Toimintakertomus vuodelta 2005

Toimintakertomus vuodelta 2005 SISÄLTÖ: 1. PRO-TUKIPISTEEN TOIMINTA-AJATUS...2 1.1. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja ihmisoikeudellinen työ...2 1.2. Matalan kynnyksen palvelujen tuottaminen...2 1.3. Asiantuntijuus ja koulutuspalvelut sekä kansainvälinen yhteistyö...3 2. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN JA YHDISTYSTOIMINTA...3 3. VILHONKADUN PALVELUYKSIKKÖ...4 4. ETSIVÄN TYÖN YKSIKKÖ...5 5. PROJEKTIT JA KEHITTÄMINEN...6 5.1 Asuttamisprojekti...6 5.2 AURA-AYPA projekti...8 5.3 HUUTA-projekti...9 5.4. Miesten parissa tehtävän etsivän työn projekti eli MEET - projekti.10 6. KOULUTUS, KONSULTAATIO JA ENNALTA-EHKÄISEVÄ TYÖ...11 7. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA...12 8. HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT...12 8.1. Hallinto ja talous...12 8.2. Henkilöstö...13 8.3. Toimitilat...14 Liite1. Kontaktit työmuodoittain vuosina 1990-2005...15

1. PRO-TUKIPISTEEN TOIMINTA-AJATUS 1.1. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja ihmisoikeudellinen työ Pro-tukipiste ry on yhdistys, joka seuraa sekä kansallista että kansainvälistä prostituutiopolitiikkaa sekä ottaa kantaa ja antaa lausuntoja seksityöntekijöiden asemaan ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen lähtökohta on ihmisoikeudellinen. Ihmisoikeudellinen näkökulma tarkoittaa käytännössä sitä, että Protukipiste - seuraa, saavatko prostituutiossa mukana olevat ihmiset tasavertaisen kohtelun perus-, kansalais- ja ihmisoikeuskysymyksissä ja - ottaa kantaa laki- ym. yhteiskunnallisiin muutoksiin siten, että niissä huomioidaan myös prostituoitujen perus-, kansalais- ja ihmisoikeudet. 1.2. Matalan kynnyksen palvelujen tuottaminen Yhteiskunnallisen vaikuttamisen lisäksi yhdistys tuottaa sekundaaripreventiivisiä 1 matalan kynnyksen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja o joita muut palvelujen tarjoajat eivät tuota palvelujen erityisluonteen vuoksi (tarkoituksenmukaisuus), o jotka selkeästi hyödyttävät kohderyhmäämme ja joilla on vaikutusta heidän omaehtoisen pärjäämisen tukemisessa (vaikuttavuus), o seksityössä mukana oleville ihmisille, joilla ei ole mahdollista saada palveluja mistään muualta (saavutettavuus). Pro-tukipiste on prostituoiduille ja muille seksibisneksessä mukana oleville ihmisille tarkoitettu matalan kynnyksen periaatteella toimiva sosiaali- ja terveysalan palvelupiste. Pro-tukipiste tarjoaa asiakkaalle maksuttomia ja nimettömiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja prostituutiossa tai muunlaisessa seksityössä toimiville suomalaisille ja ulkomaalaisille naisille ja miehille. Toimintaa ja palvelujen tuottamista ohjaavat voimaannuttaminen (empowerment) ja vastuuttaminen. Voimaannuttamisella tarkoitetaan jokaisen ihmisen oikeutta saada tietoa omista oikeuksistaan sillä tavalla ja sillä kielellä esitettynä, että hän on myös kykenevä näitä oikeuksiaan käytännössä toteuttamaan. Jokaisella ihmisellä tulee olla myös oikeus tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja ja voimaannuttamistyön tavoite on sekä ylläpitää että lisätä yksilöllisiä ja rakenteellisia valinnanmahdollisuuksia. Vastuuttamisella tarkoitetaan asiakkaan omaa sitoutumista oman muutosprosessinsa suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä vastuun ottamista valinnoistaan. 1 Palvelut kohdennetaan jo prostituutiossa tai muunlaisessa seksityössä mukana oleviin ihmisiin. Prostituution ehkäisemiseen tähtäävään primaaripreventioon yhdistyksen resurssit eivät riitä. 2

1.3. Asiantuntijuus ja koulutuspalvelut sekä kansainvälinen yhteistyö Yhdistys toimii oman erityisalansa valtakunnallisena asiantuntijana ja tarjoaa konsultaatio- ja koulutuspalveluja muille palvelujen tuottajille ja viranomaisille. Pro-tukipisteen tavoitteena on saada yhdistykselle kertynyttä asiantuntemusta jaettua myös yhdistyksen ulkopuoliseen käyttöön. Jotta yhdistyksen toiminnan kautta kertyvä tieto ja taito olisivat mahdollisimman julkisia, yhdistys arvioi toimintansa ja palvelujensa vaikuttavuutta sekä luo työskentelymalleja, jotka ovat yleistettävissä ja otettavissa käyttöön myös muissa palveluyksiköissä. Prostituutioilmiön kansainvälisyyden ja toiminnan kehittämisen vuoksi yhdistys toimii aktiivisesti myös kansainvälisissä verkostoissa. 2. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN JA YHDISTYSTOIMINTA Pro-tukipiste täytti kertomusvuotena 15 vuotta. Keväällä 2005 oli suunnitelmissa järjestää seminaari, johon kutsuttaisiin sekä kansallisia että kansainvälisiä yhteistyötahoja. Aika- ja resurssipulan vuoksi luovuttiin sekä juhlan että seminaarin järjestämisestä. Juhlavuotta vietettiin pienimuotoisesti henkilökunnan ja aiemmin Pro-tukipisteellä aktiivisesti toimineiden ihmisten kesken. Prostituutioon ja kansainväliseen ihmiskauppaan liittyvän keskustelun arveltiin jatkuvan vilkkaana. Suomen hallitus teki esityksen eduskunnalle seksipalveluiden ostamisen kriminalisoimisesta aivan vuoden lopussa. Sääntöjensä ja tavoitteidensa mukaisesti Pro-tukipiste osallistui aktiivisesti sekä prostituutioon että ihmiskauppaan liittyvään keskusteluun tuomalla keskusteluissa ja kannanotoissa esiin oman kohderyhmänsä kannalta oleellisia näkökulmia. Eduskunnalle 31. maaliskuuta 2004 antamassaan ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa valtioneuvosto sitoutui laatimaan kansallisen ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman. Elokuussa 2004 ulkoasiainministeriö asetti työryhmän, jonka tavoitteena oli laatia valtioneuvostolle luonnos kansalliseksi ihmiskaupan vastaiseksi toimintasuunnitelmaksi. Työryhmän tehtävänä oli tarkastella elokuussa 2004 voimaan tulleen ihmiskauppaan liittyvän lainsäädännön pohjalta olemassa olevia sekä tulevaisuudessa tarvittavia toimenpiteitä, jotta voitaisiin paremmin ja tehokkaammin ehkäistä ihmiskauppaa, suojella ja auttaa uhreja, turvata ihmiskauppaan syyllistyneiden syytteeseen asettaminen sekä vastustaa järjestäytynyttä rikollisuutta. Työryhmän tavoitteena oli tarkastella ihmiskaupan koko ketjua uhrien rekrytoinnista heidän turvalliseen paluuseensa ja lähtö- tai kohdemaan yhteiskuntaan sopeutumiseensa saakka. Pro-tukipisteen toiminnanjohtaja kutsuttiin työryhmän jäseneksi edustamaan kolmannen sektorin ammatillisia toimijoita. Työryhmä sai työnsä valmiiksi keväällä 2005 ja toimintasuunnitelma hyväksyttiin valtioneuvostossa elokuussa 2005. Yhtenä toimintasuunnitelman keskeisenä ehdotuksena on luoda toimiva palvelujärjestelmä ihmiskaupan uhreille. Palvelujärjestelmien luomiseksi työministeriö asetti syyskuussa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää ja tehdä ehdotus ihmiskaupan uhrien auttamiseen Suomessa liittyvien toimenpiteiden järjestämiseksi ja lainsäädännön kehittämiseksi. Työryhmään kutsuttiin myös Pro-tukipisteen edustus. 3

Yhdistyksen organisaatiota muutettiin lokakuun alusta lukien siten, että se jakautuu kolmeen yksikköön: yhdistystoiminta, Vilhonkadun palveluyksikkö ja etsivän työn yksikkö. Yksiköiden toiminnasta vastaavat yksiköiden johtajat. Kehittämisprojektit sisällytetään yksiköihin toimialansa ja sisältönsä mukaan. 3. VILHONKADUN PALVELUYKSIKKÖ Vilhonkadun palveluyksikössä yleispäivystyksiä oli entiseen tapaan kaksi kertaa viikossa. Yleispäivystyksessä käyntejä oli 4103. Yleispäivystyksessä on saatavilla sekä sosiaali- että terveydenhuollon päivystysluonteiset palvelut sekä päivystyksen aikana on mahdollista ruokailla. Päivystyksessä kävijöistä suurin osa on ollut ulkomaalaisia naisia. Yleisin käyttökieli on venäjä. Ajanvaraus- ja kuntoutusasiakkaita kävi 342 ja puhelinkontakteja oli 427. Miespäivystyksessä kävijöitä oli vain muutama. Päivystyksen aikana tehtiin etsivää työtä internetissä ottamalla yhteyttä erilaisilla keskustelulinjoilla seksiä myyviin miehiin. Miespäivystys oli joka toinen viikko ja se toteutettiin yhdessä Aids-tukikeskuksen kanssa osana Miesten kesken turvallisesti projektia. Yleispäivystyksissä henkilöstö vahvuuteen kuuluu vastaanottotyötekijä, aulatyöntekijä, päivystävä sosiaalityöntekijä ja päivystävä terveydenhoitaja/sairaanhoitaja sekä torstaisin lääkäri. Vastaanottotyöntekijä ottaa asiakkaat vastaan ja huolehtii yleisesti päivystyksen sujuvuudesta. Aulatyöntekijä työskentelee päivystyksessä etsivän työn työotteella ja ohjaa drop in- tiloista asiakkaita tarvittaessa terveydenhoitajan ja sosiaalityöntekijän tai muiden erityistyöntekijöiden vastaanotoille. Suuri osa aulatyön sisällöstä on myös informoida asiakkaita sosiaali-, terveys- ja yleisistä kysymyksistä. Päivystävän sosiaalityöntekijän vastaanotolla on vuoden aikana näkynyt erityisesti asumisongelmat, työnhaku ja opiskeluasiat. Sekä maahanmuuttajien että turistiviisumilla maassa oleskelevien kiinnostus koulutukseen, etenkin kielikursseille hakeutumiseen on lisääntynyt. Erilaisten lomakkeiden ja kirjeiden sisällön tulkitseminen ulkomaalaisille asiakkaille on edelleenkin merkittävä osa sosiaalityöntekijän toimenkuvaa. Lisäksi sosiaalityöntekijä myös auttaa asioimisessa eri virastoissa joko puhelimitse tai menemällä asiakkaan mukaan tapaamisiin. Palveluohjaus ja tuki palveluiden käytössä tähtäävät asiakkaiden toimintakyvyn ja itsenäisen pärjäämisen tukemiseen. Myös kansainvälisen yhteistyön tarve käytännön asiakastyössä on edelleenkin olennainen osa sosiaalityötä. Sosiaalityöntekijä on tehnyt yhteistyötä etenkin virolaisen Eluliin-kriisikeskuksen kanssa. Osa sosiaalityön kysymyksistä vaatii pitempää selvittelyä, joten päivystysten lisäksi tarjolla on myös ajanvarausaikoja. Säännöllinen sosiaalityö tuottaa myös paljon kysymyksiä, joihin on tarvittu juridista konsultaatiota. Erityisesti väkivalta-, avioero- ja maahanmuuttoon sekä oleskeluun liittyvät asiat ovat edellyttäneet juridista tietotaitoa. Yhdistys on ostanut asiakastyön tueksi työntekijöille annettavaa juridista konsultaatiota (lakiasiaintoimisto Fredman & Månsson). Terveystyön lähtökohta on holistinen, ihmisen kokonaishyvinvointia korostava. Holistisuuden ylläpitäminen ja käytännön toteuttaminen edellyttää jatkuvaa oman työn arviointia ja 4

kehittämistä. Terveystyötä tehdään sekä päivystyksenä että ajanvaraukseen perustuvana toimintana. Pro-tukipiste osti yleislääkäritasoiset lääkäripalvelut yksityiseltä palveluntuottajalta (MedOne). Luottamuksen saavuttamisen ja säilyttämisen kannalta on ollut tärkeää, että palveluista vastaa aina yksi ja sama lääkäri sekä päivystyksissä että kenttätyössä. Lääkärin vastaanotolla kävi 129 henkilöä. Terveydenhoitajan työ sisältää sekä ehkäisevää terveysvalistusta että sairaanhoitotyötä. Terveydenhoitaja ottaa lisäksi raskaus- ja sukupuolitautitestejä sekä antaa rokotuksia. Ennalta ehkäisevässä työssä on edelleen korostettu erityisesti turvaseksin sekä itsestään huolehtimisen tärkeyttä. Gynekologisten vaivojen lisäksi mielenterveys, päihteet, väkivallan fyysiset ja psyykkiset traumat työllistivät terveydenhuoltoa. Vakavista mielenterveysongelmista kärsiviä asiakkaita on ohjattu julkisista palveluista Pro-tukipisteelle ilman selkeätä suunnitelmaa työnjaosta ja tavoitteista. Lisäksi erilaiset perussairaudet kuten kohonnut verenpaine, ihottumat ja tulehdukset olivat yleisiä syitä hakea terveyspalveluita. B-hepatiittirokotuksiin kiinnitettiin erityistä huomiota kertomusvuonna. Turvaseksitietous on hyvällä tasolla jatkuvan preventiotyön ansiosta: yhtään uutta hiv-tartuntaa ei ollut ja muitakin seksiteitse tarttuvia tauteja oli vain muutama (4 klamydiaa ja kaksi tippuria; 130 testiä). Näyttääkin siltä, että turvaseksi ja suojautuminen ovat hyvin tiedossa ja tieto on muuttunut käytännön toiminnaksi. Samaan aikaan voidaan kuitenkin todeta, että yleinen tietous terveydestä yleensä on vähäistä ja erilaisiin vääriin uskomuksiin perustuvaa. Lääkkeiden, erityisesti antibioottien ennaltaehkäisevä käyttö on yleistä ja peruskäsitys terveydestä on ylipäätään heikko. Yleispäivystysten lisäksi keskiviikkoisin on vain naisille tarkoitettu kahden tunnin päivystys akupunktiohoitoa varten. Akupunktiopäivystys vakiintui osaksi Vilhonkadun palveluita syksyllä. Viiden pisteen korva-akupunktiota käytetään rentoutumiseen sekä vieroitusoireiden lieventämiseen. Akupunktiopäivystyksessä on ollut yhteensä 160 käyntiä. Thai-väestölle suunnattua hiv-esitettä postitettiin yhteistyökumppaneille ja ajanvarauksella kävi muutamia thai-asiakkaita. 4. ETSIVÄN TYÖN YKSIKKÖ Etsivä työ oli edelleen tärkeä työmuoto Pro-tukipisteellä. Yleisellä tasolla Pro-tukipisteen etsivässä työssä on tavoitteena kartoittaa seksityössä mukana olevien ihmisten tilannetta ja avun tarpeita. Työ on informoimista, motivointia, muutoksen mahdollisuuden ja vaihtoehtojen tarjoamista, terveyden edistämistä ja haittojen minimointia sekä palveluohjausta. Etsivässä työssä palvelut viedään asiakkaiden arkiympäristöön. Pro-tukipiste tekee etsivää työtä Helsingin katuprostituutioalueilla sekä eri ravintoloissa ja yökerhoissa. Kenttätyön tekemiseen on osallistunut yksikön johtaja, Aura-projektin kaksi projektityöntekijää, asuttamisprojektin työntekijä, Helsingin diakoniatyöntekijä Helsingin seurakuntayhtymän eristyisdiakoniasta sekä tuntiperusteisia työntekijöitä. Lisäksi Auraprojektin projektikoordinaattori A-klinikkasäätiöltä on osallistunut kenttätyöhön. Kadulla tehtävää etsivää työtä toteutettiin 84 kertaa (päivällä 16 kertaa, illalla ja yöllä 68 kertaa). Kenttäkäyntien yhteydessä solmittuja kontakteja oli yhteensä 528. Arviolta noin 65 5

prosenttia kadulla toimivista naisista on suomalaisia tai Suomessa pysyvästi asuvia, noin 15 prosenttia on Virosta ja noin 20 prosenttia on Venäjältä. Yleisimpiä keskustelujen aiheita katutyössä olivat yleinen terveys ja hyvinvointi sekä seksityö ja turvaseksi. Yleisissä asioissa avustaminen, sosiaalityö ja juridiset asiat olivat terveystyön rinnalla yleisimpiä työn sisällöllisiä kysymyksiä. Päihteet ja väkivalta nousevat katutyössä esille omina erityisteemoinaan. Baareissa tehtävää etsivää työtä toteutettiin viidessä eri ravintolassa kymmenen kertaa ja kontakteja näillä käynneillä oli yhteensä 543. Valtaosa baareissa toimivista naisista on Venäjältä. Työskentelyn fyysisestä ympäristöstä johtuen baareissa työn sisältö painottuu terveyskysymyksiin, turvaseksiin ja seksityöhön, joskin myös juridiset ja sosiaaliset kysymykset nousevat jonkin verran esille. Päihteet ovat yleinen puheenaihe baareissa, sillä riski päihteiden liialliseen käyttöön on baariympäristössä suuri. Pro-tukipiste osallistui aktiivisesti valtakunnalliseen etsivän työn seminaariin. Etsivän työn päivät pidettiin helmikuussa Tampereella. Tampereella luotiin suuntaviivat etsivän työn valtakunnallisen työn kehittämiseksi. Kertomusvuoden aikana on osallistuttu valtakunnallisen etsivän työn verkoston kehittämiseen ja osallistuttu ensimmäistä kertaa järjestettyyn etsivän työn esimiesten yhteistapaamiseen Tampereella. 5. PROJEKTIT JA KEHITTÄMINEN Pro-tukipiste jatkoi vuonna 2003 yhteistyössä Helsingin sosiaaliviraston kanssa aloitettua asuttamisprojektia. A-klinikkasäätiön kanssa toteutettava kumppanuusprojektia Aura-Aypa projektia jatkettiin edellisvuoden linjausten mukaisesti. Aura-projektin kohderyhmänä ovat pääkaupunkiseudulla asuvat ja olevat venäjänkieliset ihmiset, joilla on päihdeongelma. Protukipisteen erityiskohderyhmänä ovat venäjänkieliset päihdeongelmaiset, jotka ovat mukana prostituutiossa. Pro-tukipiste jatkoi myös Helsingin sosiaaliviraston ostopalveluna Tallinnan ja Helsingin välillä toimivassa huumeiden ja tartuntatautien ehkäisyyn liittyvässä HUUTAprojektissa. Pro-tukipisteen vastuualueena on seksityöntekijöille suunnattujen palvelujen kehittäminen Helsingissä ja Tallinnassa. Pro-tukipisteen toiminnan mittaamisen ja sisäisen arvioinnin kehittäminen aloitettiin edellisvuoden lopussa. Mittareita ja arviointimenetelmiä suunniteltiin ja erilaisia malleja kokeiltiin koko kertomusvuoden ajan. Tuloksena oli työn tilastointikaavake, jota kaikki työntekijät käyttävät ja jonka perusteella saadaan tietoa kaikille työmuodoille tyypillisiä työn sisältöjä. Työn mittaamisessa on kuitenkin pidetty huolta siitä, ettei tiedonkeruu vaaranna työn luottamuksellisuutta. Asiakkaista ei edelleenkään pidetä rekisteriä ja kenenkään yksittäisen asiakkaan tietoja ei voida kaavakkeisiin kerätyistä tiedoista saada selville. 5.1 Asuttamisprojekti Raha-automaattiyhdistys myönsi avustusta yhdessä Helsingin sosiaaliviraston kanssa toteutettavaan tukiasuttamisen kolmevuotiseen projektiin. Yhteistyöprojektin vastuualueiksi sovittiin, että Helsingin kaupungin sosiaalivirasto antaa Pro-tukipisteen käyttöön kuusi tukiasuntopaikkaa. Pro-tukipisteelle palkattava sosiaalityöntekijä vastaa käytännön tukiasuttamisesta eli asukkaiden valinnasta sekä käytännön tuesta projektin aikana. Sosiaalivirastolla on kuitenkin viimekädessä vastuu siitä, että projektin kautta järjestetty 6

tukiasuminen vastaa kaupungin tukiasumiselle asetettuja kriteereitä. Projektin koordinaattori on kiinteässä yhteistyössä kaupungin sosiaalityöntekijöiden kanssa. Työntekijä osallistui rajoitetusti myös kadulla tehtävään etsivään sosiaali- ja terveystyöhön. Raha- automaattiyhdistyksen rahoituksella toteutettava kolmivuotinen asuttamisprojekti aloitettiin vuoden 2003 alussa. Projektin käytännön toteutuksesta vastaa Pro-tukipisteellä työskentelevä projektikoordinaattori. Projektin tarkoituksena on järjestää Pro-tukipisteen työryhmän valitsemille asiakkaille asunto ja organisoida asutettaville heidän asumiseensa tarvitsema tuki sekä suunnitella ja osittain toteuttaa kunkin tarvitsemaa kuntoutusta. Projekti kohdentuu helsinkiläisiin, laaja-alaisesti oirehtiviin prostituutiossa mukana oleviin (tai olleisiin) naisiin, jolla on vaikeuksia itsenäisessä asumisessa ja joiden sijoittuminen asuntomarkkinoille on muutoinkin vaikeaa. Vuonna 2003 asutettiin neljä naista ja yksi pariskunta ja vuoden 2004 alussa vielä yksi nainen. Yhden naisen kanssa tukiasuttamissopimus voitiin purkaa jo ensimmäisen puolivuotisjakson jälkeen, koska hän ei tarvinnut erityistä tukea asumisessaan. Hän on edelleen satunnaisesti Protukipisteen palvelujen piirissä. Kukaan asutettavista ei ole menettänyt asuntoaan vaan he ovat selviytyneet arjesta ja pystyneet asumaan taloyhtiöiden järjestyssääntöjen mukaisesti aktiivisen tuen avulla. Vuonna 2005 on tehty kaksi asunnonvaihtoa ja yksi uusi asiakas asutettu. Yhteyttä on pidetty puhelimitse ja tapaamisia on ollut sekä tukipisteillä että asiakkaiden kotona. Asutettavat ovat hakeneet myös aktiivisesti apua ja tukea arkeensa. Projektin sosiaalityöntekijä on mukana etsivässä työssä noin kerran kuukaudessa, jolloin vaikeimmin tavoitettavat asiakkaat on tavattu. Vuoden aikana verkostoyhteistyö on keskittynyt ja syventynyt. Lähin yhteistyökumppani on Helsingin kaupungin asunnottomien sosiaalipalvelutoimisto (Asso), jonka työntekijöihin on oltu yhteydessä aina tarvittaessa, tämän lisäksi on järjestetty yhteisiä neuvotteluja kaksi kertaa vuodessa. Asiakkaat ovat kiinnittyneet projektin aikana rakennettuihin palveluverkostoihin ja käyttävät muidenkin tahojen kuin Pro-tukipisteen palveluita. Näitä verkostoja ovat Helsingin kaupungin eläkeselvitysyksikkö, kiinteistö- ja palvelukeskus, Helsingin työvoiman palvelukeskus (Palke), A-klinikat, Auroran sairaalan infektiotautien osasto, Päihdepsykiatrian poliklinikka ja vinkki. Syventyneen ja toimivan verkostoyhteistyön myötä asiakaslähtöisen työn vaihtoehdot ovat lisääntyneet: projektin sosiaalityöntekijä on voinut yhdessä asiakkaan kanssa suunnitella asutetuille yksilöllisesti sopivimman hoitopolun ja - suunnitelman, jonka kulkemiseen asiakas on kykenevä ja halukas. Asuttamisprojektin asiakkaat ovat eri vaiheissa poluillaan. Monien ongelmat ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa ja toisenlaisen elämän miettiminen - saatikka aloittaminen - ei onnistu hetkessä. Asunnon saaminen ja asumaan opetteleminen on tämän prosessin alkupiste, jossa osa asutetuista vieläkin on. Asuttamisprojektin asiakkaaksi pääsyä ja asuntoa jonottaa edelleen kolme henkilöä. Asuttamisprojektia on esitelty erilaisissa yhteistyöneuvotteluissa, koulutuksissa ja tapaamisissa Toiminnasta on kerrottu Pääkaupunkiseudun asunnottomuustyöryhmän seminaarissa, jossa tavattiin työntekijöitä Espoon kaupungin vaikeasti asutettavien Vasu-projektista. Heidän kanssaan on tavattu ja kehitetty matalankynnyksen palveluja ja asuttamista vaikeasti asutettaville. Kaksi opiskelijaa Helsingin diakonia ammattikorkeakoulusta aloittivat lopputyönsä tekemisen vuoden 2005 loppupuolella asuttamisprojektin työmenetelmistä. 7

Vuoden 2005 aikana haastateltiin asutettavat ja aloitettiin loppuraportin valmistelu. Loppuraportti julkaistaan huhtikuussa 2006. 5.2 AURA-AYPA projekti Yhdessä A-klinikkasäätiön kanssa toteutettavassa Aura-projektissa oli vilkas toimintavuosi. Pro-tukipisteellä Aura-Aypa-projektin työntekijöiden toiminta vakiintui osaksi Pro-tukipisteen yksilö- ja etsivää työtä. Pro-tukipisteellä saatettiin loppuun syksyllä 2004 Aura-Aypa-projektin toimesta käynnistynyt kartoitustyö venäjänkielisten asiakkaiden elämäntilanteesta ja päihteiden käytöstä. Haastateltuja asiakkaita oli yhteensä 30. Haastattelujen tuloksena ilmeni, että päihdetyön kehittämistarpeet liittyvät erityisesti alkoholin ja lääkkeiden käyttöön Protukipisteen asiakaskunnassa. Perusasiakastyö jatkui entiseen tapaan kuitenkin siten, että venäjänkielisten asiakkaiden päihdeproblematiikkaan kiinnitettiin entistä enemmän huomiota sekä suorassa asiakastyössä että Pro-tukipisteen toiminnassa yleensä. Sekä sosiaalityöntekijän että terveydenhoitajan vastaanotolla on näkynyt asiakkaiden päihteiden, etenkin alkoholin käyttö, yhä enemmän. Asiakkaat myös puhuvat alkoholinkäytöstään entistä enemmän. Ulkomaalaisten asiakkaiden kohdalla huumeiden käytöstä puhuminen on sen sijaan ollut vähäistä. Sekä A-klinikkasäätiön että Pro-tukipisteen Aura-projektin työntekijät tutustuivat erilaisiin päihdehuollon hoitopaikkoihin sekä prostituutiotyöhön Pietarissa. Vierailukohteita olivat: prostituutiotyötä tekevä Stellit järjestö, päihde- ja vertaistyötä tekevä Vozvratscheniye-säätiö, Pietarin kaupungin asunnottomille tarkoitettu matalan kynnyksen yksikkö, Leningradin alueen päihdekeskus, Pietarin kaupungin Aids-keskuksen sairaala ja suomalais-venäläisen yhteistyöverkoston toimisto. Huhtikuun alussa järjestettiin Ikkunoita vertaistyöhön seminaari, jossa vertaistyön käsitteitä ja toimintamalleja käsiteltiin sekä luennoissa että työryhmätyöskentelyssä. Kouluttajina ja työryhmien vetäjinä toimivat Licia Brussa ja Hanka Mongard TAMPEP Foundation Internationalista ja Franz Trautman Trimbos-instituutista. Seminaarikielet olivat suomi ja englanti (tulkkaus). Seminaariin kutsuttiin omien työntekijöiden lisäksi tärkeitä yhteistyökumppaneita sekä Suomesta, Virosta että Venäjältä. Osallistujia oli 60. Projektin työntekijät osallistuivat Vinkin monikulttuuriseen vertaistyön projektin seurantaan. Tämän pohjalta aloitettiin oman vertaiskoulutuksen suunnittelu ja koulutusaineiston keruu. Koska vertaistyön koulutusta ei voida toteuttaa aivan samoin kuin huumeidenkäyttäjien parissa toteutetut koulutukset, ensimmäisen vertaiskoulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen päätettiin varata kunnolla valmistautumisaikaa. Aura-projektin työntekijät kävivät akupunktiokoulutuksen ja aloittivat oman ryhmänsä joulukuussa. Akupunktio tarjoaa päihteettömän vaihtoehdon rentoutumiseen. Aura-projektiin sisältyvän empowerment - työn yhtenä konkreettisena osoituksena on, että kolme Pro-tukipisteen ulkomaalaisista asiakkaista on rohkaistunut osallistumaan vertaisten järjestämään konferenssiin Brysselissä lokakuussa 2005. Yleisesti ottaen kumppanuus Pro-tukipisteen ja A-klinikkasäätiön välillä alkoi saada konkreettisempia muotoja. Välillä toimijoiden kesken käytiin varsin perusteellista keskustelua siitä, mitä on kumppanuus ja millä tavoin kumpikin osapuoli kumppanuuden sisällön ja sitoutumisen määrittelee. Avoimuus ja kipeidenkin asioiden ottaminen esille säännöllisissä 8

tapaamisissa osoittautui hyväksi ratkaisuksi, sillä yhteinen määrittelypohja ja tavoitteet alkoivat löytyä ja selkiytyä kertomusvuoden aikana. 5.3 HUUTA-projekti HUUTA-projekti eli Huumeiden käytön ja tartuntatautien ehkäisy Helsingissä ja Tallinnassa projekti on EU-rahoitteinen usean eri toimijan yhteishanke Helsingin ja Tallinnan välillä. HUUTA hanke 2 koostuu viidestä toimenpidekokonaisuudesta, joista yksi kohdentuu seksityöntekijöihin. Tämän toimenpidekokonaisuuden tavoitteena on matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen seksipalveluja tarjoaville sekä etsivän ja vertaistyön kehittäminen Helsingissä ja Tallinnassa. Rajat ylittävän yhteistoiminnan aloittamista haittasi tallinnalaisen vastinparin puuttuminen. Vastinpariksi oli kaavailtu Eluliin järjestöä, mutta rahoituksen varmistuminen vei aikaa ja yhteistyön täysipainoinen aloittaminen ei ollut mahdollista ennen kesää. Vastinparin puuttumisen vuoksi projektia vietiin eteenpäin keskittymällä materiaalin tuottamiseen ja levittämiseen sekä palveluverkostojen rakentamiseen Tallinnassa. Vastinpari varmentui kesäkuussa Equal-rahoituksen varmennuttua ja Eluliinin edustajat kertoivat avaavansa Atoll - nimisen keskuksen Tallinnan keskustassa elokuussa. Käytännön asiakastyö jatkui samalla tavalla kuin aikaisemminkin eli Pro-tukipisteen asiakkaita ohjattiin käyttämään tarvitsemiaan palveluita Virossa niissä paikoissa, joiden toiminnasta Protukipisteellä oli tietoa. Alkusyksystä lähtien asiakkaita ohjattiin myös Eluliinin ylläpitämään keskukseen Atolliin. Huuta-projektiin liitettiin terveysneuvontamateriaalin tekeminen sekä venäjän- että vironkielillä. TAMPEP- verkostolla oli jo valmis venäjänkielinen materiaali, joka päivitettiin Suomen oloja vastaavaksi ja käännettiin aineisto venäjän lisäksi myös suomeksi ja viroksi. Materiaalin sisältö tarkistutettiin sekä Kansanterveyslaitoksella että Aids-tukikeskuksessa ennen julkaisemista. Esitemateriaalia jaettiin sekä asiakkaille Pro-tukipisteellä että yhteistyökumppaneille Suomessa, Virossa ja Venäjällä (Pietarissa). Helmikuussa 2005 osallistuttiin Huuta - päiville Tallinnassa. Päivien yhteydessä tavattiin sikäläinen vastinpari ja neuvoteltiin käytännön yhteistyön ja työntekijävaihdon aloittamisesta. Toiminnanjohtaja esitteli Pro-tukipisteen toimintaa sekä esitteli Pro-tukipisteellä mietittyjä linjauksia rajat ylittävät yhteistyön mahdollisuuksista ja työn käytännön toteuttamisesta. Koska osa Aura-projektin ja HUUTA-projektin asiakkaista on samoja (Suomessa käyvät Viron venäjänkieliset) oli syytä luoda myös yhteistyötä näiden kahden projektin välille. Yhteistyötä kehitettiin sekä koulutuksen, tiedotuksen ja palveluohjauksen osalta. Keväällä 2005 Viro liittyi Euroopan Unioniin ja tätä kautta myös saatiin uusia mahdollisuuksia sekä verkostoitumiselle että myös kahdenväliselle yhteistyölle. Viron tuleminen osaksi TAMPEP -verkostoa toi myös uusia haasteita: HUUTA-projektin vastinpari ja TAMPEPverkoston virolainen toimija (AIDSi Tugikeskus)ovat eri organisaatioita, joilla ei ole juurikaan paikallistason yhteistyötä. AIDSi Tugikeskus tekee haittojen vähentämiseen tähtäävää ja matalan kynnyksen toimintaideologiaan perustuvaa työtä ja on näin ollen lähellä Protukipisteen toimintaideologiaa. Pro-tukipisteellä on kuitenkin toimiva kontakti molempiin 2 Lisätietoja HUUTA - hankkeesta löytyy osoitteesta www.huuta.stadia.fi. 9

organisaatioihin ja nämä kontaktit on myös haluttu säilyttää jatkossakin. HUUTA-projekti nousi esiin myös TAMPEP-verkoston yleiskokouksessa Budapestissa. Verkostoon ja sen toimintaan liittyi paljon väärinkäsityksiä ja ymmärryksiä, joita pystyttiin oikaisemaan yleiskokouksen Pohjoisen aluetyöryhmän kokoontumisessa. HUUTA - yhteistyötahot kutsuttiin mukaan huhtikuussa järjestettyyn vertaistyön koulutukseen Ikkunoita vertaistyöhön. HUUTA-projektin toiminnasta on järjestetty koulutuspäiviä Helsingin kaupungin ja muiden yhteistyötahojen työntekijöille. Huuta-projektiin liittyvän opinnäytetyön tekijät rekrytoivat haastateltavia keväällä Protukipisteen kahtena päivystyskertana. Opiskelijat vastasivat itse tutkimussuunnitelmansa ja opinnäytetyönsä esittelystä mahdollisille haastateltaville. Pro-tukipisteen tallinnalaisen vastinparin eli Eluliinin henkilökuntaa kävi vaihtovierailulla kesäkuussa. Vaihtovierailun aikana Eluliinin työntekijät osallistuivat Pro-tukipisteen työhön sekä päivystyksessä että etsivään työhön katualueella. Koko Pro-tukipisteen henkilökunta vieraili marraskuun alussa Tallinnassa sekä Atollissa että AIDSi Tugikeskuksessa. Pro-tukipisteen terveydenhoitaja työskenteli viikon Atollissa marraskuussa ja konsultoi Atollin työntekijöitä päivystystyön organisoinnissa ja etsivässä työssä. 5.4. Miesten parissa tehtävän etsivän työn projekti eli MEET - projekti Aids-tukikeskuksen ja Pro-tukipisteen yhteistyönä toteutettiin etsivän työn projekti miesseksityöntekijöiden tavoittamiseksi ja turvaseksitietouden lisäämiseksi miesten välisessä seksissä. Projektin rahoitti Sosiaali- ja terveysministeriö ja se toteutettiin toukokuun 2005 ja helmikuun 2006 välisenä aikana. (Projektille haettiin jatkoaikaa vuoden 2005 lopusta maaliskuulle 2006.) Projekti käynnistyi etsivän työn kohdealueiden kartoituksella. Projektin alussa tehtiin opintokäynti Saksaan, josta haettiin tietoa ja toimivia malleja. Kenttätyö aloitettiin ulkotapaamispaikoissa, joissa tiedettiin harjoitettavan miestenvälistä anonyymia seksiä. Havaintokäyntien jälkeen projektityöntekijät kiertelivät tapaamisalueilla 11 iltana ottaen kontakteja tapaamiinsa miehiin. Kontakteissa informoitiin projektista, jaettiin MeeT - pakkauksia, joissa oli kondomeja, liukuvoiteita ja projektin esite. Henkilökohtaisia kontakteja kertyi 60. Keskustelujen sisällöt liittyivät mm. turvaseksiin, seksiteitse tarttuviin tauteihin, seksuaali-identiteettiin, yleiseen terveyteen, väkivaltatilanteisiin, maassaoleskeluun ja sosiaalisiin suhteisiin. Toisessa vaiheessa siirryttiin sisätapaamispaikkohin. Havaintojakson jälkeen valittiin neljä ydinkeskustassa sijaitsevaa paikkaa, joissa osa asiakkaista on miehiä joilla on seksiä miesten kanssa (msm). Kenttätyötä tehtiin yhteensä 16 iltana. Yhden illan aikana käytiin 2-3 kohteessa. MeeT -pakkauksiin lisättiin projektia varten suunniteltu pimeässä heijastava Safe tonight -tarra, jota pitämällä henkilö voi viestittää toiselle harjoittavansa turvallisempaa seksiä. Pakkauksia jaettiin sisätiloissa 1697 kappaletta. Paketteja jaettiin henkilökohtaisesti, ja niitä oli jaossa myös mm. baaritiskeillä ja wc-tiloissa. Jakamisen yhteydessä käytiin keskusteluita mm. organisaatioiden tarjoamista palveluista ja turvaseksiin liittyvistä asioista. Lisäksi käytiin julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä 10

asiakaskeskusteluita. Osana projektia toteutettiin haastattelukysely yritysten (ravintolat, internet-portaalit ja muut palvelupaikat) työntekijöille. Tavoitteena oli kartoittaa tietämystä miesten välisestä maksullisesta seksistä sekä yhteistyöhalukkuudesta turvaseksikampanjoiden järjestämiseksi. Haastatteluita tehtiin 7. Kenttätyöllä ja kyselytutkimuksella saatiin arvokasta tietoa miesseksityöstä ja tietoa organisaatioiden toiminnan kehittämiseksi. Kyselystä ilmeni, että miesseksityö on yleinen ilmiö. Havannoista ja käydyistä asiakaskeskusteluista ilmeni, että tarvetta projektin tuottamille palveluille ja tiedolle on. Tärkeimpänä vaikutuksena voidaan pitää aiemmin piilossa olleen ilmiön näkyväksi tekemistä. Tämä luo myös edellytyksen työn suunnitelulle ja suuntaamiselle jatkossa. 6. KOULUTUS, KONSULTAATIO JA ENNALTA- EHKÄISEVÄ TYÖ Koulutuksia ja seminaariesityksiä on annettu kertomusvuoden aikana yhteensä kuusitoista kertaa ja näihin tilaisuuksiin osallistui noin 470 ihmistä. Koulutuksen ja konsultaation aiheina olivat sekä prostituutio että ihmiskauppa. Koulutuksen lisäksi annettiin suoria asiakaskonsultaatioita lastensuojelun, päihdehuollon ja avohuollon sosiaalityön työntekijöille. Samoin etsivän työn menetelmällistä konsultaatiota annettiin kahdelle yhteistyöorganisaatiolle. Helsingin sosiaaliviraston lastensuojelun tukiasuttamisen työryhmä sekä tukihenkilöt (omat erilliset ryhmät) osallistuivat kevään aikana puolen vuoden ajan kuukausittain järjestettyyn koulutus- ja konsultaatiojaksoon. Samanlainen koulutusjakso järjestettiin Helsingin sosiaaliviraston lastensuojelun asumisharjoittelun ohjaajille syksyllä. Hallinnon henkilöstö osallistui talous- ja henkilöstöhallintoon liittyviin koulutuksiin. Muihin kuin kansainväliseen verkostotoimintaan liittyviin kansainvälisiin seminaareihin ja konferensseihin osallistuttiin kertomusvuoden aikana valikoivasti. Yksiköiden johtajat osallistuivat Belfastissa pidettyyn International Harm Reduction Associationin (IHRA) järjestämään vuosittaiseen seminaariin maaliskuussa. Seminaarin anti liittyi erityisesti matalan kynnyksen palveluperiaatteen erilaisiin soveltamisvaihtoehtoihin ja niiden käyttökelpoisuuteen Pro-tukipisteen kannalta. Toiminnanjohtaja osallistui kolmen Pro-tukipisteen asiakkaan kanssa Brysselissä pidettyyn seminaariin European Conference on Sex Work, Human Rights, Labour and Migration. Pro-tukipisteellä on käynyt tutustumassa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon alalla työskenteleviä että opiskelijoita. Kertomusvuoden aikana vierailijoita ja tutustujia kävi 16 eri yksiköstä. Ulkomaalaisia tutustujia kävi Virosta, Tanskasta, Norjasta ja Hollannista. Ehkäisevä terveystyö kohdentuu tarttuvien tautien ehkäisyyn ja yleiseen terveysneuvontaan. Kondomien, liukasteiden, testausten ja rokotusten lisäksi jaettiin terveysneuvontamateriaalia ja Pro-tukipisteen omia terveysneuvontakortteja. Edellisen kertomusvuoden aikana työstetty terveysneuvontamateriaali viimeisteltiin kertomusvuoden alussa. Materiaalia jaettiin osana asiakastyötä ja materiaalia lähetettiin asiakastyössä käytettäväksi yhteistyökumppaneille 11

Suomessa ja lähialueilla. Suomeksi ja Viroksi käännetty materiaali on jaossa Euroopan laajuisesti myös TAMPEPin materiaalipankissa. 7. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA TAMPEP projekti (Transnational AIDS/STD Prevention among Migrant Prostitutes in Europe) on vuonna 1993 alkanut EU-rahoitteinen projekti, jonka verkosto käsitti kertomusvuonna jo 25 toimijaa. Uusi kahden vuoden toimintajakso TAMPEP 7 alkoi 1.1.2005. Projektin kohderyhmänä on liikkuva prostituutio ja sen tavoitteena on tukea, kehittää ja laajentaa seksiteitse tarttuvien tautien ehkäisymenetelmiä sekä edistää terveyspoliittisin toimenpitein seksityössä mukana olevien ulkomaalaisten oikeuksia saada tarvitsemiaan palveluja. TAMPEP- projektin käytännön toiminta tapahtuu kolmessa alueellisessa työryhmässä. Suomi on mukana pohjoisessa aluetyöryhmässä ja muut työryhmän jäsenet ovat Norja, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Saksa ja Iso-Britannia (Skotlanti). Tampep-verkoston yleiskokous pidettiin huhtikuussa Budapestissa Unkarissa. TAMPEP-verkoston koordinaattorit ovat jakaneet kaikille aluetyöryhmille painopistealueet liikkuvuuden arvioinnissa. Pohjoisen aluetyöryhmän tehtävänä on seurata erityisesti liikkuvuutta Baltian maiden, Venäjän ja Valko-Venäjän osalta. Lisäksi aluetyöryhmän erityisenä kohderyhmänä on seurata ja raportoida Aasiasta tulevien ja seksityöhön sijoittuvien ihmisten tilannetta. Pro-tukipiste lähetti osana TAMPEP - toimintaa kyselyn, jolla selvitetään prostituution rakennetta eri paikkakunnilla. Kyselyjä lähetettiin palveluorganisaatioille sekä poliisille eri puolille Suomea. Kyselylomakkeita lähetettiin 15, joista seitsemän palautui täytettyinä. Kyselyjen pohjalta on tehty yhteenveto. Pro-tukipiste sai kutsun liittyä uuteen Correlation verkostoon, jossa on jäseniä 60 eri organisaatiosta (23 EU-maata ja viisi EU:n ulkopuolista maata). Verkoston tehtävänä on luoda tutkimus- ja verkostotoiminnan avulla toiminta- ja työmalleja erilaisten vaikeasti tavoitettavien ihmisryhmien syrjäytymisen ehkäisemiseen. Suomesta verkostossa toimii aktiivisesti myös A- klinikkasäätiö. Pro-tukipisteellä on edustaja etsivää työtä tutkivassa ja kehittävässä työryhmässä. Verkostolla oli syyskuussa kokous Hollannissa Egmond am Zeessä. 8. HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT 8.1. Hallinto ja talous Yhdistyksen hallitus kokoontui kertomusvuonna kaikkiaan seitsemän kertaa. Yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset eli kevätkokous pidettiin toukokuussa ja syyskokous marraskuussa. Kertomusvuonna 2004 hallituksen kokoonpano oli: - Puheenjohtaja Jussi Merikallio, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto - varapuheenjohtaja Timo Ylönen, Päihdeasiaintoimisto, Yhteispalvelukeskus, Helsingin kaupunki 12

- Paula Hakala, Helsingin kaupungin terveyskeskus - Jussi Nissinen, SEXPO-säätiö Yhdistyksen toiminnan rahoitus perustui avustuksiin. Avustusten kokonaissumma oli 632.000 euroa. Raha-automaattiyhdistyksen osuus avustuksista oli 65 prosenttia. Rahaautomaattiyhdistyksen kohdennettu toiminta-avustus kertomusvuodelle oli 260 000 euroa, projektiavustus asuttamisprojektiin 50 000 euroa ja aura-projektiin 100.000 euroa. Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnan järjestöavustus 33 000 euroa. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö myönsi terveyspalveluihin ja Meritähden toimintaan sekä miestyön aloittamiseen avustuksia yhteensä197.000 euroa. Helsingin seurakuntayhtymän osuus on vuositasolla noin 5000 euroa, joka ei ole suora rahallinen avustus vaan kenttätyöntekijän viikoittainen työpanos Pro-tukipisteen etsivään työhön. Tilikausi oli 17276,80 euroa alijäämäinen. Edellisten vuosien ylijäämää käytettiin palkkaamalla suunnittelija, jonka tehtävänä oli luoda tilastointi- ja seurantajärjestelmä, joka mahdollistaa aikaisempaa paremmin toiminnan kuvaamisen, kehittämisen ja arvioinnin. Samoin kesän aukiolo turvattiin palkkaamalla kesätyöntekijä. Atk-kulut nousivat budjetoitua suuremmiksi, sillä aikaisempi palvelimen ylläpitäjä sanoi taloyhtiössä sopimuksen irti kesäkuussa. Korvaavaa palveluntarjoajaa ei tullut tilalle, vaan yhdistyksen oli hankittava uusi palvelin omiin tiloihinsa ja ostaa ylläpito uudelta toimittajalta (Nebula Oy). Sekä palvelimen hankinta että välttämättömät asennustyöt olivat ylimääräisiä kuluja, joihin ei tiedetty varautua talousarviota laadittaessa. Juhlavuoden kunniaksi suunniteltua Pro-tukipisteen toimintaa esittelevää seminaaria ei pidetty, mutta sen sijaan kehitettiin kotisivuja ja niiden sisältöä. Kotisivut käännettiin loppuvuodesta myös englanniksi, viroksi ja venäjäksi. Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämiin avustuksiin Meritähti-toimintaan ja miesten parissa tehtävään etsivään työhön tehtiin muutos, jonka mukaan 20 prosenttia avustuksesta voidaan käyttää vuoden 2006 puolella. Aura-projektin vertaiskoulutuksen toteuttaminen siirtyi keväälle 2006, joten siihen varattua rahaa jäi kertomusvuoden aikana käyttämättä. 8.2. Henkilöstö Pro-tukipisteellä työskenteli vuoden lopussa 12 kuukausipalkkaista työntekijää, joista yhdeksän tekee suoraa asiakastyötä. Kuukausipalkkaisten lisäksi päivystyksissä ja etsivässä työssä sekä miestyössä on ollut tuntiperusteisia sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä yhteensä seitsemän. Myös osa työnohjaajista on ollut palkkioperusteisina. Kertomusvuoden lopussa Pro-tukipisteellä työskenteli : - toiminnanjohtaja - yksikön johtaja, Vilhonkadun palveluyksikkö - yksikön johtaja, etsivän työn yksikkö - sosiaalityöntekijä - terveydenhoitaja - sairaanhoitaja - projektikoordinaattori (asuttamis-projekti) - kaksi projektityöntekijää (Aura - Aypa projekti) - suunnittelija - toimistotyöntekijä 13

- siivooja - kenttätyöntekijä (Hgin srk-yhtymän työntekijä, 8 tuntia/viikko) - seitsemän tuntityöntekijää Henkilökunnan yhteisiä suunnittelu- ja kehittämispäiviä pidettiin viisi kertaa. Työnohjausrakenne pidettiin edelleenkin tukevana työn erityisluonne huomioiden. Kertomusvuoden aikana järjestettiin ryhmätyönohjaus koko työryhmälle ja sen lisäksi kaikilla oli mahdollisuus säännölliseen yksilötyönohjaukseen. Johtoryhmä on käynyt omassa työnohjauksessa. Yksikön johtajat ovat osallistuneet oman yksikkönsä ryhmätyönohjauksiin. 8.3. Toimitilat Pro-tukipisteellä on 120,5:n neliömetrin tilat osoitteessa Vilhonkatu 4 B 20 ja 124:n neliömetrin tilat osoitteessa Vilhonkatu 4 B 19. Aura-Aypa projektilla on toimitilat Helsingin Kalliossa. Tila toimii myös katukenttien aikana pistäytymispaikkana ja korvaa täten aiemmin käytetyn matkailuauton. 14

Liite1. Kontaktit työmuodoittain vuosina 1990-2005 Kontaktimäärät työmuodoittain 1990-2005 9000 8000 7000 6000 kontaktien m äärä 5000 4000 Puhelut käynnit etsivä työ Yhteensä 3000 2000 1000 0 19 90 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 vuodet 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 15