OHJEITA YLIOPISTOSARJOJEN KIRJOITTAJILLE PEKKA OLSBO & MARJA-LEENA TYNKKYNEN

OHJEITA YLIOPISTOSARJOJEN KIRJOITTAJILLE PEKKA OLSBO & MARJA-LEENA TYNKKYNEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUYKSIKKÖ 2003 URN:NBN:fi-fe20031724 Versio 0.9 3.10.2003

OHJEITA YLIOPISTOSARJOJEN KIRJOITTAJILLE

ABSTRACT Olsbo, Pekka Guidelines for writing in the research series published by the University of Jyväskylä Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2003, 41 p. (Name of the series here ISSN ) ISBN. In this document the guidelines for writing in the research series published by the University of Jyväskylä are described. Document contains instructions for editing the layout of the publication, standard page settings for Microsoft Word and also the settings and guidelines for creating PDF-files. Document includes also general information about the distribution of dissertations in the University of Jyväskylä. This abstract is written here for example purposes. It describes the layout of the abstract and also the information that is needed in the abstract. Keywords: book distribution, document delivery, editing, guidebooks, layout, PDF, publishing

Author s address Pekka Olsbo Publishing Unit University Library of Jyväskylä, Finland P.O.BOX 35 (B), 40014 University of Jyväskylä pekka.olsbo@library.jyu.fi Supervisors xxxx xxx Department of xxx University of xxxx Reviewers xxxxxx xxxxx Opponents xxxxxx xxxxxx

ESIPUHE Tämä ohje Jyväskylän yliopistosarjoihin kirjoittaville on saavuttanut nykyisen olomuotonsa vuosien varrella. Ohjetta on muokattu useita kertoja vastaamaan sen hetkisiä ohjeita ja käsityksiä Jyväskylän yliopistosarjojen ulkoasusta ja väitöskirjojen julkaisemisesta yleensä. Ohje on kirjoittettu vastaamaan yliopistosarjojen ulkoasumäärityksiä ja rakennetta. Sen vuoksi tähän dokumenttiin on lisätty esimerkiksi abstrakti ja tämä esipuhe kuvaamaan yliopistosarjajulkaisun rakennetta. Näin myös sivutus ja sivunumerointi on saatu vastaamaan oikeaa. Nyt käsillä oleva ohjeistus on osaltaan muokattu Kaarina Niemisen vuosia sitten kirjoittamasta ja myöhemmin Olli Ahosen korjaamasta vastaavasta ohjeesta. Tähän uuteen versioon on lisätty paitsi oikean julkaisun rakenne, myös paljon uutta asiaa ja esimerkkejä. Ohjeessa pyritään kuvaamaan yksityiskohtaisesti ja havainnollisesti ne asetukset, joilla väitöskirja saadaan tuotettua paitsi oikean näköiseksi myös painatustyötä varten oikeanlaiseksi tiedostoksi. Otamme mielellämme kommentteja ja lisäysehdotuksia vastaan ja olemme luonnollisesti käytettävissänne, mikäli pelkkä teksti ei ohjeeksi riitä. Pelkän paperisen tai sähköisen ohjeen kanssa työskentely on kuitenkin pitemmän päälle kovin yksinäistä puuhaa. Ihmisten kanssa kommunikointi ja neuvon kysyminen on paitsi sallittua, myös kovin suositeltavaa ja terveellistä! Jyväskylässä 3.10.2003 Kirjoittajat

KUVIOT KUVA 1 Sivun asetukset MS Word ohjelmassa...16 KUVA 2 Sarkainten asettaminen sisällysluetteloa varten...18 KUVA 3 Adobe Acrobatin konversioasetusten muuttaminen...31 KUVA 4 Acrobatin konversioasetukset...31 KUVA 5 Convert to Adobe PDF painike...32 KUVA 6 Adobe PDF kirjoittimen valitseminen...32 KUVA 7 Adobe PDF kirjoittimen asetukset...33 KUVA 8 Tulosta tiedostoon...34 TAULUKOT TAULUKKO 1 Yliopistosarjojen jakelu...12 TAULUKKO 2 Muissa sarjoissa julkaistavien väitöskirjojen jakelu...13

SISÄLLYS ABSTRACT ESIPUHE KUVIOT JA TAULUKOT SISÄLLYS 1 TUTKIMUKSEN JULKAISEMINEN... 9 1.1 Painatuskustannukset... 9 1.2 ISSN- ja ISBN-tunnukset... 10 1.3 Julkaisuprosessin työvaiheet ja aikataulu... 10 2 JAKELU JA LUOVUTUS... 11 2.1 Yliopistosarjojen jakelu... 11 2.2 Jyväskylän yliopiston laitosten julkaisusarjat sekä muualla ilmestyvät väitöskirjat (tieteellisten seurojen sarjat, muiden yliopistojen sarjat, kaupalliset kustantajat)... 13 3 ULKOASU... 14 3.1 Koko... 14 3.2 Kannet... 14 3.3 Kirjasintyyppi ja tekstipalstan koko... 15 3.4 Sivujen numerointi... 15 3.4.1 Sivun asetukset MS Word -ohjelmassa... 15 3.5 Otsikointi... 16 3.6 Tiivistelmä (abstract)... 17 3.7 Sisällys... 17 3.7.1 Sisällysluettelon luominen MS Word -ohjelmassa... 18 3.8 Henkilötiedot... 18 3.9 Yhteenveto (summary)... 19 3.10 Ala- ja loppuviitteet... 19 3.11 Liitteet... 20 3.12 Taulukot ja kuviot... 20 4 TIIVISTELMÄN (ABSTRACT) LAATIMINEN... 21 4.1 Tiivistelmän muoto ja sisältö... 21 4.1.1 Opastavat tiedot... 21 4.1.2 Tiivistelmäosa... 22 4.2 Tietojen välittäminen... 22 5 LÄHTEIDEN MERKINTÄ JA LÄHDELUETTELON LAADINTA... 23 5.1 Yleisperiaatteet... 23 5.2 Lähdeluettelon laatiminen... 23 5.3 Esimerkkejä lähdeluettelon laadinnasta... 24 5.3.1 Monografiat... 24

5.3.2 Moniosaiset teokset... 24 5.3.3 Kokoomateokset... 24 5.3.4 Aikakauslehdet... 25 5.3.5 Sarjajulkaisut... 25 5.3.6 Opinnäytteet ja julkaisemattomat tutkimukset... 25 5.4 Dokumentit ilman henkilötekijää... 26 5.4.1 Valtion virastojen julkaisut... 26 5.4.2 Pöytäkirjat... 26 5.4.3 Lait ja asetukset... 26 5.4.4 Julkaisemattomat monisteet... 26 5.4.5 Raporttisarjat... 26 5.4.6 Arkistolähteet... 26 5.4.7 Komiteanmietinnöt... 26 5.5 Abstraktit ja toissijaiset lähteet... 27 5.6 Kirja-arvostelut... 27 5.7 Suomentajan merkitseminen... 28 6 MALLIESIMERKKEJÄ... 29 7 AINEISTON TOIMITTAMINEN JULKAISUYKSIKKÖÖN... 30 7.1 Convert to Adobe PDF... 30 7.2 Adobe PDF kirjoitin... 32 7.3 Tulosta tiedostoon, Post Script tiedoston luominen... 33 7.4 Vedosliikenne ja korjaukset... 35 7.5 Väitöskirjaan sisältyvien artikkeleiden toimittaminen julkaisuyksikköön... 35 8 YHTEYSTIETOJA... 38 8.1 Julkaisuyksikkö... 38 Yliopistosarjojen toimitus... 38 Tekstinkäsittely ja taitto... 38 Julkaisujen myynti... 38 8.2 Tietopalvelu... 39 8.3 Yliopiston rehtorin sihteeri... 39 8.4 Yliopistopaino... 39 8.5 Yliopistosarjojen tieteelliset toimittajat... 39 8.5.1 Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research... 39 8.5.2 Studies in Sport, Physical Education and Health... 40 8.5.3 Jyväskylä Studies in Biological and Environmental Science... 40 8.5.4 Jyväskylä Studies in Computing... 40 8.5.5 Jyväskylä Studies in Business and Economics... 40 8.5.6 Jyväskylä Studies in Humanities... 40 8.6 Viestintä... 40

1 TUTKIMUKSEN JULKAISEMINEN Nämä ohjeet koskevat Jyväskylän yliopistosarjoissa julkaistavia tieteellisiä tutkimuksia. Tieteellinen tutkimus julkaistaan painettuna ja tutkimuksen kirjoittajan luvalla myös elektronisessa muodossa. Tutkimus voidaan julkaista myös pelkkänä verkkojulkaisuna. Julkaisun toimittamisesta huolehtivat yhdessä sarjan tieteellinen toimittaja ja julkaisuyksikkö. Kirjoittaja itse sopii työn painatuksesta tai julkaisemisesta ja sen kustannuksesta julkaisusihteerin kanssa, joka valvoo painattamista ja julkaisemista. Kirjoittaja vastaa koko työn oikoluvusta. Kirjoittaja vastaa myös käsikirjoituksen toimittamisesta sarjan tieteelliselle toimittajalle sekä tieteellisen toimittajan allekirjoittaman sarjaanhyväksymislomakkeen toimittamisesta julkaisuyksikköön. Sarjaanhyväksymislomakkeen saa julkaisusihteeriltä tai verkosta: http://kirjasto.jyu.fi/jyk/palvelut/sarjhyvlom.pdf Kansien, nimiösivujen ja väitöslehden tekemisestä, sekä koko työn painattamisesta huolehtii ja vastaa julkaisuyksikkö. Kirjoittaja muokkaa tai muokkauttaa itse käsikirjoituksensa ohjeiden mukaisesti ja toimittaa sen julkaisusihteerille levykkeellä tai sähköpostin liitteenä PostScript- (prn) tulostustiedostona tai PDF-tiedostona (ks. tarkemmin luku 7). Käsikirjoitus tulee toimittaa myös paperitulosteena, jotta tiedostojen toimivuus voidaan tarkistaa. Työ voidaan muokata myös julkaisuyksikössä. Tästä on sovittava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa julkaisusihteerin kanssa, puh. (014) 260 3486. Verkkojulkaisemista varten tarvittava verkkojulkaisusopimus tulee myös toimittaa julkaisusihteerille. Sopimuskaavakkeita saa julkaisusihteeriltä tai verkosta: http://bibelot.jyu.fi/~julpu/ostos/verkkosopimus.pdf 1.1 Painatuskustannukset Julkaiseminen yliopistosarjoissa on väittelijälle maksutonta, mikäli väittelijä toimittaa aineiston julkaisuyksikköön ohjeiden mukaisesti taitettuna PDF- tai

10 tulostustiedostona (ps-, prn-). Maksuttomuuden edellytyksenä on myös luvan antaminen sähköiseen julkaisemiseen. Mikäli lupaa sähköiseen julkaisemiseen ei saada, väittelijä vastaa väitöskirjan tuotanto- ja painatuskustannuksista. Väittelijä voi myös teettää väitöskirjan taiton julkaisuyksikössä voimassaolevin palveluhinnoin. 1.2 ISSN- ja ISBN-tunnukset Työssä tulee olla julkaistavaksi jätettäessä ISSN- (International Standard Serial Number) ja ISBN- (International Standard Book Number) tunnusnumero. Jokaisella sarjalla on oma ISSN-numeronsa. Sarjan jokaisella osalla on oma ISBN-tunnuksensa (myöskin elektronisella julkaisulla), jonka saa julkaisusihteeriltä puh. (014) 260 3486. Nämä tunnukset merkitään myös tiivistelmään (Abstract), johon merkitään myös sarjassa olevan julkaisun järjestysnumero. 1.3 Julkaisuprosessin työvaiheet ja aikataulu Ennen väitöspäivän määräämistä - Tiedekunnan väittelylupa - Yhteydenotto julkaisuyksikköön - Yhteydenotto sarjan tieteelliseen toimittajaan Kaksi kuukautta ennen väitöspäivää - Materiaalin luettaminen sarjan tieteellisellä toimittajalla - Väitöskirjamateriaalin arviointi ja neuvonta julkaisukuntoon saattamiseksi - Väitöskirjamateriaalin toimittamistavan sopiminen Kuukausi ennen väitöspäivää - Materiaali painovalmiiksi taitettuna julkaisuyksikössä - Tieteellisen toimittajan kirjallinen hyväksyntä väitöskirjan painatukselle - Vedosliikenteestä sopiminen - Viimeisen taittovedoksen tarkastus - Verkkojulkaisusopimus julkaisusihteerille Kymmenen päivää ennen väitöstilaisuutta - Tietojen välitys Dissertation Abstracts International -julkaisuun - Väitöskirjan jakelu ohjeiden mukaisesti yliopistoyhteisön jäsenille - Väitöskirjan luovutus yliopiston rehtorille (Ajan varaus rehtorin sihteeriltä)

2 JAKELU JA LUOVUTUS Väittelijän tehtäviin kuuluu perinnäisen tavan mukaan antaa täydelliset kappaleet väitöskirjastaan vähintään 10 arkipäivää ennen väitöstilaisuutta sen yliopistoyhteisön jäsenille, jossa hän väittelee. Hyvän tavan mukaan väittelijä itse vie väitöskirjansa rehtorille tilattuaan tämän sihteeriltä ajan 1. Väittelijä voi myös harkintansa mukaan antaa vararehtoreille kappaleet. Vastaväittäjille ja kustokselle väittelijä toimittaa samoin kappaleet, mikäli mahdollista henkilökohtaisesti. Myös julkaisusarjan tieteelliselle toimittajalle tulee toimittaa kappale. Tiedekunnan jäsenille tulevat kappaleet toimitetaan tiedekunnan kansliaan, ellei väittelijä halua toimittaa niitä henkilökohtaisesti. Ylivahtimestarille luovutetaan 15 kappaletta, joista hän yhden asettaa julkisesti nähtäväksi ja varaa kymmenen kappaletta väitöstilaisuuden kuulijoille jaettavaksi sekä neljä kappaletta yliopiston kirjaston käyttöön. Mikäli kysymyksessä on erillisistä julkaisuista muodostuva väitöskirja, ylivahtimestarille luovutetaan vain ns. yhdistelmäosat, ellei muuten sovita. Mikäli kyseessä on Jyväskylän yliopistosarjassa julkaistava väitöskirja, huolehtii julkaisuyksikkö julkaisun edellä mainitusta sisäisestä jakelusta. Rehtorin, vastaväittäjän, kustoksen ja tieteellisen toimittajan kappaleet väittelijä pyrkii aina toimittamaan itse. Väitöskirjojen yliopiston ulkopuolisen jakelun hoitaa julkaisuyksikön myyntisihteeri. Muiden tutkimusten jakelu hoidetaan myös tämän ns. vakiojakelun mukaisesti. 2.1 Yliopistosarjojen jakelu Jyväskylän yliopistosarjat: Jyväskylä Studies in Biological and Environmental Science Jyväskylä Studies in Business and Economics 1 Puh. (014) 260 1006, ks. myös 8.3 Yliopiston rehtorin sihteeri

12 Jyväskylä Studies in Computing Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research Jyväskylä Studies in Humanities Studies in Sport, Physical Education and Health Väitösopinnäytteiden painettujen kappaleiden pakollisen jakelun määrä yliopistosarjoissa on 64 72 kappaletta, tiedekunnasta riippuen. Vain sähköisessä muodossa julkaistavasta väitösopinnäytteestä suoritetaan 26 34 kappaleen jakelu tulosteina. Yliopistosarjoissa julkaistavien väitösopinnäytteiden jakelun hoitaa yliopiston kirjaston julkaisuyksikkö yhteistyössä käytettävien painotalojen kanssa. Väittelijä vastaa ainoastaan rehtorille, kustokselle, vastaväittelijöille sekä tieteelliselle toimittajalle toimitettavien kappaleiden jakelusta (yhteensä 4 kpl). Väittelijä saa tekijänkappaleina valmista kirjaa yhteensä 19 kpl, joista hän suorittaa yllämainitun jakelun 4 kpl. Näin väittelijälle jää omaan käyttöön 15 kirjaa. TAULUKKO 1 Yliopistosarjojen jakelu Alue Kohde Sähköinen julkaisu, tulosteet Painettu julkaisu Tekijänkappaleet -Väittelijä - 15 kpl (+ 4 kpl) Väittelijän jakelukappaleet, väittelijä jakaa itse (yht. 4 kpl) Julkaisuyksikön hoitama jakelu -Rehtori 1 kpl 1 kpl -Kustos 1 kpl 1 kpl -Vastaväittelijä 1 kpl 1 kpl -Tieteellinen toimittaja 1 kpl 1 kpl Yhteensä 4 kpl 19 kpl -Hallintovirastoon 'roikkumaan' 1 kpl 1 kpl -Väitöspaikka 10 kpl 10 kpl -Tiedekunnan kanslia 1 kpl 1 kpl -Tiedekuntaneuvosto 8-16 kpl 8-16 kpl -Julkaisuyksikkö 2 kpl 2 kpl -Kirjaston kokoelmat - 4 kpl -Kirjavitriini - 5 kpl -Vapaakappaleet 1 2 6 kpl -Yliopistokirjastovaihdot - 8 kpl Yhteensä 24-32 kpl 46-54 kpl Kaikki yhteensä 27-35 kpl 64-72 kpl 2 Sähköisten julkaisujen vapaakappalekäytännöistä ei ole olemassa selkeää ohjeistusta tällä hetkellä. Helsingin yliopiston vapaakappalepalvelut suosittavat, että ainakin yksi kappale sähköisen julkaisun tulosteista toimitettaisiin sinne.

2.2 Jyväskylän yliopiston laitosten julkaisusarjat sekä muualla ilmestyvät väitöskirjat (tieteellisten seurojen sarjat, muiden yliopistojen sarjat, kaupalliset kustantajat) 13 Yliopistosarjojen ulkopuolella julkaistavien painettujen väitösopinnäytteiden jakelun määrä on 35-43 kpl, tiedekunnasta riippuen. Väittelijä vastaa itse yliopiston rehtorille, kustokselle, vastaväittelijälle, tiedekunnan kansliaan sekä tiedekuntaneuvostolle toimitettavien kappaleiden jakelusta (yhteensä 12-20 kpl). Lisäksi väittelijän tulee toimittaa vähintään kymmentä arkipäivää ennen tiedekunnan määräämää väitöspäivää yliopiston ylivahtimestarille 15 kpl väitöskirjaa, sekä julkaisuyksikölle 8 kpl ulkoista jakelua varten. Oheiseen taulukkoon on merkitty ohjeet myös muualla julkaistavien sähköisten väitösopinnäytteiden tulosteina suoritettavasta jakelusta. TAULUKKO 2 Muissa sarjoissa julkaistavien väitöskirjojen jakelu Jakelu Kohde Sähköinen julkaisu, tulosteet Väittelijän hoitaa itse Ylivahtimestarille toimitettavat kappaleet Painettu julkaisu -Rehtori 1 kpl 1 kpl -Kustos 1 kpl 1 kpl -Vastaväittelijä 1 kpl 1 kpl -Tiedekunnan kanslia 1 kpl 1 kpl -Tiedekuntaneuvosto 8-16 kpl 8-16 kpl Yhteensä 12-20 kpl 12-20 kpl -Hallintovirastoon 1 kpl 1 kpl 'roikkumaan' -Väitöspaikka 10 kpl 10 kpl -Julkaisuyksikkö 2 kpl 2 kpl -Kirjaston kokoelmat - 2 kpl Yhteensä 13 kpl 15 kpl Julkaisuyksikköön -Yliopistokirjastovaihdot - 8 kpl toimitettavat kappaleet Kaikki yhteensä 25-33 kpl 35-43 kpl

3 ULKOASU Tässä luvussa käydään läpi yliopistosarjoissa julkaistavien tutkimusten ulkoasuun liittyviä määrityksiä. Mukana olevat esimerkit ja ohjeet on tehty MS Word 2002 ohjelmaa varten. Muita ohjelmia koskevia yksityiskohtaisia ohjeita saa julkaisuyksiköstä. 3.1 Koko Sisäsivut kirjoitetaan A4-kokoon, joka painatusvaiheessa pienennetään lopulliseen B5-kokoon. Kirjoittajan tulee huomioida pienennös erityisesti taulukoiden ja kuvioiden laadinnassa. 3.2 Kannet Kansina käytetään sarjalle hyväksyttyä standardikantta ja sarjalle valittua tunnusväriä. Etukansi voidaan myös suunnitella yksilölliseksi käyttäen kuvia, piirroksia yms. tai nelivärikanneksi. Tällöin on huomioitava, että etukannen väri sointuu sarjan tunnusväriin. Takakansi ja selkänauha ovat yleensä standardit. Takakanteen voidaan kuitenkin sijoittaa myös kuvia, mutta on huomioitava, että takakannessa tulee olla sarjannimipalkki, julkaisun järjestysnumero, tekijän nimi ja julkaisun nimi sekä ISSN- että ISBN-tunnukset ja myös yliopiston tunnus. Tekstin merkkilajina käytetään yleensä Book Antiqua -merkkilajia. Vaativan kuvankäsittelyn ja monivärisuunnittelun edellyttämän kannen suunnittelusta ja kustannuksista vastaa tekijä. Tällöin kansi toimitetaan valmiina tiedostona julkaisuyksikköön. Kevyen kuvankäsittelyn vaativat ja standardikansien originaalit valmistetaan julkaisuyksikössä, jossa myös huolehditaan kansien painattamisesta. Kannet painetaan kirjapainotyönä. Kansista otetaan värivedos.

15 3.3 Kirjasintyyppi ja tekstipalstan koko Perusmerkkilajina käytetään Book Antiqua -merkkilajia. Tekstin pistekoko on 12 pt. Korostukset tehdään kursiivilla. Erityistapauksessa voidaan käyttää kursivoinnin lisäksi lihavointia, ei alleviivauksia. Perustekstin riviväli on 1 (tyylimäärityksissä 14 pt). Pistekoot ja rivivälit on lueteltu myös malliesimerkeissä 3. Oikea ja vasen marginaali ovat 3 cm, jolloin palstan leveys on 15 cm. Ylämarginaali on 3 cm ja alamarginaali 2,5 cm, jolloin sivulle mahtuu 45-46 tekstiriviä. 3.4 Sivujen numerointi Sivunumeroinnin laskeminen aloitetaan nimiösivulta ja numerointi jatkuu yhtäjaksoisena viimeiseen tekstiä sisältävään sivuun. Tällöin julkaisun abstrakti saa aina sivunumeron 3. Myös liite- ja hakemistosivut sisältyvät yhtäjaksoiseen sivunumerointiin. Ensimmäinen sivunumero merkitään näkyviin vasta pääotsikon jälkeiselle sivulle. Muillekaan pääotsikkosivuille ei merkitä sivunumeroa näkyviin. Pääotsikkosivujen sivunumerot voidaan poistaa myös jälkikäteen julkaisuyksikössä. Sivujen numerot merkitään arabialaisin numeroin ilman pistettä vuorosivuin sivun ulkoreunan marginaaliin, 2 cm paperin yläreunasta (teksti aloitetaan 3 cm yläreunasta). Sivunumeron fontti on Book Antiqua kokoa 12 pt. Sivunumeroinnin muistisääntönä voidaan pitää seuraavaa listaa: Nimiösivun numero on 1 Abstraktin sivunumero on 3 Sisällysluettelo alkaa aina parittomalta sivulta Ensimmäinen pääluku (johdanto) alkaa aina parittomalta sivulta 3.4.1 Sivun asetukset MS Word -ohjelmassa Valitse Tiedosto>Sivun asetukset. Reunukset: Paperi: Asettelu: ylä 3 cm ala 2,5 cm vasen 3 cm oikea 3 cm A4 ylätunniste 2 cm alatunniste 1,25 cm 3 Ks. 6 Malliesimerkkejä

16 KUVA 1 Sivun asetukset MS Word -ohjelmassa Sivunumeron fontti määritellään aktivoimalla ylätunniste (tuplaklikkaa sivunumeroa) ja maalaamalla sivunumero, minkä jälkeen fontin voi määritellä Wordin normaalilla fonttimäärityksellä. Tämä kannattaa tehdä erikseen sekä parittomalle että parilliselle sivunumerolle. 3.5 Otsikointi Otsikot aloitetaan vasemmasta marginaalista. Otsikoinnissa käytetään hierarkkista numerointia. Pääotsikko aloittaa aina uuden sivun (9 cm paperin yläreunasta). Otsikkonumeroiden jälkeen ei merkitä pistettä. PÄÄOTSIKKO kirjoitetaan suurin kirjaimin, lihavoituna pistekoolla 16. Pääotsikoita ei tavuteta. Myös muiden otsikoiden tavutusta tulee välttää. Pääotsikko, jossa ei käytetä numerointia (ABSTRACT, ESIPUHE, SISÄLLYS, LÄHTEET) sijoitetaan sivun yläreunaan vasempaan marginaaliin. Tällöin otsikko kirjoitetaan lihavoituna pistekoolla 14. Ensimmäisen tason alaotsikko kirjoitetaan pienin lihavoidun kirjaimin pistekoolla 14 (= tämän ohjeen alaotsikot) ja seuraavat alaotsikot pienin lihavoiduin kirjaimin pistekoolla 12 (tekstin koko). Pääotsikon ja seuraavan alaotsikon jälkeen jätetään kaksi tyhjää rivinväliä fonttikoolla 12, riviväli 1 (tyylimäärityksissä 28 pt) ja sitä seuraavien alaotsikoiden jälkeen yksi tyhjä rivinväli (14 pt) ennen tekstin alkamista. Otsikoiden numerot sijoitetaan vasempaan marginaaliin ja otsikon teksti aloitetaan 1 cm sisennettynä. Otsikon jälkeen ensimmäinen kappale aloitetaan

vasemmasta marginaalista ja sitä seuraavat kappaleet ensimmäisen rivin 1 cm sisennyksellä. 17 3.6 Tiivistelmä (abstract) Tiivistelmä (abstract) 4 palvelee tutkimustietojen välittämistä tietojärjestelmiin. Se selvittää lukijalle suppeassa muodossa julkaisun sisällön. Tiivistelmä laaditaan niin, että se on ymmärrettävissä ilman alkuperäistä julkaisuakin. Tiivistelmä (abstract) kirjoitetaan englanniksi. Tiivistelmän paikka on julkaisun nimiölehteä seuraavalla sivulla ja sen sivunumero on 3. Jos julkaisu koostuu artikkeleista, kirjoitetaan kustakin artikkelista tiivistelmä, joka sijoitetaan artikkelin otsikon jälkeen ennen tekstiä. Tiivistelmän loppuun merkitään asiasanat (keywords), yleensä 7 sanaa. Sanojen valinnassa käytetään valmiita asiasanaluetteloita esim. Vesa verkkosanasto (http://vesa.lib.helsinki.fi/), Psychological Abstracts, EUDISED tai ERIC (kasvatustiede) -asiasanaluetteloita (thesaurus) tai oman tieteenalan tesauruksia. Lisätietoa tesauruksista katso esimerkiksi Suomen yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston FSD:n tesaurussivu: http://www.fsd.uta.fi/tietolipasto/tesaurus/index.html Asiasanoituksen tekemiseen saa apua yliopiston kirjaston tietopalvelusta oman alan informaatikolta (ks. yhteystiedot). 3.7 Sisällys Sisällysluettelo laaditaan sen jälkeen, kun muu teksti on puhtaaksikirjoitettu. Sisällysluettelo sijoitetaan julkaisun alkuun abstraktisivun ja esipuheen jälkeen. Sisällysluettelo alkaa aina parittomalta sivulta. Luettelo kirjoitetaan hierarkian mukaan porrastettuna siten, että päälukujen numerot sijoitetaan vasempaan marginaaliin ja otsikon teksti sisennetään alkamaan 1 cm vasemmasta marginaalista. Seuraavien alalukujen numerot sijoitetaan 1 cm vasemmasta marginaalista ja otsikon teksti 2 cm sisennettynä vasemmasta marginaalista. Kolmannen tason otsikoiden numerot sijoitetaan taas edellisen tason otsikkotekstin kohdalle 2 cm vasemmasta marginaalista ja teksti alkamaan 3 cm vasemmasta marginaalista. Lukuun viittaava sivunumero sijoitetaan oikeaan marginaaliin ja täytemerkkinä otsikon ja sivunumeron välissä käytetään pistettä. Luettelossa käytetään pistekokoa 12 pt ja pääotsikoiden nimet kirjoitetaan isoilla kirjaimilla. Ennen jokaista pääluvun otsikkoa jätetään yksi tyhjä riviväli (14 pt) erottamaan uusi pääluku edellisistä. Sisällysluettelon otsikoksi merkitään SISÄLLYS (CONTENTS) pistekoolla 14 pt lihavoituna. Katso esimerkkinä tämän ohjeen sisällys. 4 Ks. myös luku 4 Tiivistelmän laatiminen

18 3.7.1 Sisällysluettelon luominen MS Word -ohjelmassa Sisällysluettelon tekemisessä voidaan käyttää hyväksi Wordin automaattista sisällysluettelo-ominaisuutta. Tämän ominaisuuden käyttö edellyttää tyylien käyttämistä työn otsikoinnissa. Mikäli tyylejä on käytetty oikein, muodostaa Word automaattisesti sisällysluettelon haluttujen asetusten mukaisesti. Automaattisen sisällysluettelotoiminnon käyttö voi kuitenkin tuoda mukanaan myös ongelmia. Automaattisen muotoilun korjaaminen saattaa olla hyvinkin hankalaa, joten Wordin automaattisia toimintoja voi suositella vain kokeneille Wordin käyttäjille. Yksinkertaisesti ja varmasti sisällysluettelon saa luotua käyttämällä hyväksi sarkaimia. Tätä ohjetta noudattaen sisällyksen luominen on helppoa: 1. Valitse ensin Muotoile>>Sarkaimet. 2. Aseta sarkaimet 1 cm, 2 cm ja 3 cm asetuksilla vasen tasaus, täytemerkki 1 ei mitään. 3. Kirjoita sisällysluettelo käyttäen sarkainpainiketta aina kun siirryt luvun numerosta luvun otsikkoon tai kun määrität uuden luvun numeron paikkaa. Älä laita vielä sivunumeroita paikalleen! 4. Kun luettelo on valmis, valitse se kokonaan maalaamalla se. 5. Valitse Muotoile>>Sarkaimet ja aseta sarkainkohta 15 cm, tasaus oikea ja täytemerkki 2... 6. Nyt voit asettaa paikalleen sivunumerot painamalla sarkainpainiketta ja kirjoittamalla sivunumeron. Näin sivunumero tasautuu oikeaan marginaaliin ja täytemerkki asettuu automaattisesti. KUVA 2 Sarkainten asettaminen sisällysluetteloa varten

19 3.8 Henkilötiedot Rehtorien neuvosto suosittaa, että väitöskirjoissa on tiedot tutkimuksen tekijästä, työnohjaajista, tarkastajista ja vastaväittäjistä. Jyväskylän yliopistosarjojen väitöskirjoissa nämä tiedot sijoitetaan Abstract-sivun kääntöpuolelle luettelona. Otsikot kirjoitetaan englanninkielellä ja lihavoituna: Author s address xxxx xxx Department of xxxx University of Jyväskylä, Finland Supervisors xxxx xxx Department of xxx University of xxxx Reviewers xxxxxx xxxxx Opponents xxxxxx xxxxxx 3.9 Yhteenveto (summary) Yhteenveto (summary) on tavallisesti tiivistelmää (abstract) laajempi selostus työn sisällöstä. Yhteenveto ei korvaa tiivistelmää. Suomenkielisessä tutkimuksessa yhteenveto kirjoitetaan jollakin kansainvälisellä kielellä, yleensä englanniksi. Mikäli tutkimus on kirjoitettu muulla kuin suomenkielellä, kirjoitetaan yhteenveto suomeksi. Suomenkielisten yhteenvetojen alkuun sijoitetaan julkaisun käännetty suomenkielinen nimi. Yhteenvedon pituus voi vaihdella paljon, yleensä sen pituus on 2-10 sivua. Yhteenveto sijoitetaan julkaisun loppuun, ennen lähteitä. 3.10 Ala- ja loppuviitteet Ala- tai loppuviitteinä voidaan merkitä huomautukset tai pitemmät kirjallisuusviitteet. Ala- ja loppuviitteissä käytetään Book Antiqua -fonttia, pistekokoa 10,5 ja riviväliä täsmälleen 11 (MS Word).

20 Alaviitteen numero sijoitetaan vasempaan marginaaliin ja viitteen teksti alkaa 1 cm sisennettynä. Useammalle riville jakaantuvat alaviitteet sisennetään riippuvalla sisennyksellä niin, että vasen reuna on suora 1 cm sisennyksessä. 3.11 Liitteet Liitteet merkitään arabialaisin numeroin yhtäjaksoisesti tekstin jälkeen. Pieniä liitteitä voidaan sijoittaa useita samallekin sivulle. Liitteiden liitteitä on vältettävä. Kirjoittajan on erityisesti harkittava, mitä liitteitä hän julkaisuunsa liittää. Tutkimusmateriaali voidaan julkaista vain, jos siihen on erityistä syytä. Aiemmin julkaistuja artikkeleita ei julkaista uudelleen. Yhdistelmäväitöskirjoissa julkaisijan on hankittava artikkeleille uudelleenjulkaisu- tai myyntilupa. Varsinkin laajempien töiden loppuun suositetaan asia- ja henkilöhakemistoa. 3.12 Taulukot ja kuviot Taulukot ja kuviot numeroidaan arabialaisin numeroin yhtäjaksoisesti kumpikin omana numerosarjanaan. Numeron jälkeen ei merkitä pistettä. Taulukot ja kuviot selityksineen tulee olla ymmärrettävissä ilman varsinaisen tekstin lukemista. Sanat TAULUKKO ja KUVIO kirjoitetaan suurin kirjaimin pistekoolla 10,5. Selitystekstin pistekoko on myös 10,5 ja riviväli täsmälleen 11 (MS Word). Taulukon selitysteksti sijoitetaan taulukon yläpuolelle, kuvion selitysteksti taas kuvion alapuolelle. Taulukon sarakkeita ei mielellään eroteta toisistaan pystyviivoin ja turhia kehyksiä pyritään välttämään. Ennen taulukon nimeä jätetään yksi tyhjä rivinväli, samoin taulukon jälkeen ennen tekstiä, joka aloitetaan vasemmasta reunasta. Kuvion nimen jälkeen jätetään myös yksi tyhjä rivinväli ennen tekstiä, joka myös aloitetaan vasemmasta reunasta. Jos samalle sivulle sijoitetaan useita taulukoita tai kuvioita on selkeyden vuoksi syytä jättää väliin kaksi riviväliä. Jos taulukkoa joudutaan jatkamaan seuraavalle sivulle, kirjoitetaan sivun oikeaan alareunaan sulkuihin (jatkuu), (continues), (fortsätter) jne. Seuraavalle sivulle kirjoitetaan vasemmalle ylös taulukon numero ja sulkeisiin sama sana kuin edelliselle sivulle, esimerkiksi TAULUKKO 5 (jatkuu). Sivut on pyrittävä aina kirjoittamaan täyteen. Tekstissä olevat viittaukset kuvioihin ja taulukoihin tehdään numeroviittauksin, esimerkiksi (taulukko 2) tai (kuvio 3), joten teksti voi jatkua taulukosta tai kuviosta huolimatta. Täten esimerkiksi taulukko siirretään seuraavalle sivulle, ellei se mahdu jäljellä olevaan sivutilaan. Julkaisussa pyritään aina välttämään osittain tyhjiä sivuja.

4 TIIVISTELMÄN (ABSTRACT) LAATIMINEN Tutkimustietojen välittämiseksi kansainvälisiin tietojärjestelmiin, esim. tiivistelmäjulkaisuun Dissertation Abstracts International, on Jyväskylän yliopiston julkaisusarjoissa sekä myös muualla ilmestyvät, yliopistossa hyväksyttävät väitöskirjat varustettava englanninkielisellä tiivistelmällä. Tiivistelmä muodostuu julkaisua koskevista opastavista eli bibliografisista tiedoista sekä varsinaisesta tiivistelmäosasta. Tiedot painetaan julkaisun alkuun nimiölehteä seuraavalle sivulle. Tiivistelmä laaditaan alla olevien ohjeiden ja esimerkkien mukaan. Aikakauslehden tai kokoomateoksen kukin artikkeli saa erillisen tiivistelmän, joka usein on jo osa alkuperäisartikkelia. Artikkeliväitöskirja varustetaan kuitenkin myös kokoavalla tiivistelmällä. Tiivistelmä luovutetaan lopullisen käsikirjoituksen yhteydessä. Bibliografiset tiedot tarkennetaan viimeisen oikovedoksen yhteydessä. Jos julkaisuun halutaan liittää muita kuin näiden ohjeiden mukaisia tiivistelmiä tai yhteenvetoja, ne sijoitetaan teoksen loppuun. 4.1 Tiivistelmän muoto ja sisältö 4.1.1 Opastavat tiedot Tiedot otetaan julkaisun nimiösivulta ja ne merkitään siinä olevassa muodossa. Jos sarjan osa käsittää yhden tutkimuksen tai on erillisteoksena ilmestyvä väitöskirja, on tietojen keskinäinen järjestys ja välimerkitys seuraava: Ensimmäinen tekijä (sukunimi, etunimet) Julkaisun päänimeke. Mahdollinen alanimeke. Kustannuspaikka : Kustantaja, julkaisuvuosi, sivumäärä. (Julkaisusarjan nimi, ISSN ; osan numero). ISBN

22 Huomautus yhteenvedosta/summary Väitöskirjahuomautus englanniksi (diss.). Esimerkki Aakkonen, Antti Writing skills. Learning by writing in the university of Jyväskylä Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2003, 101 p. (Jyväskylä Studies in Humanities ISSN 1459-4323; 402) ISBN 951-39-9999-4 Finnish summary Diss. Jos kysymys on erillisteoksesta, jäävät julkaisusarjaa koskevat tiedot pois. 4.1.2 Tiivistelmäosa Tiivistelmän tulee antaa teoksen sisällöstä kuva, joka on ymmärrettävissä myös ilman alkuperäistekstiä. Sen maksimipituus on 250 sanaa, kuitenkin niin, että koko tiivistelmä mahtuu yhdelle sivulle. Tarvittaessa tiivistelmän fonttikokoa voidaan pienentää. Tiivistelmästä tulee käydä ilmi tutkimuksen tarkoitus ja kohde, tutkimusmenetelmät sekä tärkeimmät tutkimustulokset ja johtopäätökset. Tiivistelmän kielen tulee perustua tutkimuksessa käytettyyn käsitteistöön. Sen tulee olla lyhyttä ja siinä on käytettävä täydellisiä lauseita. Siinä ei saa esiintyä taulukoita eikä graafista esitystä. Tiivistelmä kirjoitetaan yhtenä kappaleena. Tiivistelmän jälkeen merkitään 1-7 teoksen sisältöä kuvailevaa englanninkielistä asiasanaa (keywords). Haluttaessa voidaan tiivistelmän jälkeen merkitä tekijän nimi, laitos ja osoite. 4.2 Tietojen välittäminen Jyväskylän yliopiston kirjasto välittää Jyväskylän yliopiston väitöskirjojen tiivistelmät kansainväliseen Dissertation Abstracts-tietokantaan. Tietojen välityksen hoitaa yliopiston kirjaston tietopalvelu 5. Väittelijän tehtävänä on täyttää verkossa oleva sopimuslomake ja toimittaa se kirjaston julkaisuyksikköön. Lisätietoa saa tarvittaessa kirjaston tietopalvelun informaatikoilta. Tiivistelmät lomakkeineen lähetetään tietokantaan puolivuosittain. Uusimmat tiivistelmät näkyvät kaikille avoimesta Digital Dissertations -tietokannasta. 5 Ks. 8.2 Tietopalvelu

5 LÄHTEIDEN MERKINTÄ JA LÄHDELUETTELON LAADINTA 5.1 Yleisperiaatteet Lähteiden merkinnästä ja lähdeluettelon laadinnasta on esimerkkiohjeet luvussa 5.3. Lähdeluetteloa laadittaessa on huomioitava, että eri tieteen aloilla on erityisvaatimuksensa. Tästä on sovittava sarjan tieteellisen toimittajan kanssa. Lähdeviitteet tehdään tekstin sisäisinä viitteinä. Jokaisesta lähteestä, johon tekstissä on viitattu, täytyy olla tutkielman lopussa olevassa lähdeluettelossa tarpeelliset tiedot. Jokaisesta lähdeluettelossa mainitusta lähteestä tulee olla maininta tekstissä. 5.2 Lähdeluettelon laatiminen Lähdeluettelon otsikko kirjoitetaan sivun ylämarginaaliin isoilla kirjaimilla vahvennettuna fonttikoolla 14 pt (LÄHTEET). Lähdeluetteloon merkitään seuraavat seikat: 1 kirjoittajan sukunimi ja etunimen (tai etunimien) alkukirjain 2 painovuosi 3 teoksen tai kirjoituksen tarkka nimi ja osa; artikkeleista myös aikakauskirjan tai vastaavan nimi ja osa; sanomalehden artikkeleista myös lehden nimi ja päivämäärä 4 painos (ellei se ole ensimmäinen) 5 painopaikka (siinä muodossa kuin se on teoksessa) 6 kustantaja (niin lyhyesti kuin mahdollista) Lähteet kirjoitetaan jatkuvana listana ilman tyhjiä rivivälejä. Useammalle riville jakaantuvat lähteet sisennetään riippuvalla 1 cm sisennyksellä ensimmäistä riviä lukuun ottamatta.

24 Lähteet merkitään sukunimen mukaan aakkosjärjestykseen. Saman tekijän teokset merkitään aikajärjestyksessä. Samana vuonna ilmestyneet teokset tai artikkelit pannaan keskenään aakkosjärjestykseen ja erotetaan toisistaan ilmestymisvuoteen välittömästi liitetyllä pikkukirjaimella (esim. 1978a, 1978b). Lähteet translitteroidaan tarvittaessa. 5.3 Esimerkkejä lähdeluettelon laadinnasta 5.3.1 Monografiat Isaacson, R. L., Hunt, M. L. & Blum, M. L. 1965. Psychology. The science of behavior. New York: Harper & Row. Niiniluoto, I. 1980. Johdatus tieteen filosofiaan. Käsitteen- ja teorianmuodostus. Keuruu: Otava. Väisälä, K. 1967. Keskikoulun geometria. (4. painos) Porvoo: WSOY. Painovuodeksi merkitään vuosi, jolloin tekijänoikeudet (copyright) on saatu, paitsi mikäli käytetään alkuperäisestä poikkeavaa painosta, jolloin painovuodeksi merkitään sen ilmestymisvuosi. Teoksen nimen jälkeen merkitään se painos tai laitos, jota on käytetty ja johon myös annettu vuosiluku viittaa. Kustannuspaikaksi (julkaisu- tai painopaikaksi) riittää paikkakunnan nimi, paitsi jos on olemassa useita samannimisiä paikkakuntia, jolloin lisätään valtio tms. esimerkiksi Petropolis, Brasilia. Kustantaja merkitään niin lyhyesti kuin mahdollista, mutta ymmärrettävästi, siis New York: McGraw eikä MacGraw Hill Company, Ins. 5.3.2 Moniosaiset teokset Lochren, H. 1938-40. Collected works. London: Oxford University Press. 4 vois. Jos viitataan koko teokseen, merkitään julkaisupaikan jälkeen osien lukumäärä (osat 1-4, 4 Bände jne.). Mikäli halutaan yksilöidä jokin tai jotkin teoksen osista, merkitään teoksen nimen jälkeen nämä osat. Mikäli osilla on eri nimet, viitataan yhteen kerrallaan 5.3.3 Kokoomateokset Jaakkola, R. 1970. Huumausaineiden käyttö Suomessa. Teoksessa I. Taipale (toim.) Huumausainekysymys. Porvoo: WSOY, 91-117. Pulkkinen, L. 1982. Self-control and continuity from childhood to late adolescence. In P. B. Baltes & O. G. Brim (Eds.) Life-span development and behavior, Vol. 4. New York: Academic Press, 63-105.

Toimitetun teoksen toimittajat merkitään suomeksi suomenkielisissä teoksissa, kuten esimerkissä (toim.) tai alkuperäiskielellä, esimerkiksi englanniksi (ed.) englanninkielisessä; valittua menettelyä on noudatettava johdonmukaisesti koko lähdeluettelossa. Kirjan sivut merkitään lähdeluetteloon aina, kun teoksen eri lukujen kirjoittajiksi on merkitty eri henkilöt ja halutaan viitata tällaisen teoksen johonkin tai joihinkin lukuihin - tällöin mainitaan näiden lukujen sivut (ei siis niitä sivuja, joita kirjoittaja itse on käyttänyt) Teoksen mahdolliset alaotsikot merkitään siinä tapauksessa, että ne oleellisesti selittävät kirjan luonnetta. 5.3.4 Aikakauslehdet Morgan, W. R. 1983. Learning and student life quality of public and private school youth. Sociology of Education 56 (4), 187-202. Ekorre, M. 1979. Nuorisopolitiikan 1980-luvun tavoitteet. Nuorisotyö 4, 4-10. Haavio-Mannila, E. 1982. Työn laatu ja työpaikkarakkaudet. Sosiologia 19 (4), 225-236. Aikakauslehdistä merkitään näkyviin vuosikerta (volyymi), mikäli se lehdessä on mainittu, lehden numero ja sivut, joilla artikkeli on. 5.3.5 Sarjajulkaisut Hurme, H. 1978. Life event research. Findings and methodological problems. University of Jyväskylä. Reports from the Department of Psychology 215. Karvonen, J. 1970. Opettajien asenteet, odotukset ja oppimistulokset jatkokoulutuksessa I. Teoreettinen kehys. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen julkaisuja 63. Nummenmaa, T. 1964. The language of the face. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 9. Paikkakuntien, yliopistojen tms. nimiä ei lisätä, mikäli ne selviävät sarjan nimestä. Kehysorganisaatio merkitään ensin (esim. Jyväskylän yliopisto) 5.3.6 Opinnäytteet ja julkaisemattomat tutkimukset Beijer, S. 1969. Huumausaineiden käyttö Vaasan kansalaiskouluissa, oppikouluissa ja ammattikouluissa. Julkaisematon tutkimus. Kivinen, P. 1972. Huumausaineita käyttävien nuorten persoonallisuudenpiirteistä ja sosiaalisista taustatekijöistä, Helsingin yliopisto. Psykologian pro gradu -työ. Olkinuora, H. 1971. Kansa- ja kansalaiskoulun opetussuunnitelmien ja oppikirjojen alkoholi-informaation erittely. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteen lisensiaattityö. 25

26 5.4 Dokumentit ilman henkilötekijää 5.4.1 Valtion virastojen julkaisut Maanomistustilastoa 1. Yhtiöiden ym. suurmaanomistajien maanomistus Suomessa 1. p:nä tammikuuta 1917. Suomen virallinen tilasto XXXIII. Helsinki: Valtioneuvoston kirjapaino. 5.4.2 Pöytäkirjat Jyväskylän yliopiston kasvatus- ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. 1970. Pöytäkirja 25/17.2.1970. 5.4.3 Lait ja asetukset Huumausaineasetus 1972. 161/18.2.1972. Huumausainelaki 1972. 41/21.1.1972. 5.4.4 Julkaisemattomat monisteet Tutkimus Oulun koululaisista ja koululaisten päihteiden käytöstä. Oulun evankelisluterilaiset seurakunnat. Nuorisotoimisto. Moniste. 5.4.5 Raporttisarjat Youth and drugs. Report of a WHO study group. World Health Organization Technical Report Series 516. Geneve. 5.4.6 Arkistolähteet Keski-Suomen Maakuntaliitto ry. Syysmaakuntapäivien pöytäkirja 27.11.1976. Muurame. Keski-Suomen maakuntaliiton arkisto. 5.4.7 Komiteanmietinnöt Perhekasvatustoimikunnan mietintö 1976. Komiteanmietintö 1976: 42. Helsinki: Valtion painatuskeskus. Edellisen merkintätavan sijasta voidaan vaihtoehtoisena menettelynä käyttää Anon-mekintätapaa, esimerkiksi: Anon 1923. Maanomistustilastoa 1. Yhtiöiden ym. suurmaanomistajien maanomistus Suomessa 1. p:nä tammikuuta 1917. Suomen virallinen tilasto XXXIII. Helsinki: Valtioneuvoston kirjapaino.

Anon. 1970. Jyväskylän yliopiston kasvatus- ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pöytäkirja 25/17.2.1970. Anon. 1972a. Huumausainelaki 41/21.1.972. Anon. 1972b. Tutkimus Oulun koululaisista ja koululaisten päihteiden käytöstä. Oulun evankelisluterilaiset seurakunnat. Nuorisotoimisto. Moniste. Anon. 1973. Youth and drugs. Report of a WHO study group. World Health Organization Technical Report Series 516. Genova. Anon. 1976. Perhekasvatustoimikunnan mietintö. Komiteanmietintö 1976: 42. Helsinki: Valtion painatuskeskus. Mikäli dokumentilla ei ole henkilötekijää, merkitään tekijän paikalle Anon. Tällöin julkaisut sijoitetaan ilmestymisjärjestykseen. Samana vuonna ilmestyneet järjestetään aakkosjärjestykseen artikkelin tms. nimikkeen ensimmäisen sanan mukaan. 27 5.5 Abstraktit ja toissijaiset lähteet Kumata, H. 1958. Attitude change and learning as a function of prestige of instructor and mode of presentation. ERIC, ED 014223. Michigan. Newell, N. 1951. Vocabulary as a function of age. American Psychologist 6, 420. Abstract. Raske, T. 1966. Dynamic response of elastic bodies to moving point loads. Dissertation Abstracts, 1967, 27 (2), 709-B. Smithers, E. 1892. Mating behavior. Midland annuals of natural history. Artikkeliin viitattu teoksessa: Gora, N. 1949. Amphibian biology. London: Barker & Smith, 63. 5.6 Kirja-arvostelut Gant, W. 1957. Review of J. T. Singer, Selected works (2nd ed.) Contemporary Psychology 2, 272-273. Vuorinen, R. 1970. Havaitun muistaminen ja muistetun havaitseminen. Psykologia 2, 112-115. Arviointi kirjoituksesta Mikkonen, V. 1969. On the retention of perceptual quantities. Commentationes Humanarum Litterarum 44, 3. Turku: Societes Scientarium Fennica.

28 5.7 Suomentajan merkitseminen Uuden tekijänoikeuslain mukaan julkaisun bibliografisiin tietoihin on sisällytettävä maininta teoksen suomentajasta, jos kysymyksessä on käännös. Lähdeluetteloihin suomentaja merkitään seuraavasti: Piaget, J. & Inhelder, B. 1977. Lapsen psykologia. Suomentaja Mirja Rutanen. Jyväskylä. Gummerus. Jos kyseessä on vuosikymmeniä myöhemmin julkaistu käännös vanhasta teoksesta, mainitaan alkuperäinen julkaisuvuosi kustantajatiedon jälkeen: Kollontai, A. 1982. Suuri rakkaus. Suomentaja Esa Adrian. Jyväskylä: Gummerus (Alkuteos julk. 1923).

6 MALLIESIMERKKEJÄ Perusmerkkilajina käytetään Book Antiqua -merkkiä. Pistekoko PÄÄOTSIKOISSA Alaotsikoissa Muissa otsikoissa ja tekstissä Taulukoissa ja sisennyksissä Alaviitteissä 16 pt 14 pt 12 pt 10,5 pt 10,5 pt Riviväli tekstissä taulukoissa ja sisennyksissä alaviitteissä 1 (14 pt) täsmälleen 11 (12 pt) täsmälleen 11 (12 pt) Sivulle mahtuu 45-46 tekstiriviä. Ylä- ja molemmat reunamarginaalit ovat 3 cm, alamarginaali 2,5 cm. Pääotsikko aloitetaan 9 cm yläreunasta, muut otsikot 3 cm ja sivunumerointi 2 cm yläreunasta. Kappaleet erotetaan toisistaan ensimmäisen rivin 1 cm sisennyksellä. Korostukset tehdään kursiivilla.

7 AINEISTON TOIMITTAMINEN JULKAISUYKSIKKÖÖN Ulkoasuohjeiden mukaiseksi muotoiltu aineisto toimitetaan julkaisuyksikköön joko valmiina PDF-tiedosto(i)na tai post script (ps, prn) tulostustiedostona. Tiedosto voidaan toimittaa sähköpostin liitetiedostona tai levykkeellä tai CDlevylle talletettuna. Aineiston tarkistamista varten mukana tulisi toimittaa myös hyvälaatuinen tuloste. PDF-tiedoston tuottamista varten koneelle täytyy olla asennettuna Adobe Acrobat ohjelmisto. Myös verkosta löytyy erilaisia PDF-tiedostojen tuottamiseen tarkoitettuja sovelluksia, joista luotettavin on Adoben verkkosivuilta löytyvä Create Adobe PDF Online palvelu. PDF-tiedosto voidaan tuottaa esimerkiksi Word-ohjelmistosta monella eri tavalla. Yksinkertaisinta on käyttää joko Wordin Convert to Adobe PDF toimintoa tai tulostaa dokumentti käyttämällä kirjoittimena Adobe PDF kirjoitinta. 7.1 Convert to Adobe PDF Convert to Adobe PDF on toiminto, joka on käytettävissä WS Word- ja muissakin Office-ohjelmissa, mikäli Adobe Acrobat on asennettu koneelle. Ennen kuin dokumentti muunnetaan PDF-tiedostoksi, on syytä käydä tarkistamassa konversiossa käytettävät asetukset. Asetukset löytyvät Wordin Adobe PDF valikon alta, josta valitaan Change Conversion Settings.

31 KUVA 3 Adobe Acrobatin konversioasetusten muuttaminen Avautuvasta valikosta valitaan Settings-välilehdeltä High Quality konversio asetus. Word- ja Bookmarks-välilehdiltä kannattaa ottaa kaikki ruksit pois, ne ovat tässä tapauksessa tarpeettomia ja lisäävät vain konversioon kuluvaa aikaa. Tämän jälkeen klikataan OK ja PDFMaker on valmis käyttöön. KUVA 4 Acrobatin konversioasetukset Kun edellä esitetty asetus on valittu, tuotetaan PDF-tiedosto yksinkertaisesti klikkaamalla Convert to Adobe PDF painiketta.

32 KUVA 5 Convert to Adobe PDF -painike 7.2 Adobe PDF kirjoitin Tulostusvalikosta löytyvä Adobe PDF kirjoitin toimii kuten mikä tahansa kirjoitin, se vain tuottaa paperin sijasta PDF-tiedostoja. Kun dokumenttia ryhdytään tulostamaan PDF-tiedostoksi, valitaan tulostusvalikosta kirjoittimeksi Adobe PDF. KUVA 6 Adobe PDF kirjoittimen valitseminen Tässä yhteydessä on tärkeää huomata, että mikäli Word-dokumenttia luotaessa oletuskirjoittimena on ollut jokin muu kirjoitin kuin Adobe PDF, saattavat dokumenttiin tehdyt asettelut hieman muuttua. Tämän vuoksi olisikin suositeltavaa, että mikäli dokumentti aiotaan tuottaa PDF-tiedostoksi käyttämällä Adobe PDF kirjoitinta, asetettaisiin Adobe PDF oletuskirjoittimeksi jo dokumenttia editoitaessa. Joka tapauksessa dokumentti olisi syytä käydä vielä pintapuolisesti läpi kirjoittimen valinnan jälkeen ennen tulostamista.

Ennen dokumentin tulostamista, on syytä vielä käydä tarkistamassa kirjoittimen ominaisuuksista, että sillä on Adobe PDF Settings välilehdellä määritelty konversioasetuksiin jälleen sama High Quality asetus. Samalla kannattaa ottaa myös ruksi pois kohdasta Do not send fonts to Adobe PDF. Tämän valinnan poistamisella varmistetaan se, että dokumentissa käytetyt fontit seuraavat myös syntyvään PDF-tiedostoon. Tämän jälkeen tiedosto on valmis tulostettavaksi. 33 KUVA 7 Adobe PDF kirjoittimen asetukset Tässä on esitetty PDF-tiedoston tuottaminen Word-ohjelmasta. Periaatteessa PDF:n tekeminen onnistuu lähes samalla tavalla myös muista tekstinkäsittelyja taitto-ohjelmista. Tarkempia tietoja muista ohjelmistoista saa julkaisuyksiköstä. 7.3 Tulosta tiedostoon, Post Script tiedoston luominen Edellisessä luvussa on esitetty, kuinka tuotetaan valmis PDF-tiedosto Adobe Acrobat ohjelmiston avulla. Mikäli Adobe Acrobat ohjelmistoa ei ole käytettävissä, toimitetaan julkaisuyksikköön Post Script tulostustiedosto. Tulostustiedoston tuottaminen on hyvin yksinkertaista. Kuten jo tiedostotyypistä käy ilmi, on ky-

34 seessä tiedosto, joka tuotetaan tulostamalla dokumentti tiedostoon. Esimerkiksi Word-dokumentti tulostetaan tiedostoon helposti, vain laittamalla tulostusvälilehdellä ruksi ruutuun Tulosta tiedostoon. Post Script tulostustiedostoa ei voi tuottaa millä tahansa kirjoittimella. Tarkoitukseen soveltuvat ainoastaan ns. Post Script kirjoitinohjainta käyttävät kirjoittimet. Tällaisen kirjoittimen tunnistaa yleensä siitä, että kirjoittimen nimessä on maininta Post Script tai kirjaimet PS. Käytettyjä Post Script kirjoittimia ovat esimerkiksi HP Laser Jet 5/M Post Script, Xeroxin Document Center PS ja Docutech kirjoittimet. Lähes kaikilta tulostinvalmistajilta löytyy myös post script kirjoitinohjaimia. Sopivan kirjoitinohjaimen voi myös ladata helposti verkosta esimerkiksi Adoben (www.adobe.com), Xeroxin (www.xerox.com), tai HP:n (www.hp.com) sivulta. Kun tarkoitukseen sopiva kirjoitin on käytössä ja valittuna, tuotetaan Post Script tiedosto helposti laittamalla ruksi ruutuun Tulosta tiedostoon ja klikkaamalla OK. KUVA 8 Tulosta tiedostoon Syntynyt prn (ps)-tiedosto toimitetaan julkaisuyksikköön joko sähköpostin liitteenä tai levykkeellä. Julkaisuyksikössä tästä tiedostosta tuotetaan edelleen PDF-tiedosto. Mikäli dokumentti on jaettu useaksi eri tiedostoksi, suoritetaan edellä esitetyt toimenpiteet kaikille tiedostoille ja tiedostot toimitetaan julkaisuyksikköön, jossa ne kootaan yhdeksi julkaisuksi. Julkaisuyksikössä kirjaan lisätään

nimiösivut sekä julkaisuluettelo ja näin kirja on valmis toimitettavaksi painoon vedosta varten. 35 7.4 Vedosliikenne ja korjaukset Yliopistosarjoissa julkaistavista teoksista otetaan aina vedos ennen varsinaista kirjan painatusta. Vedos pyritään tekemään painovalmiista tiedostosta kirjan lopulliseen kokoon ja ulkoasuun. Vedos tarkistetaan sekä julkaisuyksikössä että väittelijän toimesta. Mikäli väittelijä ei pysty tulostettua vedosta tarkistamaan, hoidetaan vedosliikenne PDF-tiedostoina. Vedoksen tarkistamisen jälkeen julkaisuun on vielä mahdollista tehdä pieniä muutoksia ja korjauksia. Korjaukset pyritään tekemään siten, että ne vaikuttavat vain yhden sivun taittoon. Näin korjaukset voidaan tehdä joko suoraan PDF-tiedostoon tai korvaamalla PDF-tiedoston yksi sivu uudella. Korjattavien sivujen määrä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä, jotta painoon voidaan toimittaa lopullista painatusta varten vain korjausta vaativat sivut. Mikäli korjattavia sivuja kertyy yli kymmenen, tulostetaan painoon koko julkaisu uudestaan. Korjauksista sovitaan yhdessä julkaisusihteerin kanssa. Korjaukset tehdään joko julkaisuyksikössä tai väittelijän toimesta, jolloin korjauksia sisältävät sivut toimitetaan julkaisuyksikköön samalla tavalla kuin varsinainen julkaisukin PDF- tai tulostustiedostoina. 7.5 Väitöskirjaan sisältyvien artikkeleiden toimittaminen julkaisuyksikköön Mikäli väitöskirja koostuu yhteenveto-osasta ja aikaisemmin julkaisutuista tai julkaistavaksi hyväksytyistä artikkeleista, toimitetaan kirjan yhteenveto-osa ja vielä julkaisemattomat artikkelit edellä esitetyn ohjeen mukaisesti taitettuina julkaisuyksikköön. Jo julkaistut artikkelit pyritään saamaan julkaisuyksikköön mahdollisimman aikaisessa vaiheessa paperioriginaalien skannausta varten. Mikäli artikkeleista on saatavilla valmiit PDF-tiedostot, käytetään niitä paperioriginaalien sijasta. Väittelijän kannattaa kysyä artikkeleiden PDF-tiedostoja suoraan artikkelin julkaisseelta lehdeltä tai kustantajalta. Jo julkaistujen artikkelien uudelleen painatusta varten tarvitaan artikkelin julkaisseen kustantajan lupa. Yleensä kustantajat antavat painatusluvan kun kyseessä on väitöskirjatyö. Tieto uudelleenpainatuksen luvasta merkitään näkyviin artikkelin otsikkosivulle muodossa: Reprinted with kind permission by Artikkelien otsikkosivut tekee väittelijä. Otsikkosivut noudattavat muotoa, jossa artikkelin numero merkitään roomalaisin numeroin I, II, III 9 cm sivun yläreunasta keskitettynä ja lihavoidulla BookAntiqua fontilla kokoa 16 pt.

36 Artikkelin numeron jälkeen jätetään kaksi tyhjää riviväliä (fonttikoko 12) ja kirjoitetaan artikkelin otsikko lihavoiduilla isoilla kirjaimilla fonttikoolla 14 pt keskitettynä. Otsikon jälkeen jätetään neljä tyhjää riviväliä ja merkitään by ja kahden tyhjän rivivälin jälkeen artikkelin tekijät sekä vuosiluku, jolloin artikkeli on julkaistu. Tekijöiden jälkeen jätetään yksi tyhjä riviväli ja merkitään artikkelin bibliografiset tiedot; kausijulkaisun nimi, numero ja sivut. Alimmaksi merkitään tieto artikkelin uudelleenjulkaisuluvasta sekä copyright merkintä, mikäli halutaan. Tekijä-, julkaisu- ja lupatiedot kirjoitetaan fonttikoolla 12 pt. Ensimmäisen artikkelin otsikkosivulle merkitään edellisten tietojen lisäksi pääotsikko ORIGINAL PAPERS (ARTICLES). Tämä otsikko sijoitetaan kaksi riviväliä artikkelin numeron yläpuolelle. Teksti kirjoitetaan isoilla kirjaimilla vahvennettuna fonttikoolla 16 pt. Tämän ohjeen seuraavalle sivulle on tehty esimerkki artikkelin otsikkosivusta.

ORIGINAL PAPERS I THIS IS AN EXAMPLE OF AN ARTICLE TITLE PAGE by Pekka Olsbo & Marja-Leena Tynkkynen 2003 Journal of Jyväskylä University Library 1, 1-39 Reproduced with kind permission by Jyväskylä University.

8 YHTEYSTIETOJA 8.1 Julkaisuyksikkö Jyväskylän yliopiston kirjasto Seminaarinkatu 15 (B), PL 35 40014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Puh. (014) 260 3487 Fax (014) 260 3471 Julkaisuyksikön esimies Julkaisukoordinaattori Pekka Olsbo Puh. (014) 260 3388, GSM 050 581 83 55 Sähköposti: pekka.olsbo@library.jyu.fi Yliopistosarjojen toimitus Marja-Leena Tynkkynen Puh. (014) 260 3486 Sähköposti: marjaleena.tynkkynen@library.jyu.fi Pekka Olsbo Puh. (014) 260 3388, GSM 050 581 83 55 Sähköposti: pekka.olsbo@library.jyu.fi Tekstinkäsittely ja taitto Marja-Leena Tynkkynen puh. (014) 260 3486 Sähköposti: marjaleena.tynkkynen@library.jyu.fi Pekka Olsbo Puh. (014) 260 3388, GSM 050 581 83 55 Sähköposti: pekka.olsbo@library.jyu.fi

Julkaisujen myynti Tilaukset Seija Kallimo Puh. (014) 260 3487 Fax (014) 260 3471 Sähköposti: seija.kallimo@library.jyu.fi tai myynti@library.jyu.fi http://julkaisut.jyu.fi Kirjavitriini Puh. (014) 260 3453 Sähköposti: kirjavitriini@library.jyu.fi 8.2 Tietopalvelu Mirja Laitinen Tietopalvelupäällikkö Puh: 014 260 3384 Email: mirja.laitinen@library.jyu.fi 8.3 Yliopiston rehtorin sihteeri Jyväskylän yliopisto Seminaarinkatu 32, PL 35 40014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Puh. (014) 260 1006 Fax (014) 260 1011 8.4 Yliopistopaino Cygnaeuksenkatu 3, PL 35 40014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Puh. (014) 260 1145 Väitöskirjojen jakelu ja tekijänkappaleet Veli-Matti Kalavainen Puh. (014) 260 1143, GSM 050 581 83 60 Sähköposti: vkalavai@admiral.jyu.fi 8.5 Yliopistosarjojen tieteelliset toimittajat 8.5.1 Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research Maritta Hännikäinen, Varhaiskasvatuksen laitos (Education) puh. (014) 260 1757 Sähköposti: hannikai@edu.jyu.fi