartersområden för småhus AP-2 får varsin tomt ha högst två infarter. I alla kvartersområden gäller, att infarten till tomten får högst vara 3,9 meter bred. 5 INGÄRDNING AV TOMTER AO-2, AP-1 och AP-2-kvartersområden i kvarter 7, 8, 9, 10, 17, 18 ja 19: Tomter får ingärdas med klippt häck, fritt växande buskar eller med ett 90-120 cm högt spjälstaket, som inte får vara kompakt, och som passar in i strandvillamiljö. AO-1-kvartersområden i kvarter 5, 12, 13 och 14: Tomternas förträdgårdar får ingärdas mot gata och mot granntomt med klippt häck, fritt växande buskar eller med ett 90-120 cm högt spjälstaket, som inte får vara kompakt. Ingårdningssättet av de bakre trädgårdarna är fritt. AO-1-kvartersområden i kvarter 1, 4, 11 och 15: Tomternas förträdgårdar skall ingärdas mot gata som bestämts enligt specialbestämmelse i 3. Ingårdningssättet av de bakre trädgårdarna är fritt. AO-1-kvartersområden i kvarter 16: Tomternas förträdgårdar mot gata bör åtminstone delvis ingärdas mot gatan med ett trästaket, som inte får vara kompakt, och som sammansluts med biltaksbyggnaden som tillåts enligt specialbestämmelse i 3. Trästaketet får i slutet av förträdgården kombineras eller ersättas med häck. Ingårdningssättet av de bakre trädgårdarna är fritt. 6 ANPASSNING AV BYGGNADER I EXISTERANDE TERRÄNGFORMATION Speciell uppmärksamhet bör fästas på att anpassa byggnaderna till den existerande terrängformationen. Vid byggande på sluttningstomter bör man sträva till att utnyttja tomtens naturliga höjdskillnader. Naturliga höjdskillnader på de tomtdelar som ligger utanför byggnadsytorna skall i mån av möjlighet bevaras. 1 17 15:345 150 0 876:4 3 83 724 3.905 2 21 2 08 69 3151 1 71 12:203 3 11:479 11:479 5 10 5 193 6 66 6 49 11:215 4 18 7 BYGGNADE PÅ STRANDOMRÅDERNAS LÅGLÄNTA MARKOMRÅDEN (KVARTER 17, 18 OCH 19) Byggnadens golvnivå och övriga byggnadsdelar som kan skadas av fukt bör ligga minst 1,15 meter ovanför havsytan N60. 72 3 50 70 3137 3 23 12:203 2 15 191 7 49 182 5 ERITYISMÄÄRÄYKSET: 85 2 16 189-190 95 1 67 45 93 151 4 15:3 152 33 5 83 6 15:4 876:2 5 153 0 10 62 1 87 12:188 2 1 67 1 1 22 2 36 12:65 414 5 11:215 2271 7 15:5 1:141 26 0 14 69-0 08 98 96 0 16 2595 0 189-190 44 43 0 38-0 13 91 0 32 2273 1:140 1 44 24 81 57-0 09 0 08 0 92 2274 0 0-0 08 3 2276 12:511 50 0 83 4 7 25:3 5 6 11 Östanfjärden 30:0 876:4-0 06 as 170+t 79 11:417 6:327 as 255+t 121 as182+t 85 11:418 1 73 0 30:0 1 51 10 6:326 0 3143 11:81 as II 2 55 11:416 11:419 9 2 76 6:323 2 98 1 76 11:420 2 01 0 08 3 18 6:342 30:0 11:427 6:343 30:0 1 49 2 68-0 12 6:328 2 08-0 10 3 77 0 2 16-0 07 6:329 1 75 3142 0 81 6:349 as 216+t 102 11:440 6:340 2 53 11:171 1 45 30:0 11:422 11:217 4 07 0 6:340 2 68 11:423 0 76 6:348 t 75 6:340 47 11:421 0 74 6:333 6:331 t 69 327 1 28 3 AO-2 11:470 11:53 vk-1 2 85 4 86 12:126 2 60 2 67 3 26 1 93 2 2 43 2 53 6 04 5 3 61 2 88 3 55 6 5 11:436 6 58 7 92 3 29 11:216 5 7 22 11:423 11:171 8 75 6 48 6 21 7 88 5 8 83 8 54 8 53 11:400 7 52 4 26 6 84 11:479 4 41 7 11:479 11:400 11:324 3 86 5 11:90 3 27 4 07 4 88 2 94 5 59 3 90 6 36 2:3 4 56 8 3147 703103 8.663 8 92 9 37 186 7 77 184 8 87 6 39 1 RAKENNUSTEN MITAT JA KATTOMUODOT KORTTELIALUEILLA AO-1, AP-1 ja AP-2 Rakennuksissa tulee olla harjakatto. Murrettu harjakatto on sallittu mutta auma- ja mansardikattoja ei. Vesikaton kaltevuuden tulee olla: - I- ja I½-kerroksissa asuinrakennuksissa välillä 34 ja 38 astetta. - I 2/3 -kerroksisissa asuinrakennuksissa välillä 22 ja 34 astetta. - II-kerroksissa asuinrakennuksessa välillä 18 ja 22 astetta. - autosäilytyspaikoissa ja muissa talousrakennuksissa loivempi kuin 11 astetta. Kattokaltevuudet eivät koske asuinrakennusten kuistien ja katosten kattoja. Autokatosten, auotallien ynnä muiden talousrakennusten runkosyvyys saa olla enintään 7,0 metriä, ja räystäskorkeus enintään 2,5 metriä. 0 10 52 18 48:1 62 91 47 1 93 0 81 17 17 2272 0 32 19 2 1 42 2 W 48 28 45 92 319 98 19 as II t 6 7 as 27 61 322 17 AO-2 II 5 62 +t 31 172 80 as +t 99 8 t 153 71 as 67 68 4 t 726 2.889 +t as 92 133 62 t 92 1 16 94 80 3 +t 67 323 198 93 3144 t as 98 II 36 15 40 93 47 27 as 94 as as as 2 10 108 51 t t +t 38 VL FÅRHOLMSTRANDEN LAMMASSAARENRANTA as 69 21 +t +t 137 64 197 93 ajo-1 215 101 as ev-1 VP-1 t ajo-1 60 as 11 14 as 27 +t Rp60 3 ajo-1 t VL 26 12 53 69 4 91 Rp51 51 GRANLUNDEN KUUSISTO t 205 97 75 ajo-1 jk +t VL 90011 4.044 2 t 3145 26 1 99 18 AO-2 75 t 43 II as 228+t 108 as 201 94 as w-1 as as 280 91 VL 1 t 2 en-1 15 29 75 280 45 49 62 22 3 50 61 97 4 280 75 95 25 1 1 68 90012 3.415 24 280 AP-1 II 491 487 6 AP-2 II 4 490 90 4 1 58 3141 43 75 5 57 43 AP-2 II 485 as 600+t 200 19 FÅRHOLMSTRANDEN LAMMASSAARENRANTA as198+t 93 t as VP as t as en-1 VL jk t as as VP-1 9 t 104 t 118 VL as t II 8 190 190 6 6 16 t 109 328 14 91 4 3 300 16 1 43 88 413 VÄSTRA FÅRHOLMSVÄGEN LÄNTINEN LAMMASSAARENTIE as as 5 ev-1 as 220 as 148 as 160 21 2 FLADDERMUSVÄGEN as 280 jk 492 as 229 190 as t 50 484 II as 248 as t 50 p t 50 7 725 3.375 t 250 as 3140 AP-2 II t t 90 90 70 t as 75 10 300 3 320 as 7 16 AO-1 I 2/3 en-1 as 28 28 7 AP-1 I 2/3 13 t 250 6 23 8 180 3136 9 VL 70 t t 75 jk t t 180 t 10 t 180 32 5 32 32 180 90 t 180 32 as t 180 as as t 32 32 250 300 as as 4 as 32 180 t GRÄVLINGSVÄGEN as 75 32 t LEPAKKOTIE 3 180 2 VL/s-1 AP-1 I 2/3 VL/s-1 as 20 as t 1 as FLYGEKORRSLUNDEN LIITO-ORAVANLEHTO 40 2 195 t 4 1 t 19 40 195 481 15 1 1 1 t t 3 70 2 280 70 AP-1 1 2 t t 7 2 70 70 472 t 190 70 280 2 3 6 t t 70 18 4 3135 t t t 2 3 4 70 70 70 JÄRVVÄGEN AHMANTIE 280 t t 70 VL 70 70 YXHUVUDET KIRVEENPÄÄ FÅRHOLMEN LAMMASSAARI jk 190 190 as 12 as t as t 14 70 AO-1 I 1/2 70 t MÄYRÄNTIE tt FLYGEKORRSLUNDEN LIITO-ORAVANLEHTO 70 70 as 70 t 320 190 4 AO-1 I 1/2 - II AO-1 II 190 190 I 2/3 190 190 190 AO-1 I 1/2 70 10 9 t 3 5 8 5 70 HJORTVÄGEN PEURANTIE VL/s-1 AP-1 I 2/3 220 70 70 S-1 as as 220 as as as as 190 as as 70 as t as as as 320 as 220 t 220 220 70 t as t 70 190 t t t 70 320 t 6 7 7 EKORRVÄGEN ORAVANTIE t 70 70 as t 190 190 as 12 as 13 70 70 4 90013 6.901 8 9 190 3 6 4 10 AO-1 I 2/3 3 t 190 70 11 5 tt 70 70 LOVÄGEN ILVEKSENTIE 170 180 t AO-1 II 70 t 70 t 70 as as 70 as t as 70 70 as t t 195 70 t 70 as 70 t t 70 220 VL 4 AO-1 I 1/2 - II AP-1 I 1/2 - II 320 AO-1 70 as 70 195 11 asas 190 as t as 220 as 1 70 as t 320 195 70 3 2 1 5 4 t 70 AP-1/pk I 2/3 I 1/2 - II as 5 as as as 220 220 220 t as t 70 t 70 t 70 70 t 70 195 as en-1 t 70 6 as 195 as as EKORRVÄGEN ORAVANTIE 195 180 170 3112 5 pp EV/s-2 2 EV/s-1 473 3 14 3111 712 4.258 4 1 6 10 3134 179 179a 181 467 ev-2 0 183 3110 470 717 7.220 a 210 6 91 5 45 7 ajo-1 7 22 9 5 99 206 7 40 LT 70 6 26 3152 10 50 EV-1 7 60 6 52 204 3 46 4 59 7 94 6 82 11:222 11:367 Insaml.p 11:435 73 8 52 7 16 202 188 9 52 PIETARSAAREN OHIKULKUTIE 7 41 10 2 92 10 51 8 31 11:222 5 3108 5 56 4 10 12 9 98 200 31 10 02 198 188 10 90 10 77 4 17 11:215 21 10 7 79 997 5.509 4 34 68 75 3 22 2 JULKISIVU- JA VESIKATTOMATERIAALIT JA VÄRIT KORTTELIALUEILLA AO-1, AP-1 ja AP-2 Rakennusten julkisivumateriaalina voidaan käyttää peittomaalattua puuverhousta, poltettua savitiiltä tai rappausta. Julkisivulaudoitus on oltava yhdensuuntainen koko julkisivussa katosta sokkeliin. Tontin kaikki talousrakennukset on verhottava päärakennuksen kanssa yhteensopivilla julkisivumateriaaleilla ja väreillä. Verhoamattomia latoja ei sallita. Asuinrakennusten, talousrakennusten ja aitausten yleisvärityksessä on käytettävä tummanpuoleisia harmaita ja siniharmaita sävyjä sekä lämpimiä punaisia tai tummanruskean, terrakotan ja keltaokran sävyjä. Vesikattomateriaalina saa käyttää kattotiiltä tai sileää peltiä. Vesikaton värin tulee olla harmaalla tai ruskealla taitettu musta. 3 AUTOKATOKSEN JA AUTOTALLIN SIJAINTI JA SUUNTAUS AO-1-KORTTELIALUEILLA Korttelit 1, 4, 11 ja 15: Autokatos/talli on rakennettava kiinni rakennusalan kadunpuoleiseen rajaan (rakennuslinja), ja katujulkisivu on jatkettava vähintään 150 cm korkealla umpinaisella puuaidalla. Auton säilytyspaikan kulkuaukkoa ei saa suunnata kadulle päin. Katon harjan tulee olla kadunsuuntainen kortteleissa 1,11 ja 15, ja poikittain katua vasten korttelissa 4. Korttelit 12, 13 ja 14: Autokatos/-talli on rakennettava kiinni tontin taka- ja sivurajaan niin, että tontin kulma on rakennettu. Kortteli 16: Autokatos/-autotalli ulkovarastoineen on sijoitettava asuinrakennuksen pohjoispäätyyn. Autotallin saa jatkaa kadun suuntaan autokatoksena enintään 5 metriä varsinaisen rakennusalan ulkopuolelle. Katosrakenteen tulee muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden tontin katusivun aidan kanssa. 4 TONTTIEN AJONEUVOLIITTYMIEN MÄÄRÄT JA MITAT AO-1 ja AO-2-korttelialueiden erillispientalotontit saavat ainoastaan yhden ajoneuvoliittymän. AP-1-korttelialueiden paritalotonttien molemmat asunnot voivat saada oman liittymänsä. AP-2-korttelialueiden tontit voivat saada enintään kaksi ajoneuvoliittymää. Tontin ajoneuvoliittymä saa olla korkeintaan 3,90 metriä leveä; määräys koskee kaikkea korttelialueita. 5 TONTTIEN AITAAMINEN AO-2, AP-1 ja AP-2-korttelialueet kortteleissa 7, 8, 9, 10, 17, 18 ja 19: Tontit saa aidata leikattavalla pensasaidalla, vapaasti kasvavilla pensailla tai 90 120 cm korkealla säleaidalla, joka ei saa olla umpinainen ja joka sopii rantahuvilaympäristöön. AO-1-korttelialueet kortteleissa 5, 12, 13, ja 14: Tonttien etupihat saa aidata katua ja naapuritonttia vasten leikattavalla pensasaidalla, vapaasti kasvavilla pensailla tai 90 120 cm korkealla säleaidalla, joka ei saa olla umpinainen. Tonttien taempien osien aitaustapa on vapaa. AO-1-korttelialueet kortteleissa 1, 4, 11 ja 15: Tontin etupiha on aidattava katua vasten niin kuin erityismääräyksellä 3 on säädetty. Tontin taempien osien aitaustapa on vapaa. AO-1-korttelialueet korttelissa 16: Tontin etupiha katua vasten on ainakin osittain aidattava puuaidalla joka ei saa olla umpinainen, ja joka on yhdistettävä etupihalle sallitun autokatoksen rakenteisiin niin kuin erityismääräyksessä 3 on säädetty. Puuaidan saa etupihan loppuosassa yhdistää pensasaitaan tai korvata sillä. Tontin taempien osien aitaustapa on vapaa. 6 RAKENTAMISEN SOPEUTUMINEN OLEMASSA OLEVIIN MAASTOMUOTOIHIN Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että rakentaminen sopeutuu olemassa oleviin maastomuotoihin. Rinnetonteille rakennettaessa on pyrittävä hyödyntämään tontin luonnollisia korkeuseroja. Rakennusalojen ulkopuolella olevien tonttiosien luonnolliset korkeusasemat on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä. 7 RAKENTAMINEN RANTATONTTIEN ALAVILLE MAILLE (KORTTELIT 17, 18 JA 19) Rakennusten lattiatason ja muiden kosteudesta vahingoittuvien rakennusosien tulee sijaita vähintään 1,15 metriä merenpintatason N60 yläpuolella. TOMTINDELNINGEN HAR GODKÄNTS I DETALJPLANEN FÖR KVARTERER 1,2,3,4,5,6,8,9,11,12,13,14,15 JA 16. TONTTIJAKO ON HYVÄKSYTTY ASEMAKAAVASSA KORTTELEIDEN 1,2,3,4,5,6,8,9,11,12,13,14,15 JA 16 OSALTA. GODKÄND AV STADSFULLMÄKTIGE I JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ JAKOBSTAD PIETARSAARI ANNE EKSTRAND tf. stadsdirektör / vt. kaupunginjohtaja DETALJPLANENS BASKARTA UPPFYLLER DE KRAV SOM STÄLLS PÅ DEN ASEMAKAAVAN POHJAKARTTA TÄYTTÄÄ SILLE ASETETUT VAATIMUKSET MILLA KALLIOINEN stadssekreterare / kaupunginsihteeri 30:0 290 291 11:8 13 2 97 3 3 310 2 84 3 29 311 6 3 16 1 3 59 0 105 3016 2 19 2 06 3 79 3293 0 88 5 318 16 LV-1 w-1 17 6:340 0 1 18 2 AH-1 (3,6) 19 317 20 1 VÄSTRA FÅRHOLMSVÄGEN LÄNTINEN LAMMASSAARENTIE 11:422 3146 AP-2 II as 600 +t 200 ev-1 1 as 5 28 3 2 220 ev-1 t 70 3 11:217 AO-1 I 1/2 - II 4 54 ev-1 t 70 220 as 4 1 483 ev-1 t 70 t 70 2 482 3 97 t 30 t 4 70 4 19 t 5 70 6 70 t as 7 70 as as 220 as 220 220 as 29 220 4 3 3113 28 2 60 1 74 2 26 JAKOBSTADS OMFARTSVÄG 39 72 2 27 198 9:403 235 0 236 16.03.2015 JAKOBSTAD PIETARSAARI JAKOBSTAD ANDERS BLOMQVIST fastighetsingenjör / kiinteistöinsinööri PIETARSAARI 0 1 56-0 13 30:0 0 63 8 3 24 2 14 3 11 10 1 0 23K5 rp 4 1 16 11:119 8 11:122 11 24 11:123 1 23 222 64 3019 90009 3.786 3 97 23K13 3020 2 94 9 5 14 3 21 12 2 84 15 13 3 74 2 72 3018 4 62 7 12 3 21 7 19 4 43 4 58 3 11:161 11 30201 3 49 3 51 11:173 4 51 11:208 18 7 11:165 5 21 5 28 3035 5 81 8 5 76 9 4 11:162 5 31 11:164 6 10 3 11:176 3 23K4 3 23P3 0 68 4 02 3015 23K2 4 24 11 6 16 12 13 6 38 28 Björnholmen 1 Karhusaari 16 5 55 2 5 32 11:188 34 4 6 73 16 6 24 11:211 11:213 3036 5 80 Köyhäinlahti 4 4 27 11:172 12 108 109 11:172 1 6 15 0 36 2 90 4 23 4 35 3292 5 34 90010 6.141 6 64 9 7 5 6 49 6 0915 10 6 2 87 7 23 23K3 6 08 13 14 11 Fattigviken 5 5 14 3014 8 0 11:211 3 53 3 94 12 3029 6 04 2 3291 5 48 7 316 30:0 4 47 12 8 11 19 15 VL/s-2 jk 3 21 23P3 3 57 1 23 0 3290 1 2 0 73 1 79 5 22 315 6:136 as 220 FATTIGVIKSSTARANDEN KÖYHÄINLAHDENRANTA 314 1 39 4 3 29 7 3115 as 9 6 3012 220 727 3.682 2 43 pp/h+t 2 84 3 24 t 1 2 70 11:217 2 33 VL 3 t 70 as 11:171 6:136 as 220 220 220 64 2 89 65 6:340 5 9:403 66 68 11:400 67 EV/s-1 9:403 30:0 0-0 06 170 69 172 1 74 1 76 2:3 174 1 47 2 04 1 29 212 1 77 1 00 1 13 214 876:1 216 0 63-0 14 3-0 10 876:1 60-0 05 4 3116 5 4 97 8:158 876:1 6-0 09-0 06 62 311 DETALJPLAN BERÖR: JAKOBSTAD KYRKOBY Rnr: 6:136,6:323,6:326,6:327,6:328,6:329,6:331,6:333,6:340,6:342,6:343,6:348,6:349,9:403,11:53,11:81, 11:90,11:171,11:215,11:216,11:217,11:222,11:324,11:367,11:400,11:416,11:417,11:418,11:419,11:420,11:421,11:422,11:423, 11:427,11:435,11:436,11:440,11:470,11:479,12:126,12:188, allmän väg 598:895:2:3. och allmän vattenområden 30:0 och 876:4. GENOM DETALJPLANEN BILDAS: STADSDEL 28 FÅRHOLMEN KVARTER 1-19 SAMT SKYDDS-, REKREATIONS-, SPECIAL-, TRAFIK-, VATTEN- OCH GATUOMRÅDEN. ASEMAKAAVA KOSKEE: PIETARASAAREN KIRKONKYLÄN RN:oita: 6:136,6:323,6:326,6:327,6:328,6:329,6:331,6:333,6:340,6:342,6:343,6:348,6:349,9:403, 11:53,11:81,11:90,11:171,11:215,11:216,11:217,11:222,11:324,11:367,11:400,11:416,11:417,11:418,11:419,11:420,11:421,11:422, 11:423,11:427,11:435,11:436,11:440,11:470,11:479,12:126,12:188, yleistä tietä 598:895:2:3. ja yleisiä vesialueita 30:0 ja 876:4. ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU: KAUP.OSAN 28 LAMMASSAAREN KORTTELIT 1-19 SEKÄ SUOJELU-, VIRKISTYS, ERITYIS-, LIIKENNE-, VESI- JA KATUALUEITA. SKALA / MITTAKAAVA RITARE / PIIRTÄJÄ PLANERARE / SUUNNITTELIJA 1:2000 16.03.2015 KORR./KORJATTU 09.01.2015 JAKOBSTAD PIETARSAARI JYRKI KARJALAINEN BEN GRIEP PEKKA ELOMAA stadsplanearkitekt/asemakaava-arkkitehti 2 2 77 2 63 1 13 3 77 2 34 37 37a 14 25 24 3 11:213 3 5 7 4 8 5 69 5 60 501 6.185 14 9 5 55 10 5 10 12 3 70 23K2 3 12 9 3 2 75 3 23P3 3 94 169 1 48 1 04 218 2 1 2 62 STADEN JAKOBSTADS PLANLÄGGNINGSAVDELNING PIETARSAAREN KAUPUNGIN KAAVOITUSOSASTO