Yhdessä vai erillään?



Samankaltaiset tiedostot
Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta

Turvakotien asiakkaat

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Hirsitaloasukkaiden terveys ja

Sukupuolesta ei tietoa Lapset Tytöt Pojat. Yhteensä Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia?

... Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan. Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset)

Lähes päivittäin 41,0 30,2 29,0 35,6 42,0 33,2 34,2 37,5 36,6 Muutaman kerran 31,0 28,4 22,4 28,6 34,0 36,6 35,3 35,1 32,1

TAULUKKO 1. Vastaajien taustatiedot Vuosi 2010 Vuosi Taustamuuttujat n % n % Nainen Mies

Yksinäisyys FINSEXaineistoissa

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2018:

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

Senioribarometri SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO

Mies ilman parisuhdetta

WHOQOL BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI LYHYT VERSIO. Vain tutkijoiden sisäiseen käyttöön_ (Only for internal use for researchers).

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

+ + Tämä ilmoituslomake on tarkoitettu sinulle entinen Suomen kansalainen, joka olet menettänyt Suomen kansalaisuuden

Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan

KAN_ A. HENKILÖLLISYYTEEN JA KANSALAISUUSASEMAAN VAIKUTTAVAT TIEDOT KAN_6_100214PP +

Asuinliittoaineiston suunnittelu. Tutkijatapaaminen

Kävijäprofiili Nettiauto.com

Kansalaiskysely Mäntsälä + kaikki

A L K U S A N A T. Espoossa Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LIIKUNTAPALVELUT. Tutkimusraportti Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

Kuntajohtajien kokema uhkailu tai häirintä

ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet) ja Gerontologian tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto. Tervaskannot 90+

Tilastokatsaus 1:2014

Nuorten aikuisten suhde uskontoon muuttuu entistä herkemmin

Kansalaisten suhtautuminen taidelainaamoihin

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä

Ikäkuljettajien seurantatutkimus IÄKÄSTAITO2. Heini Sarias ja Heikki Summala LINTU-seminaari

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Näin Suomi kommunikoi 6. Elisa

Iäkkäiden ja hyvin vanhojen terveyden, hyvinvoinnin ja palvelujen kehitys

ASIAKASTYYTYVÄISYYS KYSELY KUNTALAISILLE SOSIAALI-, TERVEYS- JA VAPAA-AJAN PALVELUISTA

Kävijäprofiili Nettimoto.com

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

Kävijäprofiili Plaza.fi/Muropaketti

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi

Kävijäprofiili Nettikone.com

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Sosiodemografiset tekijät ja elinolot. Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL

Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat Suomessa tehdä.

Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander

Raahesta vuonna 2015 poismuuttaneet kyselyn tulokset

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ?

Näin Suomi kommunikoi

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

VL50-otosaineston henkilöt väestölaskentavuosina vuoteen 2010 (PUF)

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

Kävijäprofiili Suomenkuvalehti.fi ja Suomen Kuvalehti

Kävijäprofiili Tekniikanmaailma.fi ja Tekniikan Maailma -lehti

+ + A. HENKILÖLLISYYTEEN JA KANSALAISUUSASEMAAN VAIKUTTAVAT TIEDOT KAN_6_240518PP +

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus

EUROOPAN UNIONIN KANSALAISEN OLESKELUOIKEUDEN REKISTERÖINTI (ei koske Pohjoismaiden kansalaisia)

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014

KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ

KAALIMATO TUTKII. Kansalaiskysely seksuaalisuudesta ja seksistä. Committed to. Being More

Perheet ja asuntokunnat

+ + Tämä ilmoituslomake on tarkoitettu sinulle entinen Suomen kansalainen, joka olet menettänyt Suomen kansalaisuuden

Rovaniemen senioribarometri 2010 Tulokset graafisesti. Simo Pokki Vertikal Oy

Hyvinkääläisten asumistoiveiden kartoitus 2018 Yleinen kysely

Isien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

/ 201 Kotihoito Palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen. Hakijan tiedot Sukunimi ja Etunimet Henkilötunnus

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

3. Verenpaine 1. / 2. /

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.

Määrällisen aineiston esittämistapoja. Aki Taanila

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

Kurikka-lehti Lukijatutkimus 2006

Sari Lepistö & Noora Ellonen & Mika Helminen & Eija Paavilainen Lapsiin kohdistuvan väkivallan arvioiminen (YP 2/2017). Liitetaulukot 1 9.

OLESKELUKORTTIHAKEMUS Unionin kansalaisen perheenjäsen tai muu omainen, joka ei itse ole unionin kansalainen (ei koske Pohjoismaiden kansalaisia)

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Vesillä virkistäytyjien profiilit

Isännöinnin laatu 2015

Lohjan Vuokra-asunnot Oy Asukastyytyväisyys

+ + PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE

NUORTEN TALOUSOSAAMINEN. Tutkimus suomalaisnuorten talousosaamiseen liittyvistä asenteista ja toiveista.

Kyselytutkimus suomalaisten näkemyksistä uhanalaisiin kaloihin, särkikaloihin ja kalan ympäristösertifiointiin

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Ikäinnovaatio hanke

3/2014. Tietoa lukijoista

Palkansaajien sairauspoissaolot

Transkriptio:

Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012

Tänään - esittelen alustavia tuloksia ikääntyvien parisuhdetilanteista: - siviilisäädystä ja sen muutoksista 10-v. seurannan aikana - siviilisäätymuutosten elämänkulullisesta ajoittumisesta - joistain muista siviilisäätyryhmittäisistä eroista - esittelen myös LAT-suhteen käsitteen: - ja kerron kuinka yleisiä nämä ovat päijäthämäläisillä ikääntyvillä Ikihyvä-aineiston perusteella - ja keillä LAT-suhteet ovat yleisimpiä

Taustalla - Väitöskirjatutkimus päijäthämäläisten ikääntyvien parisuhdetilanteista ja niiden muutoksista - ja siitä, miten ne ja niiden ajoittuminen muokkaavat arjen elämänpiiriä ja hyvinvointia - Ikihyvä Päijät-Häme -seuranta-aineisto vuosilta 2002, 2005, 2008 ja 2012

Siviilisääty vuonna 2002 ja 2012 (%) Syntymäkohortit 1926-30, 1936-40, 1946-50 2002 2012 Avo-/avioliitto 72 69 Eronnut/ asumuserossa 12 11 Leski 9 14 Naimaton 7 6 Painotettu aineisto 2002 & 2012 (N) (2753) (1677)

Siviilisääty v. 2012 syntymäkohorteittain ja sukupuolittain (%) 1946-50 (miehet/naiset) 1936-40 (miehet/naiset) 1926-30 (miehet/naiset) Avo-/avioliitto 81 / 71 88 / 53 76 / 29 Eronnut/ asumuserossa 9 / 15 4 / 14 4 / 9 Leski 4 / 8 4 / 25 15 / 51 Naimaton 6 / 6 4 / 7 4 / 11 Painotettu aineisto 2002 & 2012 (N) (440 / 467) (221 / 279) (92 / 177)

Siirtymät siviilisäädyssä 2002 2012 (%), (vuosina 2002 ja 2012 osallistuneet) 2002 2012 Avo-/ avioliitto Eronnut Leski Naimaton (N) Avo-/avioliitto 88 2 9 0,3 (1173) Eronnut 13 77 9 0,7 (149) Leski 10 3 87 0,9 (115) Naimaton 5 1 0 94 (85) (1522)

1926-30 syntyneet 2002 Avo- /avioliitto 2012 Avo-/ avioliitto Eronnut Leski Naimaton (N) 80 0,6 20 0 (174) Eronnut 0 81 19 0 (21) Leski 0 2 96 2 (47) Naimaton 0 0 0 100 (18) (260) Noin 16 % kokenut muutoksen 1936-40 syntyneet 2002 Avo- /avioliitto 2012 Avo-/ avioliitto Eronnut Leski Naimaton (N) 88 1 11 0,2 (481) Eronnut 14 78 8 0 (63) Leski 10 0 90 0 (50) Naimaton 3 3 0 94 (32) (626) Noin 12 % kokenut muutoksen

1946-50 syntyneet 2002 Avo- /avioliitto 2012 Avo-/ avioliitto Eronnut Leski Naimaton (N) 91 4 4 0,4 (518) Eronnut 17 74 8 2 (65) Leski 33 11 56 0 (18) Naimaton 9 0 0 91 (35) (636) Noin 12 % kokenut muutoksen - Vanhimmassa kohortissa muutokset johtuvat lähes kokonaan leskeksi jäämisestä nuoremmilla myös solmituista liitoista - Nähtäväksi jää, solmivatko nuoremmat tulevaisuudessa uusia liittoja yhä vanhemmilla ikävuosilla, mikä näyttää olevan äärimmäisen harvinaista tällä hetkellä vanhuuttaan elävillä

Minkä ikäisenä nykyinen avioliitto tai avoliitto on solmittu? Avioliitto Avoliitto Mediaani (puolet tätä ennen/jälkeen) 24 46 (N) (1562) (128) (Tiedot vuodelta 2005, jolloin kysytty avo- ja avioliitoista erikseen)

Millä vuosikymmenellä nykyinen avioliitto tai avoliitto on solmittu? (%) - Avoliittojen yleistyminen Suomessa ja muualla Euroopassa 1970-luvulta lähtien (näin joka syntymäkohortin kohdalla) - Nuorimmassa kohortissa yleisin (9 %:lla) - Avoliitossa elävistä lähes 3/4 on ollut aiemmin avotai avioliitossa. Naimisissa olevilla osuus on vain noin 1/10. - 70 % nykyisistä avoliitoista on solmittu yli 10 vuotta sitten

Seuranta-aikana (10 v.) solmitut liitot: ovatko olleet avio- vai avoliittoja? (f) - Nuorimmassa kohortissa solmitaan valtaosa uusista liitoista - Mutta: joka kohortissa solmitaan lähes saman verran avoliittoja ja avioliittoja (osan avoliitoista johtaessa avioliittoon)

Lasten määrä siviilisäätyryhmittäin ja syntymäkohorteittain (ka) 1946-50 1936-40 1926-30 Avioliitossa 2,1 2,3 2,6 Avoliitossa 1,9 2,3 2,6 Eronnut 1,9 2,3 2,4 Leski 1,5 2,2 2,8 Naimaton 0,1 0,1 0,1 Tiedot vuoden 2002 kyselystä.

Tapaako lapsiaan tarpeeksi usein? Ei -vastanneet (%) Avo- /avioliitossa 1946-50 1936-40 1926-30 16 15 14 Eronnut 23 29 36 Naimaton (Huom. vain hyvin pieni osa vastaajista) Leski 21 18 23 29 0 0

LAT-suhde? - Englanninkielen sanoista Living Apart Together, ruotsiksi särbo - Suomeksi ei vakiintunutta termiä, käytetty nimitystä erillissuhde - Kyseessä parisuhdemalli, jonka osapuolet syystä tai toisesta asuvat erillään - Joskus erillään asuminen olosuhteista riippuvaa ja väliaikaista (työ- tai opiskelupaikan sijainti, tuore seurustelusuhde, nykyisen asuinpaikan sijainti muita läheisiä lähellä jne.) - Joskus syystä tai toisesta tehty pidempiaikainen valinta (oma koti omat tavat ja tottumukset, vastuu toisesta jne.) - Tyypillinen perinteisesti nuorilla, mutta yhä enenevissä määrin myös vanhemmissa ikäluokissa

LAT-suhde (%) Jos olette eronnut, leski tai naimaton, onko Teillä vakituinen mies- tai naisystävä, jonka kanssa asutte erillänne? 2002 2008 2012 (n 2002-2012) Eronnut 33 30 30 (164-309) Naimaton 18 19 16 (96-188) Leski 15 14 15 (257-282) (Huom. Jos Lat-kysymyksessä on puuttuva tieto, on oletettu ettei ole lat-suhteessa.)

- Vuoden 2012 aineistossa on yhteensä 517 eronnutta, leskeä ja naimatonta - Heistä LAT-suhteessa on ollut jossain vaiheessa viimeisen kymmenen vuoden aikana 29 % - Tutkitaan seuraavaksi, miten tämä joukko eroaa muista eronneista, leskistä ja naimattomista, jos mitenkään - Käytetään menetelmänä logistista regressioanalyysia (lasketaan todennäköisyyttä kuulua ryhmään 1 = ollut LATsuhteessa vs. 0 = ei ole ollut LAT-suhteessa)

Onko seuraavilla yhteyttä LAT-suhteen todennäköisyyteen? - Syntymäkohortti - Sukupuoli - Siviilisääty - Koulutus - Taloudellinen tilanne - Asuinalue - Harrastaminen - Toimintakyky - Yksinäisyys - Tyytyväisyys elämään - Vanhenemisen kokeminen

Suorat vaikutukset, mutta osalla merkitys häviää kun otetaan muita tekijöitä huomioon: - Syntymäkohortti: nuorimmat - Sukupuoli: miehet - Siviilisääty ei merk. - Koulutus: korkea - Taloudellinen tilanne ei merk. - Asuinalue ei merk. - Harrastaminen: paljon - Toimintakyky: hyvä - Yksinäisyys: ei yksinäinen - Tyytyväisyys elämään: tyytyväinen - Vanhenemisen kokeminen: ikävuosiaan nuoremmaksi tunteminen, salliva suhtautuminen eläkeläiselämään

Suhtautuminen/asenteet eläkeläiselämää kohtaan Pidättekö seuraavia asioita sopivina eläkeikäisille? Kyllä (%) / En/ Eos - Tansseissa käyminen (79) - Ravintoloissa istuminen (42) - Nuorekas pukeutuminen (60) - Avoliiton solmiminen leskeksi jäätyä (66) - Aktiivinen seksielämä (56) - Kauneusleikkausten tekeminen (15) - Alkossa asioiminen (60) SUMMAMUUTTUJA = sallivampi / varauksellisempi suhtautuminen

Syntymäkohortti 1926-30 1936-40 1946-50 Sukupuoli Nainen Mies Harrasteet Vähemmän Keskiverrot Paljon Suhtautuminen eläkeläiselämään Varauksellisempi Sallivampi Oman iän kokeminen Oman ikäiseksi tai vanhemmaksi Nuoremmaksi N 140 208 169 383 134 189 155 141 206 287 274 233 Suora vaikutus 2,3** 3,4*** 2,9*** 2,5*** 3,4*** 2,5*** 1,9** Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 4 Malli 5 2,3** 3,4*** 2,6** 3,3*** 2,9*** 1,9* 2,2* 3,4*** 2,4** 3,5*** 1,6 ns 1,5 ns 3,3*** 2,3** 3,3*** Mallin merkitsevyys *** *** *** *** *** Selitysaste (%) (Nagelkerke R Square) 1,8* 1,6 ns 1,6 ns 3,3*** 2,1** 3,1*** 1,6* 1,5 (*) 5,8 11,8 17,0 17,9 18,8 Muutoksen merkitsevyys *** *** *** * Ns N=517. * p<0,05, ** p<0,01, *** p<0,001, (*) p=lähes 0,05. Ns=not significant = ei til. merkitsevä

Tulosten tulkintaa - Ikä / syntymäkohortti: nuoremmilla tavallista, mutta jos otetaan mukaan harrastaminen ja sallivampi suhtautuminen eläkeläiselämään (joka tyypillisempää nuoremmilla) iän itsenäinen vaikutus häviää - Sukupuoli: miehillä yleisempää ja itsenäinen vaikutus säilyy, voimistuu otettaessa harrastaminen mukaan eli vaikka naiset harrastavat enemmän ja harrastamisella positiivinen yhteys, silti lat-suhteet miehillä yleisempiä - Harrastaminen: mitä monipuolisemmin harrasteita, sitä todennäköisemmin on tai on ollut vastikään lat-suhteessa, vaikutus säilyy riippumatta muista mukaan otetuista muuttujista - Suhtautuminen eläkeläiselämään: mitä sallivampi suhtautuminen, sitä todennäköisemmin on tai on ollut lat-suhteessa - Oman iän kokeminen: Itsensä tunteminen ikävuosiaan nuoremmaksi tyypillisempää lat-suhteessa olevilla - Asenne + elämäntyyli?

Lopuksi - Parisuhteiden moninaistumiskehitykselle näyttäisi olevan aineiston perusteella katetta - Elämänkulun tutkiminen parisuhteiden näkökulmasta antaa näin ollen hyvän lähtökohdan myös vanhuuden ja vanhenemisen tutkijalle - Minuun voi mieluusti olla yhteydessä vaikkapa s-postitse: tiina.koskimaki@helsinki.fi Kiitokset!