KULUTTAJIEN ENERGIANEUVONNAN KEHITTÄMINEN Raportti hankkeiden toteutuksesta vuosina 2010 2011 Kuluttajien energianeuvonnan koordinointi 2010 2011 (TEM/2676/05.05.03/2009) Kuluttajien energianeuvontajärjestelmä (TEM/3082/05.05.03/2010) Motiva Oy Maaliskuu 2012
1 (21) Yhteenveto Motiva on koordinoinut vuosina 2010 2011 yhteensä 24 kuluttajien energianeuvonnan pilothanketta työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Pilothankkeiden tavoitteena oli kerätä kokemuksia erilaisten toimijoiden tavoista toteuttaa kuluttajille suunnattua energianeuvontaa eri puolilla Suomea. Energianeuvontaa pilotoinneissa hankkeissa tavoitettiin suoraan kaikkiaan noin 129 000 henkilöä. Eniten neuvontaa annettiin kohdennetuissa tilaisuuksissa, lisäksi erilaiset neuvontaklinikat ja -pisteet tavoittivat kuluttajat. Välillisesti arvioidaan saavutetun samansuuruinen määrä kuluttajia kuin suoraan eli yhteensä noin 250 000. Hankkeiden kokemusten perusteella voidaan todeta, että energianeuvonta kiinnostaa etenkin uudis- ja korjausrakentajia. Energianeuvonnan pilotointivaiheesta toteutettiin ulkopuolinen arviointi, joka tarjoaa hyödyllistä lisätietoa järjestelmän kehittämiseen. Siinä kiinnitettiin huomiota muun muassa toiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa käytettävien työkalujen kehittämiseen, neuvontajärjestelmän alueelliseen tavoittavuuteen sekä neuvonnan kohdistumiseen kuluttajalle merkityksellisessä tilanteessa. Näitä kokemuksia hyödynnetään koordinoidun kuluttajien energianeuvontajärjestelmän kehitystyössä. Järjestelmän kehitystyö käynnistyi vuoden 2010 alussa. Kuluttajien energianeuvontajärjestelmä koostuu kuudesta osaprojektista: WWW, puhelin- ja sähköpostineuvonta; Neuvontatyö kentällä; Neuvojien työkalut, koulutus ja laadunvarmistus; Viestintä ja markkinointi; Seuranta ja arviointi sekä Toiminnan koordinointi ja verkottaminen. Toiminnan keskeisin tiedonjakopaikka on kehitettävä www-portaali, joka on vahvasti linkitetty muihin palveluihin ja www-portaaleihin. Portaalin vaatimusmäärittely käynnistettiin keväällä 2011 työpajatyöskentelyllä ja kuluttajakyselyllä. Neuvojille suunnattavan koulutuksen sisällön ja toimintamallin suunnittelu käynnistyi 2011 ja pilotkoulutukset toteutetaan alkuvuonna 2012. Lisätietoja toteutetuista pilothankkeista, neuvonnan arvioinnista sekä käynnissä olevasta kehitystyöstä löytyy hankkeen verkkosivuilta: www.kuluttajienenergianeuvonta.fi.
2 (21) Johdanto Kuluttajille suunnatun energianeuvonnan toteutus on osa ilmasto- ja energiastrategian, kuluttajapoliittisen ohjelman ja valtioneuvoston energiatehokkuutta koskevan periaatepäätöksen sekä Sitran organisoimana valmistellun energianeuvontamallin (Energianeuvonnan järjestäminen Suomessa. Sitran selvityksiä 7.6.2009. Toim. Pirkko Kasanen, Koordinet Oy) toteutusta. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa toiminnan toteutuksesta yhteistyössä muiden ministeriöiden ja Sitran kanssa ja Motiva Oy toimii käytännön koordinaattorina. Työn tavoitteena on, että kuluttajat saavat luotettavaa energianeuvontaa, jota antavat eri toimijat ja että kuluttajat osaavat ryhtyä toimenpiteisiin neuvonnan perusteella. Laajempana tavoitteena on aikaansaada neuvonnan kautta energian käytön tehostumista ja uusiutuvan energian käytön lisääntymistä, joilla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä. Kuluttajille suunnattu energianeuvonta sisältää uudis- ja korjausrakentamiseen, lämmitysjärjestelmien valintaan, asumiseen, laitteiden ja muiden tuotteiden valintaan ja liikkumiseen liittyvä asioita. Energianeuvonta voi olla henkilökohtaista tai esim. tietylle kohderyhmälle suunnattua. Neuvontatapana voi olla esim. www, puhelin, sähköposti, tapaaminen, seminaari. Oikein kohdistettu ja ajoitettu viestintä tukee neuvontaa. Tämä raportti sisältää sekä 30.11.2011 päättyneen Kuluttajien energianeuvonnan koordinointi - hankkeen (TEM/2676/05.05.03/2009) että vuoden 2012 loppuun asti käynnissä olevan Kuluttajien energianeuvontajärjestelmä (TEM/3082/05.05.03/2010) -hankkeen tilanteen raportoinnin vuoden 2011 osalta. Raportti on suunnattu rahoittajalle kuvaten toimintoja erityisesti koordinaation kannalta. Osassa I raportoidaan ensiksi mainitun hankkeen tulokset ja osassa II energianeuvontajärjestelmän kehittämiseen liittyvät toimenpiteet. Monet toiminnot (kuten pilothankkeille suunnatut verkottumistilaisuudet, koordinaation ohjausryhmän kokoukset, viestintätoimet jne.) palvelevat sekä hankkeiden koordinointia että energianeuvontajärjestelmän kehittämistä ja näihin liittyvät toimenpiteet on kokonaisuudessaan raportoitu osassa I. Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuudesta on tehty ulkopuolinen arviointi (Kuluttajien energianeuvontaprojekti: arviointi: Pirkko Kasanen 7.12.2011). Arvioinnissa esitettyjä näkemyksiä on koottu raportoitujen toimenpiteiden jälkeen. Yksityiskohtaisemmin eri tilaisuudet, tapaamiset ja
3 (21) ohjausryhmien kokoukset on koottu liitteen 1 tilaisuuksien ja tapahtumien yhteenvetoon. Lisätietoja kuluttajien energianeuvonnasta löytyy www.kuluttajienenergianeuvonta.fi.
4 (21) Sisällysluettelo Yhteenveto... 1 Johdanto... 2 Sisällysluettelo... 4 OSA I Kuluttajien energianeuvonnan kokeiluhankkeiden koordinointi 2010 2011... 5 1.1. Ohjausryhmän toiminta ja muu hallinnonalojen välinen yhteistyö... 5 1.2. Hallinnointi ja laskutus... 6 1.3. Hankkeiden toteutuksen tuki... 7 1.4. Viestintä energianeuvonnasta... 9 1.5. Toimijoille järjestetyt yhdyshenkilötapaamiset ja vuosipäivät... 10 1.6. Kansainvälinen yhteistyö ja muut tehtävät... 11 1.7. Toiminnan arviointi ja neuvonnan kehittäminen Sitra mallin mukaisesti... 13 OSA II Kuluttajien energianeuvontajärjestelmän kehittäminen 2011... 16 2.1 www portaali, puhelin ja sähköpostineuvonta... 17 2.2 Neuvontatyö kentällä... 17 2.3 Neuvojien työkalut, koulutus ja laadunvarmistus... 18 2.4 Viestintä ja markkinointi... 19 2.5 Seuranta ja arviointi... 19 2.6 Toiminnan koordinointi ja verkottaminen... 20
5 (21) OSA I - Kuluttajien energianeuvonnan kokeiluhankkeiden koordinointi 2010 2011 Tässä osassa raportoidaan ensi sijassa vuosina 2010 2011 toteutettu Kuluttajien energianeuvonnan koordinointi -hanke (TEM/2676/05.05.03/2009). Hankkeen tavoitteena oli tarjota työ- ja elinkeinoministeriölle koordinointipalveluja neuvontahankkeiden käynnistämisessä, ohjauksessa, niiden välisen yhteistyön ja tiedonsiirron lisäämisessä, toiminnan seurannassa ja vaikutusten arvioinnissa. Tavoitteena on, että kuluttajille suunnattua laadukasta ja luotettavaa energianeuvontaa voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti olemassa olevia toimijoita hyödyntäen. Lisäksi hanke tuotti valmiuksia ja toimintatapoja, joilla edistetään hahmotellun valtakunnallisen koordinoidun energianeuvontamallin toteutumista. 1.1. Ohjausryhmän toiminta ja muu hallinnonalojen välinen yhteistyö Kuluttajien energianeuvonnan koordinointia ja kehittämistä on tehty kiinteässä yhteistyössä rahoittajan kanssa. Koordinoinnin ja kehittämisen tukena toimii ohjausryhmä, jonka puheenjohtaja on työ- ja elinkeinoministeriöstä. Ohjausryhmässä ovat työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi edustettuna ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Opetushallitus, SITRA, Suomen Kuntaliitto ja Motiva Oy. Ohjausryhmä toimii sekä Kuluttajien energianeuvonnan koordinointi -hankkeen että Kuluttajien energianeuvontajärjestelmä -hankkeen toteutuksen tukena. Ohjausryhmän kokouksia järjestettiin 2010 2011 yhteensä kahdeksan (vuonna 2011 neljä kokousta ja vuonna 2010 neljä kokousta). Kokousten välillä tietoja hankkeiden etenemisestä toimitettiin ohjausryhmälle sekä sähköpostitse, puhelimitse että uutiskirjeiden välityksellä. Motiva valmisteli ja dokumentoi kokoukset sekä tuotti materiaalia ohjausryhmän käyttöön. Ohjausryhmän päätehtäviä olivat neuvonnan pilothankkeiden valintaan osallistuminen ja neuvonnan seuranta sekä osallistuminen kuluttajien energianeuvontajärjestelmän kehittämiseen. Motivan edustajat olivat aktiivisesti mukana myös Liikkumisen ohjauksen neuvonnan (LVM, Liikennevirasto) sekä Korjausrakentamisen neuvonnan (YM) verkostoissa ja tekivät yhteistyötä ja tiedonvaihtoa ko. neuvontojen koordinointien kanssa. Energianeuvonnassa pidettiin mm. alustukset Korjausneuvonnan vuosipäivillä 2010 ja 2011 sekä Liikkumisen ohjauksen LIVE - verkoston tilaisuudessa 2011.
6 (21) Arviointi Kuluttajien energianeuvonta -hankkeen arvioinnissa ohjausryhmän keskustelevaa ilmapiiriä kiitettiin. Eri alojen näkemykset voitiin tuoda esille riippumatta rahoitusosuudesta tai sen puutteesta. Hallinnonalojen välinen yhteistyö on tiivistynyt ja parantunut vuosien varrella. Ohjausryhmää pidettiin hyvänä joukkueena, jossa ollaan mielellään mukana. 1.2. Hallinnointi ja laskutus Hankkeet raportoivat Motivalle kahdesti vuodessa. Motiva tuotti hankkeiden raportointia, hallinnointia ja laskutusta varten hankekohtaiset kustannusraporttipohjat, raportointi- ja laskutusohjeet sekä raporttipohjat myös neuvonta- ja viestintätoimien raportointiin. Raportoinnissa kerättiin alusta asti myös erityisiä huomioita sekä kehitysajatuksia toiminnan jatkoa ajatellen. Motiva tarjosi hankkeille myös neuvontaa etenkin kustannusraportoinnissa. Motiva laati rahoittajalle yhteenvedot kaikkien hankkeiden neuvonta- ja viestintätoimista sekä koko hankkeen kustannuksista. Havaintoja pilothankkeiden toiminnasta sekä hankkeiden arvioinnista on koottu tämän raportin kohtaan 1.7, lisätietoja löytyy myös hankkeen arviointiraportista, joka löytyy hankkeen verkkosivuilta (www.kuluttajienenergianeuvonta.fi). Arviointi Hallinnointiin oltiin pääosin tyytyväisiä: raportointimenettelyä kiitettiin hyödylliseksi: projektin toteuttajatkin tulivat keränneeksi projektin kannalta hyödyllistä tietoa. Raportointipohjiin oli helppo tuottaa tekstiä, tosin viestintää koskeva raporttipohja oli teknisesti hankala täyttää, vaikka asiasisältö olikin hyvä. Raportoinnin joustavuutta kiiteltiin arvioinnissa jopa esimerkilliseksi: eräs vastaaja on käyttänyt tätä hyvänä esimerkkinä projektitoiminnassaan.
7 (21) 1.3. Hankkeiden toteutuksen tuki Kuluttajien energianeuvontahankkeita käynnistyi kahden hankehaun tuloksena vuosien 2010 2011 aikana yhteensä 24: vuoden 2010 alussa 14 ja vuoden 2011 alussa 10 hanketta. Vuoden 2009 lopulla olleeseen hankehakuun saatiin 58 kpl hakemuksia haettavan rahoitusmäärän ollessa noin 9 milj. euroa. Hankkeita käynnistettiin 14 kpl, joita TEM rahoitti 1,345 milj. euroa (sisältäen koordinaation 0,35 milj. euroa) ja Sitra 0,55 milj. euroa. Rahoitetut hankkeet on esitetty liitteessä 2. Lisäksi Motiva tilasi TTS:ltä alihankintana kodinkoneliikkeiden myyjille suunnatun koulutuskonseptin kehittämisen. Mallia testattiin pilotvaiheessa Veikon Kone Oy:n myyjien koulutuksessa. Koulutuskonseptia tullaan jatkossa hyödyntämään koordinoidun järjestelmän kehittämisessä. Hankkeita kannustettiin perustamaan oma alueellinen ohjausryhmä, jonka kokouksiin Motivan / koordinaation edustajat osallistuivat. Yhteensä ohjausryhmien kokouksia järjestettiin 36 vuosien 2010 2011 aikana. Motivan edustajat olivat mukana myös useissa muissa tapaamisissa sekä hankkeiden järjestämissä tilaisuuksissa, seminaareissa ja työpajoissa, ja he ovat osallistuneet hankkeiden tulosten kommentointiin. Hankkeita on mm. kannustettu yhteistyöhön keskenään sekä muistutettu yhteisen ilmeen/logon käytöstä viestinnässä. Hankkeet tarvitsivat viestintämateriaalia toimintansa tueksi ja he hyödynsivät aktiivisesti mahdollisuutta tilata Motivan ja yhteistyökumppaneiden julkaisuja; julkaisut toimitettiin pääasiassa vuoden 2010 alkupuolella, mutta myös vuosien 2010 2011 aikana toimitettiin useita lisätilauksia. Hankkeita informoitiin myös Motivan ja yhteistyökumppaneiden uusista julkaisuista. Vuosina 2010 2011 hankkeet tilasivat julkaisuja yhteensä 35 538 kpl. Suosituimmat julkaisut olivat Rakentamismääräykset esite (6 039 kpl), Hyvästit hehkulampuille lamppujen valintaopas (3 429 kpl) sekä Nuukaset ja Tuhlarit esite (3 387 kpl). Toimijoista Valonia / Turun kaupunki tilasi esitteitä eniten (5 228 kpl). Yhteisten materiaalien, raportoinnin sekä viestinnän ja verkottumisen helpottamiseksi Motiva hankki vuonna 2010 hankkeiden käyttöön Meltwater-tiedostojakopalvelun. Palvelu otettiin käyttöön toukokuussa 2010 ja hankkeiden yhteyshenkilöille järjestettiin käyttöönottokoulutus sekä tarjottiin opastusta puhelimitse. Projektin aikana Meltwater-alustalle vietiin kaikki koordinaation tuottamat raportointi- ja viestintäaineistot, sekä hankkeiden tapahtumat. Hankkeiden edellytettiin vievän
8 (21) raportointimateriaalinsa suoraan Meltwater-alustalle. Projektin aikana Meltwater-alustaa hyödynsi aktiivisesti vain osa hankkeista, osa ei ottanut palvelua lainkaan käyttöön. Projektin aikana pilothankkeisiin pidettiin yhteyttä puhelimitse, sähköpostitse, tapaamisin sekä uutiskirjeiden välityksellä. Uutiskirjeissä kerrottiin mm. tulevista tapahtumista ja verkottumistilaisuuksista, raportoinnin aikatauluista, käynnissä olevista kartoituksista sekä muista ajankohtaisista asioista. Hankkeita kannustettiin antamaan palautetta koordinaatiolle. Uutiskirjeitä lähetettiin vuosina 2010 2011 yhteensä kahdeksan. Uutiskirjejakelussa olivat mukana hankkeiden yhdyshenkilöt, niiden ohjausryhmät sekä koordinaation laajennettu ohjausryhmä, lisäksi pilothankkeet saivat tilata uutiskirjeen lähetettäväksi sidosryhmilleen. Arviointi Eniten parhaita pisteitä ovat saaneet toimintaan liittyvät asiat, kuten tuen saanti pyydettäessä ja osallistuminen tilaisuuksiin. Osallistuminen on toisaalta kerännyt myös eniten alhaisia pisteitä. Vähiten parhaita pisteitä sai prosessiasia, koordinaation tarjoama ohjeistus. Viestintään liittyvien yhteisten pelisääntöjen arvostus näkyy korkeina keskiarvoina. Nopeasti käynnistyneet hankkeet eivät ole ehtineet kysellä tukea, mutta olisivat kaivanneet yhteisiä materiaaleja jo alusta asti. Toisaalta kokeneimmat toimijat eivät koe kaivanneensa ohjausta, vaikka koordinaatiota kiittävätkin. Erään hankkeen edustaja kiitteli ohjausryhmän kokouksissa saatua palautetta hyödylliseksi. Toisaalta tulee esiin, että koordinaation edustajat eivät ole ehtineet osallistua odotetussa määrin hankkeiden tapahtumiin. Odotukset olivat osin epärealistia, ajatellen hankkeiden ja niiden järjestämien tapahtumien määrää. Haastatellut ohjausryhmän edustajat puolestaan toteavat, että on ollut mahdotonta ehtiä mukaan siinä määrin kuin oli suunniteltu. Haastatteluissa kaivattiin koordinaatiolta jopa nykyistä tiukempaa ohjausta. Kuluttajien energianeuvontahankkeen arvioinnissa todettiinkin, että Meltwater -alusta koettiin liian vaikeaksi eikä siitä saatu oletettua hyötyä. Yhdyshenkilöt kokivat paremmaksi hyödyntää tiedostojen jakamisessa normaalia internetpalvelua.
9 (21) Haastatteluissa yleensä kiitellään Motivan materiaaleja, mutta yleistä on myös kritiikki painotuotteiden maksullisuutta kohtaan. Joitakin kaivattuja materiaaleja on jouduttu odottamaan tai niitä on puuttunut (Energiaekspertin työkirja tuli esille). 1.4. Viestintä energianeuvonnasta Pilothankkeiden tavoitteena on ollut kerätä kokemuksia ja käytäntöjä erilaisista neuvontatavoista, kuten myös erilaisista tavoista viestiä neuvonnasta. Viestintävastuu oli hankkeilla eikä keskitettyä ohjeistusta viestinnästä tehty syksyllä 2010 tuotettua ilmettä/logoa lukuun ottamatta. Kuluttajaneuvonnan hankkeiden käyttöön tuotettiin yhteinen ilme/logo (suomi, ruotsi, englanti) ja sen käyttöä täsmennettiin graafisella ohjeistuksella. Neuvonnan peruslogot eri muodoissaan vietiin Meltwater -hankealustalle hankkeiden hyödynnettäväksi. Kuluttajien energianeuvonta hankkeista sekä neuvontajärjestelmän kehittämisestä on viestitty niin Motivan omissa viestintäkanavissa kuin muissakin medioissa. Verkko-osoite www.kuluttajienenergianeuvonta.fi on ohjannut kävijät Motivan sivustolle, jonne on koottu tietoa sekä neuvontahankkeista (mm. projektikohtaiset sivut) sekä neuvontajärjestelmän kehittämisestä. Aineistot on tuotettu myös ruotsinkielellä ja osin englanniksi. Kuluttajaneuvonnan käyttöön on varattu myös muita verkko-osoitteita mm. www.kysyenergiasta.fi, www.neuvoja.fi, www.eneuvonta.fi, www.e-neuvonta.fi (sekä niiden eri päätteet:.net,.com,.info jne.), koska nyt käytössä oleva www.kuluttajienenergianeuvonta.fi ei ole paras mahdollinen kuluttajille suunnattuun viestintään. Kaikki edellä mainitut osoitteet ohjaavat nyt samaan paikkaan (www.kuluttajienenergianeuvonta.fi) ja ne ohjataan tulevaan kuluttajien energianeuvonnan wwwportaaliin sen valmistuttua. MotivaXpress -lehdessä julkaistiin 2010 2011 yhteensä kahdeksan artikkelikokonaisuutta liittyen kuluttajien energianeuvontaan. Lehdessä uutisoitiin käynnissä olevat hankehaut sekä niiden tulokset, esiteltiin käynnistyneitä neuvontahankkeita sekä kerrottiin neuvontajärjestelmän kehittämisen etenemisestä. Tiedotteita ja uutiskirjeitä lähetettiin vuosien aikana yhteensä 10. Hankkeille suunnatusta uutiskirjeestä muokattiin vuonna 2011 erityisesti ulkoiseen viestintään suunnattu versio.
10 (21) Kuluttajien energianeuvonta nostettiin esiin useissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Koordinaation edustajat pitivät 2010 2011 yhteensä 18 puheenvuoroa eri energia-, kunta- sekä kuluttajatilaisuuksissa. Kuluttajaneuvonnan oma osasto toteutettiin ensimmäisen kerran vuoden 2011 Oma Koti messuilla Helsingissä: mukana oli myös neuvontahankkeiden edustajia (Ilmastoinfo ja Kiinteistöliitto). Arviointi Vapaamuotoisissa vastauksissa kiitellään ylipäätään Motivan harjoittamaa tiedottamista hankkeisiin päin, samoin viestinnän ohjeistusta ja hankekohtaista viestintäapua. Haastatteluissa mainitaan myös uutiskirje myönteiseen sävyyn. Viestinnän tueksi kaivataan lisää julkaisuja ja työkaluja, esimerkiksi erilaisia laskureita. Viestinnän yhteisiä ohjeita ja visuaalista ilmettä olisivat jotkut vastaajista kaivanneet jo heti pilothankkeiden käynnistyessä. Myös haastatteluissa tuotiin vahvasti esiin yhteisen ilmeen, jopa brändäyksen, tarve ja se, että sitä olisi kaivattu jo aikaisemmin. Tämän asian kiireellisyydestä ja priorisoinnista oli erimielisyyttä ohjausryhmän sisälläkin. 1.5. Toimijoille järjestetyt yhdyshenkilötapaamiset ja vuosipäivät Hankkeiden yhdyshenkilöille järjestettiin 2010 2011 yhteensä neljä verkottumistilaisuutta, joiden tavoitteena oli tarjota osallistujille kouluttautumis- ja verkottumismahdollisuuksia. Pääsääntöisesti tilaisuuksiin osallistui edustaja kustakin pilothankkeesta. Tilaisuuksien ohjelmassa oli sekä tietoa hankkeiden toteutuksen tueksi että ajankohtaista tietoa energianeuvontaan ja neuvonnan työkaluihin liittyen. Toteutetuista tilaisuuksista kerättiin palautetta. Verkostoitumistilaisuuksien palautteen keskiarvo oli 3,10 asteikolla 1 (heikko) 4 (kiitettävä). Tilaisuuksien tärkeimmäksi anniksi nähtiin mahdollisuus tavata muissa hankkeissa toimivia ja käydä keskustelua yhteisesti kiinnostavista aiheista sekä mahdollisuus saada koottua tietoa sekä käynnissä olevista hankkeista että tukea hankkeiden toteutukseen. Aikaa ja mahdollisuuksia kunnon verkottumiseen kaivattiin lisää samoin aikaa keskustelulle ja kysymyksille.
11 (21) Kuluttajien energianeuvonnan vuosipäivä 2010 ja 2011 Kuluttajien energianeuvonnan ensimmäinen vuosipäivä järjestettiin 18.11.2010, tilaisuudessa oli osallistujia 85. Päivän tavoite oli kertoa käynnissä olevista hankkeista, avata keskustelua kuluttajien energianeuvonnasta ja koota aiheista kiinnostuneet tahot yhteen. Tilaisuus järjestettiin heti Korjausneuvonnan vuosipäivän jälkeen. Tilaisuudesta kerätyn sähköisen palautteen mukaan yleisarvosana tilaisuudesta oli 3,10 asteikolla 1 (heikko) 4 (kiitettävä). Tilaisuuteen osallistuneet pitivät tapahtumaa erittäin tarpeellisena ja hyödyllisenä katsauksena eri puolilla tehtävään neuvontatyöhön. Tilaisuudelta kaivattiin enemmän mahdollisuuksia verkottua sekä jatkossa enemmän tietoa käytännön neuvontatyöstä. Vuoden 2011 vuosipäivä järjestettiin 24.11. Tilaisuudessa esiteltiin pilothankkeiden ja hankkeista tehdyn arvioinnin tuloksia sekä tulevan neuvontajärjestelmän periaatteita. Tilaisuus järjestettiin vastaavasti kuin edellisenä vuonna heti Korjausneuvonnan vuosipäivän jälkeen ja energianeuvonnan tilaisuuteen kutsuttiin myös korjausneuvojia. Tilaisuudessa oli osallistujia 114. Tilaisuudesta kerätyn sähköisen palautteen mukaan yleisarvosana oli 3,13 asteikolla 1 (heikko) 4 (kiitettävä). Tilaisuus oli osallistujien mielestä mielenkiintoinen ja kokosi hyvin tietoa käynnissä olevasta neuvonnasta. Paneelikeskustelu koettiin toimivaksi ja kiinnostavaksi. Verkostoitumiselle kaivattiin vielä enemmän aikaa esim. iltatilaisuutena. Arviointi Arvioinnin mukaan verkottumiseen kaivattiin tilaisuuksissa lisää mahdollisuuksia, vaikka toisaalta tarjottujakaan mahdollisuuksia ei ole innokkaasti hyödynnetty. Kysymyksille ja keskustelulle toivottiin enemmän aikaa. Haastatteluissa kiiteltiin yhteisiä tapaamisia ja kommentoitiin tilaisuuksien ohjelmaa: tilaisuudet voisivat painottua konkreettiseen koulutukseen ja uuden tutkimustiedon esittelyyn. 1.6. Kansainvälinen yhteistyö ja muut tehtävät Muihin tehtäviin sisältyi mm. energianeuvonnan kansainvälisen tilanteen seuraaminen ja kansainvälinen yhteistyö sekä yhteistyö muihin neuvontaa tekeviin ja edistäviin toimijoihin tarkoituksenmukaisessa laajuudessa.
12 (21) Motiva toteutti 27. 28.9.2010 Helsingissä Pohjoismaisen Ministerineuvoston rahoittaman kuluttajien energianeuvonnan workshopin, jossa esiteltiin kuluttajien energianeuvontaa Suomessa. Workshopiin osallistui noin 35 henkilöä eri pohjoismaista ja Baltian maista. Saatu palaute oli positiivista ja workshopien yleisarvosanaksi arvioitiin 3,20 asteikolla 1 (heikko) 4 (kiitettävä). Motiva toteutti Pohjoismaisen ministerineuvoston energiatehokkuustyöryhmän toimeksiannosta vuonna 2011 selvityksen Development of Consumer Energy Advice in the Nordic and Baltic Countries erityisesti neuvonnan seurannan, vaikutusten arvioinnin ja neuvojien koulutuksen ja osaamisen näkökulmasta. Kartoitus sisälsi sähköisen kyselyn ja täydentäviä haastatteluja. Kyselyn lisäksi Motiva järjesti 29.8.2011 Nordic Cooperation on Energy Efficiency -workshopin, johon osallistui 19 henkilöä pohjoismaista, Virosta ja Liettuasta. Kuluttajien energianeuvontaa esiteltiin kesäkuussa 2011 Ranskassa pidetyssä kansainvälisessä energia-alan eceee 2011 Summer Study -konferenssissa artikkelin ja posterin välityksellä. Konferenssi keräsi yli 400 alan toimijaa ja se antoi monipuolisen kuvan energiatehokkuuden erilaisista toimista eri puolilla maailmaa. Kuluttajien energianeuvontaa on esitelty myös mm. EU:n yhteistoimintaprojektin CA ESD (Energy Service Directive) kokouksessa lokakuussa Varsovassa, sekä EnR (European Energy Network) -verkostolle Facts&News uutiskoosteissa. Kansallisesti energianeuvontaan liittyviä ja tukevia tehtäviä on ollut runsaasti. Neuvonnasta pidettyjen lukuisten esitelmien ja tapaamisten (ks. liite 1) lisäksi on vastattu mm. alueellisiin haastatteluihin, joissa on kartoitettu energianeuvonnan tilannetta Päijät-Hämeessä (toteuttajana Lahden ammattikorkeakoulu) ja Pirkanmaalla (toteuttajana Ekokumppanit) sekä tutustuttu Pohjois- Karjalan energiatoimiston (Vintilä, Joensuu) toimintaan. Arviointi Kansainvälisen tietämyksen seuraaminen on pysyvän järjestelmän luomisen kannalta erittäin tärkeää. Motiva on osallistunut kansainvälisiin tilaisuuksiin, järjestänyt pohjoismaisen työpajan ja seminaarin sekä kartoittanut pohjoismaisen energianeuvonnan tilannetta erityisesti neuvojien koulutuksen ja seurannan näkökulmasta. On toivottavaa, että tuloksista saatuja konkreettisia johtopäätöksiä hyödynnetään järjestelmän kehittämiseen. Tällainen toivomus tuli esiin myös joissakin haastatteluissa.
13 (21) 1.7. Toiminnan arviointi ja neuvonnan kehittäminen tavoitteiden mukaisesti Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi on keskeistä arvioitaessa neuvontatoimintaa, siihen liittyvää koordinaatiota sekä yksittäisten neuvontahankkeiden toteutusta. Energianeuvontahanke on kehitetty ns. toimijoiden yhteistyönä vuonna 2009 tuottaman Sitra mallin mukaisesti. Täten myös toiminnan arvioinnissa on nojauduttu ko. malliin. Työssä muotoiltiin energianeuvonnalle toiminta-ajatus: Kansalaisille tarjotaan puolueetonta ja oikea-aikaista neuvontaa, opastusta ja ohjausta energian käytön vähentämiseksi ja puhtaan energian suosimiseksi. Neuvonta on koordinoitua ja kansalaista aktivoivaa. Neuvonta madaltaa kynnystä käyttää asiantuntijapalveluita. Pilothankkeiden toiminnan tueksi ja hankkeiden käyttöön tuotettiin neuvonta- ja viestintätoimien raportointipohja ja esimerkki sen täyttämisestä. Yhtenäinen pohja palvelee sekä hankkeiden omaa toteutusta ja seurantaa että valtakunnallista koordinointia. Neuvonta- ja viestintätoimet raportoitiin osana muuta raportointia raportointipohjaa käyttäen kahdesti vuodessa koordinaatioon. Hankkeita pyydettiin raportoimaan erilaisten neuvonta- ja viestintätoimien määrät (esim. henkilökohtainen neuvonta kuten tapaaminen, puhelin- tai sähköpostineuvonta, kohdennetut tilaisuudet, yleisluonteiset tilaisuudet jne.) sekä raportoimaan keskeisimpiä neuvonnassa esiin tulleita tarpeita, toiveita ja havaintoja. Tavoitteena oli koota sekä suoraan tavoitettujen henkilöiden määrä että antaa arviot välillisesti tavoitettujen henkilöiden määrästä. Välillisesti tavoitetuilla henkilöillä tarkoitetaan esimerkiksi tilannetta, jossa neuvontaa saanut henkilö jakaa aktiivisesti tietoa esim. paikallisessa tapahtumassa tai verkostossa. Erityisesti välillisten henkilöiden määrän arviointi koettiin erittäin vaikeaksi, ja hankkeiden ilmoittamia määriä ei voitu suoraan yhdistää. Käytettävissä olevien tietojen perusteella voidaan kuluttajaneuvonnalla arvioitu saavutetun suoraan 128 772 henkilöä, joista 114 814 henkilöä kaksivuotisissa 2010 2011 hankkeissa ja 13 958 henkilöä vuonna 2011 toteutetuissa hankkeissa. Eniten neuvontaa annettiin kohdennetuissa tilaisuuksissa, joilla tavoitettiin 32 561 henkilöä. Suosituimmat henkilökohtaisen neuvonnan tavat olivat henkilökohtaiset tapaamiset (2 973 henkilöä) sekä erilliset neuvontaklinikat ja pisteet mm. kauppakeskuksissa (11 179 henkilöä). Puhelinneuvonta osoittautui oletettua vähemmän käytetyksi, 2 164 henkilöä, mutta tähän saattoi olla syynä myös vähäinen markkinointi, jota olisi pitänyt pystyä tekemään voimallisemmin ja pidemmällä aikajänteellä. Välillisesti arvioidaan saavutetun samansuuruinen määrä kuluttajia kuin suoraan.
14 (21) Hankkeiden toteutukseen perustuen voidaan sanoa, että kuluttajilla eri puolilla Suomea on tarve saada tietoa ja neuvontaa energiaan liittyvistä asioista niin yksinkertaisista asioista kuin hyvinkin yksityiskohtaisesti toimintatapoihin ja valintoihin liittyen. Energianeuvonta kiinnostaa erityisesti uudis- ja korjausrakentajia. Koordinoidun neuvonnan pitkäjänteisyyden varmistamista sekä neuvonnan luotettavuutta pidetään hyvin tärkeänä. Verkkosivut nähdään keskeisenä tiedonlähteenä mutta sen lisäksi tarvitaan muutakin toimintaa: kohdennetut seminaarit sekä neuvontaklinikat nähdään hyvinä toimintamuotoina. Tärkeää on myös neuvojien tietotason ja käytössä olevien työkalujen varmistaminen. Yksityiskohtaisesti hankkeiden toiminta ilmenee hankekohtaisista puolivuosittain laadituista raporteista ja loppuraportista sekä ulkopuolisen arvioijan tekemästä arvioinnista. Kuluttajien energianeuvonnan ulkoinen arviointi Kuluttajien energianeuvonnan arviointi tilattiin Koordinet Oy:lta Motivan tekemän alustavan suunnitelman perusteella. Motiva avusti konsulttia arvioinnin toteuttamisessa eri tavoin, mm. toimittamalla arviointia varten laajasti materiaalia (mm. pilothankkeiden ja koordinaation dokumentaatiot), avustamalla arvioinnin kyselyn teknisessä toteutuksessa sekä joulukuussa 2011 valmistuneen raportin viimeistelyssä. Motivan edustajat vastasivat myös itse arviointihaastatteluihin. Arviointi Neuvonnan vaikuttavuuden arviointia pidetään tärkeänä. Vaikka nyt käytössä ollutta mallia, jossa lasketaan tavoitettuja henkilömääriä, pidetään karkeana ja epätäydellisenä, halutaan kehittää mittareita. Tähän voidaan ottaa oppia myös kokemuksista muissa Pohjoismaissa. Pilotprojekteissa saatujen kokemusten perusteella voidaan tehdä seuraavia päätelmiä ja suosituksia ajatellen toiminnan jatkamista: Neuvontaorganisaatiot: Toiminnan ankkuroiminen jollekin aluetasolle on perusteltua. Näin säilytetään yhteys paikalliseen käytäntöön ja paikallisiin toimijoihin, mutta ei hajoteta toimintaa liian pieniksi paloiksi. Neuvontaa antavan toimijan tulisi olla sellainen, jolle sekä energia-asiat että kuluttajien kohtaaminen ovat osa normaalia, pysyvää toimintaa. Vakiintunut asema alueella pitäisi olla olemassa tai sen saavuttamiseen pitäisi panostaa nopeasti. Mikäli on tarpeen perustaa uusi organisaatio hoitamaan neuvontaa, sen tulisi tukeutua alueella muuten oleviin vahvoihin
15 (21) verkostoihin ja vakiintuneisiin toimijoihin. Valtakunnallisten järjestöjen mahdollisuuksia tavoittaa paikallistason yleisö toimivalla tavalla tulisi käyttää hyväksi suunnitelmallisesti. Toimijoita tulisi myös kannustaa ja jopa velvoittaa keskinäiseen, pitkäjänteiseen yhteistyöhön silloin, kun se on tarpeellista tulosten saamiseksi ja tehokkuuden lisäämiseksi. Neuvonnan eri toimintamuodot: On tärkeää tavoittaa kuluttajat oikeassa kontekstissa ja tilanteessa, jossa he ovat tekemässä energiankäyttöön vaikuttavia päätöksiä. Suhde rakennusvalvontaan ei ole ainoa tällainen konteksti, mutta yhteistyön ja synergioiden kehittäminen neuvonnan ja rakennusvalvonnan välille on tärkeää, jotta kautta maan tämä kohtaamismahdollisuus tulisi hyödynnetyksi. Eri toimintamuodoista puhelinneuvonta ja pysyvät näyttelytilat ovat osoittautuneet melko tehottomiksi eikä niihin tulisi panostaa energianeuvonnan kannalta. Arvioinnissa kuitenkin todettiin, että olemassa olevat ja jo hyvin vakiintuneet näyttelytilat sekä puhelinneuvonnat ovat eri asia, ja niitä kannattaa hyödyntää. Henkilökohtaista neuvontaa ja kohtaamisia tarvitaan: parhaiten ne toimivat sopivien, tiettyyn teemaan liittyvien tilaisuuksien ja tapahtumien yhteydessä (neuvontaklinikat messuilla, koulutuksen yhteydessä käydyt keskustelut ja mahdollisuudet esittää kysymyksiä). Tilaisuuksien järjestämisessä pitäisi etsiä synergioita muiden organisaatioiden kanssa tilojen, ajankohdan, yleisön, sisällön ja markkinoinnin osalta. Yhteistyökumppanit voivat olla esimerkiksi viranomaisia, yrityksiä tai yhdistyksiä. Verkko on itsestään selvästi välttämätön kanava, johon yleisö tulisi ohjata alueellisten sekä erilaisten tilanne- ja kontekstikohtaisten sivustojen kautta (esimerkiksi alueellisten neuvontaorganisaatioiden omat sivustot, muuttajille suunnatut sivustot, korjausrakentamisen portaali ym.). Verkon kehittämistä energianeuvonnan välineenä tulisi aina miettiä ensisijaisesti kuluttajan näkökulmasta, ei niinkään minkään organisaation profiilin näkökulmasta. Neuvonnan ja sivustojen brändääminen ja yhteisen ilmeen vahvistaminen auttaa kuluttajia löytämään asiat yhä uudelleen. Yhteinen selkeä ilme toimii myös eräänlaisena laatuleimana.
16 (21) OSA II Kuluttajien energianeuvontajärjestelmän kehittäminen vuonna 2011 Tässä osassa raportoidaan Kuluttajien energianeuvontajärjestelmä (TEM/3082/05.05.03/2010) - hanke. Hankkeen tavoitteena on kehittää valtakunnallista kuluttajien energianeuvontajärjestelmää, joka koostuu kuudesta osaprojektista: 1. www, puhelin- ja sähköpostineuvonta; 2. Neuvontatyö kentällä; 3. Neuvojien työkalut, koulutus ja laadunvarmistus; 4. Viestintä ja markkinointi; 5. Seuranta ja arviointi sekä 6. Toiminnan koordinointi ja verkottaminen. Nämä osaprojektit raportoidaan kohdissa 2.1 2.6. Koordinoidun kuluttajien energianeuvontajärjestelmän tarkoitus on verkottaa neuvontaa antavia eri toimijoita/organisaatioita, tuottaa neuvojien käyttöön työkaluja sekä kehittää toimintatapoja laadukkaan ja luotettavan neuvonnan aikaansaamiseksi. Toiminnassa hyödynnetään erilaisia olemassa olevia ja kehitettäviä tietolähteitä ja -pankkeja. Neuvonta ei ole konsultointia tai suunnittelua, vaan enemmän prosessinomaista opastusta siitä miten kannattaa edetä ja mistä hakea tietoa. Jokainen neuvontaorganisaatio kantaa vastuun omista toimistaan ja antamastaan neuvonnasta. Kuluttajien energianeuvontajärjestelmän kehittämisen lisäksi Motiva koordinoi vuonna 2010 käynnistyneiden 14 pilothankkeen lisäksi kymmentä toisessa hankehaussa valittua pilothanketta. Uusia hankkeita valittaessa tavoitteena oli saada käynnistettyä lisää hankkeita erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Hankehakuun saapui 16 esitystä, joista 10 hanketta käynnistyi saaden TEMiltä rahoitusta yhteensä 239 070 euroa. Näissä hankkeissa oli vaatimuksena pääsääntöisesti noin 50 % oma tai muu rahoitus. Hankkeista kaksi painottui Itä- ja Pohjois-Suomeen. Osassa I eli pilothankkeiden 2010 2011 raportointi (kohdat 1.2 1.3) on raportoitu myös seuraavat Kuluttajien energianeuvontajärjestelmä -hankkeeseen sisältyvät toiminnot: Neuvonnan ohjausryhmän toiminta ja yhteistyö rahoittajien kanssa, hallinnointi ja laskutus, kansallinen ja kansainvälinen sidosryhmäyhteistyö, yhteydenpito ja viestintä neuvojille kuluttajaneuvontaa palvelevista aiheista ja energianeuvojien verkottaminen. Tässä osassa keskitytään erityisesti neuvontajärjestelmän kehittämiseen liittyviin osaprojekteihin.
17 (21) 2.1 www-portaali, puhelin- ja sähköpostineuvonta Tavoite: Toiminnan keskeisin tiedonjakopaikka on kehitettävä www-portaali, joka on vahvasti linkitetty muihin palveluihin ja www-portaaleihin. Selvitetään valtakunnallisen mahdollisimman kattavan ns. yhden luukun periaatteen (puhelin- ja sähköpostineuvonta) käyttöönottoa ja toteutettavuutta. Kuluttajien energianeuvonnan www-portaalin vaatimusmäärittely käynnistettiin keväällä 2011 laajassa työpajassa yhdessä neuvonnan sidosryhmien kanssa. Työpajatyöskentelyn lisäksi tärkeiden sidosryhmien, yhteistyökumppaneiden ja taustatahojen odotuksia, tarpeita ja toiveita kerättiin haastatteluilla ja kyselyillä. Kesäkuussa 2011 toteutettiin laaja kuluttajakysely, jolla selvitettiin kuluttajien näkemyksiä, tarpeita ja toiveita sekä kerättiin kuluttajien ideoita tulevan portaalin suhteen. Portaalin teknisen toteutuksen kilpailutus käynnistettiin marraskuussa 2011 ja se päättyi tammikuussa 2012. Portaalin graafinen ulkoasu kilpailutetaan alkuvuonna 2012. Portaalin sisällön suunnittelu on käynnistetty ja sitä jatketaan alkuvuonna 2012 sekä asiantuntijoille että kuluttajille suunnatuissa työpajoissa. Yhden luukun periaatteen mukaisen puhelin- ja sähköpostineuvonnan toteutusmahdollisuuksia on selvitetty. Erityisesti sähköpostineuvontapalvelut pyritään kytkemään tulevaan www-portaaliin, puhelinneuvonnan teknistä toteutusta selvitetään sekä osana verkkopalvelua että perinteisten palveluntarjoajien ja internetpuhelupalveluiden kannalta. 2.2 Neuvontatyö kentällä Tavoite: Kentällä tapahtuvan neuvonnan edistäminen ja uusien neuvontahankkeiden käynnistäminen. Kehitetään toimintatavat ja pelisäännöt neuvontatyön toteuttamiseen. Kentällä on ollut käynnissä yhteensä 24 pilothanketta (vuonna 2010 14, vuonna 2011 24), joiden toteutuksen tukeen liittyvää toimintaa on kuvattu osassa I. Kaikkien käynnissä olevien hankkeiden (2010 2011 ja 2011) koordinointityön ja hankkeista saatujen palautteiden perusteella kehitetään neuvonnan toimintatapoja ja pelisääntöjä. Motiva on selvittänyt erilaisia tapoja toteuttaa ja rahoittaa kenttäneuvontaa jatkossa. Selvityksissä on
18 (21) tarkasteltu mm. maakuntaliittojen ja maakuntakeskusten roolia energianeuvonnassa sekä mahdollisuuksia hyödyntää energianeuvontatyön rahoituksessa myös EU:n rakennerahastojen mahdollisuuksia. Vuoden 2011 lopulla valmisteltiin maakuntakeskuksiin suunnattu hankehaku, joka julkistettiin 20.12.2011. Tavoitteena on saada yksi hakemus jokaisesta maakunnasta tai maakuntien yhteishakemuksia. Motivan asiantuntijat ovat antaneet kuluttajille neuvontaa pienessä määrin suoraan Motivasta sekä erilaisten tilaisuuksien ja messujen yhteydessä, mm. kuluttajien energianeuvonnan yhteisosastolla Oma Koti 2011 -messuilla Helsingissä. 2.3 Neuvojien työkalut, koulutus ja laadunvarmistus Tavoite: Pyritään saamaan käyttöön jo olemassa olevia energianeuvonnan työkaluja ja toimintatapoja sekä tarpeen mukaan kehittämään näitä kaikkien neuvojien käyttöön. Tämä edistää neuvonnan luotettavuutta. Neuvojien koulutuksen ja osaamisen ylläpidon varmistamiseksi kehitetään koulutus- ja pätevöitymisjärjestelmä. Osaaminen tulee päivittää ja pätevyys todentaa määrävälein neuvonnan laadun ylläpitämiseksi ja varmistamiseksi. Motiva käynnisti vuonna 2010 neuvojille suunnattavan koulutuksen sisällön ja toimintamallin suunnitteluprojektin TTS:n kanssa. Koulutusmallin kehittämistä jatkettiin vuonna 2011 ja pilotkoulutus toteutettiin alkuvuonna 2012. Koulutuksen kehittämiseen liittyen on keskusteltu myös mm. Energiateollisuuden ja Adato Energian kanssa, sekä osallistuttu Adato Energian energianeuvonnan taustaryhmän työskentelyyn. Motiva on selvittänyt eri kartoitusten kautta kenttäneuvonnan materiaali- ja aineisto- sekä työkalutarpeita sekä neuvojille suunnattujen materiaalien tuottamista, esim. neuvotellut Energiaekspertin työkirjan päivittämisestä ja tuottamisesta verkkoaineistoksi.
19 (21) 2.4 Viestintä ja markkinointi Tavoite: Luodaan neuvonnan yhteiset viestintätavat ja noudatetaan niitä. Neuvontaa tukeva viestintä on ensisijaisesti markkinointiviestintää, joka ohjaa kuluttajat keskitetyille tiedonlähteille (kuluttajaneuvonnan www-portaali, julkaisut jne.) ja kertoo miten ja mistä kuluttaja voi saada neuvontaa. Viestinnän tavoitteet ja toimenpiteet jakautuvat pilotvaiheessa projektin verkostoviestintään, hankkeiden viestintätukeen ja sidosryhmäviestintään sekä myöhemmin enenevässä määrin kuluttajille kohdistettavaan markkinointiviestintään. Lisäksi laaditaan viestintäsuunnitelma energianeuvontajärjestelmälle. Toteutetut viestintätoimenpiteet on pääosin kuvattu raportin osassa I: Viestintä energianeuvonnasta. 2.5 Seuranta ja arviointi Tavoite: Suunnitellaan ja toteutetaan toiminnan seurannan ja vaikuttavuuden arvioinnin järjestelmä. Neuvontatoiminnan käyttö keskeisenä ja kustannustehokkaana keinona tavoitteiden saavuttamisessa muiden keinojen rinnalla tulee osoittaa. Kuluttajien energianeuvonnan seurannassa ja vaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty pilothankkeiden toimittamia neuvontatoimien seurantatietoja. Hankkeiden raportoinnissa on erityisesti korostettu seurannan ja vaikuttavuuden arvioinnin merkitystä. Energiateollisuus käynnisti vuoden 2011 lopulla yhdessä TEM:n ja Motivan kanssa selvityksen energiayhtiöiden asiakkaille suunnattujen energiatehokkuustoimien vaikutusten arvioimiseksi. Työ liittyy läheisesti kuluttajien energianeuvonnan vaikutusten arvioinnin kehittämiseen. Seurantaa ja vaikutusten arviointia kehitetään osana kuluttajien energianeuvonnan www-portaalia, kenttäneuvontaa sekä neuvojien koulutusta ja työkaluja.
20 (21) 2.6 Toiminnan koordinointi ja verkottaminen Tavoite: Toiminnan koordinointi vastaa koko toiminnasta, sitoo toimintoja ja toimijoita yhteen verkottamalla sekä huolehtimalla osaprojektien joustavasta ja toisia tukevasta toteutuksesta. Koordinointi tekee yhteistyötä tarkoituksenmukaisessa laajuudessa muiden kuluttajille suunnattujen neuvontatoimintojen kanssa sekä kartoittaa näitä muita neuvontatoimintoja. Motiva on vastannut koko Kuluttajien energianeuvonnan järjestelmä -projektin ja sen viiden osaprojektin koordinoinnista. Kuluttajaneuvonnan tiimi on kokoontunut ja työskennellyt hankkeen aikana kiinteästi. Ydinryhmän työpalaverien lisäksi on järjestetty laajempia kokouksia ja suunnittelupäiviä erityisesti rakentamisen ja liikkumisen asiantuntijoiden sekä TEM:in edustajien kanssa. Motivan koordinoimien kuluttajapintaan asettuvien projektien kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä: kuluttajaneuvonnasta on kerrottu mm. Liikkumisen ohjauksen, Liikkujan viikon ja Energiansäästöviikon työryhmille ja esitelty neuvontahankkeita sekä järjestelmän kehittämistä projektien kautta eri sidosryhmille sekä kuluttajille. Motiva on keskustellut kuluttajien energianeuvonnan yhteyksistä eri ministeriöiden toimintaan; keskusteluja on käyty työ- ja elinkeinoministeriön eri osastojen kanssa (mm. Kuluttajat ja Markkinat, energiaosasto, AKY rakennerahastopolitiikan ryhmä) sekä erityisesti ympäristöministeriön vetämän korjausneuvonnan sekä muiden ministeriön kuluttajiin liittyviin toimien kanssa. Palavereiden tavoitteena on ollut kartoittaa kuluttajien energianeuvonnan eri rahoituslähteitä ja -mahdollisuuksia sekä yhteistyötä ao. osastojen ja ministeriöiden kanssa. Motiva toteutti kaksivaiheisen kuluttajien energianeuvonnan tilannetta selvittävän sähköisen kartoituksen, joka lähetettiin laajasti oletetuille neuvonnan parissa toimiville tai lähellä neuvontaa toimiville tahoille. Ensimmäiseen toukokuussa 2011 toteutettuun osioon saatiin 115 vastausta (vastausprosentti 42 %). Toisessa vaiheessa kesäkuussa kysely kohdennettiin vain niille, jotka ilmoittivat tarjoavansa energianeuvontaa. Siinä selvitettiin neuvontatyön kanavia, seurantaa ja menetelmiä sekä neuvontakoulutuksen ja työkalujen tarvetta. Kyselyn toiseen osaan tuli 44 vastausta (vastausprosentti yli 50 %). Kartoituksesta saatu tieto palvelee laajasti neuvontajärjestelmän kehittämistä. Kuluttajatutkimuskeskuksen koordinoiman EU:n 7. puiteohjelman osittain rahoittaman Changing Behaviour -hankkeen tulokset toimitettiin suomenkielisinä www-sivuille, jotta
21 (21) kuluttajakäyttäytymisen tietoutta voidaan hyödyntää kuluttajien energianeuvonnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Liitteet: Liite 1 Kuluttajien energianeuvonta: Keskeisimmät tilaisuudet ja tapahtumat 2010 2011 Liite 2 Kuluttajien energianeuvonta: Rahoitetut hankkeet 2010 2011