Nestekaasun käsittelyä ja varastointia koskevat erityismääräykset ovat. kauppa- ja teollisuusministeriön päätös nestekaasuasetuksen soveltamisesta

Transkriptio

1 Etusivu > Toimialat > Vaaralliset aineet > Uudet nestekaasumääräykset UUDET NESTEKAASUMÄÄRÄYKSET Muutoksia nestekaasumääräyksiin Nestekaasun teknistä käyttöä, käsittelyä ja varastointia koskevat määräykset ovat muuttuneet. Uudistukset johtuvat suuronnettomuusvaaran torjuntaa koskevan Seveso II -direktiivin voimaantulosta ja sen yhteydessä tehdyistä muutoksista. Uusi voimaan tullut asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999) korvaa entisen samannimisen asetuksen. Samalla nestekaasuasetukseen on tullut muutoksia. Nestekaasulaitosten tulee toiminnassaan noudattaa nestekaasuasetusta. Jos laitoksessa käytetään muitakin vaarallisia kemikaaleja, sen tulee täyttää myös vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen velvoitteet. Asetusmuutokset aiheuttavat uusia velvoitteita laajamittaista toimintaa harjoittaville laitoksille, joissa nestekaasua on vähintään 50 tonnia. Muutokset koskevat myös pienempiä nestekaasulaitoksia, jos niissä käsitellään tai varastoidaan vaarallisia kemikaaleja. Uusia velvoitteita ovat toimintaperiaateasiakirja, turvallisuusselvitys, sisäinen pelastussuunnitelma ja määräaikaistarkastukset. Uusien velvoitteiden tarkoituksena on parantaa laitosten turvallisuutta ja ennalta ehkäistä onnettomuuksia. Nestekaasulaitoksia valvoo joko Turvatekniikan keskus (TUKES) tai paikallinen viranomainen. TUKES valvoo laajamittaista ja keskisuurta toimintaa ja kunnan palopäällikkö vähäistä toimintaa. Asetusmuutoksista johtuen TUKESin valvontaan voi tulla sellaisiakin nestekaasua käsitteleviä laitoksia, jotka aiemmin ovat olleet palopäälliköiden valvonnassa. Miten muuttuneita määräyksiä sovelletaan? Nestekaasun käsittelyä ja varastointia koskevat erityismääräykset ovat nestekaasuasetus kauppa- ja teollisuusministeriön päätös nestekaasuasetuksen soveltamisesta Lisäksi: asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (1 / 9) :10:57

2 painelaitelainsäädäntö (varastosäiliö, höyrystin) Esimerkkejä nestekaasuasetuksen ja vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen soveltamisesta: Sovelletaan ainoastaan nestekaasuasetusta: nestekaasusäiliö; muu kemikaalien varastointi vähäistä eikä käyttö teollista: esim. korjaamon maalipurkkeja, hitsauskaasupulloja tilapäiseen käyttöön, pesuaineita, lannoitteita, kasvinsuojeluaineita omaan käyttöön nestekaasusäiliö ja öljylämmityslaitteiston polttoöljysäiliö (huom. öljylämmityslaitteiston luvista ja tarkastuksista määrätään öljylämmityslaitteistoasetuksessa 1211/1995) nestekaasun pullovarasto. Tyypillisiä kohteita, joihin sovelletaan asetusta vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista sekä nestekaasuasetusta: nestekaasun pullovarasto sekä muiden palavien kaasujen varasto (esimerkiksi kaasuyhtiön varikko) nestekaasusäiliö (tai -pullopaketti) ja happivarasto nestekaasusäiliö ja muuta teollista toimintaa, jossa käytetään vaarallisia kemikaaleja (esimerkiksi painolaitos, jossa käytetään nestekaasua ja palavia nesteitä.) Huomaa nestekaasusäiliö on painelaite, joten myös painelaitesäännösten mukaiset tarkastukset on tehtävä Toiminnanharjoittajan velvoitteet Toiminnanharjoittajalla tarkoitetaan sitä yritystä tai henkilöä, joka varastoi tai käsittelee nestekaasua tai muita kemikaaleja. Toiminnanharjoittaja vastaa siitä, että määräyksiä noudatetaan. (2 / 9) :10:57

3 Luvat ja ilmoitukset Nestekaasun käsittely ja varastointi vaatii luvan tai siitä on ilmoitettava. Jos varastoitavan nestekaasun määrä ylittää 200 kg, toiminnanharjoittajan täytyy ilmoittaa nestekaasun varastoinnista palopäällikölle. Jos nestekaasun määrä ylittää 5 tonnia, lupa on haettava TUKESilta. Jos laitoksessa käytetään nestekaasun lisäksi muita vaarallisia kemikaaleja, hakemus voidaan tehdä yhdessä muiden vaarallisten kemikaalien käsittely- ja varastointihakemuksen kanssa. Tarvittavat liitteet on lueteltu asetuksessa vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista. Nestekaasua koskevista merkittävistä muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle etukäteen. Tällaisia muutoksia ovat esim. varastosäiliön koon tai sijaintipaikan muutos ja uudet käyttökohteet. Toimintaperiaateasiakirja Joidenkin tuotantolaitoksen on laadittava toimintaperiaateasiakirja, johon kootaan laitoksessa noudatettavat periaatteet onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Velvoite riippuu kemikaalien kokonaismääristä, mutta 50 tonnin nestekaasuvarasto yksinään tuo tuotantolaitoksen velvoitteen alaiseksi. Turvallisuusselvitys Suurimpien tuotantolaitosten tulee tehdä turvallisuusselvitys, joka sisältää tuotantolaitoksen ja sen ympäristön kuvauksen, arvioinnin toimintaan liittyvistä vaaroista ja mahdollisen onnettomuuden seurauksista sekä selvityksen laitoksen turvallisuusjohtamisjärjestelmästä. Tämäkin velvoite riippuu kemikaalien kokonaismääristä, mutta 200 tonnin nestekaasuvarastosta on tehtävä turvallisuusselvitys, vaikka muita kemikaaleja tuotantolaitoksella ei olisi. Tarkempia tietoja turvallisuusselvityksestä on TUKES-ohjeessa K Sisäinen pelastussuunnitelma ja suojelusuunnitelma Vaarallisten kemikaalien laajamittaista toimintaa harjoittavien tuotantolaitosten sekä yli 50 (3 / 9) :10:57

4 tonnia nestekaasua varastoivien yritysten on tehtävä sisäinen pelastussuunnitelma, josta annetaan tarkempia tietoja TUKES-ohjeessa K Sellaisen yli 5 tonnia nestekaasua varastoivan laitoksen, jota ei velvoiteta tekemään sisäistä pelastussuunnitelmaa, on kuitenkin laadittava suojelusuunnitelma nestekaasuasetuksesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen mukaisesti. Laitoksen käyttöönotto ja tarkastukset Nestekaasun vähäisestä käytöstä ilmoitetaan vähintään kuukausi ennen toiminnan aloittamista. Käytön voi aloittaa ilmoituksessa mainittuna ajankohtana. Palopäällikkö tekee käyttöönottotarkastuksen kolmen kuukauden kuluessa käyttöönotosta. TUKES tarkastaa keskisuuret ja laajamittaiset nestekaasulaitokset ennen käyttöönottoa. Käyttöönottotarkastuksessa todetaan lupaehdot, asennusliikkeen kirjallinen todistus, painelaitetarkastuksen pöytäkirja, sähköasennusten tarkastuspöytäkirja maadoitusmittauksineen, käyttö- ja huolto-ohje, vaaratilanneohjekirja sekä tarvittaessa vesivalelun tarkastuspöytäkirja. Laitoksen määräaikaistarkastus tehdään toiminnan laajuuden mukaan 1 5 vuoden välein. Tarkastuksessa tutustutaan laitoksen omiin turvallisuusperiaatteisiin, todetaan tekniset asiakirjat ja tehdään tarkastuskierros. Määräaikaistarkastuksia ei tehdä alle 50 tonnia nestekaasua varastoiville kohteille, ellei niissä ole muita vaarallisia kemikaaleja. TUKES ilmoittaa määräaikaistarkastuksesta etukäteen toiminnanharjoittajalle. Valvojan nimeäminen Nestekaasun laajamittaista ja keskisuurta käsittelyä ja varastointia harjoittavissa laitoksissa on oltava henkilö, joka tuntee nestekaasua koskevat säännökset ja määräykset (käytönvalvoja) ja hänelle tarvittaessa varahenkilö. Käytönvalvojan on suoritettava TUKESissa pätevyyskoe. Toiminnanharjoittajan on lähetettävä käytönvalvojan nimeämisestä ilmoitus TUKESille. Ilmoitus on helpointa tehdä TUKESin laatimalla ilmoituslomakkeella. Uusien kemikaalisäännösten takia TUKESin valvontaan voi tulla uusia tuotantolaitoksia tai laitoksen kaikkien kemikaalien valvonta siirtyy TUKESille. Näiden laitosten käytönvalvojan nimeämisessä voidaan soveltaa seuraavia sääntöjä: Enintään 5 tonnin nestekaasuvarastolle ei tarvitse nimetä erillistä nestekaasukokeen suorittanutta käytönvalvojaa, vaan nestekaasu voidaan liittää kemikaalien käytönvalvojan vastuualueeseen. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin huolehtia siitä, että kemikaalivalvoja tuntee vastuualueensa. Jos laitoksella on nestekaasulupa TUKESilta, nestekaasun käytölle on nimetty (4 / 9) :10:57

5 käytönvalvoja ja laitoksessa käytetään myös muita kemikaaleja, näiden käytölle on jatkossa oltava valvoja. Kemikaalien käytönvalvojaksi voidaan nimetä toimessa oleva nestekaasuvalvoja, vaikka tämä ei olisikaan suorittanut kemikaaleja koskevaa pätevyyskoetta. Käytönvalvojan tulee olla tietoinen vastuualueen laajenemisesta. Uusien velvoitteiden siirtymäajat Uusien velvoitteiden mukainen turvallisuusselvitys on jätettävä TUKESille , mikäli toiminnanharjoittaja on jo aikaisempien säännösten mukaan laatinut turvallisuusselvityksen. Uusien turvallisuusselvityslaitosten on jätettävä turvallisuusselvitys mennessä TUKESille. Samoihin aikarajoihin mennessä toimitetaan myös sisäinen pelastussuunnitelma. Muiden laajamittaista toimintaa harjoittavien laitosten on laadittava sisäinen pelastussuunnitelma mennessä ja toimitettava se kunnan palopäällikölle. Toimintaperiaatelaitosten on laadittava toimintaperiaateasiakirja mennessä. Tiivistelmä velvoitteista Taulukko 1. Nestekaasun varastointimäärän mukaiset velvoitteet laitoksessa ei muita kemikaaleja Nestekaasun määrä yli 0,2 t yli 5 t yli 50 t yli 200 t laajuus vähäinen keskisuuri laajamittainen laajamittainen viranomainen palopäällikkö TUKES TUKES TUKES toimintaperiaateasiakirja turvallisuusselvitys sisäinenpelastussuunnitelma määräaikaistarkastus nestekaasun käytönvalvoja ei ei kyllä kyllä ei ei ei kyllä ei ei* kyllä kyllä ei ei kyllä kyllä ei kyllä** kyllä kyllä * laadittava kuitenkin suohjelusuunnitelma ** tekninen käyttö tai käsittely (5 / 9) :10:57

6 Taulukko 2. Suhdeluvun mukaiset velvoitteet tuotantolaitoksessa myös muita kemikaaleja toiminnan laajuus vähäinen laajamittainen; lupa laajamittainen; toimintaperiaate laajamittainen; turvallisuusselvitys nestekaasun rajat* (0,2 t) (5 t) (50 t) (200 t) viranomainen palopäällikkö TUKES TUKES TUKES toimintaperiaateasiakirja turvallisuusjohtamis- järjestelmä turvallisuusselvitys sisäinen pelastussuunnitelma määräaikaistarkastus ei ei kyllä kyllä ei ei ei kyllä ei ei ei kyllä ei kyllä kyllä kyllä ei kyllä kyllä kyllä käytönvalvoja ei kyllä kyllä kyllä * Nestekaasu lasketaan mukaan muiden palavien nesteiden ja kaasujen sekä hapettavien kemikaalien suhdelukuun. Taulukossa olevat nestekaasun määrät ovat asetuksen (59/1999) liitteen I osan 1 taulukon sarakkeista. Esimerkkejä nestekaasun käyttölaitoksista Esimerkki 1 Perustetaan uusi nestekaasun käyttölaitos, jossa on nestekaasua 49 t (säiliö 98 m 3 ). Mitä on huomioitava? (6 / 9) :10:57

7 Nestekaasuasetuksen (711/93) mukaan toiminta on keskisuurta. Velvoitteet: lupa TUKESilta nestekaasun käytönvalvoja suojelusuunnitelma Esimerkki 2 Toiminnassa olevalla tehtaalla varastoidaan seuraavia kaasuja ja kemikaaleja: nestekaasua 49 t (säiliö 98 m 3 ), nestemäistä happea 4 t ja kevyttä polttoöljyä 500 t. Mitä tästä seuraa? Toiminnan laajuuden määrittämiseksi lasketaan suhdelukujen summa, koska laitoksella varastoidaan useampia vaaralliseksi luokiteltuja kemikaaleja. Kemikaalien luokitus tulee tarkistaa käyttöturvallisuustiedotteesta! Palo- ja räjähdysvaarallisten kemikaalien suhdeluku (s) lasketaan asetuksen (59/1999) liitteen I osan 1 ja 2 taulukkojen sarakkeista. Sarake 2 (luparaja): s= 49/5 + 4/ /1000 = 10,7 eli s > 1 Sarake 3 (toimintaperiaateasiakirjaraja) s= 49/50 + 4/ = 1,00 eli s > 1 Kyseessä on toimintaperiaatelaitos. TUKESin valvonnassa nestekaasun ja kemikaalien käytönvalvoja (7 / 9) :10:57

8 laadittava sisäinen pelastussuunnitelma mennessä laadittava toimintaperiaateasiakirja mennessä määräaikaistarkastus 3 vuoden välein Muista nestekaasun turvallinen käyttö! Nestekaasu on erittäin helposti syttyvä kaasu. Siksi sen käytössä ja varastoinnissa on noudatettava huolellisuutta ja varovaisuutta. Nestekaasun turvallinen käyttö edellyttää, että huolehditaan laitteiston määräaikaishuolloista, tiiviystarkastuksista, tilan riittävästä tuuletuksesta sekä palamisilman saannista. Nestekaasulaitteiston kiinteät asennukset saa asentaa ja huoltaa vain TUKESin hyväksymä kaasuasennusliike. Putkiasennukset saa tehdä myös toiminnanharjoittaja, jolla on painelaitesäännösten mukaiset riittävät tekniset edellytykset. Nestekaasun käyttöhenkilökunnalle on annettava opastusta laitteiston käyttö- ja huoltoohjeista. Lisäksi heidän tulee tietää, miten vaaratilanteissa toimitaan. Säännöllisesti on syytä harjoitella ainakin alkusammuttimien käyttöä, pelastautumista sekä ensiavun antamista. Syttymisvaaran vuoksi kipinöivien työkalujen käyttöä tulee välttää säiliöiden, pumppujen, höyrystinkeskuksen ja käsittelypaikkojen läheisyydessä. Tupakointi ja avotulen teko on estettävä selkeillä kieltotauluilla. Staattisen sähkön aiheuttaman vaaran pienentämiseksi säiliöt, putkistot ja höyrystimet on maadoitettava ja yhdistettävä potentiaalintasaukseen. Sähkölaitteiden tulee olla rakenteeltaan sellaisia, etteivät ne aiheuta syttymisvaaraa. Sähkölaitteen toimittajalta ja hyväksytyltä sähköasennusliikkeeltä voi tiedustella laitteen sopivuudesta. Säädökset Kemikaalilaki (744/1989) Laki räjähdysvaarallisista aineista (263/1953) Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999) Nestekaasuasetus (711/1993) Asetus öljylämmityslaitteistoista 1211/ (8 / 9) :10:57

9 Asetus nestekaasuasetuksen muuttamisesta (129/1999) Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös nestekaasuasetuksen soveltamisesta (344/1997) Kaasulaiteasetus (1434/1993) Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös kaasuasennuksista (1286/1993) Painelaitelaki (869/1999) TUKES-ohje K TUKES-ohje K Säädökset löytyvät TUKESin kotisivulla olevasta säädösten hakupalvelusta, jonka osoite on Käytönvalvojien pätevyyskokeiden vaatimukset ja tenttiajat löytyvät myös TUKESin www-sivuilta, samoin TUKES-ohjeet. Ohjeita voi myös tilata TUKESista, puh. (09) PL 123, Lönnrotinkatu 37, Helsinki puh. (09) , faksi (09) Esitteitä voi tilata veloituksetta lisää osoitteesta: Ylös ^ (9 / 9) :10:57