Maahanmuuttajat maaseudun arjessa -hanke



Samankaltaiset tiedostot
Case Punkalaidun- Maahanmuuttajat maaseudun arjessa -hanke. Maarit Tiittanen

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke

SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella

PoLut Pohjoinen luonto maahanmuuttajien kotoutumisessa

Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen. Pakolaiskoordinaattori Anja Sarasoja Ohjaaja Guure Huubow

Osaavaa työvoimaa maahanmuuttajista

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Hankkeen tausta ja valmistelu

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella

Liikuntapalvelut tutuksi

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti

Kotona Suomessa-hankkeen tavoite

Valtion I kotouttamisohjelma

Monik ry:n Esittely LIBAN ISMAIL

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen

Katsaus kansainvälisyyteen Pudasjärvellä

PALOMA- projekti

KOTIKUNNAN KOHTAAMISET KOTOUTUMISEN YTIMESSÄ. Milla Mäkinen Yhteisötyön Päällikkö

Studia Generalia Murikassa

KOTOTAKUU- Kaikki jatkoon. Merja Korkiakoski

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus

Maahanmuuttajien työllistäminen

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen

Kumppanuushanke Verso

TURVAPAIKANHAKIJAT:

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

YHTEISKUNTAKUMMI. Osallisuuden tarvelähtöinen tukeminen. Konsepti 1/2019

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli

Kotona Suomessa -hanke

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/ /2012

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

TUKEA KOTIKUNTAAN KOTOUTUMISEEN

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yksintulleiden pakolaisnuorten jälkihuolto. Outi Lepola

Vaasan alkukartoitustilaisuus

Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta

Osaavan työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke Tiedotustilaisuus

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta

Verkostot ja työnhaku

Tukea turvapaikanhakijoiden kotouttamiseen liikunnan, nuorisotyön ja kulttuurin avulla - mitä tehdään tällä hetkellä?

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Monikulttuurisessa ympäristössä toimiminen:

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Kotouttamisen kumppanuusohjelma. Varpu Taarna Erityisasiantuntija

HOMELIKE OULU Oulu omaksi

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

NENÄPÄIVÄ OSANA OPINTOJAKSOA

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

FUTURE SAVO - Tulevaisuuden Savo yritysten kiinnostavana toimintaympäristönä -Maakunnallinen vetovoimahanke

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, Monikulttuurinen työ

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

AVAIMET YRITTÄJYYTEEN -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

100 UUTTA TAPAA TEHDÄ PARTIOTA

Työlinja ja Työlinjan maahanmuuttajapalvelut. ALPO-verkostopäivät Mikkelissä

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Maahanmuuttajien koulutuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet Suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

Moninaisuuden mentoroinnilla mahdollisuuksia. LEAD-messut Jonna Roos ja Elena Mikhalkina

Juuret ja Siivet Kainuussa

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Hankkeen rahoitus

MISSÄ MENNÄÄN OHJAAMOISSA

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

TOIMINTASUUNNITELMA Toiminnan tarkoitus

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä?

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016

Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

Transkriptio:

Maahanmuuttajat maaseudun arjessa -hanke Hankkeen taustaa Punkalaitumen kunta on toiminut pitkään ja aktiivisesti maahanmuuttotyössä. Kunta on vastaanottanut kiintiöpakolaisia vuodesta 2008 alkaen, ja jo sitä ennen kuntaan on jäänyt asumaan turvapaikkaprosessin myötä osa vastaanottokeskuksen asukkaista. Kunnassa asuu tällä hetkellä 66 maahanmuuttajataustaista henkilöä joista suuri osa on lapsia ja nuoria. Maahanmuuttaja-asukkaita on tullut Myanmarista, Somaliasta, Montenegrosta, Etiopiasta. Työperäisiä maahanmuuttajataustaisia on myös saapunut mm. Ukrainasta, Irakista ja Puolasta. He työskentelevät pääsääntöisesti maatiloilla ja pienyrityksissä. Erilaisista taustoista ja eri syistä kuntaan saapuneita maahanmuuttajia asuu tilastojen mukaan Punkalaitumella tällä hetkellä noin sata henkeä mukaan luettuina mm. avioliiton kautta kuntaan asettuneet henkilöt. Punkalaitumen kunnan hallinnoiman Maahanmuuttajat kylille -hankkeen avulla on saavuttu erinomaisia tuloksia maahanmuuttajien kotoutumisessa, työllistymisessä, arjen hallinnassa sekä vapaa-ajan toiminnoissa. Hanke on edistänyt maahanmuuttajien kotoutumista osallistamalla maahanmuuttajia paikalliseen yhdistystoimintaan sekä kunnan yhteisiin toimintoihin. Näin on luotu kohtaamisalusta paikallisväestön ja maahanmuuttajien luontevalle kohtaamiselle. Työllistämispyrkimysten onnistumisesta kertoo esimerkiksi kuuden henkilön vakinaisen työpaikan löytyminen. Kunnassa on pystytty luomaan tiheä ja toimiva verkosto työnantajien ja hankkeen muiden tahojen välille. Tällaisella mallilla kaikille tarvitseville on varmistettu kesätyöpaikkoja sekä työkokeilupaikkoja. Hankkeen toteuttamisessa on todettu miten maahanmuuttajat on saatu asettumaan paikkakunnalle ja luotu toimivia yhteyksiä yritysmaailman. Punkalaitumella maahanmuuttajien kotouttamisen julkisuustyö on hoidettu tehokkaasti. Hankkeessa on löydetty konkreettisia toimintamalleja, joita voitaisiin Joutsenten Reitti ry:n alueella hyödyntää maahanmuuttajien integroitumiseksi maaseutupaikkakunnille. Kysyjille vastauksia Maahanmuuttajat maaseudun arjessa -hankkeen nimi viittaa maahanmuuttajien kokonaisvaltaiseen integrointiin sisältäen niin arjen hallinnan, elämänhallinnan, asioinnin ja työllistymisen mallit ja muodot. Nämä arjen mallit on tarkoitus konseptoida ja raportoida hankkeen yhteydessä. Jokaisessa maahanmuuttajia tai pakolaisia vastaanottavissa kunnissa kysymykset ja haasteelliset tilanteet ovat pitkälti samanlaisia. Konkreettisesti testattuja ja hyväksi havaittuja toimintamalleja on hedelmällisempää jakaa toisten kuntien kanssa kuin tehdä samaa työtä moneen kertaan. On ensiarvoisen tärkeää jakaa positiivisia kokemuksia etenkin pienempien paikkakuntien kanssa maahanmuuttajatyön hyvistä kokemuksista ja toimintamalleista. Maahanmuuttajia vastaanottavien kuntien resurssit ovat rajalliset, joten toimivan mallin jalkauttaminen muualle säästää kustannuksia. Joutsenten reitti ry:n alueella järjestettyjen yhteisten tilaisuuksien esim. moniammatillisten työryhmien palavereissa ja samoissa tehtävissä toimivat toimijat kuten kunnan

edustajat kunnan edustajat ovat kyselleet ahkerasti hankkeen toimivista mekanismeista. Tietoa sekä vuorovaikutusta tarvitaan. Myös Maahanmuuttajat kylille -hankkeen omakohtaisesti sisältäpäin kokeneita maahanmuuttajiakin saadaan kertomaan siitä, miten he ovat kotoutuneet prosessin avulla. Suomi on nostanut jonkin verran pakolaiskiintiötään. Kunnat tulevat vastaanottamaan uusia pakolaisia sekä maahanmuuttajia haasteellisessa taloudellisessa tilanteessa. Onnistuneet ja hyvin julkisuudessa esiintuodut hankkeet ovat omalta osaltaan vaikuttamassa positiivisesti kuntien halukkuuteen ottaa vastaan maahanmuuttajia ja pakolaisia. Molemminpuolista kantaväestön ja maahanmuuttajien vuorovaikutusta edistävät mallit helpottavat sekä integroitumista työ- ja opiskeluelämään että yhteisissä aktiviteeteissä vapaa-ajalla. Tässä mallissa myös maahanmuuttajat ovat itse toimijoita. Kielitaidon kehittäminen ja sen syventävä opiskelu ovat jatkossakin tärkeitä maahanmuuttajan kotoutumisprosessissa. Punkalaitumelle hyvin asettuneet maahanmuuttajat tarvitsevat vielä tukea löytääkseen oman väylän eteenpäin työelämään ja yhä itsenäisempään oman elämän hallintaan. Myös kantaväestön ja maahanmuuttajien saattaminen yhteisiin toimintoihin edesauttaa kielen ja kulttuurin kehitystä. Kohderyhmä Hankkeen kohderyhmänä ovat jo Punkalaitumella asuvat maahanmuuttajat että paikkakunnalle palaavat kotoperäiset maalle muuttajat. He kohtaavat näennäisesti tutun ympäristön, mutta uuden elämäntilanteen vaatimukset ja kokevat vierautta ja eristyneisyyttä. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat Punkalaitumen sekä lähikylien yhdistykset, kyläyhdistykset ja muut vapaaehtoistoimijat kuten kotiseutuyhdistykset, MLL, Suomen Punaisen Ristin paikallisosasto. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat myös Joutsenten reitti ry:n toiminta-alueen oppilaitokset. Koululaisille on hyvä tuoda positiivista asennekasvatusta maahanmuuttajia kohtaan jo nuoresta alkaen. Kaikilla maaseudun paikkakunnilla ei vielä ole maahanmuuttajia, ja nuoren maahanmuuttajan ensimmäinen kohtaaminen saattaa tulla esim. koulussa kun pieniltä paikkakunnilta kuljetaan isompiin oppilaitoksiin. Kohderyhmänä ovat toisaalta myös paikalliset pienyritykset ja maatilat, joiden tarvetta kausityöläisiin helpotetaan hankkeen avulla. Työntekijät (maahanmuuttajat, paluumuuttajat, uudet asukkaat) kohtaavat työantajat. Koska Punkalaitumella on tästä erittäin hyviä kokemuksia, voidaan mallia monistaa myös muihin kuntiin niiden omat erikoistarpeet huomioiden. Pienissä kunnissa kuten Punkalaitumella on alhainen työttömyys ja uusia punkalaitumelaisia tarvitaan tulevaisuudessa. Sama tilanne on edessä monella Suomen maaseutukunnalla tulevien vuosikymmenten aikana väen ikääntyessä. Tavoitteet Hankkeen tavoitteena on jalkauttaa myös muihin Joutsenten reitti ry:n alueen kuntiin käytännössä toimiviksi koettuja kotouttamisen malleja. Jakamalla tietoa erilaisissa seminaareissa, palavereissa, esittelytilaisuuksissa ja koulutuksissa, voidaan kehittää ja jalostaa Punkalaitumen tuloksellisia kokemuksia sekä säästää muiden alueiden toimijoiden työtä ja lisätä resurssitehokkuutta. Erittäin merkityksellistä on yhteistyö työnantajatahojen ja hankkeen toimijoiden välillä. Punkalaitumella on nähty tarpeen olevan molemminpuolinen. Paikkakunnan työnantajilla on tarvetta löytää tekijöitä ja

maahanmuuttajilla tarve päästä kiinni suomalaisen yhteiskunnan peruspilariin työpaikkaan. Kuinka madaltaa kynnystä ja helpottaa työsuhteen syntymistä, on kysymys johon moni kunta hakee vastausta. Maaseutukuntien mahdollisuuksia yhtäältä työpaikkojen luomiseen ja toisaalta maaseudun elinkeinoihin soveltuvan kausityövoiman löytymiseen on kehitettävä. Kun työssäkäyvä väki ikääntyy, tarvitaan lisää uusia maallemuuttajia, olivat he sitten kotoperäisiä tai maahanmuuttajia. Integroitumisprosessi tapahtuu kaikilla elämänalueilla. Harrastustoiminta on tärkeä linkki kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä. Kontaktien tukemiseksi yhteiset tempaukset ja tapahtumat luovat sekä mahdollisuuksia kohdata että tarpeellista näkyvyyttä paikallismediassa. Jotta maahanmuuttajien omat kokemukset voitaisiin hyödyntää tiedon välittämisessä ja mallien edelleen kehittämisessä, on tavoitteena palkata maahanmuuttaja satunnaisiin tilaisuuksiin kokemuksellisiksi vaikuttajiksi hanketyöntekijän avuksi tuleviin tapahtumiin, infotilaisuuksiin, seminaareihin jne. Tavoitteena on myös uusien työllistymismahdollisuuksien etsiminen erilaisissa yrityksissä, maatiloilla ja kolmannella sektorilla koko Joutsenten reitin toiminta-alueella. Samalla aktivoidaan jo mukana olleita että uusia vapaaehtoistoimijoita kartoittamaan maahanmuuttajien osallistumista yhdistystoimintaan. Toteutus Hankkeelle palkataan vetäjä, joka hankeryhmän tukemana vastaa hankkeen toteutuksesta. Hankevetäjän tehtävänä on: Punkalaitumen Maahanmuuttajat kylille -hankkeen hyvien toimintamallien infopaketin suunnittelu ja järjestely, joihin sisällytetään teemaan ja tilaisuuksiin soveltuvan maahanmuuttajataustaisen avustajan osuus yhteydenpito Joutsenten Reitti ry:n alueen muihin kuntiin ja maahanmuuttotyön erilaisiin toimijoihin yhteisten tilaisuuksien järjestämiseksi, konkreettisesti käytännössä hyviksi todettujen mallien jalkauttaminen Joutsenten Reitti Ry:n toiminta-alueille, yhteistyökumppaneina ja infotilaisuuksien kohteina ovat esimerkiksi koulut, oppilaitokset, vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyvät yhdistykset sekä työelämän puolelta ammattiliitoista työttömien yhdistyksiin Suomen Punaisen Ristin toimintaa unohtamatta hyvien työelämään liittyvien toimintamallien syventäminen ja niiden käytön laajentaminen uusiin yrityksiin ja muille Joutsenten reitin kuntien alueille toimintatapojen kehittäminen, joiden avulla tuetaan työnantajia työpalveluiden järjestämisessä maahanmuuttajille, työllistymisen edistäminen olennaisena osana vuorovaikutuksen syventämistä maahanmuuttajien ja työnantajien välillä

yhdistystoimintojen elävöittäminen ja uusien ja innovatiivisten keinojen kartoittaminen, jotta maahanmuuttajien kotoutuminen vahvistuisi heidän osallistuessaan yhdistystoimintaan. Yhdistykset tarvitsevat myös uusia jäseniä koska väestö ikääntyy ja samat toimijat toimivat useassa eri yhdistyksessä, tarvitaan uusia ideoita sekä toimijoita jotka elävöittävät yhdistyksen toimintaa. Paikallisuuden tuntemuksen lisääminen sekä maahanmuuttajien että paluumuuttajien keskuudessa esimerkiksi Spr- paikallisosasto, Mannerheimin lastensuojeluliiton, Marttojen ja kyläyhdistysten avulla uusien vuorovaikutusta lisäävien nuorten tapahtumien löytyminen yhteistyössä esim. koulujen tai nuorisotoimen kanssa, esim. monikulttuurisen elokuvaillan myötä eri yhdistysten kanssa yhteistyössä teematapahtumien järjestäminen vapaaehtoistoimijoiden ja maahanmuuttajien yhteistyönä esimerkiksi monikulttuuriset tapahtumat, rasisminvastaiset tapahtumat, joulunajan tapahtumat, koko kylän onkipäivä maahanmuuttajien arjen hallinnan kuten asumiseen liittyvien asioiden tukeminen, asioinnin opastaminen terveydenhuollossa, kaupassa, apteekissa, tukihenkilöiden etsiminen ja heidän opastaminen maahanmuuttajien arjen hallintaan liittyvissä asioissa toimivaksi havaitun maahanmuuttajien pienviljelyksen pinta-alan lisääminen kunnan alueella, pienviljelykäytäntöjen syventäminen ja yhteistyö kantaväestön sekä yhdistysten välillä, uusien ideoiden kehittäminen ja 4H -yhdistyksen tietotaidon hyödyntäminen, kekrijuhlien järjestäminen sadonkorjuun yhteydessä. Kun juurtuminen maahan tapahtuu konkreettisesti, paikkakuntarakkaus kasvaa, ja alusta lähtien yhdessä koettu sadon kylväminen, palstan hoito ja sadonkorjuu lujittavat eri ryhmien välisiä siteitä. hankkeen mediayhteistyön hoitaminen hyvän ja positiivisen julkisuuskuvan ylläpitämiseksi ja median kiinnostuksen lisäämiseksi. Edellinen Maahanmuuttajat kylille -hanke sai erityisen paljon hyvää mediajulkisuutta ja näkyvyyttä valtakunnan medioissa. Positiivinen julkisuus edistää sekä yleistä myönteisyyttä että ylipäätään kunnan ja Joutsenten Reitti ry:n toiminnan tunnettavuutta, mikä osaltaan luo kuvaa myös paluumuuttajille asukasmyönteisestä kunnasta. Hankkeen kesto Hanke kestää kaksi vuotta.

LASKELMA: Palkkauskulut ja palkkiot 70 000 Ostopalvelut 1 500 Kotimaan matkakulut 4 300 Muut kustannukset 4000 vastikkeetta hankkeen hyväksi tehtävä työ 4200 KOKONAISKUTANNUKSET YHTEENSÄ 84 000 RAHOITUSSUUNNITELMA Ely-keskukselta haettava rahoitus (eu+valtio) 60 480 Muu julkinen rahoitus kunnat 15 120 YKSITYINEN RAHOITUS 8 400 - rahallinen osuus 4 200 - vastikkeetta tehtävä työ 4 200 KOKONAISRAHOITUS 84 000