TURVALLISUUS ALKAA JOHTAMISESTA TURVATEKNIIKAN KESKUS 1
1. Tavoitteena nolla onnettomuutta 2. Turvallisuusjohtamisjärjestelmä keino onnettomuuksien ehkäisemiseen 2.1. Tavoitteellinen turvallisuustoiminta turvallisuuspäämäärät ja toimintaperiaatteet 2.2. Turvallisuustyön organisointi ja vastuu 2.3. Vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn, valmistukseen ja varastointiin liittyvien vaarojen tunnistaminen ja arviointi 2.4. Turvalliset toimintatavat 2.5. Varautuminen hätä- ja onnettomuustilanteisiin 2.6. Turvallisuuden ylläpito, arviointi ja kehittäminen 3. Vahingot, vaaratilanteet ja laitoksen tekniset puutteet oireita turvallisuusjohtamisjärjestelmän puutteista 3.1. Vahingot ja vaaratilanteet 3.2. Puutteet viranomaisluvissa tai teknisten järjestelmien lakisääteisissä tarkastuksissa 3.3. Puutteet teknisessä turvallisuudessa ja laitoksen järjestyksessä 4. Tuloksellinen turvallisuustoiminta alkaa johtamisesta Käsitteet 2
1. TAVOITTEENA NOLLA ONNETTOMUUTTA Tekninen turvallisuus ja luotettavuus vaarallisia kemikaaleja käsittelevissä laitoksissa on Suomessa hyvällä tasolla, mutta kansainvälisessä vertailussa emme vielä yllä turvallisimpien maiden joukkoon. Maailman parhailla organisaatioilla turvallisuustyötä ohjaavana tavoitteena on nolla onnettomuutta. Yhtään onnettomuutta ei pidä hyväksyä. Jokainen räjähdys, tulipalo, päästö, vuoto tai henkilövahinko on liikaa. Toisaalta onnettomuuksien puuttuminen ei vielä takaa toiminnan turvallisuutta. Tekninen turvallisuus ja luotettavuus on tärkeää, mutta paraskaan tekniikka ei yksinään riitä. Ratkaisevaa on johdon, turvallisuusasiantuntijoiden ja koko henkilöstön suhtautuminen ja toiminta oman ja muiden turvallisuuden hyväksi. Turvallisuuden tulisi olla arvo, joka ohjaa johdon ja henkilöstön arkista tekemistä ja valintoja. Turvallisuutta pitää myös tahtoa. Onnettomuuksien välittömiä syitä ovat tekniset viat, inhimilliset virheet tai puutteet työympäristössä. Turvallisuuden kehittämisen kannalta työ jää kesken ellei paneuduta organisaation toimintatavoissa oleviin puutteisiin tekijöihin, jotka mahdollistavat onnettomuuksien syntymisen. Turvallisuusjohtaminen on turvallisten toimintatapojen suunnittelua ja turvallisuuden kehittämistä ennalta, ennen kuin onnettomuuksia pääsee tapahtumaan. 3
2. TURVALLISUUSJOHTAMISJÄRJESTELMÄ KEINO ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISEMISEEN 4 2.1. Tavoitteellinen turvallisuustoiminta turvallisuuspäämäärät ja toimintaperiaatteet Tavoitteellinen turvallisuustoiminta on määrätietoista turvallisuuden tahtomista. Onnettomuuksia ei hyväksytä ja turvallisen lopputuloksen eteen ollaan valmiita tekemään töitä. Laitoksella kannustetaan turvallisuuteen ja turvallisiin toimintatapoihin. Rikkomuksia ja riskinottoa ei hyväksytä niihin puututaan. Johdon ja koko organisaation tahtotila ja toimintaperiaatteet on yhteisesti hyväksytty ja ne esitetään kirjallisesti. Toimintaperiaateasiakirja on lyhyt, kirjallinen vahvistus siitä, mille tasolle ja miten tuotantolaitoksen johto sitoutuu kehittämään laitoksen turvallisuutta. Toimintaperiaatteista käy ilmi johdon henkilökohtainen toiminta, sitoutuminen ja vastuut turvallisuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Lisäksi oleellista on henkilöstön valtuuttamista, osallistamista ja vastuunottoa koskevat periaatteet. Toimintaperiaatteet kuvaavat yrityksen turvallisuuskulttuuria, missä tavoitteena on parhaimmillaan nolla onnettomuutta. Päämäärät ja toimintaperiaatteet muutetaan käytännön toiminnaksi turvallisuusjohtamisjärjestelmän avulla. Turvallisuusjohtamisjärjestelmä sisältää organisaation tehtävät ja vastuumääritykset, vaarojen tunnistamisen ja arvioinnin, turvalliset toimintatavat sekä varautumisen hätä- ja onnettomuustilanteisiin. Tämä ei kuitenkaan riitä. Toimivaan ja tehokkaaseen johtamisjärjestelmään tulee sisältyä myös turvallisuustason mittaamista ja seurantaa sekä nykyisen turvallisuustoiminnan vahvuuksien ja kehittämiskohteiden arviointia. Turvallisuuden ylläpito edellyttää jatkuvaa työtä ja kehittämistä. 2.2. Turvallisuustyön organisointi ja vastuut Teknisen turvallisuuden varmistaminen ja vaarallisten kemikaalien turvallinen käsittely vaatii alan erityisasiantuntemusta. Onnistunut turvallisuustoiminta kuitenkin edellyttää vastuiden ja tehtävien määrittelyä koko linjaorganisaatiossa ylimmästä johdosta yksittäiseen työntekijään. Myös alueella työskentelevien ulkopuolisten turvallisuus on otettava huomioon. Johto viestii muulle organisaatiolle omilla asenteillaan ja käyttäytymisellään henkilökohtaisesti tärkeinä pitämistään asioista. Johto osoittaa omaa sitoutumistaan asettamalla turvallisuutta koskevat tavoitteet ja varaamalla tarvittavat resurssit, seuraamalla säännöllisesti turvallisuuteen liittyviä asioita kokouksissaan ja tehdaskierroksilla sekä tarvittaessa puuttumalla ripeästi havaitsemiinsa epäkohtiin. Johto kannustaa linjaorganisaatiota ottamaan vastuuta omasta ja muiden turvallisuudesta sekä turvallisuuden oma-aloitteisesta kehittämisestä. Johdon ja linjaorganisaation tukena voi toimia turvallisuusasiantuntijoita, mutta päävastuu turvallisuuden ylläpitämisestä ja kehittämisestä on kuitenkin johdolla. Toimintaperiaatteista vastaava henkilö ja käytönvalvoja on nimettävä. Toimintaperiaatteista vastaavan henkilön tehtäviin sisältyy toimintaperiaatteiden voimaansaattamisen ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimivuuden varmistaminen sekä kehittämistarpeiden tunnistaminen. Toimintaperiaatteista vastaavan henkilön organisatorisen aseman ja toimintavaltuuksien pitää vastata tehtävän vaatimuksia. Lisäksi toimintaperiaatteista vastaavan velvollisuuksiin kuuluu valvoa, että laitoksella on nimetty käytönvalvojat. Käytönvalvoja tuntee laitoksella käsiteltäviä vaarallisia kemikaaleja koskevat säädökset ja turvallisuusvaatimukset ja on osoittanut pätevyytensä TUKESin virallisessa tutkinnossa. Henkilöstön kannustaminen ja osallistuminen turvallisuustyöhön on parhaimmillaan aloitteellista, jatkuvaa ja osa normaalia tuotantotoimintaa. Henkilöstön tiedotuksen, koulutuksen ja perehdyttämisen tavoitteena on, että henkilöstö tuntee laitoksen erityispiirteet, vaaranlähteet ja niiltä suojautumisen sekä osaa tarvittaessa toimia hätä- ja onnettomuustilanteissa. Turvallisuuskoulutustarpeiden tunnistaminen ja koulutuksen järjestäminen on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä toimintaa, osa laitoksen osaamisen kehittämistä ja koulutussuunnittelua. Turvallisuuskoulutusta järjestetään koko henkilöstölle ja kohdennetusti valituille ammattiryhmille, koulutustiedot rekisteröidään ja periaatteiden omaksumisesta tai uusintakoulutustarpeista voidaan järjestää kokeita. Henkilöstöä kannustetaan olemaan aloitteellinen, ottamaan vastuuta ja osallistumaan laitoksen turvallisuuden arviointiin ja kehittämiseen. Parhaimmillaan henkilöstö osallistuu omien ja muiden työtehtävien vaarojen järjestelmälliseen tunnistamiseen, työohjeiden laadintaan sekä kehitys- ja muutoshankkeiden toteutukseen. Alueella työskentelevien ulkopuolisten turvallisuuden varmistamisen lähtökohtana on, että ulkopuolinen voi tehdä työnsä turvallisesti ja että hän tuntee laitoksen erityispiirteet ja osaa tarvittaessa toimia hätätilanteissa. Toimittajaa valittaessa turvallisuusasioihin kiinnitetään huomiota, asiat sisällytetään osaksi sopimusehtoja ja toimintatapoihin kiinnitetään huomiota tekemällä valvontakierroksia tai toimittaja-auditointeja. Alueella työskentelevillä ulkopuolisilla on työ- ja kulkuluvat alueelle ja laitoksen nimetty asiantuntija valvoo töiden turvallista suorittamista ja ohjeiden noudattamista. Ulkopuolisille jaetaan kirjallisia turvallisuusohjeita, järjestetään koulutusta ja tarvittaessa myös kertausta
laitoksen erityispiirteistä ja turvallisuuden huomioonottamisesta. Koulutusta koskevat tiedot rekisteröidään. Lisäksi ulkopuolinen toimittaja ja laitoksen edustaja voivat yhdessä tunnistaa ja arvioida vaaroja. Toiminnanharjoittaja on kiinnostunut ulkopuolisille sattuneista vaaratilanteista ja vahingoista, toimittajan velvollisuus on ilmoittaa tapahtumista. Tapahtumat tutkitaan ja tiedot rekisteröidään osaksi yrityksen omia vahinkotietoja. Käytönaikaisen turvallisuuden seurantaan ja arviointiin sekä kehittämiskohteiden tunnistamiseen käytetään useita erilaisia menetelmiä, kuten häiriötilanneanalyyseja, työpaikan siisteys- ja järjestyskierroksia, huolto- ja kunnossapitokierroksia, laitteiden, laitteistojen ja koneiden vaarojen tunnistamista ja arviointia, työsuojelukierroksia, turvallisuusauditointeja, työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä sekä ilmapiirikartoituksia. Toiminnan siisteys- ja järjestystaso voidaan kytkeä myös osaksi palkkausjärjestelmää. Laitoksen erityispiirteisiin sekä käsiteltävien kemikaalien määriin ja ominaisuuksiin liittyvät vaarat ovat lähtökohta turvallisuusjohtamisjärjestelmän sisällön suunnittelulle, vastuiden määrittelylle ja toimintatapojen valinnalle sekä hätätilanteisiin varautumiselle. 2.3. Vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn, valmistukseen ja varastointiin liittyvien vaarojen tunnistaminen ja arviointi Vaarallisia kemikaaleja käsittelevien ja varastoivien laitosten suuronnettomuusvaarat ja muut vaarat tunnistetaan järjestelmällisesti. Vaarojen tunnistamiseen ja seurausten vakavuuden arviointiin käytettäviä menetelmiä ovat esimerkiksi potentiaalisten ongelmien analyysi, Hazard and Operability Study (HAZOP), Management Oversight and Risk Tree (MORT) -tarkastelu, toimintovirheanalyysi, ympäristöriskikartoitukset ja päästöjen riskianalyysit. Tehtyjä arviointeja päivitetään muutostöiden yhteydessä ja säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein. Laajoja riskinarviointeja täydennetään yksittäisillä menetelmillä sekä tehdaskierroksilla käytönaikaisen turvallisuuden arvioimiseksi sekä turvallisuuspuutteiden tunnistamiseksi. 2.4. Turvalliset toimintatavat Turvallisiin toimintatapoihin sisältyvät toimintojen ohjaukseen ja muutosten toteuttamiseen liittyvät vastuut ja ohjeet. Toimintojen ohjausta koskevat ohjeet voidaan jakaa yleisiin tuotanto-, työ- ja turvallisuusohjeisiin sekä vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä koskeviin erityisohjeisiin. Yleisohjeistukseen voivat sisältyä laatu-, turvallisuus- ja ympäristökäsikirjat, projektikäsikirjat sekä laatu-, ympäristö- tai työsuojeluohjeet. Erityisohjeistusta ovat prosessien alas- ja ylösajo-ohjeet, prosessien ja laitteistojen käyttöohjeet, huolto- ja kunnossapito-ohjelmat vaarallisten kemikaalien käsittelylaitteistoille, säiliöille, painelaitteille ja putkistoille, varusteille, sähkölaitteistoille, maadoituksille sekä muille teknisille järjestelmille, työlupamenettelyt, käyttöturvallisuustiedotteet, vaarallisten kemikaalien käsittelyohjeet sekä kuljetusvälineiden lastaus- ja purkausohjeet. Ohjeet ovat selkeitä ja kattavat olennaiset asiat, mutta niiden määrä on kyetty pitämään minimissään hallittavissa. Laitoksella on menettelyt ohjeistuksen tarkastamiseen, ylläpitämiseen ja muutoksista tiedottamiseen. 5
6 Laitoksella on kirjallinen huollon ja kunnossapidon suunnitelma, kattavimmillaan atk-järjestelmässä. Häiriöt kirjataan vikavihkoon tai kunnossapidon järjestelmään, samoin toteutetut huoltotoimenpiteet. Kunnossapitosuunnitelman toimivuutta seurataan ja kehitetään. Muutosten hallinnan tavoitteena on varmistaa turvallisuus uusissa, poikkeavissa ja muuttuvissa tilanteissa. Muutoksella voidaan tarkoittaa esimerkiksi uuden laitoksen rakentamista, merkittäviä putkisto- tai laitteistomuutoksia, organisaation omistussuhteissa tai vastuuhenkilöissä tapahtuvia muutoksia, ohjelmistomuutoksia, toimintatapoja tai henkilöstöä koskevia muutoksia. Laitoksella on selkeästi määritelty, mitä muutoksella tarkoitetaan ja mitkä muutokset edellyttävät ilmoittamista Turvatekniikan keskukselle (TUKES). Muutosten suunnittelua, toteutusta ja käyttöönottoa koskevat vastuut määritellään ja nimetään. Muutosten toteuttamista, valvontaa ja hyväksymistä koskevien menettelytapojen lisäksi määritellään menettelyt muutosten kirjaamiseksi sekä muutoksista tiedottamiseksi tai niiden käsittelemiseksi yhdessä henkilöstön kanssa. 2.5. Varautuminen hätä- ja onnettomuustilanteisiin Laitokselle laaditaan sisäinen pelastussuunnitelma, johon sisältyy vastuuhenkilöiden nimeäminen ja tehtävien määrittely, tarvittavat suunnitelmat ja ohjeet sekä hätätilanneharjoittelu. Suunnittelu ja varautuminen hätätilanteisiin on välttämätöntä, jotta organisaatio on toimintakykyinen hätätilanteessa ja että sillä on käytössään tarvittavat resurssit seurausten rajoittamiseksi. Hätätilanneharjoittelua koskevat periaatteet kirjataan. Harjoittelu on suunnitelmallista ja säännöllisin aikavälein toistuvaa. Harjoitteluun voi sisältyä ensiapuja sammutusharjoituksia, varuste- ja suojainharjoituksia, poistumistieharjoituksia, harjoittelua vuotojen varalta, vaunu- ja säiliöpaloharjoituksia sekä ulkoiseen vaaraan liittyviä harjoituksia. Pelastussuunnitelmaa harjoitellaan vähintään kolmen vuoden välein yhdessä paloja pelastustoimen kanssa. Harjoitteluun osallistuu koko henkilöstö ja parhaimmillaan myös yhteistyökumppanit. Laitoksella varaudutaan onnettomuuksien ehkäisemiseen ja seurausten rajoittamiseen kattavin ja monipuolisin teknisin ratkaisuin. Yksittäisiä teknisiä ratkaisuja ovat esim. vallitilat, palo-osastointi, laitteistojen keskinäinen sijoittelu, säiliöiden pinnanvalvonta, sammutus- ja torjuntakalusto. Lisäksi laitoksella voi olla vuotojen hallinta- ja keräilyjärjestelmä, sammutusvesien keräilyjärjestelmä, sammutusjärjestelmä tai erillinen turvallisuusautomaatiojärjestelmä. Laitoksella on järjestetty kulunvalvonta ja vartiointi. Tarvittaessa hätä- ja vaaratilannehälytykset ohjautuvat automaattisesti laitoksen ulkopuolelle. 2.6. Turvallisuuden ylläpito, arviointi ja kehittäminen Turvallisuusjohtamisjärjestelmän ylläpitoon, arviointiin ja kehittämiseen sisällytetään tietojen keruu ja analysointi laitoksen turvallisuustasosta ja siinä tapahtuneista muutoksista sekä johtamisjärjestelmän, menettelytapojen ja vastuiden järjestelmällinen sisäinen auditointi ja johdon turvallisuuskatselmukset. Turvallisuuden (suorituskyvyn) mittaamisessa ja arvioinnissa on kyse siitä, miten organisaatiossa kerätään, analysoidaan ja käsitellään turvallisuutta koskevaa tietoa ja miten tietoa käytetään arvioitaessa asetettujen turvallisuuspäämäärien, tavoitteiden ja toimintaperiaatteiden toteutumista ja mahdollisia kehittämistarpeita. Turvallisuutta on perinteisesti mitattu jälkikäteismittareilla, joita ovat tapaturmat, poissaolot, vuodot ja päästöt, ympäristövahingot, tulipalot, syttymät, häiriöt sekä läheltä-piti-tilanteet. Tämän tiedon tueksi tarvitaan turvallisuustason kehittymisestä ennakoivaa tietoa, jotta toiminnan painopiste siirtyisi ongelmiin reagoimisesta tavoitteelliseen turvallisuuden kehittämiseen. Ennakoivia mittareita ovat esimerkiksi poikkeamien seuranta, riskin arviointien ja turvallisuusauditointien tulokset, siisteys- ja järjestysindeksi, turvallisuuskoulutus, henkilöstökyselyn tulokset, altistumisten seuranta tai henkilöstön palkitseminen vaaratilanneilmoituksista. Laitoksella sattuneet onnettomuudet, läheltä-piti- ja vaaratilanteet tutkitaan. Tutkinnassa käytetään järjestelmällisiä menettelyjä, joilla teknisten syiden ja työntekijän toimintatapoihin liittyvien tekijöiden lisäksi selvitetään parannuskohteet työympäristössä sekä organisaation menettelytavoissa ja vastuissa. Sattuneet onnettomuudet, läheltä-piti- ja vaaratilanteet rekisteröidään. Turvallisuuden kehittymisen kannalta ratkaisevaa on, opitaanko laitoksella sattuneista vahingoista ja vaaratilanteista ja ovatko valitut toimenpiteet riittävän kattavia vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Turvallisuuden mittaaminen ja arviointi ohjeistetaan. Tuloksia vertaillaan konsernin sisäisiin ja sopiviin kansallisiin tai kansainvälisiin vertailutietoihin. Tulosten perusteella ryhdytään kehittämistoimenpiteisiin. Sisäisten turvallisuusauditointien tarkoituksena on kerätä tietoa ja arvioida sovittujen menettelytapojen noudattamista ja toimivuutta käytännössä sekä tunnistaa turvallisuuden kehittämiskohteita. Sisäisiä auditointeja koskevat vastuut ja menettelytavat kuvataan.
Tähän sisältyy auditoijien pätevyys ja koulutus, auditointisuunnitelma ja auditoinnin kohteet, havaintojen raportointi ja käsittely sekä korjaavien toimenpiteiden seuranta. Auditointihavainnot ja toteutettavat toimenpiteet kirjataan. Toimenpiteistä päätettäessä tulee ottaa kantaa sekä välittömiin korjaaviin toimenpiteisiin esim. laitteistossa ilmenneen vian tekniseen korjaamiseen, että ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin esim. huolto- ja kunnossapito-ohjelman täydentämiseen. Korjaavien ja ehkäisevien toimenpiteiden tehokkuutta ja vaikutuksia arvioidaan poistuivatko ongelmat ja saavutettiinko halutut tulokset. Yrityksen kannalta sisäisten auditointien tulisi olla ensisijaisesti turvallisuustoiminnan kehittämisen väline ja tuottaa tietoa sekä ehdotuksia turvallisuuden parantamiseksi käytännössä. Johdon turvallisuuskatselmuksessa yritysjohto varmistaa, että laitoksen turvallisuusjärjestelyt, vastuumääritykset ja toimintatavat kattavat laitoksella käsiteltäviin, valmistettaviin tai varastoitaviin kemikaaleihin liittyvät vaarat ja että mahdollisessa onnettomuustilanteessa seuraukset voidaan pitää minimissään. Johdon katselmukset voivat sisältää päämäärien, toimintaperiaatteiden ja turvallisuusmittareiden arviointia sekä sisäisten turvallisuusauditointien tulosten ja vaikutusten tarkastelua. Yritysjohto varmistaa, että turvallisuudesta tehdyt havainnot johtavat toimenpiteisiin ja arvioi päämäärien, toimintaperiaatteiden, organisaation ja menettelyjen uudistamistarpeita. Johdon katselmusten tulokset kirjataan. 77
3. VAHINGOT, VAARATILANTEET JA LAITOKSEN TEKNISET PUUTTEET OIREITA TURVALLISUUSJOHTAMIS- JÄRJESTELMÄN PUUTTEISTA 3.1. Vahingot ja vaaratilanteet Vakavimmat onnettomuudet ja niiden seuraukset Vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn, valmistukseen ja varastointiin liittyy suuronnettomuusriski. Vakavimpia vahinkoja ovat tapaturmat, tulipalot, räjähdykset, päästöt ja vuodot, maaperän tai vesistöjen pilaantuminen. Henkilö- tai ympäristövahinkojen lisäksi seurauksena on aina myös taloudellisia menetyksiä, joista merkittävimpinä tuotantotoiminnalle aiheutuvat häiriöt tai omaisuusvahingot. Onnettomuuksien syiden tunnistaminen ehkäisykeinojen löytämiseksi Onnettomuuksista oppiminen ja kattavien ehkäisykeinojen löytäminen edellyttää, että välittömien onnettomuuteen johtaneiden syiden lisäksi organisaatiolla on kykyä ja osaamista tunnistaa työympäristössä, toimintatavoissa, organisaatiossa tai johtamisessa olevia puutteita puutteita turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimivuudessa ja tehokkuudessa. Merkittävimpiä välittömiä onnettomuuksien syitä ovat odottamaton kemiallinen reaktio, reaktion karkaaminen, prosessin tukkeutuminen tai laitteiston tekninen vikaantuminen (laitevaurio, korroosio, staattinen sähkö, kitkalämpö, väärä materiaalin valinta tai rakennevirhe sekä turvallisuusjärjestelmän puuttuminen tai vikaantuminen). Teknisen vikaantumisen tai kemiallisen reaktion lisäksi välittömiin syihin sisältyy työntekijän toiminta onnettomuuden syntyhetkellä. Onnettomuus voi seurata työntekijän toimintovirheestä, inhimillisestä erehdyksestä, tahallisesta tai tahattomasta riskinotosta tai ohjeiden vastaisesta toiminnasta. Välittömien syytekijöiden taustalta löytyy useita organisaation toimintatavoissa ja johtamisessa olevia puutteita. Onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinnassa tulisi paneutua myös näihin tekijöihin, jotta onnettomuuksista voitaisiin oppia ja jotta korjaavat toimenpiteet olisivat riittävän kattavia. Merkittävimmät välilliset syytekijät voidaan tunnistaa arvioimalla laitoksen turvallisuusjohtamisjärjestelmän sisältöä: menettelyjen, ohjeistuksen ja vastuiden kattavuutta ja toimivuutta käytännössä. Yleisimpiä organisaation toiminnasta johtuvia syytekijöitä ovat puutteet huollossa ja kunnossapidossa, koulutuksessa tai opastuksessa, käyttö- tai työohjeissa, suunnittelussa, vaarojen tunnistamisessa ja seurausten arvioinnissa, laitteistojen asennuksissa tai valvonnassa. Välillisiin syytekijöihin sisältyvät myös työympäristön siisteydessä ja järjestyksessä olevat puutteet sekä puutteet käyttöhyödykkeiden saatavuudessa tai ympäristöolosuhteissa tapahtuneet muutokset (sää, lämpötila). 3.2. Puutteet viranomaisluvissa tai teknisten järjestelmien lakisääteisissä tarkastuksissa Viranomaisluvat Vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely, varastointi ja valmistus on suuronnettomuusvaarallista toimintaa ja laitoksella tulee olla käsiteltävien aineiden määrän ja laadun mukaiset TUKESin myöntämät luvat. Laitoksella tehtävät merkittävät muutokset edellyttävät muutosilmoituksen tekemistä TUKESille tai tarvittaessa uuden luvan hakemista. Hyvän toiminnan tunnuspiirteitä on, että teollisesti käsiteltäviä ja varastoitavia kemikaaleja sekä laitteistoja, painelaitteita, nestekaasulaitteistoja, kemikaalisäiliöitä ja muita teknisiä järjestelmiä koskevat luvat ovat kunnossa ja ajan tasalla. Luvat on luetteloitu, rekisteröity ja ne ovat helposti saatavilla. Teknisten järjestelmien asiakirjat ja kunnonvalvonta Vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn, valmistuksen tai varastoinnin kannalta keskeisiä teknisiä asiakirjoja ovat räjähdysvaarallisten tilojen tilaluokitussuunnitelma, painelaite-, putkisto-, säiliö-, sähkölaitteisto-, maadoitus-, ilmanvaihto- sekä vuodonvalvonta-asiakirjat ja tarkastuspöytäkirjat. Hyvän toiminnan tunnusmerkkejä on, että teknisten järjestelmien asiakirjat ja lakisääteiset tarkastukset ovat kunnossa ja että tarkastukset ovat liitetty osaksi laitoksen huolto- ja kunnossapito-ohjelmaa. 3.3. Puutteet teknisessä turvallisuudessa ja laitoksen järjestyksessä Yleisimpiä turvallisuuspuutteita laitoksissa ovat esim. puutteet vuotojen hallinnassa ja keräilyssä, säiliöiden allastuksissa ja vallitiloissa, täyttö- ja tyhjennyspaikkojen sekä varastointipaikkojen rakenteellisessa kunnossa tai torjunta- ja sammutuskaluston riittävyydessä. Laitteiden ja laitteistojen rakenteellisessa kunnossa on todettu myös puutteita. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän heikkouksista kertovat myös puutteet tehdaslaitoksen, tuotantotilojen, säiliöalueiden, täyttö- ja tyhjennyspaikkojen sekä varastojen yleisessä siisteydessä ja järjestyksessä. Lisäksi puutteita on havaittu teknisen turvallisuuden kannalta oleellisissa merkinnöissä kuten säiliö- ja putkistomerkinnöissä, täyttö- ja tyhjennyspaikkojen, varastotilojen ja 8
varastoitavien tuotteiden, poistumisteiden ja kulkureittien sekä onnettomuuksiin varautumista koskevissa merkinnöissä. Teknisten korjaustoimenpiteiden lisäksi laitoksella on oleellista tunnistaa, mistä turvallisuusjohtamisjärjestelmään liittyvistä oireista puutteet kertovat puutteista vastuumäärityksissä, perehdyttämisessä, vaarojen tunnistamisessa, ohjeistuksessa, valvonnassa vai jossain muussa. 99
4. TULOKSELLINEN TURVALLISUUSTOIMINTA ALKAA JOHTAMISESTA Turvallisuuden merkitys on korostunut ja korostuu edelleen lähivuosina. Yrityksen houkuttelevuutta yhteistyökumppanina, työnantajana tai investointikohteena arvioidaan myös eettisesti kestävien arvojen ja toimintatapojen kautta. Turvallisuuden ylläpitäminen ja kehittäminen alkaa johtamisesta johdon roolista ja vastuusta. Mikä on johdon rooli ja tehtävät laitoksen turvallisuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä? Mikä on riittävä turvallisuustaso? Onko se hyvä? Johdon henkilökohtainen sitoutuminen ja osallistuminen ei kuitenkaan yksinään riitä. Turvallisuuden kehittäminen on myös yhteistyötä turvallisuusasiantuntijoiden ja koko henkilöstön kanssa. Parhaimmissa organisaatioissa niin johto kuin koko henkilöstökin kantaa vastuuta omasta ja muiden turvallisuudesta, puuttuu havaitsemiinsa epäkohtiin ja tekee töitä yhteisen turvallisuuden hyväksi. Onnettomuuksista voidaan oppia, mutta niitä ei pidä hyväksyä. Jokainen organisaatio voi olla turvallinen ja teknisesti luotettava. Ratkaisevaa on tekijöiden tahto ja toiminta turvallisemman tulevaisuuden hyväksi. 10
KÄSITTEET Vaarallinen kemikaali Erittäin myrkyllinen, myrkyllinen, hapettava tai räjähtävä kemikaali tai erittäin helposti syttyvä, helposti syttyvä tai syttyvä palava neste, palava kaasu tai ympäristölle vaarallinen aine. Onnettomuus Vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn, varastointiin tai valmistukseen liittyvä äkillinen ei-toivottu henkilö-, omaisuus- tai ympäristövahinko. Vaarojen tunnistaminen ja arviointi on suuronnettomuus- ja muiden onnettomuusvaarojen järjestelmällistä tunnistamista ja mahdollisten onnettomuuksien seurausten vakavuuden arviointia, riskien arviointia. Toimintaperiaateasiakirja sisältää yrityksen johdon tahtotilan turvallisuustasosta ja toimintalinjauksista turvallisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi yhteistyössä koko henkilöstön ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Perimmäisenä tavoitteena tulisi olla nolla onnettomuutta. Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Toimintatavat ja vastuut vaarallisiin kemikaaleihin liittyvien suuronnettomuus- ja muiden vaarojen hallitsemiseksi ja seurausten rajoittamiseksi. Auditointi on turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimivuuden ja tehokkuuden järjestelmällistä ja säännöllisin väliajoin toistuvaa arviointia sen varmistamiseksi, että laaditut ohjeet toimivat käytännössä ja että voidaan tunnistaa turvallisuuden kehittämisen kannalta oleellisia puutteita. Katselmus Ylimmän johdon tekemä järjestelmällinen ja säännöllinen arviointi turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimivuudesta ja tehokkuudesta. Katselmuksen perusteella tarkistetaan asetettuja päämääriä ja tavoitteita sekä uudistetaan turvallisuusjohtamisjärjestelmää. 11
LÄHTEET Asetus vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista (59/1999). Vaurio- ja onnettomuusrekisteri (VARO). 2000. Turvatekniikan keskus. Levä, Kirsi & Ritola, Susanna. 2001. Turvallisuusjohtamisen pika-arviointi. TUKES-JULKAISU 7/2001. Levä, Kirsi. 1998-. Turvallisuusjohtamisjärjestelmä SEVESO II-direktiivin voimaansaattaminen ja vaikutukset Suomessa. (Käynnissä oleva tutkimushanke). www.tukes.fi 12 TUKES TURVATEKNIIKAN KESKUS PL 123, Lönnrotinkatu 37, 00181 HELSINKI Puhelin (09) 61 671 Faksi (09-6167 210) Internet: www.tukes.fi