Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta - hoitoketjun rakentaminen. Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli

Samankaltaiset tiedostot
Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta

TERVETULOA ALUEELLINEN KOULUTUS, SEPPO HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, PROFESSORI NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Ajankohtaista Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta ja väkivaltatyön mallin (Lapehanke)

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

AJANKOHTAISTA VÄKIVALTATYÖSSÄ

Lähisuhdeväkivallan toimivat palvelut 2015

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Istanbulin sopimuksen toimeenpano Suomessa

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari Sinikka Mikola

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä?

Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Istanbulin sopimuksen toimeenpano Suomessa. Kuntien näkökulma

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Seri-tukikeskus. Naistentautien alueellinen koulutuspäivä , THL Leena Laitinen, LL, HYKS, Naistenklinikka

Perhe-ja lähisuhdeväkivallan ehkäisysuunnitelma ARVIOINTIKYSELYN TULOKSET

Seksuaalineuvonnan mahdollisuudet

Monialainen MARAK -toimintamalli. Työkalu vakavan parisuhdeväkivallan uhrin auttamiseksi

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille Tunne ja Turvataitojen kannalta

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön uusia rakenteita

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN ROVANIEMEN ALUETOIMIPISTE

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma

Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018

Rikostaustaisten ja heidän perheidensä sotepalvelut

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNTAYHDYSHENKILÖIDEN JA AVAINKOULUTTAJIEN TYÖKOKOUS

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Pirkanmaan LAPE. Ehkäisevän väkivaltatyön kehittäminen Pirkanmaalla

Istanbulin yleissopimus

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö

Väistö Väkivaltatyön käytännön toimintatapojen kehittäminen Itä- Suomessa. Kehittäjäsosiaalityöntekijä Olli Humalamäki

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille

Kyselyyn vastanneita oli 79. Kyselyyn osallistuneet / Kyselystä poistuneet

PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIN TOIMEENPANON TUKI

Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja sen ehkäiseminen järjestöjen näkökulmasta

Helsinki VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

ISTANBULIN SOPIMUS EN:N YLEISSOPIMUS NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISEMISESTÄ JA TORJUMISESTA

Väkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

Ulos poteroista! Lahti Tarja Mankkinen

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin. Tampere Sari Kivimäki, KKI-ohjelma

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Terveyslautakunta Tja/

Väkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

Seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan huomioiminen sote-vastaanotolla

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus

Ihmiskauppa.fi. Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

Tavoitteena turvallisuus

LASTEN KAUPALLINEN SEKSUAALINEN RIISTO JA SEKSUAALIVÄKIVALTA SUOMESSA

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys


Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

KANTA TARKISTUKSINA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/2239(INI)

Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella

TOIMINNAN ENSIMMÄISET 5 KUUKAUTTA

VOI HYVIN yleisöluento

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Hoitoketjujen työstäminen käytännössä

Seksuaalisuus. osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI

Raiskaukseen liittyvä häpeä ja syyllisyys - Miten seksuaaliväkivalta vaikuttaa elämään?

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Transkriptio:

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta - hoitoketjun rakentaminen Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli

Hankkeen tausta Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Kehitetään seksuaalisen väkivallan uhrin akuuttia lääketieteellistä ja psykososiaalista hoitoa Jyväskylässä kehitetyn Seksuaalista väkivaltaa kohdanneen hoitomallin (RAISEK) mukaan Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelmissa vuosina 2007 ja 2014 tavoitteena Hallituksen tasa-arvo-ohjelman tavoite 2016 2019 Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta, nk. Istanbul-sopimus 2011 Uhridirektiivi 3 artikla Erityistukipalvelut edellyttää, että uhreille tarjotaan tai kehitetään erityistukipalveluita, jos niitä ei ole muuten julkisina tai yksityisinä palveluina tarjolla. 2.11.2016 Suvi Nipuli, Katriina Bildjuschkin 2

Hankkeen päämäärät Raiskauksen uhrin matalan kynnyksen palvelujen varmistaminen maanlaajuisesti (kattavuus ja laatu) Terveys-, sosiaali- ja opetustoimen ammattilaisten osaamisen kehittäminen Tuloksena Ohjeistus seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan uhrien hoitoketjuista koko maata varten 2016 jalkautetaan suositusta sairaanhoitopiireille tavoitteena, että mahd. moni shp aloittaisi oman alueellisen ketjun luomisen Luotu virtuaaliammattikorkeakoulun seksuaaliterveysasemalle opintokokonaisuus, 3op: Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta ja riisto uhrin kohtaaminen, hoito ja väkivallan ehkäisy 2.11.2016 Suvi Nipuli, Katriina Bildjuschkin 3

Merkittävimmät puutteet shp-kyselyn mukaan valtakunnallisesti: Eri toimipisteissä erilaisia käytäntöjä kun ei ole yhtenäistä ohjeistusta Ennaltaehkäisyn ja hoitoonohjauksen kannalta ongelmallista on, että seksuaaliväkivallasta ei kysytä. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden tai väkivallan ehkäisyn yhteyshenkilöitä tai koordinaatioryhmiä ei ole jokaisessa shp:ssä. Säännöllisesti koulutusta seksuaaliväkivallan teemoista järjesti puolet shp:istä. Suuria puutteita: psykososiaalisen tuen tarjoaminen, neuvominen oikeudellisissa asioissa, järjestöjen tarjoaman tuen piiriin ohjaamisessa sekä sairaanhoitopiirin sisällä uhrin tuetussa siirtymisessä palvelusta toiseen 2.11.2016 Suvi Nipuli, Katriina Bildjuschkin 4

Miksi puutteet pitää korjata? Väkivalta vahingoittaa ja traumatisoi uhria usein syvästi, mutta harva hakee itse apua raiskaustraumaan sosiaali- tai terveyspalveluista Uhri kokee häpeää ja syyllisyyttä. ei välttämättä kykene itse hakeutumaan kontrolleihin tai jatkohoitoon seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneet käyttävät muita palveluja paljon 2.11.2016 Suvi Nipuli, Katriina Bildjuschkin 5

Miksi puutteet pitää korjata Tällä hetkellä seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokenut ei saa aina tarvitsemaansa apua palvelujen hajanaisuuden ja puutteiden vuoksi Hyvällä hoidolla voidaan merkittävästi edistää raiskausuhrin toipumista ja ehkäistä oireiden kroonistumista, ja todennäköisesti säästää myös taloudellisissa kustannuksissa Apu vaihtelevaa, eikä rakenteissa 2.11.2016 Suvi Nipuli, Katriina Bildjuschkin 6

Miksi hoitoketju? Yhteisesti sovitut kirjalliset menettelytavat lisäävät ammattilaisten avun tarjoamista Järjestetään jo olemassa olevat palvelut yhtenäiseksi saumattomaksi kokonaisuudeksi (koordinointi ja yhteistyö) Saatetaan alueen avaintoimijat yhteen (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, kolmas sektori, poliisi, sosiaalitoimi, muut toimijat) Hoitoketjun luominen myös paljastaa puutteet palveluissa Onko akuuttihoito alueella yhtenäistä? Onko jatkohoitoa olemassa? Mitkä ovat vaikeat rajapinnat palvelusta toiseen siirtymisessä, miten ongelmat ratkaistaan? jne mahdollistaa palveluiden jatkokehittämisen asiakas keskiössä 2.11.2016 Suvi Nipuli, Katriina Bildjuschkin 7

Hoitoketjun avulla Parannetaan hoitamisen laatua ja lisätään hoidon vaikuttavuutta yhtenäistämällä ja sujuvoittamalla työkäytäntöjä sekä lisäämällä yhteistyötä toimijoiden välillä Voidaan kehittää palveluja Turvataan, että asiakas pysyy keskiössä hoitoa suunniteltaessa ja toteutettaessa Ammattilaiset tietävät miten eri tilanteissa toimitaan ja asiakas saa parasta mahdollista hoitoa, jolla ehkäistään myöhempiä traumoja sekä edistetään mahdollista rikostutkintaa. Voidaan lisätä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa alueellisesti 2.11.2016 Suvi Nipuli, Katriina Bildjuschkin 8

Olemassa olevat alueelliset hoitoketjut RAISEK-malli Keski-Suomen shp VSSHP:n malli http://hoitoreitit.vsshp.fi/raiskauksen_uhri/raiskaukse n_uhri_prosessitaso.htm Uusin Pirkanmaalla http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/shp01191 2.11.2016 Suvi Nipuli, Katriina Bildjuschkin 9

2.11.2016 Suvi Nipuli, Katriina Bildjuschkin 10

THL: Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Ohjeistuksen sisältöjä: 1.Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta ilmiönä 2.Tutkiminen ja hoito Väkivallan puheeksi ottaminen Uhrin kohtaaminen Akuuttihoito Näytteiden ottaminen ja säilyttäminen Kriisiapu ja jatkohoito Rikosprosessi ja uhrin oikeudet 3.Ammattilaisten osaamisen ja jaksamisen varmistaminen 2.11.2016 Suvi Nipuli, Katriina Bildjuschkin 11

Alueellinen hoitoketju Hoitoketju kuvaa uhrin hoidon ja alueen palvelut sekä toimijoiden tehtävät, jolloin se lisää eri toimijoiden tietoisuutta toisistaan kun kaikki tietävät omat perustehtävänsä, mutta myös toisten työtehtävät ja niiden merkityksen kokonaisuudelle, uhri saa parhaan mahdollisen avun Tunnistetaan jo olemassa olevat palvelut Huomioidaan aina paikalliset olosuhteet ja erityispiirteet olemassa olevat palvelut, henkilöstöresurssit, osaaminen, maantieteelliset etäisyydet ja liikenneyhteydet alueen sisällä Johdon päätös ja tuki tärkeä Osaamisen varmistaminen kouluttamalla henkilöstöä 2.11.2016 Suvi Nipuli, Katriina Bildjuschkin 12

Hoitoketjun polkuja Seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan vaikutukset ovat aina yksilöllisiä, joten myös hoito on aina yksilöllistä asiakas keskiössä Huomioitava erikseen Akuutit & ei-akuutit tapaukset Lapset, nuoret ja aikuiset erikseen (eroja lainsäädännössä + tuentarpeessa) Sukupuolet Hoitoon ja tukeen voi vaikuttaa myös esim. onko tekijä uhrille tuttu vai tuntematon, onko paljastunut väkivalta ollut kertaluonteista vai toistuvaa 2.11.2016 Suvi Nipuli, Katriina Bildjuschkin 13

Hoitoketjutyön eteneminen Hoitoketjutyöryhmän asettaminen ja jäsenten kerääminen eri toimijoista (esh, pth, poliisi, kolmas sektori, soveltuvin osin muut toimijat esim. YTHS). Sitoutumisen varmistamiseksi virallinen nimittäminen työryhmään. Ennalta sovittu aikataulu työlle ja hoitoketjun valmistumiselle Hoitoketjun luominen: vastuutahojen ja palvelupolkujen määrittäminen 2.11.2016 Suvi Nipuli, Katriina Bildjuschkin 14

Hoitoketjutyön jatko Hoitoketjun valmistumisen jälkeen hoitoketju näkyville ja toimijoille tiedoksi juurruttaminen hoitoketjutyöryhmän seurantatapaamiset (selvitetään esim. päivityksen tarve ja hoitoketjun toimivuus) säännöllisen koulutuksen varmistaminen Seuranta, vaikuttavuus, asiakaspalautteet kehittäminen 2.11.2016 Suvi Nipuli, Katriina Bildjuschkin 15