ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009

Samankaltaiset tiedostot
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2011

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2012

Asuntokunnat ja perheet 2007 TIETOISKU 9/2007. Sisällys

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2015

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

Espoon väestö kasvoi yli 3000 hengellä vuonna 2006 TIETOISKU 6/2007 VÄESTÖ Sisällys. Tiivistelmä

Väestörakenne 2018/2019

Väestörakenne 2017/2018

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

Väestö ja perheet 2004 / 2005

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ

Tietoisku 7/2008. Sisällys. Arja Munter skushallin Kehit. tämis- - ja tutkimusryhmä

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

VÄESTÖNMUUTOKSET 2013

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys

VÄESTÖNMUUTOKSET 2007

VIIVOJA YKSINASUVAN MUOTOKUVASTA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Väestörakenne 2016/2017 ja väestönmuutokset 2016

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

A L K U S A N A T. Espoossa Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

TIETOISKU 10/

VÄESTÖNMUUTOKSET 2009

TIETOISKU 9/

TIETOISKU 6/

VÄESTÖNMUUTOKSET 2012

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Perheet ja asuntokunnat

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

VÄESTÖNMUUTOKSET 2014

Espoon väestönmuutokset vuonna 2017

VÄESTÖNMUUTOKSET 2015

VÄESTÖNMUUTOKSET 2008

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2005

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste

TIETOISKU 2/

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2013

Espoon väestönmuutokset vuonna 2018

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2012

VÄESTÖNMUUTOKSET 2011

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

ESPOON VÄESTÖ KASVOI YLI HENGELLÄ VUONNA

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013

Väestön pääasiallinen toiminta - Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA - LOJO % väestöstä - % av befolkningen

ASUNTOKUNTIEN TALOUDELLINEN TAUSTA 2013

Toimintaympäristön tila Espoossa Väestöennusteet. Konserniesikunta, Strategiayksikkö Kaupunkitutkimus TA Oy, Seppo Laakso 24.4.

Perhetilaston perusasioita

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2011

TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 2009

Perheet Venäjänkielisten perheiden määrä ylittänyt suomalais-venäläisten perheiden määrän. Vuosikatsaus

TIETOISKU 7/

Perheet Nuorten kotoa muutto lykkääntynyt. Vuosikatsaus

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

TILASTOKATSAUS 6:2016

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: tammikuu 2012 Sysselsättningsöversikt: januari 2012

Yhdeksän kymmenestä alle kolmevuotiaasta asuu vanhempiensa kanssa

Yhden vanhemman kanssa asuvien lasten osuus kasvaa lapsen iän myötä

Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999

ESPOOLAISTEN ARJEN ONGELMAT

ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on kaksinkertaistunut.

Arjen ongelmat Espoossa

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla

Perheet Uusperheissä pääosin äidin lapsia. Vuosikatsaus

ALKUSANAT. Tilasto- ja tutkimustietoa on laajemmin saatavilla Internet-sivuiltamme

TILASTOKATSAUS 7:2016

Tilastokatsaus 10:2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Ulkomaalaisten perheiden määrä kasvaa, osuus yhä pieni

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

TILASTOKATSAUS 9:2015

Perheet Lapsilla on keskimäärin 2,9 isovanhempaa. Vuosikatsaus

TILASTOKATSAUS 16:2016

Tilastokatsaus 1:2014

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet

Lapsiperheiden vanhemmat aiempaa useammin siviilisäädyltään naimattomia

Tilastokatsaus 11:2012

Väestön pääasiallinen toiminta Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016)

JAKOBSTAD PIETARSAARI

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012

ASUMISTUKIMENOT UUTEEN ENNÄTYKSEEN VUONNA 2018

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2013 / 2014

Transkriptio:

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä lisääntyy Kuva: Petri Lintunen Arja Munter Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusyksikkö 25.9.2009 Espoolaisia oli vuoden 2009 alussa 241 565 ja he muodostivat 105 112 asunto-kunnassa. Espoon asuntokunnissa asui edelleen keskimäärin 2,25 henkilöä. Asuntokunnat lisääntyivät viime vuonna kaikilla suuralueilla. Kasvu oli suurin Suur-Leppävaarassa. Suurimmissa asuntokunnissa asuttiin edelleen Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Pienten eli yhden tai kahden hengen asuntokuntien osuuden kasvu oli pysähtynyt vuoden 2008 aikana, joskin runsas enemmistö, 67 % oli pieniä asuntokuntia. Yleisimpiä pienet asuntokunnat olivat edelleen Suur- Matinkylässä, jossa niiden osuus on 73 %. Vähintään neljän hengen asuntokuntia oli lähes viidennes asuntokunnista. Eniten näitä oli Pohjois- Espoossa. Espoossa asui noin 66 300 perhettä vuoden 2009 alussa. Vuodessa niiden määrä lisääntyi 880:llä, mikä merkitsi 1,3 %:n lisäystä. Lisäys oli edellisvuotta suurempi ja suhteellinenkin kasvu lähentyi koko väestön kasvua. Varsinaisissa lapsiperheissä eli perheissä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, alaikäisten lasten määrä laski hieman edellisen vuoden 1,80 lapsessa 1,79 lapseen perhettä kohti. Yksilapsiset lapsiperheet ovat yleisimpiä Suur-Matinkylässä. Yksinhuoltajaperheitä eli perheitä, joissa oli vähintään yksi alaikäinen lapsi ja vain toinen vanhemmista, oli vuoden vaihteessa 6 155. Lähes joka viides lapsiperhe oli yksinhuoltajaperhe. Täysin suomenkielisten perheiden osuus espoolaisperheistä laski edelleen vuoden 2008 aikana. Perheitä, joissa molemmat tai ainoa aikuinen oli suomenkielinen, on 78,2 % ja perheitä, joissa toinen aikuinen on suomenkielinen, oli 11,9 % espoolaisperheistä. Kahden äidinkielen perheitä Espoossa on noin 12 %, joista suurimmassa osassa kielinä olivat suomi ja ruotsi. Hieman yli 9 % perheistä on kokonaan tai osittain vieraskielisiä. Täysin vieraskielisiä perheitä oli Espoossa hieman enemmän, 5,1 % kuin täysin ruotsinkielisiä. 4,2%.

1. SUUR-MATINKYLÄSSÄ ENITEN YKSIN ASUVIA Espoolaisia oli vuoden 2009 alussa 241 565 ja he muodostivat 105 112 asuntokuntaa. Asuntokunta muodostuu samassa asunnossa asuvista riippumatta perhe- tai sukulaisuussuhteista. Asuntokunnat lisääntyivät vuodessa yli 1 300:lla eli 1,3 %. Espoon asuntokunnissa asui edelleen keskimäärin 2,25 henkilöä. Asuntokuntaa 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Kuva 1. Asuntokunnat suuralueittain v. 1997-2009 Asuntokunnat lisääntyivät viime vuonna kaikilla suuralueilla. Kasvu oli suurin Suur-Leppävaarassa, jossa myös väestönkasvu oli merkittävintä. Alueen asuntokuntien keskikoko ei kuitenkaan ollut muuttunut lisäyksen vuoksi. Vähiten uusia asuntokuntia oli syntynyt Suur-Tapiolaan, jonka väestönkasvu ei kuitenkaan ollut pienin. Näin alueen asuntokuntien keskikoko nousi hieman vuoden 2008 aikana. Suurimmissa asuntokunnissa asuttiin edelleen Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Suur-Matinkylän ja Suur-Tapiolan asuntokunnat ovat keskimäärin Espoon pienimmät. Asuntokuntien keskikoko pysyi yleisesti ennallaan. Suur-Tapiolan lisäksi asuntokuntien keskikoko kasvoi Vanhassa-Espoossa. 2 Asuntokunnat ja perheet 2009/Tietoisku 10/2009

Taulukko 1. Asuntokuntien määrä vuonna 2009 sekä keskikoko 2008 ja 2009 suuralueittain Asunto- Muutos Keskikoko Suuralue kuntia v:sta 2008 2008 2009 1. Suur-Leppävaara 26 741 463 2,22 2,22 2. Suur-Tapiola 19 490 41 2,15 2,16 3. Suur-Matinkylä 16 329 161 2,07 2,07 4. Suur-Espoonlahti 21 028 222 2,35 2,34 5. Suur-Kauklahti 2 673 84 2,51 2,51 6. Vanha-Espoo 15 038 245 2,33 2,35 7. Pohjois-Espoo 3 813 107 2,73 2,72 Koko Espoo 105 112 1 323 2,25 2,25 Pienten eli yhden tai kahden hengen asuntokuntien osuuden kasvu oli pysähtynyt vuoden 2008 aikana, joskin runsas enemmistö, 67 % asuntokunnista koostui korkeintaan kahdesta hengestä. Pienten asuntokuntien osuus oli laskenut eniten Vanhassa-Espoossa, mutta vähenivät myös Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. Yleisimpiä pienet asuntokunnat olivat edelleen Suur-Matinkylässä, jossa niiden osuus on 73 %. Suur-Matinkylän runsaasta16 000 asuntokunnasta yhden hengen asuntokuntia oli 40 %. Seuraavaksi eniten pieniä asuntokuntia on Suur-Tapiolassa ja Suur-Leppävaarassa. Vähiten pieniä asuntokuntia oli pientalovaltaisessa Pohjois-Espoossa. Taulukko 2. Asuntokuntien henkilöluku suuralueittain vuodenvaihteessa 2008/09 (%) Henkilöluku Suuralue 1 2 3 4 5+ Yht. Lkm 1. Suur-Leppävaara 36,0 32,1 13,8 12,2 5,8 100 26 741 2. Suur-Tapiola 36,9 33,6 12,6 12,0 4,9 100 19 490 3. Suur-Matinkylä 40,1 33,3 12,0 10,3 4,3 100 16 329 4. Suur-Espoonlahti 31,4 32,7 14,8 14,6 6,5 100 21 028 5. Suur-Kauklahti 30,3 28,7 14,2 17,5 9,3 100 2 673 6. Vanha-Espoo 33,1 30,8 14,9 14,1 7,0 100 15 038 7. Pohjois-Espoo 24,0 29,6 16,5 17,6 12,2 100 3 813 Koko Espoo 34,9 32,3 13,8 12,9 6,0 100 105 112 Vähintään neljän hengen asuntokuntia oli lähes viidennes asuntokunnista. Eniten vähintään neljän hengen asuntokuntia on Pohjois-Espoossa, jossa niiden osuus on 30 % asuntokunnista. Toiseksi eniten suuria asuntokuntia oli Suur-Kauklahdessa, jossa 27 %:ssa asuntokunnassa oli vähintään neljä henkeä. Alueella suurten asuntokuntien osuus oli jopa kohonnut edellisestä vuodesta. Asuntokunnat ja perheet 2009/Tietoisku 10/2009 3

2. LAPSETTOMIA PAREJA AIKAISEMPAA ENEMMÄN Espoossa asui noin 66 300 perhettä vuoden 2009 alussa. Vuoden 2008 aikana niiden määrä lisääntyi 880:llä, mikä merkitsi 1,3 %:n lisäystä. Lisäys oli edellisvuotta suurempi ja suhteellinenkin kasvu lähentyi koko väestön kasvua. Perhe koostuu yhdessä asuvista henkilöistä, joita yhdistää avioliitto, avoliitto tai vanhempi-lapsi -suhde. Vuodesta 1990 lähtien myös lapsettomat avoparit ovat muodostaneet perheen ja vuodesta 2003 alkaen rekisteröidyt parisuhteet on laskettu perheisiin. Perherakenteessa ei tapahtunut suuria muutoksia, mutta lapsettomien avioparien osuus lisääntyi hieman. Yhden vanhemman perheiden osuus säilyi ennallaan jo toisena vuotena peräkkäin. Taulukko 3. Perheet perhetyypeittäin 2007, 2008 ja 2009, lapset iästä riippumatta 2 007 2008 2009 Perhetyyppi % % % Aviopari, ei lapsia 18 781 29,0 19 086 29,2 19 329 29,2 Avopari, ei lapsia 8 846 13,7 8 940 13,7 9 139 13,8 Aviopari ja lapsia 24 327 37,6 24 389 37,3 24 679 37,2 Avopari ja lapsia 4 444 6,9 4 558 7,0 4 591 6,9 Äiti/isä ja lapsia 8 338 12,9 8 442 12,9 8 555 12,9 Yhteensä 64 736 100 65 415 100 66 293 100,0 Perheissä, joissa oli kotona asuvia lapsia, keskimääräinen lapsiluku oli edelleen 1,8 lasta. Keskimääräinen kotona asuvien lasten määrä on suurin Pohjois-Espoossa ja pienin Suur- Matinkylässä. Näitä perheitä on eniten Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa, joissa niiden osuus on lähes kaksi kolmasosaa perheistä. Lapsettomia perheitä puolestaan on eniten Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä, joissa niiden osuus lähenee jo puolta perheistä. Taulukko 4. Perheiden jakautuma (%) lasten lukumäärän mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa 2008/09 (kaikki lapset iästä riippumatta) Perheitä, joissa lapsia Lapsia/perhe, joissa lapsia Lasten lukumäärä Suuralue 0 1 2 3 4+ Yht. % 1. Suur-Leppävaara 44,1 24,3 22,5 7,1 2,0 100 55,9 1,78 2. Suur-Tapiola 47,2 22,4 22,5 6,8 1,1 100 52,8 1,75 3. Suur-Matinkylä 47,4 24,4 20,7 6,1 1,5 100 52,6 1,72 4. Suur-Espoonlahti 40,9 24,6 24,6 8,0 2,0 100 59,1 1,80 5. Suur-Kauklahti 33,8 24,9 27,7 10,8 2,9 100 66,2 1,90 6. Vanha-Espoo 38,8 25,8 24,4 8,4 2,6 100 61,2 1,82 7. Pohjois-Espoo 34,5 23,3 26,1 11,5 4,5 100 65,5 2,02 Koko Espoo 42,9 24,2 23,2 7,6 2,0 100 57,1 1,80 Perheet, lkm 28 468 16 060 15 412 5 025 1 327 66 292 37 824 Joka kymmenennessä espoolaisperheessä oli vähintään kolme kotona asuvaa lasta. Tällaiset perheet olivat tavallisimpia Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Suhteellisesti vähiten niitä oli Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä. 4 Asuntokunnat ja perheet 2009/Tietoisku 10/2009

3. VIIDENNES LAPSIPERHEISTÄ YKSINHUOLTAJAPERHEITÄ Varsinaisissa lapsiperheissä eli perheissä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi, alaikäisten lasten määrä laski hieman edellisen vuoden 1,80 lapsessa 1,79 lapseen perhettä kohti. Yksilapsiset lapsiperheet ovat yleisimpiä Suur-Matinkylässä, jossa niitä on 44 % lapsiperheistä. Harvinaisinta yksilapsisuus on Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa. Lapsiperheitä on Espoossa noin 31 300 ja yli 5 000 perheessä on vähintään kolme alaikäistä lasta. Vähintään kolmilapsiset lapsiperheet ovat tavallisimpia Pohjois-Espoossa, jossa lähes joka neljännessä lapsiperheessä on ainakin kolme alaikäistä lasta. Toiseksi yleisimpiä vähintään kolmilapsiset lapsiperheet ovat Suur-Kauklahdessa, jossa niiden osuus on viidennes kaikista lapsiperheistä. Monilapsisuus on harvinaisinta Suur-Matinkylässä ja Suur-Tapiolassa. Taulukko 5. Lapsiperheiden jakautuma (%) suuralueittain alaikäisten lasten määrän mukaan vuodenvaihteessa 2008/09 Alaikäisten lasten (0-17v) lukumäärä Alaikäisiä Lapsia Suuralue 1 2 3 4+ Yht. lapsia/ (kaikki)/ perhe perhe 1. Suur-Leppävaara 42,9 41,4 12,3 3,4 100 1,78 1,90 2. Suur-Tapiola 41,8 44,0 12,3 2,0 100 1,75 1,89 3. Suur-Matinkylä 44,3 41,5 11,4 2,8 100 1,74 1,85 4. Suur-Espoonlahti 41,1 42,9 12,7 3,3 100 1,79 1,93 5. Suur-Kauklahti 36,8 43,2 15,8 4,2 100 1,90 2,02 6. Vanha-Espoo 42,1 40,9 12,9 4,1 100 1,81 1,93 7. Pohjois-Espoo 35,3 41,0 17,4 6,4 100 2,01 2,13 Koko Espoo 41,8 42,1 12,8 3,4 100 1,79 1,92 Lkm 13 089 13 195 3 997 1 056 31 337 Yksinhuoltajaperheitä eli perheitä, joissa oli vähintään yksi alaikäinen lapsi ja vain toinen vanhemmista, oli vuoden vaihteessa 6 155. Lähes joka viides lapsiperhe oli yksinhuoltajaperhe. Osuus on hieman laskenut edellisestä vuodesta. Taulukko 6. Yksinhuoltajaperheet ja niiden osuus lapsiperheistä suuralueittain vuodenvaihteessa 2008/09 Lapsiperheitä Yksinhuoltaja Yksinhuoltaja perheitä Suuralue Lkm perheitä lapsiperheistä Lkm % 1. Suur-Leppävaara 7 774 1 534 19,7 2. Suur-Tapiola 4 977 870 17,5 3. Suur-Matinkylä 3 944 936 23,7 4. Suur-Espoonlahti 6 887 1 354 19,7 5. Suur-Kauklahti 1 059 190 17,9 6. Vanha-Espoo 5 047 1 019 20,2 7. Pohjois-Espoo 1 648 252 15,3 Koko Espoo 31 336 6 155 19,6 Suurin yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on Suur-Matinkylässä, jossa lähes joka neljäs lapsiperhe on yksinhuoltajaperhe. Suur-Leppävaarassa, Suur-Espoonlahdessa ja Vanha-Espoossa yksinhuoltajaperheitä on noin viidennes lapsiperheistä. Vähiten yksinhuoltajia on Pohjois-Espoossa ja Suur-Kauklahdessa. Asuntokunnat ja perheet 2009/Tietoisku 10/2009 5

Kuva 2. Vähintään 3 lapsisten perheiden osuus lapsiperheistä vuodenvaihteessa 2008/09. (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja väh. 3 lapsisten perheiden määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa alue merkitty karttaan valkoisella värillä.) 6 Asuntokunnat ja perheet 2009/Tietoisku 10/2009

4. KIELIKIRJO PERHEISSÄ LISÄÄNTYY Täysin suomenkielisten perheiden osuus espoolaisperheistä laski edelleen vuoden 2008 aikana. Perheitä, joissa molemmat tai ainoa aikuinen on suomenkielinen, on 78,2 % ja perheitä, joissa toinen aikuinen on suomenkielinen, on 11,9 % espoolaisperheistä. Kahden äidinkielen perheitä Espoossa on noin 12 %, joista suurimmassa osassa kielinä olivat suomi ja ruotsi. Hieman yli 9 % perheistä on kokonaan tai osittain vieraskielisiä. Taulukko 7. Perheet vanhempien / vanhemman äidinkielen mukaan 2005-09 Vanhempien/ vanhemman äidinkieli 2005 2006 2007 2008 2009 Molemm. suomenkielisiä 69,1 68,8 68,4 67,5 67,5 Molemm. ruotsinkielisiä 3,6 3,6 3,5 3,3 3,3 Molemm. muunkielisiä 2,7 3,0 3,3 3,9 3,9 Suomenk. ja ruotsink. 7,6 7,6 7,5 7,4 7,4 Suomenk. ja muunkielinen 3,7 3,9 4,1 4,5 4,5 Ruotsink. ja muunkielinen 0,3 0,3 0,3 0,4 0,4 Ainoa huoltaja suomenk. 11,1 11,0 10,9 10,7 10,7 Ainoa huoltaja ruotsink. 1,1 0,9 0,9 0,9 0,9 Ainoa huoltaja muunk. 0,9 1,0 1,1 1,2 1,2 Yhteensä 100 100 100 100 100 Lkm 63 062 63 989 64 736 65 415 66 293 Asuntokunnat ja perheet 2009/Tietoisku 10/2009 7

Sammanfattning Antalet Esbobor i början av 2009 var 241 565, och antalet hushåll var 105 112. Hushållens genomsnittliga storlek är fortfarande 2,25 personer. Antalet hushåll ökade i alla storområden under fjolåret. Störst var ökningen i Stor-Alberga, där också befolkningstillväxten var störst. De största hushållen fanns fortfarande i Norra Esbo och Stor-Köklax. Ökningen av andelen små hushåll, dvs. hushåll bestående av en eller två personer, stagnerade under 2008 trots att en dryg majoritet, 67 % av hushållen består av högst två personer. Mest små hushåll finns det fortfarande i Stor-Mattby, där de utgör 73 % av alla hushåll. Av drygt 16 000 hushåll i Stor-Mattby är 40 % enpersonshushåll. Nästan en femtedel av hushållen består av minst fyra personer. Sådana hushåll finns mest i Norra Esbo, där de utgör 30 % av alla hushåll. I Esbo fanns cirka 66 300 familjer i början av 2009. Under året ökade antalet med 880, vilket innebär en ökning på 1,3 %. Ökningen var större än året innan och också den relativa tillväxten närmade sig tillväxten bland hela befolkningen. I de egentliga barnfamiljerna, dvs. i familjer med minst ett minderårigt barn, minskade antalet minderåriga barn en aning från föregående år från 1,80 barn till 1,79 barn per familj. Enbarnsfamiljer är vanligast i Stor-Mattby. Minst enbarnsfamiljer finns i Stor-Köklax och Norra Esbo. Antalet ensamförälderfamiljer, dvs. familjer med minst ett minderårigt barn och endast en förälder, var 6 155 vid årsskiftet. Nästan var femte barnfamilj är en ensamförälderfamilj. Antalet har minskat en aning från föregående år. Andelen ensamförälderfamiljer var störst i Stor-Mattby, där nästan var fjärde barnfamilj var ensamförälderfamilj. Andelen helt finskspråkiga familjer av alla familjer i Esbo minskade fortsättningsvis under 2008. Av alla familjer i Esbo var 78,2 % familjer i vilka båda föräldrarna eller den enda föräldern är finskspråkig och 11,9 % familjer i vilken bara den ena föräldern är finskspråkig. Familjer med två modersmål utgjorde 12 % av alla familjer i Esbo. Språken i majoriteten av familjerna var finska och svenska. Drygt 9 % av familjerna har antingen helt eller delvis något annat språk som modersmål. Andelen familjer med enbart främmande språk som modersmål var 5,1 %, dvs. en aning större än andelen familjer med svenska som modersmål, 4,2 %. Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: www.espoo.fi/tieto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö PL 12, 02070 ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) 8162 2309 ISSN 1239-9752 Lisätietoja: Arja Munter, puh. 816 22317 Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Espoon kaupunki etunimi.sukunimi@espoo.fi www.aluesarjat.fi Espoo intranet Essi omat työkalut Verkkotilastopalvelu