KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

Samankaltaiset tiedostot
ASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LAATOITTAJANTIE

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

SUORAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVAKUJA

KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS

ASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LAATOITTAJANTIE

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

RIUN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LIKOLAMMINTIE

NATTARIN ASEMAKAAVAN MUUTOS, VIERTOLANTIE

972, 975, 977 ja niihin liittyvät katualueet

INARIN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; KITTILÄN RATSUTIE

KARJALANTIE 8. KANGASALAN KAUPUNKI Kaavaselostus 1 (9) Tekninen keskus. 1. Perus- ja tunnistetiedot PÄIVÄYS ASEMAKAAVAN NUMERO 823

ASEMAKAAVAN SELOSTUS, RAKENTAJANTIE

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

NATTARIN ASEMAKAAVAN MUUTOS, JUNATIE

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNTA, TEKNINEN

KANGASALAN KAUPUNGIN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KAUPUNGIN TEKNINEN KESKUS KUOHUNLAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUOLAANKUJALLA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS

PIKKOLAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, VAATTURINTIE

ASEMAKAAVAN SELOSTUS, KANNISTONTIE

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

LEMETYN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LUOKKIKUJA

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

Teollisuusalueen asemakaavan muutos

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 13. kaupunginosan virkistysalue, Puomilenkki. Ylikylä

KAAVASELOSTUS / / / : Maanmittauslaitos MML/VIR/KESU/006/08

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie)

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KAUPUNKI TEKNINEN KESKUS

S i s ä l l y s l u e t t e l o

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano

KANGASALAN KAUPUNKI TEKNINEN KESKUS

SUOLAJÄRVEN RANTAASEMAKAAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN KAAVASELOSTUS INSINÖÖRITOIMISTO PAAVO PARVIAINEN OY

Ventelän kaupunginosan korttelien ja asemakaavan muutoksen selostus

Rovaniemen kaupunki Vaiheasemakaava 8. kaupunginosa Länsikangas, korttelit

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

KAAVASELOSTUS / / /

ASEMAKAAVAN SELOSTUS

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

Kydön asemakaavamuutos, kortteli 715

VAUNUTIE 4. KANGASALAN KAUPUNKI Kaavaselostus 1 (11) Tekninen keskus. 1. Perus- ja tunnistetiedot PÄIVÄYS ASEMAKAAVAN NUMERO 835

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

ASEMAKAAVAN (RAKENNUSKAAVAN) MUUTOKSEN SELOSTUS KOIRIEN KOULUTUSHALLI VENTUKSENTIE

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA

Peuranpolku-KoulukadunKannitie risteysalue. Kuhmo. Kuhmon kaupunki

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

MERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari

ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

Kydön asemakaavamuutos, kortteli 732

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä

Diaari 380/ /2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360

KANGASALAN KAUPUNGIN TEKNINEN

MÄNTSÄLÄ 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT URKUPILLI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 601 OSA, 603 JA Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella.

KANGASALAN KAUPUNGIN TEKNINEN

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

Levin asemakaava-alueen kortteleiden 150, 165, 166 ja 169 asemakaavamuutos (Sirkan koulu ja päiväkoti)

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL

PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella

MÄKILÄNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 1103

Suunnittelulaji: Asemakaava, asemakaavan ja tonttijaon muutos Kaavan nimi: Uusmetsäntien päiväkoti Kaavan numero: 1090

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)

PORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys

PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36

KAAVASELOSTUS

Transkriptio:

KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS MÄNTYVERÄJÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 15.6.2010 ASEMAKAAVAN NUMERO 655 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE MÄNTYVERÄJÄ KYLÄT SOROLA KORTTELIT 96 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT KA- TU- JA VIHERALUEET KAAVA-ALUEEN SIJAINTI VIREILLETULOSTA ILMOITTAMINEN 15.6. 2010 KAAVAN HYVÄKSYMINEN KAAVAN LAATIJA KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KESKUS

2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava perustuu Sorolan osayleiskaavaan vuodelta 1992 ja siihen liittyvään kunnan ja maanomistajan väliseen sopimukseen. Yleiskaavan aluevarauksista on toteutunut kahdessakymmenessä vuodessa vain Ukkijärven alue. Mäntyveräjässä on vireillä Ruutanantien varteen sijoittuvan rivitaloalueen asemakaavan laatiminen. Mäntyveräjän alueen asemakaava on pantu vireille keväällä 2010. 2.2 Asemakaava Asemakaava perustuu yleiskaavan, jossa on määritelty korttelialueen laajuus, rakennusoikeus ja enimmäiskerrosluku. Asemakaavaan on lisäksi sisällytetty julkisten lähipalveluiden korttelialue päiväkotia varten. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Sorolan osayleiskaavan toteuttamista koskeva sopimus on allekirjoitettu 18.12.1992 Sorolan maatalousyhtymän osakkaiden ja Kangasalan kunnan välillä. Sopimuksen mukaan kunnallistekniikan toteuttamisvastuu on maanomistajilla. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijoittuu Asemantien ja Kirkkoharjun väliin, Mäntyveräjän kerrostaloalueen länsipuolelle. Maisemaa hallitsee Kirkkoharju, jonka pohjoispuolen metsäalueelle asemakaava sijoittuu. Kirkkoharju on keskustaajaman tärkein virkistysalue. Luonnonympäristö Maaperältään alue on soraa. Alue on pohjavesialuetta. Radonin esiintyminen on todennäköistä. Alueen luontoarvot on selvitetty Sorolan yleiskaavoituksen yhteydessä. Rakentamisalueet on rajattu huolellisesti ympäristötekijät huomioon ottaen. Rakennettu ympäristö Kaava-alueella on rakentamaton. Kaava-alueen itäpuolella sijaitseva Mäntyveräjän alue on kunnan ensimmäinen aluerakentamisena toteutettu elementtikerrostaloalue. Se on aikanaan saanut hyvän suunnittelun palkinnon rakennus taitavasta sovittamisesta harjumaastoon, missä kunnan kaavoituksella on ollut huomattava ansio. Alue on säilyttänyt luonteensa ja arvonsa hyvin. Maanomistus Maa-alue on yksityisten omistama. Liikenne Asemantie on siirtynyt kunnan kaduksi. Tien eteläreunassa kulkee erillinen kevyen liikenteen väylä. Nopeusrajoitus suunnittelualueen kohdalla on Asemantiellä 50 km/h. Joukkoliikenteen palvelutaso Asemantiellä on välttävä, Ruutanantiellä hyvä. Linjaautoasemalle keskustaan on n. 2 km:n matka, Kangasalantien pysäkit ovat lähempänä, mutta edellyttävät harjun yli kulkemista. Ympäristön häiriötekijät Tiehallinnon meluputkimallissa vuodelta 2006 Asemantien melu ulottuu 1-40 metrin päähän. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 2

Maakuntakaavassa (2007) alue on varattu taajama-alueeksi. Kaava-alue sijoittuu pohjavesialueelle. Kirkkoharju on osoitettu virkistysalueeksi, jota koskee myös valtakunnallisesti arvokkaan harjualueen merkintä. Sorolan osayleiskaavassa (1992) alue on osoitettu kerrostaloalueeksi, johon on määritelty kerrosluku ja rakennusoikeus. Voimassa olevassa, v. 1952 hyväksytyssä kirkonseudun rakennussuunnitelmassa alue on osoitettu puistoksi. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kunnan ja maanomistajan välisessä yleiskaavan toteuttamisesta laaditussa sopimuksessa kummankin osapuolen edellytettiin kaikin mahdollisin keinoin pyrkivän yleiskaavan toteuttamiseen. Asemakaavan laatiminen on toteuttamisen ensimmäinen vaihe. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan käynnistämisestä päätetään kaavan vireille tullessa 15.6.2010. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat 3

Maanomistajat, asukkaat Alueen toiminnanharjoittajat Kunnan hallintokunnat (rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, yhdyskuntatekniikka, tilapalvelu, vanhusten palvelut, päivähoito, sivistyskeskus) Tampereen aluepelastuslaitos, ympäristöterveydenhuolto ELTEL networks Oy, Vattenfall, Kangasalan lämpö Oy, Kangasalan Vesi -liikelaitos Viranomaiset (Pirkanmaan ely-keskus) Vireille tulo Vireille tulosta on ilmoitettu valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 4.3.1. Aloitusvaihe 4.3.2. Valmisteluvaihe 4.3.2. Ehdotusvaihe Viranomaisyhteistyö Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Alueella ei ole sellaisia intressejä, joiden takia viranomaisneuvottelu olisi olut tarpeen. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on alueen osoittaminen asumiseen yleiskaavojen aluevarausten mukaisesti. Rakentaminen pyritään sovittamaan harjurinteeseen yhtä onnistuneesti kuin vanha Mäntyveräjän aluekin, joskin suurempi autopaikkatarve vaikeuttaa maisematavoitteiden toteutumista. Alueen liikenne on tarkoitus järjestää siten, että uusia katuja ei tarvitse rakentaa. Tämä edellyttää liittymien rakentamista myös suoran Asemantielle. Liikenneturvallisuuteen on sen vuoksi kiinnitettävä erityistä huomiota. Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Sorolan yleiskaavassa osoitettiin varaus julkisille lähipalveluille Asemantien ja Ruutanantien nurkkaukseen. Päivähoitoverkossa ja päiväkotiyksiköiden koossa on tapahtunut merkittäviä muutoksia yleiskaavan hyväksymisen jälkeen, minkä vuoksi tilavaraus on siirretty nyt laadittavan kaavan alueelle, missä tilaa on väljemmin käytettävissä. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Asemakaavaratkaisu perustuu yleiskaavoituksen yhteydessä kehiteltyyn talotyyppi- ja korttelimalliin. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Asemakaavan suunnittelun aloituspäätös, kaavoituslautakunta 15.6.2010 Valmisteluaineisto nähtävillä Asemakaavaehdotuksen käsittely kaavoituslautakunnassa Asemakaavaehdotus nähtävillä Asemakaavan hyväksyminen 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Alue mitoitetaan noin 250 uudelle asukkaalle. Alueelle rakennetaan noin 140 asuntoa. Palvelut Mäntyveräjän alueella sijaitsee lähikauppa. Päivähoito-, esikoulu ja ala-aste sijaitsevat Tursolassa noin kilometrin etäisyydellä. Keskustan palveluihin matkaa on vajaa kaksi kilomeriä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alueen rakentamisen ilmettä ohjataan kaavamääräyksin ja rakentamistapaohjein. 4

5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Asemakaavassa on osoitettu Asemantien varteen tien suuntaisia, kaksikerroksisia kerrostaloja. Ylempänä rinteessä on ½IV-kerroksisia kerrostaloja vapaasti rinteeseen sovitettuna. Paikoitusalueet sijoittuvat kenttinä talojen lomiin. Alueen keskelle on varattu julkisten lähipalveluiden kortteli. Muut alueet Alueen itäreunan tonteille kuljetaan Mäntyveräjäntietä pitkin. Muille tonteille kulku on suoraan Asemantieltä. Asemantien varteen rakennettu kevyen liikenteen väylä on jalankulku- ja pyöräliikenteen pääväylä. 5.4 Kaavan vaikutukset Alueen poikki on osoitettu vanhaa polku-uraa seuraileva kevyen liikenteen yhteys, joka päiväkodin kohdalla kulkee tontin poikki. Yhdyskuntatekniikka tutkii alustavasti alueen vesihuoltolinjat ja tämän perusteella voidaan kaavakarttaan merkitä tarvittavia johtovarauksia. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Alueen muutos metsästä kerrostaloalueeksi on merkittävä. Ympäristökuvallisesti rakentamisella pyritään jatkamaan Mäntyveräjän vanhan kerrostalorakentamisen väljästi Asemantien varren tilallisuutta korostavaa luonnetta. Korttelit avautuvat vapaasti Kirkkoharjuun. Liikenne Henkilöautoliikenne jaetaan Mäntyveräjäntien ja Asemantien alueitten kautta. Rakentaminen ei lisää alueen liikennettä merkittävästi. Rakentaminen vaikuttaa Asemantien varfren jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuteen, minkä vuoksi liittymäjärjestelyihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnonympäristö muuttuu koko suunnittelualueella rakennetuksi korttelialueeksi. Muutoksen totaalisuuta pyritään vaimentamaan edellyttämällä pinnanmuotojen ja puuston säilyttämistä piha-alueilla. Alueella ei ole erityisen arvokasta kasvillisuutta. Hulevesiä pyritään alueella viivyttämään. Pinnoitetut alueet pidetään mahdollisimman pieninä. Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Alue on edullisesti käyttöön otettava. Alue sijoittuu lähelle kuntakeskusta ja tukee sen palveluiden kehittymistä. Alueen uusien päivähoito- ja koulutilojen tarvetta voidaan hallita paremmin, jos asukasmäärän kasvu toteutuu vaiheittain. Elinolot ja sosiaaliset vaikutukset Kirkkoharju on tältäkin osin ollut lähiympäristön ahkerasti käyttämää ulkoilumaastoa. Maankäytön muutoksen vaikutuksia pyritään lieventämään jättämällä alueen poikki kulkeva kävelytieyhteys likimain nykyisen polun kohdalle. Täydennysrakentaminen johtaa ajan myötä palveluiden parantamiseen ja vanhojen kiinteistöjen arvon nousuun. Liikennemäärät lisääntyvät Asemantiellä, jonne rakennettu kevyen liikenteen väylä turvaa eri käyttäjäryhmien turvallisen liikkumisen. Toisaalta Vatialantien jatkeen rakentaminen vähentää läpikulkuliikennettä. 5

5.5 Nimistö Kulttuurivaikutukset Mahdollisia kielteisiä vaikutuksia ympäristökuvaan pyritään lieventämään ohjaamalla rakennusten suunnittelua maisemaan sopivaksi. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Alueen rakentamisen ohjaamiseksi laaditaan rakentamistapaohjeet, jotka hyväksyy rakennusja ympäristölautakunta. Havainnekuva. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Rakentaminen on mahdollista käynnistää v. 2011. Vesihuollon ja katujen rakentamisen kustannusarvio tälle alueelle on yhdyskuntatekniikan mukaan n. 000 euroa. Toteuttamisesta sovitaan maanomistajien kanssa. Alueen uusien päivähoito- ja koulutilojen tarvetta voidaan hallita paremmin, jos asukasmäärän kasvu toteutuu vaiheittain. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutuksessa seurataan Kirkkoharjun kulutuksen muutoksia ja Asemantien liikenteen turvallisuutta. KANGASALA 15.6.2010 6