Suhdanne-ennuste 1-11 Elokuu 1 Suomen vienti muutos ed. vuoden vastaavasta ajankohdasta Tavara- ja palveluviennin määrä - - Tavaraviennin arvo 3 kk lka 1 3 5 7 8 9 1 Lähteet: Tulli ja Tilastokeskus
n suhdanne-ennuste Elokuu 1 Kysyntä ja tarjonta Määrän muutos, 9 1e 11e Bruttokansantuote -8,,,7 Tuonti -18,1, 7,9 Vienti -,3 8,1 7,7 Kulutus -1, 1,8, - yksityinen -1,9,,9 - julkinen 1,,8,5 Investoinnit -1,7,1,7 - yksityiset -17,,1 5, - julkiset,1 -,1,5 Varastojen muutos* -,,5, * Sisältää tilastollisen eron. Vaikutus BKT:n kasvuun, -yksikköä. Muita keskeisiä ennusteita 9 1e 11e Kuluttajahintojen muutos,, 1,1,1 Ansiotason muutos, 3,9,7,5 Työttömyysaste, 8, 8, 7,8 Vaihtotase, BKT:stä 1,3 1, 1,1 Julkisyhteisöjen EMU-ylijäämä, BKT:stä -, -,3 -, Julkisyhteisöjen EMU-velka, BKT:stä, 9,8 5,
Suhdanne-ennuste 3.8.1 Suomen suhdannenäkymät parantuneet Kansainvälisen talouden elpyminen on jatkunut, joskin alueellisesti epätasaisesti. Maailmantalouteen on viime aikoina tuonut epävarmuutta väliaikaisten elvytystoimien ja varastosyklin kasvua tukevien vaikutusten hiipuminen. Lisääntyneestä epävarmuudesta huolimatta kansainvälisen talouden ajautuminen uudelleen taantumaan ei ole todennäköisin vaihtoehto. Rahapolitiikka jatkuu hyvin kevyenä ja kasvua tukevana euroalueella. Euroopan keskuspankin arvioidaan nostavan ohjauskorkoaan aikaisintaan vuoden 11 jälkipuoliskolla. Keskuspankki pyrkii tukemaan rahoitusmarkkinoiden vakautta jatkamalla edelleen poikkeustoimia likviditeetin turvaamiseksi. Markkinakorot pysyvät historiallisesti alhaisina myös jatkossa. Suomen talouden kasvu on voimistunut keväästä lähtien. Kasvukäännettä vauhdittaa viennin elpyminen, kotitalouksien kulutuksen lisääntyminen ja asuntoinvestointien piristyminen. BKT:n ennustetaan kasvavan tänä ja ensi vuonna runsaat,5 prosenttia vuodessa eli aiempia arvioita enemmän. Talouskasvun nopeutuminen parantaa työllisyyttä, ja työttömyysaste painuu alle 8 prosentin vuonna 11. Maailmantalous Maailmantalouden kasvu epätasaista Maailmantalouden elpyminen on vahvistunut kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Maailmankauppa on selvässä kasvussa ja luottamus talouteen on voimistunut kotitalouksissa ja yrityksissä. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF tarkensi heinäkuussa ennustettaan maailmantalouden kasvuksi täksi vuodeksi, prosenttiin. Ensi vuonna maailmantalouden kasvuvauhdin ennakoidaan olevan,3 prosenttia. Kasvu on jatkunut ripeänä kehittyvissä talouksissa jo pidemmän aikaan. Myös perinteisissä teollisuusmaissa talouskasvu on voimistunut. Maailmantaloudessa on kuitenkin alkanut näkyä väliaikaisten elvytystoimien ja varastosyklin kasvua tukevien vaikutusten hiipuminen. Tämä selittää osittain viimeaikaisia hieman heikompia kasvulukuja Yhdysvalloista ja Japanista. Myös Kiinassa talouden elvytystä on vähennetty ja pyritty hillitsemään talouden ylikuumenemista. Euroalueella talouskasvu on nopeu- Tuonnin määrä, ind. =1 18 1 1 1 1 8 Lähde: CPB Maailmankauppa Kehittyvät maat Maailma Kehittyneet maat 1 3 5 7 8 9 1 1
tunut kesän aikana. Kasvu on pitkälti Saksan vahvan viennin vedon varassa, mutta myös muissa keskeisissä euroalueen maissa kasvuluvut ovat olleet rohkaisevia. - - - -8-1 Rahoitusmarkkinoiden kehitys on ollut tänä vuonna epävakaata. Osakeindeksien viimevuotinen rivakka nousu on vaihtunut markkinoiden hermoiluun. Keväällä markkinoiden sietokykyä koetteli Kreikka-kriisi. Viime aikoina uutta epävarmuutta markkinoille ovat tuoneet huolet Yhdysvaltojen talouskasvun hidastumisesta. Keskustelu mahdollisesta kaksoislaskusta, double dip:istä, on voimistunut uudelleen. 7 5 3 1 Ind. Lähde: Reuters Ecowin BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä Kausitasoitetut sarjat 98 99 1 3 5 7 8 9 1 Keskeisiä osakeindeksejä Euro Stoxx 5 Yhdysvallat OMX Helsinki CAP Euroalue S&P 5 Japani 7 8 9 1 Ind. 1 8 1 1 1 1 8 Ennusteessa arvioidaan maailmantalouden kasvun vaimenevan hieman vuonna 11, kun kasvuun tilapäisesti vaikuttaneet tekijät häviävät. Maailmantalouden kasvu jatkuu kuitenkin kestävällä pohjalla. Omaehtoisen yksityisen sektorin kysynnän arvioidaan asteittain vahvistuvan. Kasvu on kuitenkin epätasaista, kuten tähänkin asti, ja sisältää heikompia kasvuperiodeja. Vaikka maailmantalouden suhdannenäkymiin liittyy runsaasti epävarmuutta, talouden kaksoislaskua ei pidetä todennäköisimpänä vaihtoehtona. Euroaluetta, kuten muitakin kehittyneitä talouksia, varjostavat julkisten talouksien ongelmat. Liialliset alijäämät ja paisuva velkaantuminen on saatava kuriin. Julkisten talouksien tervehdyttämisohjelmissa on edettävä määrätietoisesti ja talouden rakenteita uudistettava. Sillä paras keino julkisten talouksien korjaamiseksi on talouskasvu. Kreikka-kriisin tapahtumista on otettava opiksi. Huoli globaaleista kauppaepätasapainoista jatkuu aiheellisena. Vaihtotaseen yli- ja alijäämät ovat tänä vuonna alkaneet jälleen kasvaa niiden supistuttua taantumassa. Jotta globaali talouskasvu olisi kestävällä pohjalla, ylijäämämaiden olisi pyrittävä vahvistamaan kotimaista kysyntää, ja alijäämämaiden tulisi vastaavasti parantaa kilpailukykyänsä sekä uudistaa talouden rakenteita. Yhdysvaltojen kasvu hidastunut Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla Yhdysvaltojen talous on ollut selvässä kasvussa. Talouskasvua on ylläpitänyt yksityinen kulutus, investoinnit sekä varastojen täydentäminen. Tuonti on kasvanut vientiä nopeammin, joten nettoviennin vaikutus talouskasvuun on ollut negatiivinen. Yhdysvaltojen talouden kasvuvauhti vuositasolle korotettuna hidastui, prosenttiin ensimmäisen neljänneksen 3,7 prosentista. Huhti-kesäkuussa kasvua vaimensi varastolisäyksen hidastuminen ja tuonnin voimakas nousu. Kasvua vahvistaneen varastosyklin
vaikutuksen arvioidaan vähitellen pienenevän. Yritysten tila on tällä hetkellä vahva, sillä niiden tulokset ovat olleet kuluvana vuonna hyviä. Tämä näkyy yritysten investointien selvänä kasvuna. Tuottavuus on ollut ripeässä kasvussa, mikä omalta osaltaan hillitsee yritysten työllistämishaluja. 15 1 5-5 -1-15 - -5 Lähde: BEA Kysyntäerät Yhdysvalloissa määrän muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä Alkuvuoden hyvistä kasvuluvuista huolimatta, Yhdysvaltojen taloudessa on monia vastatuulia. Asuntomarkkinoiden kehitys on huonontunut, kun liittovaltion elvytystoimet purettiin kevään aikana. Myymättömien asuntojen kanta on pysynyt korkealla tasolla. Amerikkalaisten kotitalouksien luottamus ei ole merkittävästi parantunut viime vuoden taantuman pohjilta. Kuluttajien epävarmuus näkyy yksityisen kulutuksen varovaisena kasvuna. 18 1 1 1 1 8 Yksityinen kulutus Julkinen kulutus ja investoinnit Yksityiset investoinnit Vienti 1 3 5 7 8 9 1 Kuluttajien luottamus Yhdysvalloissa Ind. 1985=1 98 99 1 3 5 7 8 9 1 Lähde: Conference Board Nykytilanne Odotukset Työttömien määrä on lisääntynyt taantuman aikana yli kahdeksalla miljoonalla. Lähellä 1 prosenttia oleva työttömyysaste on historiallisesti hyvin korkea Yhdysvaltojen taloudessa. Uudet työpaikat lisääntyivät hieman alkuvuonna, mutta osa kasvusta tuli julkisen sektorin määräaikaisista työpaikoista. Myös pitkäaikaistyöttömyys on selvässä kasvussa. Kotitalouksien varovaisuudesta kertoo myös säästämisasteen nousu. 11 1 9 8 7 5 3 Uudet työpaikat ja työttömyysaste Yhdysvalloissa 98 99 1 3 5 7 8 9 1 Uudet työpaikat Työttömyysaste 1 8 - - - -8-1 Liittovaltion budjettialijäämä on paisunut 1 prosenttiin kokonaistuotannosta, joten tarve julkisen talouden tervehdyttämiseksi on ilmeinen. Yhdysvaltojen talouden kasvuvauhdin ennustetaan hidastuvan kuluvan vuoden loppua kohden. Yritysten luottamus on hieman heikentynyt ja uusien tilausten virta on vaimentunut. Konsensusennusteiden mukaan talouden arvioidaan kuitenkin kasvavan tänä vuonna vajaat 3 prosenttia. Kasvun pysyminen tällä tasolla myös vuonna 11 edellyttää työllisyyden ja yksityisen kulutuksen vahvistumista, kun julkisten toimien ja varastosopeutuksen vaikutukset väistyvät. Yhdysvaltojen keskuspankki Fed on pitänyt ohjauskorkonsa tavoitetason -,5 prosentin vaihteluvälissä joulukuusta 8 lähtien. Inflaatio on hidastunut, kun öljyn hinnan kehitys on vakautunut. Korkealla tasolla oleva työttömyys ja tavanomaista alhai- 3
sempi kapasiteetin käyttöaste pitävät inflaatiopaineet vaimeina pitkään. Fed tulee jatkamaan määrällistä elvyttämistä ainakin kuluvan vuoden ajan. Keskuspankki mahdollisesti laajentaa määrällistä elvyttämistä, jos työmarkkinoiden tila heikkenee uudelleen. Ensimmäiset koronnostot ajoittuvat vuoden 11 lopulle. Viimeisimmät indikaattori- ja tilastotiedot viittaavat kasvun jatkumiseen kuluvana vuonna. Yritysten luottamus on vahvaa, ja tuotanto-odotukset ovat tuleville kuukausille positiiviset. Tuotannon vahvistumista ennakoi myös uusien tilausten rivakka nousu. 1 Luottamusindikaattorit euroalueella Saldoluku Euroalueen talous epätasaisessa kasvussa -1 Teollisuus Euroalueen talous oli kasvussa alkuvuonna, ja kasvu nopeutui toisella neljänneksellä. Viimeaikainen tuntuva kasvu on tullut viennin noususta, investoinneista ja varastojen lisäyksestä. Kotitalouksien kulutus on sen sijaan jatkunut vaimeana. Kasvuerot euromaiden välillä ovat edelleen suuret. Vahvinta kasvu on ollut Saksassa, muissa keskeisessä euromaissa kasvu on ollut maltillisempaa. Kreikassa talouden supistuminen on jatkunut kuluvana vuonna. 1 5-5 -1-15 - Kysyntäerät euroalueella määrän muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä Investoinnit 1 3 5 7 8 9 1 Julkinen kulutus Yksityinen kulutus Vienti Euroalue kävi toukokuussa kuilun partaalla, kun rahoitusmarkkinoilla pelättiin julkisen talouden velkaongelmien leviävän Kreikasta muihin Etelä-Euroopan maihin. Luottamus euroalueen talouteen palautui kuitenkin suhteellisen nopeasti. Myös eurooppalaisten pankkien stressitestien hyvät tulokset ovat lisänneet luottamusta talouteen. - -3-98 99 1 3 5 7 8 9 1 Kotitalouksien luottamus euroalueen talouden on vakautunut. Taloususkoa varjostaa kuitenkin työllisyyden heikko kehitys. Euroalueen työttömyysaste on pysynyt 1 prosentissa kuluvana vuonna. Työmarkkinoiden tilassa on suuria eroja eri maiden välillä. Kesäkuussa työttömyysaste oli Itävallassa prosenttia ja Espanjassa prosenttia. 18 1 1 1 1 8 Saksa Kotitaloudet Työttömyysasteita* euroalueella Espanja * Kausitasoitettu Euroalue 98 99 1 3 5 7 8 9 1 Alankomaat Myös tuotannon kasvuerot ovat suuria. Vientivetoiset euromaat, Saksa etunenässä, ovat hyötyneet maailmankaupan nopeutumisesta. Kotimarkkinoihin nojautuvissa euromaissa kasvu on puolestaan ollut mal-
tillisempaa. Nämä erot lähinnä pohjoisten ja eteläisten jäsenmaiden kasvunopeudessa jatkuvat, sillä esimerkiksi euromaiden hintakilpailukykyerojen umpeen kurominen tulee viemään aikaa. Konsensusennusteiden mukaan euroalueen BKT:n kasvu olisi 1-1,5 prosentin luokkaa vuosina 1 11. Rahoitusmarkkinoiden kasvanut epäluulo euromaiden julkisia talouksia kohtaan kärjistyi velkakriisiksi keväällä. Budjettialijäämien ja velan sopeuttamien tulee viemään useamman vuoden. Julkisen talouden tervehdyttämisohjelmia on viime aikoina laitettu liikkeelle useissa maissa. Näiden ohjelmien toteutuminen myös käytännössä vahvistaisi kasvuedellytyksiä. - - - -8-1 -1-1 -1 Julkisen talouden alijäämät euroalueella BKT:stä Lähde: EU:n komissio, Toukokuu 1 9 1e 11e Ir Kre Es Ra Euro Ita Sa lisääntyminen ja sen jälkeen likviditeetin väheneminen pankkien välisiltä markkinoilta., 5,, 3,, 1,, Osana vakautuspakettia EKP alkoi ostaa euroalueen eräiden reunavaltioiden velkapapereita jälkimarkkinoilta. Näin tuettiin kriisiavun onnistumista. Valtion velkapapereiden ostaminen on hyvin poikkeuksellista, sillä se ei kuulu keskuspankin normaaliin rahapolitiikan keinovalikoimaan. Velkapapereiden ostamisen vastapainona EKP imuroi likviditeettiä markkinoilta inflaatiopaineiden hillitsemiseksi. 1, USD EKP:n ohjauskorko ja 3 ja 1 kuukauden euriborit 99 1 3 5 7 8 9 1 Lähde: Suomen Pankki 1 kk euribor EKP:n ohjauskorko Euron arvo dollareina 3 kk euribor 1,5 Euroalueen rahapolitiikka säilyy kasvua tukevana Euroopan keskuspankki on pitänyt ohjauskorkonsa 1, prosentissa yli vuoden ajan. Talouskriisin aikana EKP on tarjonnut ylimääräistä likviditeettiä eurooppalaisille pankeille. Tämä likviditeetin lisäys on painanut lyhyet markkinakorot ohjauskoron alapuolelle. Heinäkuussa 1 kuukauden rahoitusmarkkinaoperaation umpeutuminen vähensi likviditeettiä pankkien välisillä markkinoilla. Markkinakorot ovat olleet lievässä nousussa kevään ja kesän aikana. Nousun takana on kaksi tekijää: keväällä markkinakorkoja nosti rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden 1, 1,3 1, 1,1 1,,9,8 99 1 3 5 7 8 9 1 Lähde: Suomen Pankki Tilanteen vakiintuessa keskuspankki asteittain luopuu velkakirjojen ostoista ja jatkaa rahamarkkinoiden ylimääräisen likviditeetin vähentämistä. 5
Koronnosto-odotukset ovat siirtyneet eteenpäin. Ensimmäisten ohjauskoron nostojen arvioidaan ajoittuvan aikaisintaan ensi vuoden loppupuolelle. Inflaation nopeutuminen on ollut maltillista, ja inflaatio-odotukset ovat pysyneet vaimeina. Taloudessa on runsaasti vapaita tuotantoresursseja, sillä kapasiteetin käyttöasteet eivät ole vielä palautuneet tavanomaisille tasoille. Myös Kreikan ja muiden velkaantuneiden maiden kriisiavun tukeminen siirtää koronnostoa eteenpäin. 1 kuukauden euriborin arvioidaan olevan noin 1,5 prosentin tasolla ensi kesänä. Kiina pyrkii hillitsemään kasvua Kiinan talous kasvoi kuluvan vuoden alkupuoliskolla runsaat 11 prosenttia. Kasvu hidastui hieman kesää kohti tultaessa ja tiedot heinäkuun teollisuustuotannosta viittaavat vaimenemisen jatkuneen. Vakavasta notkahduksesta ei kuitenkaan ole kyse, sillä esimerkiksi OECD arvioi tuotannon kasvuksi yli 1 prosenttia tänä vuonna. Ensi vuonna kasvun odotetaan hidastuvan alle 1 prosenttiin elvytystoimien vähentyessä. 15 1 5-5 -1-15 BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 1 3 5 7 8 9 1 Intia Kiina Venäjä Kiina on pyrkinyt erilaisin talouspoliittisin toimin hidastamaan kasvua ylikuumenemisen välttämiseksi. Rahapolitiikkaa on kiristetty ja maan valuutan juanin on annettu lievästi vahvistua. Myös antolainausta on rajoitettu, jotta erityisesti kiinteistömarkkinoiden mahdollinen kupla vältettäisiin. Tiedot kuluvan vuoden toiselta neljännekseltä vahvistavatkin sekä rahamäärän että lainakannan kasvun vaimentuneen. Myös kiinteistöjen hintakehitys on tasaantunut. Inflaatiopaineet ovat yleisemminkin heikentyneet, vaikka kuluttajahintojen nousu kiihtyi lievästi heinäkuussa. Tässä suhteessa talouspolitiikan voi sanoa osoittautuneen ainakin oikeansuuntaiseksi. Aika näyttää, riittävätkö talouspolitiikan kiristystoimet ylikuumenemisen välttämiseksi. Viime vuoden massiivinen elvytyspaketti toi piristystä ensi alkuun lähinnä julkiseen kulutukseen ja investointeihin. Kasvu on voimistunut nyttemmin myös yksityisessä sektorissa. Yksityisen kulutuksen voimakkuutta kuvaa vähittäiskaupan lähes viidenneksen kasvu kuluvan vuoden alkupuoliskolla. 35 3 5 15 1 Kiinan vienti, investoinnit ja pankkien luotot muutos ed. vuoden vast. kuukaudesta Luotot 5 7 8 9 1 Investoinnit Vienti* Myös yksityisten investointien kasvu on ollut tammi-heinäkuussa noin 5 prosenttia, joten rakentamista on pyritty hillitsemään. Maan vienti perinteinen kasvuveturi kasvoi kesäkuussa arvoltaan peräti prosenttia ja heinäkuussa 38 prosenttia. Vienti on monella markkina-alueella jo ylittänyt talouskriisiä edeltäneen huipputason ja kauppataseen ylijäämä on ennätyssuuri. * 3 kk:n liukuva keskiarvo 5 3 15-15 -3-5
Suomen lähialueet Venäjän kasvu nopeutunut Venäjän talous kääntyi viimevuotisen 8 prosentin pudotuksen jälkeen alkuvuonna V- muotoiseen verraten ripeään kasvuun. Maan talousministeriön mukaan kasvu oli vuoden alkupuoliskolla nopeampaa kuin ennustettu prosenttia. OECD arvioi, että talous kasvaa sekä tänä että ensi vuonna yli 5 prosenttia. 15 1 5-5 -1-15 - Venäjän teollisuustuotanto ja vähittäiskauppa määrän muutos ed. vuoden vast. kuukaudesta 3 5 7 8 9 1 Vähittäiskauppa Teollisuustuotanto Kasvu on laajalla pohjalla, sillä sekä kotimainen kysyntä että vienti vauhdittavat tuotannon lisääntymistä. Yksityisen kulutuksen vahvaa vetoa kuvaa se, että vähittäismyynnin määrä ylsi kuluvan vuoden toisella neljänneksellä 5 prosentin kasvullaan jo samalle tasolle kuin vuonna 8 ennen talouskriisiä. Yksityisen kulutuksen kasvua tukee työllisyyden paraneminen. Inflaatio on hidastumassa. Myös investointien kasvu on voimistumassa, samalla kun rakentamisen alamäki oikenee. Vienti on pitkälti edelleen energian varassa. Ulkomaankauppa on energian nousseiden vientihintojen takia vahvasti ylijäämäistä, vaikka tuontikin on lisääntynyt reippaasti yksityisen kulutuksen voimakkaan kasvun takia. Ulkomaankaupan mittava ylijäämä kerryttää jatkuvasti varoja erilaisiin rahastoihin. Öljyn vakausrahastoista rahoitettiin viime vuonna tuntuva elvytyspaketti, joten 7 maan vähäinen ulkomainen velka ei kasvanut lainkaan. Budjettialijäämä kaventuu tänä vuonna noin prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon öljyn hinnan nousun myötä. 15 1 5 Öljyn hinta ja Venäjän RTS-osakeindeksi USD 1 3 5 7 8 9 1 Öljyn hinta (urals) Osakeindeksi RTS Ind. Baltia elpyy hitaasti, Viro euroon 3 1 Kaikissa Baltian maissa tuotanto supistui viime vuonna erittäin voimakkaasti. Jyrkin pudotus on ohitettu, ja näkymät ovat pikku hiljaa paranemassa. Elpymisen ennakoidaan olevan kuitenkin vielä tänä vuonna vaatimatonta ainakin Latviassa ja Liettuassa. Sen sijaan Virossa kasvu voimistui selvästi kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. EU-komissio arvioi kasvun nopeutuvan Baltiassa ensi vuonna 3- prosenttiin, joten viime vuoden pudotusta ei kyetä lähimainkaan paikkaamaan missään maassa. Suhdannenäkymät ovat Virossa, Latviassa ja Liettuassa melko samantapaiset siinä suhteessa, että kaikissa maissa viennin odotetaan tuovan kasvukäänteen. Tähän antaa perusteita tärkeimpien vientimarkkinoiden eli Saksan, Venäjän, Suomen ja Ruotsin elpyminen. Sen sijaan kotimainen kysyntä vähenee edelleen tänä vuonna. Kulutusta pienentävät korkeana pysyvä työttömyys ja laskeneet palkat. Investoinneille ei ole kasvutarvetta, koska tuotannon supistuminen on jättänyt runsaasti vapaata kapasiteettia.
15 1 5-5 -1-15 - -5 BKT:n määrä Baltian maissa muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 1 3 5 7 8 9 1 Kaikissa Baltian maissa julkinen sektori on joutunut tiukkojen leikkaustoimien kohteeksi. Vakautustoimista huolimatta julkisen sektorin alijäämät ovat revenneet suuriksi Latviassa ja Liettuassa. Latvia on saanut tilanteen kohentamiseksi suhteellisesti varsin mittavan lainapaketin kansainvälisiltä rahoittajilta. Tiukka finanssipolitiikka alijäämien pienentämiseksi jatkuu myös ensi vuonna, mikä osaltaan rajoittaa talouskasvua. Viron tilanne on naapureitaan parempi julkisen sektorin alijäämän ja velan suhteen. Viro täyttää myös muut euroon liittymisen kriteerit, mistä syystä EU-komissio hyväksyi Viron liittymisen euroalueeseen vuoden 11 alusta. Euron toivotaan tuovan mukanaan kansainvälisen luottamuksen vahvistumista ja täten houkuttelevan enenevästi ulkomaisia investointeja maahan. 1 11 1 9 8 7 Ind. Viro Latvia Liettua Talouden ilmapiiri-indikaattori Baltian maissa 5 7 8 9 1 Latvia Viro Liettua Ruotsi vahvassa vedossa Viime vuoden 5 prosentin tuotannon supistumisen jälkeen Ruotsin talous on elpynyt tänä vuonna vauhdikkaasti. Maan valtiovarainministeriö ennakoi BKT:n kasvuksi tälle vuodelle,5 prosenttia ja ensi vuodelle prosenttia. 15 1 5-5 -1-15 - BKT ja kysyntäerät Ruotsissa määrän muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä Vienti Julkinen kulutus 5 7 8 9 1 Investoinnit Yksityinen kulutus BKT Kasvukäänteen takana on suurelta osin vienti, jonka odotetaan kasvavan lähivuodet verraten ripeästi ja tasaisesti. Julkisen sektorin harjoittamaa elvyttävää talouspolitiikkaa jatketaan ensi vuonnakin, mikä tukee kasvua. Elvytys on parantanut työn tarjonnan lisääntyessä työllisyyttä, vaikka työttömyys säilyykin edelleen varsin korkeana. Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen arvioidaan kasvavan yhteensä vuosina 1-1 noin prosenttia, mikä kasvattaa yksityistä kulutusta. Myös investointien odotetaan piristyvän ensi vuodesta alkaen. Kaiken kaikkiaan kotimaisen kysynnän merkitys tässä suhdannenousussa on suurempi kuin aiemmin. Ruotsin kirkastuneet näkymät saavat tukea myös suhdanneindikaattoreista. Yrityssektorissa niin teollisuuden, rakentamisen, vähittäiskaupan kuin muiden yksityisten palveluiden luottamusindikaattorit olivat heinäkuussa vahvemmat kuin pitkän ajan keskimäärät. Sama on tilanne myös kotitalouksissa, joissa luottamuksen nousu näkyi niin maan talouden kuin oman taloudenkin pa- 8
rantuneissa näkymissä. Ruotsin suhdannenäkymiä nähdään varjostavan oikeastaan vain sen, että rauhattomuus leviää vientimarkkinoille, jos velkaantuneet maat eivät kykene tarvittaviin talouksiensa tasapainottamistoimiin. Kotitalouksien ja teollisuuden luottamusindikaattori Ruotsissa 3 1-1 - -3 - -5 Saldoluku Kotitaloudet Teollisuus 98 99 1 3 5 7 8 9 1 Lähde. Reuters EcoWin 9
Suomen talous Suhdannenäkymät parantuneet selvästi Alkuvuonna talous jatkoi yllättäen supistumistaan osin poikkeustekijöiden takia. Suhdannetilanne on kuitenkin kohentunut oleellisesti toisesta neljänneksestä lähtien. Kasvukäänne perustui viennin elpymiseen, kotitalouksien kulutuksen lisääntymiseen ja asuntoinvestointien piristymiseen. Näkymät pysyvät verraten suotuisina myös jatkossa. 8 - - - -8-1 -1 Tuotannon suhdannekuvaaja ja BKT Muutos ed. vuoden vast. ajankohdasta BKT:n määrä Työpäiväkorjatut 5 7 8 9 1, Kansantalouden tilinpito Tuotannon suhdannekuvaaja* * 3 kk:n liukuvasta keskiarvosta Kysyntä Suomen vientimarkkinoilla säilyy vilkkaana ennustejaksolla. Tämä kasvattaa Suomen vientiä aiempia arvioita enemmän. Päätoimialoista etenkin metsä- ja kemianteollisuus ovat vahvassa vedossa. Myös teknologiateollisuudessa metallien jalostus ja konepajateollisuus kasvattavat vientiä tuntuvasti. Tänä ja ensi vuonna vienti kasvaa noin 8 prosenttia vuodessa, mikä ei kuitenkaan riitä paikkaamaan viime vuonna syntynyttä kuoppaa. Kotitalouksien kulutuksen ennustetaan kasvavan tänä vuonna noin prosenttia ja ensi vuonna noin 3 prosenttia. Kotitalouksien ostovoiman kasvu jää maltilliseksi, mutta kuluttajien vahva luottamus talouteen ja työllisyyden paraneminen tukevat kulutusta. Aiemmista arvioista poiketen investoinnit eivät enää kokonaisuutena supistu tänä vuonna. Tähän vaikuttaa ennen kaikkea asuntoinvestointien tuntuva vilkastuminen. Muu talorakentaminen ja kone- ja laitehankinnat jäävät viimevuotista vähäisemmiksi. 3 1 Ensi vuonna investointien odotetaan kasvavan 5 prosenttia. Suomen talouden ennustetaan kasvavan tänä ja ensi vuonna runsaat,5 prosenttia vuodessa. Tänä vuonna kasvua tukee viennin ohella julkisen sektorin elvytystoimet ja varastojen kasvattaminen. Ensi vuonna kasvu on enemmän kotimaisen kysynnän varassa. - - - -8-1 - -3 - Saldo Kysyntäerät määrän muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä Investoinnit Yksityinen kulutus 1 3 5 7 8 9 1 Yritysten suhdannenäkymät Palvelut Rakentaminen Teollisuus 1 3 5 7 8 9 1 Lähde: EK:n Suhdannebarometri Vienti Talouden tasapaino säilyy vuosina 1 11 kohtuullisena. Työttömyys jää aiemmin arvioitua selvästi vähäisemmäksi. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy hieman, osin veroratkaisujen takia. Julkisyhteisöt pysyvät alijäämäisinä, mutta alijäämä pienenee vuonna 11. 1
Kotitalouksien kulutus kasvussa Suomalaisten kotitalouksien luottamus on vankistunut kesän aikana ja on noussut korkeimmalle tasolle kolmeen vuoteen. Kotitalouksien luottamusta on lisännyt talouden elpyminen ja työmarkkinoiden vakautuminen. Siitä on esimerkkinä talouden palkkasumman kääntyminen kasvuun tämän vuoden toisella neljänneksellä. Myös matala korkotaso ja vaimea inflaatio ovat tukeneet kotitalouksien luottamusta. Kuluttajien luottamus omaan ja Suomeen talouteen on näkynyt kulutusmenojen kasvuna. Vähittäiskaupan määrä on lisääntynyt vajaalla prosentilla tammi-kesäkuussa viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Autokaupassa aktiviteetti on ollut myös selvästi viime vuotta vilkkaampaa. 3 1-1 - -3 Saldoluku Suomalaisten kotitalouksien arvio omasta ja maan taloudesta vuoden kuluttua Talous muuttuu paremmaksi Talous muuttuu huonommaksi 1 3 5 7 8 9 1, Kuluttajabarometri Oma talous Suomen talous Kuluvana vuonna yksityisen kulutuksen ennustetaan kasvavan reilut prosenttia. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvavat vajaat 3 prosenttia tänä vuonna. Säästämisaste jääkin suhteellisen korkealle tasolle. Ensi vuonna yksityisen kulutuksen kasvun ennustetaan nopeutuvan lähelle 3 prosenttia. Kulutusta tukee työllisyyden paraneminen yhdessä maltillisten palkankorotusten kanssa. Veronkorotukset heikentävät hieman kuluttajien käytettävissä olevia tuloja. Inflaatio nopeutuu maltillisesti, mutta reaalinen ostovoima kasvaa kuluvaa vuotta nopeammin. Kulutuksen kasvu on ostovoiman kasvua nopeampaa, joten säästämisaste laskee. 8 - - - Yksityinen kulutus ja vähittäiskauppa muutos edellisen vuoden vast. ajankohdasta Yksityinen kulutus 3 5 7 8 9 1 Vienti kääntyi kasvuun Vähittäiskauppa Maailmankaupan ja Suomen vientimarkkinoiden kasvu on näkynyt viiveellä Suomen viennin kehityksessä. Suomen keskeisillä vientimarkkinoilla euroalueella, Ruotsissa ja Venäjällä taloudet ovat jo selvässä kasvussa. Teollisuuden saamat uudet tilaukset ovat kasvaneet ripeästi monissa maissa. Yritysten luottamus on vahvaa ja tuotantoodotukset ovat myönteiset seuraaville neljänneksille. 3 1-1 - -3 - Maailmankaupan ja Suomen tavaraviennin määrä muutos ed. vuoden vast. kuukaudesta 1 3 5 7 8 9 1 Lähteet: CPB, Tulli Maailmankauppa * 3 kk:n liukuva keskiarvo Suomen tavaravienti* Ensimmäisellä neljänneksellä poikkeustekijöiden vaikutuksesta Suomen vienti vielä supistui. Kevään ja kesän aikana vienti kääntyi jo selvään nousuun. Suomen viennistä /3 -osaa menee euroalueen ulkopuo- 11
lelle, joten euron heikkeneminen on osaltaan tukenut viennin elpymistä. Viennin arvioidaan kasvavan 8 prosenttia tänä vuonna, maailmankaupan kasvun vanavedessä. Investointikysyntä virkoaa asteittain maailmalla, mikä kirkastaa Suomen vientiteollisuuden näkymiä. Kemian ja metsäteollisuuden vienti on kasvanut ripeästi vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Metsäteollisuuden vienti lähestyy jo taantumaa edeltäviä tasoja. Teknologiateollisuudessa metallien jalostuksen sekä koneiden ja laitteiden vienti on selvästi vahvistunut kesän aikana. Loppuvuodelle ajoittuva suuri risteilijätoimitus nostaa vientiä vuoden 9 tapaan. Sen sijaan sähkö- ja elektroniikkateollisuuden vienti on edelleen supistunut, tammi-kesäkuussa se oli reilun viidenneksen alemmalla tasolla kuin vuosi sitten. Palveluviennin arvioidaan kasvavan hieman tavaravientiä hitaammin vuonna 1. 18 1 1 1 1 8 Lähde: Tulli Ind. 5=1 Tavaravienti toimialoittain 3 kk:n liukuva keskiarvo Kemianteollisuus Metsäteollisuus Metalliteollisuus Muu vienti Vienti yhteensä 7 8 9 1 Ensi vuonna Suomen vientimarkkinoilla kasvun arvioidaan pysyvän vakaana. Yritysten investointikysyntä vahvistuu, kun tuotanto ja kapasiteetin käyttöasteet palautuvat kohti normaaleja tasoja. Viennin kasvuvauhdin ennustetaan pysyvän noin 8 prosentissa. Ennustejakson lopulla viennin osuus kokonaistuotannosta on runsas prosenttia, vuonna 8 se oli 7 prosenttia. Tuonti on ollut selvässä nousussa vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Etenkin raakaaineiden ja välituotteiden tuonti on lisääntynyt. Kuluvana vuonna tuonnin kasvua nopeuttaa viennin ja kotimaisen kysynnän vahvistuminen. Vuonna 11 tuonnin kasvun ennustetaan nopeutuvan 8 prosenttiin, kun talouskasvun painopiste siirtyy kuluvaa vuotta enemmän kohti kotimaista kysyntää. Vaihtotaseen ylijäämä heikkenee hieman ensi vuonna, kun tuonnin määrä kasvaa viennin määrää nopeammin. Ennustejaksolla vaihtosuhteen heikkeneminen jatkuu. Investointien alamäki päättymässä Investoinnit olivat viime vuonna jyrkässä alamäessä, mutta alamäki loiveni tuntuvasti tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Loppuvuonna investointien odotetaan kääntyvät jo nousuun. Ensi vuonna kasvun ennakoidaan voimistuvan. Viime vuoden syvää kuoppaa ei silti kyetä täyttämään, vaikka investointien ennuste onkin aiempaa positiivisempi. 3 5 3 5 1 5 1 5 Milj. euroa Investointien määrä pääomatavararyhmittäin* Koneet ja laitteet * Kausitasoitetut sarjat Asunnot Muu talonrakennus Maa- ja vesirakennus 1 3 5 7 8 9 1 Asuntoinvestoinnit kääntyivät jo viime vuonna nousuun. Tänä vuonna kasvu vauhdittuu varsin suurinumeroisiin lukuihin alhaisen lähtötason vuoksi. Asuinrakennuksille myönnettiin rakennuslupia tammitoukokuussa 7 prosenttia viimevuotista enemmän. Myös asuinrakennusten volyymi-indeksi kohosi toukokuussa lähes 8 1
vuodentakaista suuremmaksi. Edelleen asuinrakennusten aloitukset yli kaksinkertaistuivat tammi-maaliskuussa edellisvuodesta. Asuinrakentamisen kasvu tulee vapaarahoitteisesta tuotannosta, sillä valtion tukema asuntotuotanto jää viimevuotista vähäisemmäksi elvytyksen pienentyessä. Asuintoinvestointien kasvu jatkuu myös ensi vuonna. 8 - - Uudisrakentamisen volyymi-indeksi muutos ed. vuoden vast. kuukaudesta Muut kuin asuinrakennukset 5 7 8 9 1 Kaikki rakennukset Asuinrakennukset Muissa talonrakennusinvestoinneissa alamäki oli vielä alkuvuonna varsin jyrkkää, mutta sen odotetaan loivenevan loppuvuonna. Muut talonrakennusinvestoinnit jäävät silti tänä vuonna viimevuotisia pienemmäksi. Etenkin liike- ja toimistorakentaminen sekä teollisuusrakentaminen pysyvät vähäisinä. Julkisten palvelurakennusten määrä sen sijaan kasvaa rakennuslupien lisäyksen perusteella. Muissa talonrakennuskohteissa ei odoteta ensi vuonna merkittävää kasvukäännettä, vaan alhainen tuotantotaso säilyy. Myös kone- ja laiteinvestoinneissa alamäki on loivenemassa. Yritysten kapasiteetin käyttöaste on nousussa tuotannon kasvaessa, mikä ennen pitkää kasvattaa myös koneinvestointeja. Kasvukäänteen arvioidaan ajoittuvan tämän vuoden loppupuoliskolle, ja ensi vuonna kasvu jatkuu. Julkiset investoinnit kasvoivat viime vuonna elvytyksen ansiosta. Elvytystoimet ovat vähenemässä, mikä pienentää samalla julkista pääomanmuodostusta tänä ja ensi vuonna. Julkisen talouden alijäämä pienenee Suhdannetilanteen käänteestä huolimatta julkisen talouden alijäämä syvenee tänä vuonna viime vuodesta. Verotulot supistuvat taantuman vanavedessä ja menot kasvavat työttömyyden lisääntymisen ja elvytystoimien takia. Erityisesti valtion rahoitusasema huononee tuntuvasti. Kuntien alijäämä ja sosiaalirahastojen ylijäämä eivät muutu oleellisesti viime vuodesta. 55 5 5 35 3 5 Mrd. euroa Valtion tulot ja menot 1 kk:n liukuva summa 97 99 1 3 5 7 9 Lähde: Valtiokonttori Tulot Menot Ensi vuonna valtio kohentaa rahoitusasemaansa leikkaamalla elvytystoimiin määräaikaisiksi tarkoitettuja menoja sekä kiristämällä verotusta. Energiaveron korotuksella kompensoidaan työnantajien kansaneläkemaksun poisto. Uutena verona otetaan käyttöön ns. makeisvero. Jäteveron veropohjaa laajennetaan ja veroa korotetaan. Työn veroperusteita lieventämällä kompensoidaan ansiotason nousun sekä sosiaalimaksujen korotuksen kiristävää vaikutusta. Näiden ohella valtion alijäämää pienentävät myös talouskasvun nopeutuminen ja työllisyyden paraneminen. Kaikkiaan valtion toimien takia kansantalouden veroaste nousee ensi vuonna runsaan 1 prosenttiyksikön. 13
Valtion alijäämän pienentyessä koko julkisen sektorin alijäämä painuu ensi vuonna alle Maastrichtin sopimuksen 3 prosentin rajan suhteessa kokonaistuotantoon. Valtion runsaan 8 miljardin euron budjettialijäämän kattaminen velanotolla nostaa julkisen sektorin velan suhteessa BKT:hen selvästi yli 5 prosentin. Työllisyys alkaa parantua Työllisyys on heikentynyt alkuvuonna selvästi vähemmän kuin aiemmin arvioitiin. Heinäkuussa työllisten määrä kääntyi jo nousuun ja työttömyys väheni. Työttömyysaste oli 7,5 prosenttia eli, prosenttiyksikköä pienempi kuin vuosi aiemmin. 1 8 - - - -8-1 8 - - - -8 Julkisyhteisöjen ylijäämä ja velka BKT:stä -1 85 9 95 5 Työvoiman määrä muutos edellisestä vuodesta 3 kk:n liukuvista keskiarvoista 1 henkilöä Työttömät Ylijäämä Velka Työlliset BKT:stä -1 9 97 98 99 1 3 5 7 8 9 1 9 8 7 5 3 1 Loppuvuonna työllisten määrän arvioidaan edelleen lievästi kasvavan, vaikka työllisten määrä jääkin keskimäärin tänä vuonna vielä viimevuotista pienemmäksi. Työmarkkinatilanteen paranemista kuvaa se, että avoimen työpaikkojen lukumäärä on lisääntynyt. Myös tehtyjen työtuntien määrä on selvässä kasvussa lomautusten vähentyessä. Viime vuonna tehtyjen työtuntien määrä supistui kaksi kertaa enemmän kuin työllisten määrä, ja nyt työtunnit lisääntyvät vastaavasti työllisiä ripeämmin. Myös työttömyyden ennakoidaan jäävän loppuvuonna lievästi viimevuotista pienemmäksi. Koko vuoden keskimääräinen työttömyysaste on 8, prosenttia. Työvoiman arvioidaan tänä vuonna lievästi supistuvan. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyvien lukumäärä on työmarkkinoille tulevia uusia ikäluokkia suurempi. Toisaalta työvoimaa kasvattaa kuitenkin se, että työmarkkinatilanteen parantuessa työvoiman ulkopuolella olleet hakeutuvat nyt työmarkkinoille. Vuonna 11 työllisten lukumäärän kasvu ja työttömyyden lasku jatkuu. Voimistuva talouskasvu lisää työvoiman kysyntää. Työttömyysasteen arvioidaan painuvan alle 8 prosentin. 18 1 1 1 1 8 Työttömyysaste 9 91 9 93 9 95 9 97 98 99 1 3 5 7 8 9 1 Kausitasoitettu 1
Inflaatio nopeutuu hieman, asuntohintojen nousu rauhoittuu Kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio on kuluvan vuoden aikana nopeutunut. Viime kuukausina inflaatio on ollut noin 1 prosentin luokkaa. Inflaatiota on kiihdyttänyt polttonesteiden hintojen nousu sekä omistusasumisen kallistuminen. Heinäkuussa toteutettu arvonlisäveron yleiskorotuksen ja ravintolaruoan arvonlisäveron laskun yhteisvaikutuksen arvioidaan nostavan kuluttajahintoja vajaalla puolella prosenttiyksiköllä. Arvolisäveron yleiskorotus tulee näkymään kuluttajahinnoissa lähikuukausien aikana. Heinäkuussa ravintolaruoka halpeni keskimäärin 5,7 prosenttia, jos veronalennus olisi mennyt täysimääräisesti hintoihin, niin laskua olisi tullut 7, prosenttia. Kuluvan vuoden loppua kohden kuluttajahintojen nousun odotetaan voimistuvan lähelle prosenttia. Polttonesteen ja raakaaineiden hintojen arvioidaan nousevan edellistä vuotta korkeammalle tasolle. Myös nousevien asunto- ja kulutusluottojen korkojen vaikutus kääntyy inflaatiota kiihdyttäväksi loppuvuonna. Lokakuussa myös vuodentakaisen ruoan arvolisäveron laskun vaikutus poistuu kuluttajahinnoista. Inflaation ennustetaan keskimäärin olevan reilu 1 prosenttia vuonna 1. 5 3 1 Kuluttajahinnat muutos ed. vuoden vast. kuukaudesta Vuonna 11 inflaatiopaineiden odotetaan pysyvän suhteellisen vaimeina, sillä kasvun nopeutumisesta huolimatta talouden tuotantoresursseja on edelleen vajaakäytössä. Ensi vuonna inflaatiota nostavat korkojen lievän nousun lisäksi kohoavat energian hinnat. Myös veronkorotukset vaikuttavat samaan suuntaan. Kuluttajahintojen nousuvauhdin ennustetaan nousevan kahteen prosenttiin. 1 1 8 - - - -8 Kuluttajahintaindeksi hyödykeryhmittäin muutos ed. vuoden vast. kuukaudesta Asuminen ja energia Kuluttajahinnat Elintarvikkeet Liikenne 7 8 9 1 Asuntomarkkinat ovat vilkastuneet kuluvana vuonna. Tämä näkyy asuinrakentamisen selvän kasvun lisäksi asuntohintojen kehityksessä. Vuoden 1 ensimmäisellä puoliskolla vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat keskimäärin 1,7 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Reipas hintojen nousu johtuu osaltaan vuodentakaisin vertailukohdan matalasta tasosta. Keskeisiä tekijöitä ovat myös markkinakorkojen historiallisesti alhainen taso ja kotitalouksien vahva luottamus omaan ja Suomen talouteen. Markkinoilla vallitsee tällä hetkellä ylikysyntää asunnoista, sillä talouskriisin iskeytyessä Suomeen vapaarahoitteinen tuotanto käytännössä pysähtyi kokonaan. -1-1 3 5 7 8 9 1 15
Asuntohintojen nousuvauhdin ennustetaan hidastuvan loppuvuonna ja ensi vuonna. Uuden tarjonnan lisääntyminen purkaa asuntojen ylikysyntää ja lieventää hintapaineita. 3 5 3 Kerrostaloasuntojen nimellishinnat Euroa/m Pääkaupunkiseutu 5 Koko maa 1 5 1 5 Muu Suomi 83 85 87 89 91 93 95 97 99 1 3 5 7 9 OP-Pohjola-ryhmä julkaisee suhdanne-ennusteet helmi- ja elokuussa. Näiden lisäksi julkaistaan ennustetarkistukset touko- ja marraskuussa. OP-Pohjola-ryhmä Strateginen suunnittelu Ekonomisti Timo Hirvonen puh. 1 5 8515 Ekonomisti Jorma Vanninen puh. 1 5 95 Tietopalveluasiantuntija Pasi Timonen puh. 1 5 13 etunimi.sukunimi@op.fi 1