TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry
2 Sisällys 1. YLEISTÄ 3 2. PAINOPISTEALUEET 3 2.1 Alueellisen vertaistoiminnan tukeminen 3 2.2 Arvioinnin kehittäminen 4 3. VERTAISTOIMINTA 4 3.1 Vertaisperhekurssit 5 3.1.1 Viikonloppu- ja yksipäiväiset kurssit 5 3.1.5 Lasten ja nuorten leiri 6 3.2 Alueellinen vertaistoiminta 7 3.3 Muu vertaistoiminta 7 4. EDUNVALVONTA 8 5. VIESTINTÄ 9 5.1 Nappi-lehti 10 5.2 Verkkoviestintä 10 6. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 11 6.1 Fepeda 11 7. YHTEISTYÖ 11 7.1 Yhteistyö eri tahojen toimijoiden kanssa 11 7.2 Yritysyhteistyö 12 8. JÄSENISTÖ JA JÄSENPALVELUT 13 9. TOIMINNAN RESURSSIT 13 9.1 Hallinto 13 9.2 Talous 14
TOIMINTASUUNNITELMA 2017 3 1. YLEISTÄ Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry:n perustehtävänä on kuulovammaisten lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä etujen valvominen, lasten ja nuorten kielen ja kommunikaation, opetus- ja kuntouttamistoiminnan edistäminen ja viittomakielen aseman parantaminen sekä jäsentensä valtakunnallisena keskusjärjestönä toimiminen. Loppuvuodesta 2016 hyväksyttävä liiton historian ensimmäinen strategia antaa raamit ja suuntaviivat liiton toiminnalle. Strategiatyön seurauksena liitossa alkaa sääntömuutos, jota valmistellaan vuoden aikana. Vuoden teemana on Yhdessä, joka kumpuaa Suomi 100 vuotta-juhlavuodesta. Yhdessä-teema näkyy punaisena lankana kaikissa liiton ydintoiminnoissa eli vertaistoiminnassa, viestinnässä ja edunvalvonnassa. Teeman alle rakennetaan kuhunkin tilaisuuteen sopiva ja osallistujia kiinnostava sisältö. Vertaistoiminnassa jatketaan liiton toteuttaman vertaistoiminnan konseptointia ja mallintamista. Lisäksi tuetaan alueellista vertaistoimintaa ja luodaan sille edellytyksiä. Viestinnässä kiinnitetään huomio sen aktiivisuuteen ja eri viestintäkanavissa välitettävän tiedon selkeyteen. Edunvalvonnan osalta jatketaan perheiden tarpeiden esiin nostamista, tiedotetaan niistä ja yritetään liiton toimenpiteillä vaikuttaa niihin. Painopistealueita on kaksi: alueellisen vertaistoiminnan tukeminen ja arvioinnin kehittäminen. Alueellisen vertaistoiminnan avulla edesautetaan jäsenyhdistysten omaa toimintaa. Arviointikäytäntöjen uudistamisella puolestaan luodaan liitolle räätälöidyt ja tarkoituksenmukaiset mallit ja työkalut itsearvioinnin toteuttamiseen. 2. PAINOPISTEALUEET 2.1 Alueellisen vertaistoiminnan tukeminen Jäsenyhdistysten toimintaedellytysten vahvistaminen Edellytysten luominen alueelliselle vertaistoiminnalle Uusien jäsenten tavoittaminen ja innostaminen mukaan toimintaan Alueellisen toimintaan osallistumiseen kannustaminen - Tuetaan jäsenyhdistysten toimintaa pitämällä säännöllisesti yhteyttä joko sähköpostitse tai puhelimitse - Tuotetaan jäsenyhdistysten käyttöön erilaisia malleja ja sabluunoita toiminnan tueksi - Kysytään jäsenten ja jäsenyhdistysten toiveita ja tarpeita paitsi kurssien ja tapahtumien palautteilla myös vuosittaisella jäsenkyselyllä sekä pienemmillä minikyselyillä - Autetaan jäsenyhdistyksen toimijoita heitä askarruttavissa kysymyksissä - Tuetaan jäsenyhdistysten vertaistoimintaa myös taloudellisesti, mikäli Ray myöntää tätä varten haetun jäsenjärjestöavustuksen. Taloudellista tukea myönnetään hakemuksesta. - Jatketaan yhdistysvierailujen tekemistä - Järjestetään jäsenyhdistysten toimijoille tarpeita ja kiinnostusta vastaavaa koulutusta verkon välityksellä - Selvitetään mahdollisuuksia jäsenyhdistysten byrokratian pienentämiseen, jolloin jäsenyhdistysten aktiivitoimijoiden aikaa jää itse toiminnan organisointiin - Tehdään yhteistyötä ko. alueen jäsenyhdistyksen kanssa syysliittokokouksen järjestelyissä - Järjestetään jäsenyhdistysten hallitusten edustajille yhteinen kokoontuminen - yhteydenottojen - tuotetut mallit ja sabluunat - jäsenkyselyn vastaajan kehitys - myönnetyt jäsenjärjestöavustukset ja niiden vaikutus alueelliseen toimintaan - yhdistysvierailujen, osallistuja ja - verkkokoulutusten toteutuminen ja saatu
2.2 Arvioinnin kehittäminen 4 Liiton arviointi- ja seurantakäytäntöjen kehittäminen - Toteutetaan arviointi- ja seurantakäytäntöjen uudistustyö yhdessä Kuntoutussäätiön Artsi-toiminnan asiantuntijoiden kanssa tarkoituksena saada liiton eri toiminnoista tarvittava oikealla tavalla ja oikeilta kohderyhmiltä - Luodaan konkreettiset ja tarkoituksenmukaiset mallit, käytännöt ja tarvittavat työkalut itsearvioinnin toteuttamiseen - Kerätään säännöllisesti ja systemaattisesti tta toimintaa toteuttavilta tahoilta, toiminnan kohderyhmiltä, yhteistyökumppaneilta sekä vapaaehtoisilta - Kiinnitetään erityistä huomiota seurantatiedon tulkitsemiseen ja sen parempaan hyödyntämiseen liiton eri toiminnoissa sekä tehtyjen toimintojen tulosten ja vaikutusten arviointiin - Integroidaan arvioiva ajattelu ja toimintatavat kiinteäksi osaksi liiton toimintaa - sellaisen tiedon kerääminen, josta on hyötyä - palautteen antaneiden n lisääntyminen - oikean arviointitiedon saaminen toiminnan kehittämisen tueksi 3. VERTAISTOIMINTA Monipuolisten, alueellisesti kohdennettujen ja perheiden tarpeita vastaavien kurssien, tapahtumien ja tilaisuuksien järjestäminen Vertaistuen, kokemusten ja tiedon tarjoaminen kuulovammaisten lasten perheille Yhteistyön tekeminen muiden kuuloalan toimijoiden ja jäsenyhdistysten kanssa Vertaistoiminnan kehittämisen ja konseptoinnin jatkaminen - Järjestetään 10 vertaisperhekurssia, kahdet perhepäivät, kesäpäivät ja kesäleiri - Otetaan huomioon erityisesti lievästi tai toispuolisesti kuulovammaisten lasten perheet - Huomioidaan myös kielivähemmistöt (viittomakieli ja ruotsin kieli) sekä nuoret - Mallinnetaan yksipäiväiset ja koko viikonlopun kestävät vertaisperhekurssit hyödyntäen niistä saatua tta - Laaditaan kursseille raporttipohja - Luodaan lastenohjaajien rekrytoinnille selkeät käytännöt - Päivitetään lastenohjaajien hakulomakkeet - Kootaan lastenohjaajista ja kurssien vetäjistä rekisteri - Tehdään v. 2016 aloitettu lastenohjaajien ideamateriaali loppuun - Tehdään toimintamalleja alueellisen toimintaan Koko vertaistoimintaa koskevat: - kursseille, tilaisuuksiin ja tapahtumiin osallistuneiden t sekä kurssille hakeneiden - kerätään osallistujilta ja työntekijöiltä tta, analysoidaan ne ja hyödynnetään niitä tulevien tilaisuuksien suunnittelussa - vuosittainen jäsenkysely - kuntoutusohjaajille suunnattu kysely alueellisesta kurssitarpeesta - tapahtumien toteutuminen - peruuntuneisiin tilaisuuksiin reagoiminen
Uusien perheiden tavoittaminen vertaistoiminnan piiriin - Tehdään yhteistyötä sairaaloiden kuntoutusohjaajien ja kohderyhmän kannalta oleellisten poliklinikoiden kanssa. Niiden kautta tavoitellaan niitä perheitä, jotka eivät aktiivisesti hakeudu vertaistoiminnan pariin tai jotka eivät vielä tiedä liiton tai jäsenyhdistysten toiminnasta. - uusien perheiden eri tilaisuuksissa 5 Nuorille suunnatun toiminnan kehittäminen - Mietitään lasten, varhaisnuorten ja nuorten ikäryhmäajattelu uudelleen ja otetaan se huomioon liiton tilaisuuksissa ja tapahtumissa - Järjestetään tapahtumiin ja tilaisuuksiin eriytettyä ohjelmaa näille ikäryhmille. - Järjestetään nuorille (13 v->) oma vertaisviikonloppu ilman vanhempia. Ohjelma suunnitellaan yhdessä nuorten kanssa erilaisten harrastusten, nuoria kiinnostavien aktiviteettien ja vertaiskeskustelujen tiimoilta. - Kehitetään edelleen nuorten raatitoimintaa. Raadin tarkoituksena on ideoida ja suunnitella nuorille suunnattua toimintaa ja ohjelmaa. - nuorten osallistumisaktiivisuus - raadin työskentelyyn osallistuneiden ja työskentelystä saatu 3.1 Vertaisperhekurssit Kurssien alueellinen tasavertaisuus ja laajan kohderyhmän erilaisten tarpeiden huomioiminen Tiedon, työkalujen ja voimavarojen antaminen perheiden arkeen - Järjestetään laadukkaita, kohdennettuja ja kustannustehokkaita kursseja, joissa huomioidaan heterogeenisen kohderyhmän tarpeet - Järjestetään viikonlopun kestäviä vertaisperhekursseja ja päivän mittaisia kursseja eri teemoista eri puolilla Suomea - Eriytetään erityisesti nuorille suunnattu ohjelma muusta kurssiohjelmasta Kaikkia kursseja koskevat: - kyselyt kurssille osallistujilta, luennoitsijoilta ja yhteistyökumppaneilta - kurssin toteutuminen - kurssin hakijat suhteessa kurssille hyväksyttyihin perheisiin - kurssiraportit 3.1.1. Viikonloppu- ja yksipäiväiset kurssit TAVOITE Lisätä tietämystä kuulovammaisuudesta ja lähipiiriin syntyneen kuulovammaisen lapsen kohtaamisesta TOIMENPITEET - Järjestetään päiväkurssi kuulovammaisen lapsen perheen lähiverkostolle Tukea ja luoda vuorovaikutusta kuulovammaisen lapsen ja lähiverkoston välillä Tarjota tukea ja tietoa mikrotiaoireyhtymälasten perheille - Järjestetään kaksipäiväinen mikrotia-kurssi yhdessä Kuuloliiton Harvinaiset-toiminnan kanssa
Tarjota tukea ja tietoa lievästi kuulovammaisille ja toispuoleisten kuulovammaisten lasten perheille Tarjota tietoa ja vertaistukea viittomakielisten lasten perheille - Järjestetään kaksipäiväinen vertaisperhekurssi - Järjestetään viittomakielisille perheille suunnattu kaksipäiväinen vertaisperhekurssi 6 Tarjota tietoa ja tukea sisäkorvaistutelasten perheille Tarjota kuulovammaisille nuorille ja vanhemmille tietoa ja tukea yläasteen nivelvaiheeseen Tiedottaa erilaisista tukimuodoista ja apuvälineistä koulussa Luoda kuulovammaisille nuorille mahdollisuuksia - keskinäiseen vertaistukeen - ystävyyssuhteiden luomiseen muiden kuulovammaisten nuorten kanssa - itsetunnon tukeminen - syrjäytymisen ehkäiseminen Tarjota - tukea ja tietoa kuulovammaisen lapsen kasvun nivelvaiheeseen - tukiviittomien opettaminen - tietoa päiväkodin/koulun aloitukseen Tarjota vertaistukea ja tietoa ruotsinkielisille kuulovammaisten perheille Lisätä tietämystä kuulovammaisten nuorten ammatinvalinnasta ja miten kuulovammaan suhtaudutaan työelämässä Tiedottaa erilaisista tukimuodoista ja apuvälineistä - Pidetään päiväkurssi sisäkorvaistutelasten perheille yhteistyössä LapCI ry kanssa lokakuussa - Järjestetään päiväkurssi kuulovammaisille nuorille ja heidän vanhemmilleen kuulovammaisten nuorten ammatinvalinnasta tammikuun lopussa/helmikuun alussa Kuopio/Joensuu alueella - Järjestetään kaksipäiväinen vain nuorille tarkoitettu viikonloppukurssi - Pidetään pienten lasten/pienten koululaisten perheille suunnattu päiväkurssi Keski-Suomen seudulla - Järjestetään kaksipäiväinen vertaisperhekurssi yhteistyössä DHBS:n (Döva och hörseldkadade barns stödförening rf) kanssa - Järjestetään päivän mittainen kurssi 3.1.2 Lasten ja nuorten leiri Tukea lasten ja nuorten itsenäistymistä, sosiaalisia taitoja ja ehkäistä syrjäytymistä. Mahdollistaa kuulovammaisille lapsille positiivisia kokemuksia vuorovaikutustilanteista, joilla rohkaistaan lasta positiiviseen vuorovaikutukseen/kommunikointiin, vahvistetaan itsetuntoa ja hyväksyntää. - Järjestetään lapsille ja nuorille tarkoitettu leiri 5. 10.6.2017, jossa he tapaavat toisia kuulovammaisia lapsia ja nuoria - Eri-ikäisten osallistujien tarpeet huomioidaan ohjelmasuunnittelussa ja rinnakkaisohjelmilla - kyselyt lapsille/nuorille ja vanhemmille - osallistuja - ohjaajilta kerätty
3.2 Alueellinen vertaistoiminta 7 Kuulovammaisten lasten perheiden tukeminen alueellisesti - Tuotetaan malleja ja sabluunoita paikalliseen toimintaan - Jatketaan jäsenyhdistysten toimintatietojen keräämistä kerran vuodessa toteutettavan toimintaselosteen avulla - Kootaan ja välitetään yhdistysten hyviä käytäntöjä toisille yhdistyksille - Jatketaan yhdistysvierailujen tekemistä, joiden tarkoituksena on tukea yhdistyksiä niiden omista tarpeista käsin. - Jatketaan paikallisten tapahtumien järjestämistä yhdessä paikallisyhdistysten kanssa muutamalla alueella vuoden aikana - Järjestetään alueellisten toimijoiden ja KLVL:n hallituksen yhteinen tapaaminen - Tuetaan jäsenyhdistysten toimintaa rahallisesti, mikäli Ray myöntää tähän tarkoitukseen avustuksen - toimintatietolomakkeista saatu seurantatieto - yhdistysvierailujen ja niistä saatu - yhteistyössä järjestettyjen tilaisuuksien toteutuminen ja niistä saatu - Yhdistyksille myönnettävän jäsenjärjestöavustuksen vaikutus toimintaan 3.3 Muu vertaistoiminta Kuulovammaisten lasten perheiden keskinäinen vertaistuen mahdollistaminen ja arjesta irtautuminen Uuden tiedon jakaminen eri teemoista Uusien ihmisten tapaaminen ja kokemusten vaihto - Järjestetään kolme koko perheelle tarkoitettua viikonlopputapahtumaa. Kukin viikonloppu kokoaa eri puolilta Suomea tulevat kuulovammaisten lasten perheet yhteen viettämään ohjelmallista teemaviikonloppua, joiden tavoitteena välittää kunkin viikonlopun teemaan liittyvää tietoa, mahdollistaa osallistujien keskinäinen vertaistuki ja tarjota eri-ikäisiä kiinnostavaa tekemistä. - Jokaiseen tapahtumaan suunnitellaan eri-ikäisiä kiinnostava ohjelma, jossa nuoret otetaan erityisesti huomioon ns. Nuorten raati-toiminnan kautta, josta on kerrottu tarkemmin kohdassa 3. - Vastataan jäsenistön toiveeseen siitä, että ohjelma aikataulutetaan siten, että osallistujille jää aikaa enemmän myös vapaamuotoiseen keskusteluun toistensa kanssa. Tapahtumat järjestetään seuraavasti: - Kevätperhepäivät Etelä-Suomessa huhti-toukokuussa teemalla kuunteluympäristö - Syysperhepäivät Turussa kansainvälisyys-teemalla - Kesäpäivät 30.6. 2.7. Kannonkoskella perheitä kiinnostavalla teemalla, jossa - tapahtumien osallistuja - uusien perheiden - osallistujilta saatu
panostetaan perheiden toisiinsa tutustumiseen, vertaistuen mahdollistamiseen ja yhdessä tekemiseen - Kaikkiin tapahtumiin sisällytetään myös vuoden teema Yhdessä 8 - Lisäksi suunnitellaan ja toteutetaan perheiden pikkujoulutapahtuma Valkeassa Talossa loppuvuodesta yhdessä muiden kuulo- ja viittomakielialan järjestöjen kanssa 4. EDUNVALVONTA Perheiden tarpeiden esille nostaminen, niistä tiedottaminen ja niihin vaikuttaminen mahdollisuuksien mukaan myös ennakoivasti Liiton kannan esille tuominen päättäjille ja sitä kautta päätöksentekoon vaikuttaminen - Kysytään jäsenten edunvalvonnallisiin asioihin liittyviä tarpeita vuosittaisella jäsenkyselyllä ja eri kanavia myöten saadun palautteen perusteella - Vastataan yksittäisten perheiden yhteydenottoihin ja autetaan heitä tarpeen mukaan - Annetaan lausuntoja ja tehdään kannanottoja - Otetaan yhteyttä sairaaloihin ja tuotetaan niille uutta materiaalia esim. julisteen tai flyerin muodossa - Hyödynnetään yliopistosairaaloiden järjestöpisteitä (esim. HUS:n järjestötukipiste Olka ja OYS:n järjestöpiste) informoimalla niistä alueyhdistyksille ja toimittamalla niihin materiaalia ja tietoa liiton sekä jäsenyhdistysten toiminnasta - Valmistellaan edunvalvontaan liittyviä asioita edunvalvontatyöryhmässä ja nimetään työryhmän jäsen seuraamaan Suomen hallituksen kilpailukykysopimuksen ja säästölinjauksien toteutumista siltä kannalta, miten ne tulevat vaikuttamaan kuulovammaisten lasten ja nuorten perheiden elämään. - Ylläpidetään verkkosivujen edunvalvontaosiota säännöllisesti lisäämällä sinne tiedot tehdyistä lausunnoista ja kannanotoista, kun hallitus tai edunvalvontatyöryhmä on ne käsitellyt - Seurataan vammaiskortti-asian valmistelua ja sote-uudistuksen toteutumista sekä Kelan kuntoutukseen liittyviä säädöksiä ja päätöksiä - liiton ja paikallisyhdistysten näkyminen sairaaloiden järjestöpisteissä - lausuntojen, kannanottojen ja suositusten - Facebookpäivitysten, niistä tykkääjien ja niiden herättämien kommenttien - tulleet edunvalvontaan liittyvät yhteydenotot Edunvalvonnan toimenpiteiden ulottaminen lähemmäksi perheiden arkea - Tehdään näkyväksi yksittäisiä perheitä koskevat lausunnot tai kannanotot liiton nettisivuille anonyymisti - yksityishenkilöitä koskevien suositusten/ lausuntojen tms.
- Edunvalvonnan tavoitteet ja käsitteet tehdään perheille tutuksi, että he ymmärtävät, mitä liiton edunvalvonta tarkoittaa ja mihin sillä pyritään - yhteydenottojen 9 Edunvalvontayhteistyön tiivistäminen yhteistyöjärjestöjen kanssa - Kartoitetaan yhteistyömahdollisuudet muiden vammaisten lasten ja lapsijärjestöjen kanssa mm. LSKL, Vamlas, Suomen Vanhempainliitto - Osallistutaan TTYR:n (tulkkitoiminnan yhteistyöryhmän), Ensitietoverkoston ja YTRY:n (vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lapsi- ja perhejärjestöjen yhteistyöryhmä) työskentelyyn edunvalvonnallisten asioiden näkökulmasta - Jatketaan edunvalvontayhteistyötä muiden kuuloalan toimijoiden kanssa - yhteisten lausuntojen ja kannanottojen - pidettyjen tapaamisten tai palaverien 5. VIESTINTÄ Uusien jäsenperheiden tavoittaminen Jäsenperheille ja liiton eri toimijoille tiedottaminen liiton toiminnasta ja siitä, mitä kuuloalalla tapahtuu Liiton tunnetuksi tekeminen kuulovammaisten perheiden kanssa toimivien ammattilaisten keskuudessa Viestinnän ja eri viestintäkanavien selkeyttäminen ja aktivoiminen - Tiedotetaan perheitä kiinnostavista ja ajankohtaisista asioista Nappilehdessä, www-sivuilla, Facebookissa, Kuuloavaimessa ja sähköisessä uutiskirjeessä - Tiedotetaan eri alojen ammattilaisille myös Twitterin välityksellä - Otetaan puhelimitse yhteyttä jokaiseen uuteen jäsenperheeseen ja kerrotaan tulossa olevista liiton ja oman jäsenyhdistyksen tapahtumista sekä kysellään perheiden tarpeita - Lähetetään tervetulopaketti kaikille uusille jäsenperheille - Käsitellään jokainen perheiltä toimistolle tuleva yhteydenotto tilanteen vaatimalla tavalla sekä neuvotaan ja autetaan perheitä erilaisissa asioissa - Lähetetään yliopisto- ja keskussairaaloille säännöllisesti liiton tiedotusmateriaalia - Autetaan ja neuvotaan jäsenyhdistysten toimijoita - Välitetään tietoa jäsenyhdistysten toiminnasta ja kerrotaan, miten toimintaan pääsee mukaan - Huomioidaan eri-ikäiset ja erityisesti nuoret jäsenet viestinnässä - Pidetään Nappi-lehden tilaajarekisteri ajan tasalla - Osallistutaan kuuloalaan liittyviin tapahtumiin ja ollaan esillä paikallisesti ja valtakunnallisesti - jäsenkyselystä saatu viestinnän laadusta ja tehokkuudesta - tilastotietojen kokoaminen ja niiden vertaaminen edellisvuoden määriin - uusien perheiden - päättäjille ym. ulkopuolisille tahoille lähtevät tiedotteet ja viestit ovat viestintäohjeistuksen mukaisia - Kuuloavaimessa julkaistujen artikkeleiden - Kuuloavaimen artikkeleista tulleet kommentit
- Hankitaan Kuuloavaimen ylläpitämiselle lisää palkallisia henkilöresursseja - Huolehditaan Kuuloavaimen sisällöntuotannosta yhdessä Kuuloavaimen toimitusneuvostossa mukana muiden yhteistyöjärjestöjen kanssa - Huomioidaan ruotsin kieli liiton materiaaleissa ja lomakkeissa - Huomioidaan Suomi 100 vuotta - juhlavuosi liiton viestinnässä 10 5.1 Nappi-lehti Jäsenperheiden sisäisenä tiedotuskanavana toimiminen liiton omasta toiminnasta sekä kuuloalan asioista ja ilmiöistä Liiton olemassaolosta ja toiminnasta tiedottaminen potentiaalisille jäsenperheille Laadukkaiden journalististen juttujen tuottaminen kuuloalan henkilöistä, asioista ja ilmiöistä - Tuotetaan jäsenistön tarpeita vastaava 32-sivuinen Nappi-jäsenlehti 4 kertaa vuodessa eri teemoista - Julkaistaan ajankohtaisia ja kohderyhmää kiinnostavia aiheita sekä liiton ja jäsenyhdistysten kuulumisia - Tuotetaan keskeinen sisältö henkilövetoisista asiahaastatteluista, järjestön toiminnan ja tapahtumien sekä kuuloalan ilmiöiden esittelystä - Tuotetaan joka lehteen ruotsinkieliset sivut - Aloitetaan uusi, jäsenyhdistysten toimintaa ja ihmisiä esittelevä palsta/sivu - Julkaistaan osa Napissa ilmestyvistä artikkeleista Facebookin lisäksi myös liiton verkkosivuilla - Kartoitetaan Nappi-avustajia jäsenistöstä ja journalismin alan opiskelijoista - lehden levikki - tilaaja ja uusien tilaajien - lehdestä saatu 5.2 Verkkoviestintä Liiton yleisen tunnettuuden lisääminen Kuulovammaisuuden esille tuominen myönteisessä valossa Ennakkokuulojen vähentäminen Jäsenten aktivoiminen Kiinnostuksen kasvattaminen liiton kursseja, leirejä, perhepäiviä ja muita tapahtumia kohtaan - Aktivoidaan ja selkeytetään sosiaalisen median viestintää ja määritellään siihen liittyvät vastuualueet työntekijöiden ja puheenjohtajan kesken - Päivitetään facebookia, www.klvl.fisivua sekä Twitter-tiliä aktiivisesti liiton viestintästrategian linjojen mukaisesti - Jaetaan valmiita juttunäytteitä Nappilehdestä myös liiton verkkosivuilla - Kehitetään jäsenille lähtevää sähköistä uutiskirjettä paitsi sisällöllisesti myös laatimalla sille ilmestymisaikataulu - Välitetään tietoa jäsenyhdistysten toiminnasta ja tapahtumista www- ja FB-sivujen välityksellä - Taltioidaan järjestelmällisesti kuvamateriaalia liiton tapahtumista ja kursseilta. Niitä hyödynnetään monipuolisesti liiton viestinnässä. - verkkosivujen kävijäja klikkaust - kommenttien, jakojen ja tykkääjien - eniten näkyvyyttä saaneiden uutisten ja aiheiden analysointi - laatikon kautta tulleet yhteydenottojen - tapahtumien aikana tehtyjen somepäivitysten sekä jälkikäteen tehtyjen päivitysten ja uutisten - tapahtumien ja kurssien osallistujat
- Tehostetaan tapahtuma- ja kurssimainontaa kiinnittämällä huomiota markkinoinnin oikeaaikaisuuteen sekä viestintään liittyvät 11 6. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 6.1 Fepeda Vaikutetaan ja osallistutaan kuulovammaisten lasten - Jatketaan yhteistyötä FEPEDAn (Féderation Européenne des - pidettyjen kokousten perheiden etujen ajamiseen Euroopan tasolla Parents d enfants Déficients Auditifs) kanssa - liiton edustajan osallistuminen - Jaetaan tietoa eri jäsenmaiden hyvistä käytännöistä kokouksiin - Liiton edustaja toimii FEPEDAn varapuheenjohtajana (Secretary General) ja osallistuu sen hallituksen ja työvaliokunnan työskentelyyn - Pyritään mahdollistamaan toisen edustajan lähettäminen FEPEDA-- kokouksiin hakemalla sitä varten kohdeavustusta eri rahastoilta - Valmistaudutaan FEPEDA-puheenjohtajuuden siirtymiseen Suomelle kolmivuotiskaudeksi (lokakuu 2017-lokakuu 2020) 7. YHTEISTYÖ 7.1 Yhteistyö eri tahojen toimijoiden kanssa Kuulovammaisten perheiden näkökulman esille tuominen Yhteistyön suunnitelmallisuuden lisääminen, tiedon syventäminen ja jakaminen Edunvalvonnallisen näkökulmien ottaminen mukaan yhteistyöhön - Sovitaan eri yhteistyötahojen kanssa yhteistyön muodoista ja raameista sekä vastuista - Selkeytetään toimintaan liittyvää (kurssit, leirit ja tilaisuudet) että edunvalvonnallista yhteistyötä kuulovamma-alan toimijoiden kanssa - Suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä kuulo-, näkö- ja viittomakielialan järjestöjen ja Kuurojen kansanopiston kanssa viikonlopun mittainen yhteinen ohjaajakoulutus - Huolehditaan Kuuloavaimen ylläpitämisestä ja kehittämisestä yhdessä yhteistyösopimuksen tehneiden tahojen kanssa (Kuuloliitto ry, Kuurojen Liitto ry, Kuurojen palvelusäätiö, LapCI ry, Suomen Kuurosokeat ry, Audiologian yhdistys ry) - Sekä työntekijät että luottamushenkilöt osallistuvat eri yhteistyötahojen ja -verkostojen työskentelyyn, joita ovat muut - yhteisten kokousten ja palavereiden - yhteisten tilaisuuksien ja niistä saatu - kun listataan, mihin tilaisuuksiin on vuoden aikana osallistuttu, listataan myös, mitä jatkotoimia osallistumisesta on seurannut - uusien yhteistyötahojen ja pidetyt kokoukset - Kuuloavain-sivuston kävijän kehitys - verrataan kerättyjä tilastoja siihen, mitä on aikaisemmin
kuuloalan toimijat, Valkean talon Sateenvarjoverkosto, Vammaisjärjestöjen yhteistyöverkosto Ytry Soste, Humak, Satakieliohjelman ohjausryhmä, ensitietoverkosto, tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä TTYR, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri ja Ray - Käydään esittelemässä liiton toimintaa Kuulo-Auriksen järjestämillä sopeutumisvalmennuskursseilla - Tehdään oppilaitosyhteistyötä asiantuntijoiden, luennoitsijoiden ja lastenohjaajien saamiseksi kursseille ja tapahtumiin - Kehotetaan jäsenyhdistyksiä hakeutumaan yhteistyöhön omalla paikkakunnalla tai lähialueilla toimivien muiden yhdistysten kanssa esim. tiedottamalla muille tahoille omasta toiminnasta, pitämällä yhteisiä hallitusten kokouksia tai tilaisuuksia tai kutsua toisia vierailemaan omissa tapahtumissaan. - Nostetaan jäsenyhdistysten yhteistyötilaisuuksista kertovia juttuja esille liiton viestintäkanavissa. - Järjestetään jäsenyhdistysten aktiivitoimijoille tarkoitettu päivän mittainen verkostotapaaminen - Aloitetaan yhteistyökumppaneiden kartoittaminen vuodelle 2018 12 saatu aikaiseksi ja ko. kehityssuuntien syiden pohtiminen - ohjaajakoulutuksen toteutuminen, osallistuja ja - verkostotapaamisen toteutuminen ja niistä saatu Riittävän ja ajantasaisen tiedon välittäminen liiton järjestämästä toiminnasta kuulokeskuksille, sairaaloihin ja kuntoutusohjaajille - Tehdään flyeri laitettavaksi foniatrian poliklinikoille ja kuulokeskusten seinille uusia perheitä varten - Huolehditaan siitä, että liiton toiminnasta kertovaa materiaalia on riittävästi esillä sairaaloissa - Pidetään säännöllisesti yhteyttä eri sidosryhmiin ja huolehditaan siitä, että niillä on riittävästi liiton materiaalia ja tiedotteita - Kontaktoidaan vuoden aikana henkilökohtaisesti kaikki kuntoutusohjaajat - kuntoutusohjaajilta saatu tieto ja sen hyödyntäminen - uusien perheiden yhteydenottojen 7.2 Yritysyhteistyö Yritysyhteistyön toteutuminen - Jatketaan v. 2016 alkanutta - pidetyt palaverit hyvästä kuunteluympäristöstä ja sisäilmasta kiinnostuneiden yritysyhteistyön valmistelua ja neuvotteluja yhdessä Kuuloliiton, - kumppaneilta saatu yritysten kanssa Svenska Hörselförbundetin sekä Allergia- ja astmaliiton kanssa - yritysyhteistyön käynnistyminen - Sovitaan kunkin mukana olevien tahojen vastuista ja roolista - Osallistutaan omalla panoksella yhteistyöhankkeeseen yhdessä sovituilla tavoilla
13 8. JÄSENISTÖ JA JÄSENPALVELUT Liittoon kuuluu 31.12.2015 tilanteen mukaan 14 jäsenyhdistystä, joissa on 779 perhettä. Henkilöjäseniä arvioidaan olevan 3100 3200. Jäsenperheistä pidetään jäsenrekisteriä. Jäsenistön ja perheiden toiveita ja tarpeita tiedustellaan vuosittain toteutettavalla jäsenkyselyllä, jonka tuloksia hyödynnetään liiton toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Myös liiton tapahtumien ja kurssien ilmoittautumislomakkeissa kysellään odotuksia ja toiveita ko. tapahtuman tai kurssin suhteen ja nämä toiveet otetaan huomioon. Liitto on päässyt mukaan Kuntoutussäätiön ARTSI-hankkeeseen, jonka myötä liitto pystyy kehittämään ja saamaan uutta näkemystä nykyiseen palautteenkeruujärjestelmään. ARTSI-kehittämistyön aikana kullekin kohdejärjestölle räätälöidään yhteistyössä järjestön kanssa sen omia tarpeita palvelevat sekä rahoittajan tarpeet huomioivat työkalut ja mallit arviointi- ja seurantatiedon keräämiseen sekä hyödyntämiseen. Liiton jäsenpalveluiden vuoden 2017 tavoitteena on tämän myötä palautteenkeruujärjestelmän uudistaminen ja tehostaminen. Vuoden aikana kiinnitetään huomiota jäsenistölle suunnatun viestinnän aktiivisuuteen ja oikea-aikaisuuteen. Erityishuomiota kiinnitetään vuorovaikutteiseen jäsenviestintään. Tämän myötä jäseniä pyritään osallistamaan liiton viestintään kommentoinnin, ideoinnin ja tykkäyksien muodossa. Jäsenistöstä etsitään Nappi-lehdelle avustajia. Aktiivijäseniä rohkaistaan tuottamaan sisältöä liiton sosiaalisen median viestintään. Jäsenten tuottama sisältö voi esimerkiksi olla tervehdyksiä, kuulumisia, tarinoita, tunnelmia sekä henkilöesittelyitä paikallisista aktiiveista, hallituksen jäsenistä sekä tietysti tavallisista kuulovammaisten lasten perheistä. Liitto tuottaa yhteneväistä tukimateriaalia jäsenyhdistyksien toiminnan tukemiseksi. Tuotettavaa materiaalia voi esimerkiksi olla alkuvuodesta täytettävä toimintatietolomake jäsenyhdistyksille, Nappi-lehden jäsenyhdistyspalsta, ohjepaketti tapahtumajärjestämisestä, tietopaketti yhdistyksen hallituksen vastuista, tehtävistä ja hallinnosta, ohjeistus jäsenrekisterin hyödyntämisestä, muokattavissa olevat pohjat jäsenyhdistysten omien jäsenkyselyiden ja mainosten toteuttamiselle sekä ohjeistus uusien jäsenperheiden kohtaamiseen ja aktivoimiseen. Ennen toteutusta kartoitetaan jäsenyhdistysten tarkat toiveet tukimateriaalin sisällöstä ja toteutusmuodosta Selvitetään edelleen erilaisia vaihtoehtoja lisätä kauppapaikka liiton verkkosivujen yhteyteen. Kauppapaikassa on tarkoitus välittää tietoa jäsenyhdistyksien omista tuotteista. Tämän lisäksi kartoitetaan jäsenrekisterin laajentamismahdollisuuksia, jotta sitä voitaisi hyödyntää nykyistä paremmin. 9. TOIMINNAN RESURSSIT 9.1 Hallinto Toimisto ja henkilöstö Liiton toimisto sijaitsee Valkeassa talossa Helsingissä. Liiton palveluksessa ovat toiminnanjohtaja, vertaistoiminnan suunnittelija, järjestösihteeri ja Nappi-lehden toimittaja. Kuuloavain-tietoportaalille palkataan osa-aikainen työntekijä huolehtimaan sivuston sisällöntuottamisesta ja kehittämisestä. Tätä varten Ray:ltä haetaan korotusta yleisavustukseen. Vuonna 2016 saatujen hyvien kokemusten vuoksi liittoon palkataan uusi Paikka aukiprojektityöntekijä. Paikka auki-työntekijä tuo oman panoksensa vertaistoiminnan toteuttamiseen ja kehittämiseen erityisesti ilman vanhempiaan liikkuvien nuorten näkökulmasta. Liitto tarjoaa harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoja tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan sekä aiheita ja tukea opinnäytetöiden tekijöille. Henkilöstön osaamista ja asiantuntemusta tuetaan yksilöllisten tarpeiden, koulutuksen ja rahojen puitteissa. Yhteistä osaamista jaetaan viikoittaisissa toimistopalavereissa ja kaksi kertaa vuodessa pidettävillä suunnittelupäivillä. Henkilöstölle pidetään kehityskeskustelut kaksi kertaa vuodessa. Niiden tarkoituksena on käydä läpi kunkin työtä, tavoitteita, osaamista, osaamisen kehittämistä sekä työhyvinvointia. Kehityskeskustelussa kunkin työtä ja tilannetta tarkastellaan kokonaisuutena ja tehdyt päätökset kirjataan ja niitä seurataan. Henkilökunnalle järjestetään ryhmämuotoista työnohjausta. Lisäksi työssä jaksamista tuetaan liukuvalla työajalla ja etätyömahdollisuudella. Lisäksi hallitus ja henkilökunta kokoontuvat yhteiseen suunnittelupäivään kerran vuodessa. Henkilökunnan virkistyspäivät toteutetaan kaksi kertaa vuodessa. Taloushallintopalvelut ostetaan VaTa Järjestöpalvelu Oy:ltä ja tietoliikennejärjestelmän ylläpitopalvelut Kiinteistö Oy Valkealta talolta. Työterveyshuollosta vastaa Suomen Terveystalo Oy. Liittokokous, hallitus ja työ- ja talousvaliokunta Sääntöisiä liittokokouksia on kaksi vuodessa. Kevätliittokokous pidetään huhti-toukokuussa pääkaupunkiseudulla ja syysliittokokous loka-marraskuussa Turussa/Keski-Suomessa. Liittokokouksissa käsitellään sääntöjen ämät asiat. Kummankin kokouksen yhteyteen järjestetään perhepäivä, josta on kerrottu tarkemmin kohdassa 3.3. Vuoden aikana aloitetaan sääntömuutoksen valmistelu.
14 Sekä hallitus että työvaliokunta kokoontuvat tarpeen mukaan, noin kuusi kertaa vuoden aikana. Hallitus nimeää vuoden ensimmäisessä kokouksessa työ- ja talousvaliokunnan, jonka tehtävänä on valmistella hallituksen kokouksissa käsiteltävät asiat. Työryhmät Liiton hallitus nimeää vertais-, tiedotus-, sääntö- ja edunvalvontatyöryhmät, joiden tehtävänä on kehittää liiton toimintaa strategian ja toimintasuunnitelman mukaisesti. Työryhmät kokoontuvat tarpeen mukaan. Liittoon voidaan lisäksi perustaa toiminnan kannalta myös muita oleellisia työryhmiä, joiden asettamisesta hallitus tekee erillisen päätöksen. 9.2 Talous Liiton talous perustuu Raha-automaattiyhdistyksen ay-yleisavustukseen ja ak-kohdennettuun yleisavustukseen. Lisäksi Ray:ltä haetaan c-avustusta Paikka auki-työntekijän palkkaamiseen ja jäsenjärjestöavustusta paikallisyhdistysten toimintaan. Oma varainhankinta koostuu lähinnä muilta tahoilta haettavista kohdeavustuksista, jäsenmaksuista ja Nappi-lehden ilmoitus- ja tilaustuotoista. Vuonna 2016 alkanutta yritysyhteistyön valmistelua jatketaan yhdessä Kuuloliiton, Svenska Hörselförbundetin sekä Allergia- ja Astmaliiton kanssa. Lisäksi oman varainhankinnan lisäämiseksi Nappi-lehdelle etsitään ilmoitusmyyjä sekä kartoitetaan muita mahdollisia keinoja oman varainhankinnan lisäämiseksi. Päivittäistä taloushallintoon liittyvää työtä sekä talouden seuraamista auttaa syksyllä 2016 toteutettu tilikartan uudistaminen, verkkolaskutusosoitteen käyttöönotto sekä uudet taloushallinto-ohjelmat Procountor (kirjanpito ja ostolaskut) ja Mepco (palkat). Uudet ohjelmat mahdollistavat reaaliaikaisen talouden seurannan, jonka välineinä käytetään kustannuspaikkaseurantaa, tiliotteita, pankkitilien saldotietoja, tuloslaskelmia ja taseita sekä päivä- ja pääkirjoja. Hyväksytty hallituksen kokouksessa 17.9.2016