Suomalainen maaseututaajama muutospaineessa Suomalainen maaseututaajama 2010-luvulla tutkimushankkeen loppuraportti TkT Eeva Aarrevaara 1
Miten tutkimus rakentui Rahoittaja MMM / Maatilatalouden kehittämisrahasto 2013-2015 Partnerit Lahden ammattikorkeakoulu (koordinaattori), Aalto yliopisto ja Oulun yliopisto Ohjausryhmä kokoontui säännöllisesti hankkeen aikana Keskustelut kohdevalinnoista suhteessa aiempaan tutkimushankkeeseen Mitä maaseututaajamissa on tapahtunut viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana? Mihin ollaan menossa? 2
3
Emilia Rönkkö Maaseudun kirkonkylien ja kulttuuriympäristöjen muutos 1970-luvun lopulta 2010-luvulle Mittakaava muuttui 1960-70- lukujen kaavoituksen seurauksena monissa taajamissa ja keskeistä oli kasvun suhteen ylimitoitettujen kaavojen laatiminen. Tieverkon muutokset olivat myös tyypillisiä liikennemäärien kasvusta johtuen. Samalla ne muuttivat taajamien rakennetta merkittävästi. maaseututaajamiin on muodostunut pysyvän keskeneräisyyden paradoksi, mikä haastaa pohtimaan millaisia eväitä maaseututaajamien kehittämiseen olisi löydettävä jatkossa. 4
5
Kohdetaajamien väestökehitys 6 Yleinen trendi näyttää olleen, että taajamien väkiluku oli vuonna 1970 suhteellisen alhainen erityisesti suhteessa koko kunnan väkilukuun. Vuoteen 1980 mennessä kaikkien taajamien väkiluku kasvoi merkittävästi, Kaustisilla jopa hämmästyttävän paljon eli väestö taajamassa lähes kolminkertaistui. Seuraavien vuosikymmenien aikana taajamien väkiluku joko pysyi suurin piirtein samana tai hieman vähentyi. (Tilastokeskus 2015.)
Emilia Rönkkö Maaseututaajamien tutkimusmetodiikasta --- ympäristölliset analyysimenetelmät ovat kehittyneet ja muuttuneet 1970- luvun tilastollisesta ja kvalitatiivisesta näkökulmasta kohti maisemaa ja miljöötä enemmän huomioivia menetelmiä 1980-90-luvuilla alkoi olla tyypillistä, että maaseutualueiden kuvauksessa siirryttiin holistisempaan kuvaustapaan ja pyrittiin määrittämään paikkojen ominaispiirteitä ja miljöökuvaa Persoonallisten merkitysten liittyminen paikkoihin---- --- muutos asiantuntijakeskeisyydestä asukaskeskeisyyden korostamiseen 7
Asiantuntijakirjoitukset Heikki Kukkonen Suomalaisen maaseututaajaman keskeisiä muutosvaiheista 1970-luvun lopulta nykypäivään Maaseututaajamat ovat vuoroin kukoistaneet ja vuoroin taantuneet tai jopa näivettyneet. Tiestön ja taajaman keskipisteen muutokset ovat olleet keskeisiä voimia näissä prosesseissa. 8
Asiantuntijakirjoitukset Liisa Tarjanne Ympäristöhallinnon ja lainsäädännön muutos maaseututaajamien kannalta Lainsäädännön näkökulmasta maaseutu nähtiin pitkään toisarvoisena suhteessa kaupunkialueisiin Paikallista asiantuntemusta suunnitteluun ei juuri ollut maaseudulla, vaan suunnittelu oli valtion ohjaamaa 1970-luvulla herättiin vaatimaan muutosta käytäntöihin. Maaseudun rakennuskulttuuripäivät vuonna 1977, jolloin koottiin keskeisiä kehittämistarpeita yhteen. Kulttuuriympäristöasioiden profiili nousi1 990-luvulla mm. kulttuuriympäristöohjelmien avulla. 9
Keskeisen haasteen muodostavat vähenevät resurssit aluehallinnossa. Riittääkö asiantuntemus jatkossa eri tasoilla vaativiin suunnitteluhaasteisiin? 10
Asiantuntijakirjoitukset Teppo Korhonen Maaseututaajamien rakennettu ympäristö tutkimuskohteena - kansatieteellinen näkökulma Perinteinen tutkimus keskittynyt maaseutukylien, pihapiirien ja rakennustyyppien tasoille. Miten perinteinen maaseutuyhteiskunta on muuttunut ja miten se näkyy vanhojen rakennettujen kyläympäristöjen fyysisen ja sosiaalisen ympäristön muutoksessa. Kirsti Kovanen Maaseututaajamien kulttuuriympäristön arvot ja säilymisen haasteet Ensimmäiset maaseututaajamien suppeat kulttuuriympäristöinventoinnit käynnistyivät 1970- luvulla. Pienten taajamien kaavoissa rakennusten ja ympäristöjen suojelu on ollut harvinaista 2000- luvulle saakka. Lisää tietoa, lisää arvostusta. 11
Asiantuntijakirjoitukset Sirkku Huisko ja Merja Vikman- Kanerva Maaseututaajamat osana maakunnan yhdyskuntarakennetta Kulttuuriympäristöt ja niihin liittyvät elinkeinot voivat tarjota useille maaseututaajamille kehitettäviä vahvuuksia. Maaseututaajamat voivat kuitenkin tarjota vaihtoehtoja tulevaisuuden asumiseen ja on tarpeen huolehtia niistä edelleen.. Kangasniemen näkymiä 12
Asiantuntijakirjoitukset Ulla-Maija Upola Aluearkkitehdin tehtäväkenttä maaseutukunnissa Tehtäväkenttä ulottuu kuntien strategisesta suunnittelusta detaljitason suunnittelutehtäviin. Kaavoituksen ja rakentamisen ohjaus edellyttää asiantuntemusta, yhteistyötä sekä positiivista vuorovaikutusta eri intressiryhmien kanssa, olivat ne sitten viranomaisia, maanomistajia tai asukkaita 13
Helka-Liisa Hentilä Maaseututaajama yhdyskuntasuunnittelun koulutuksen ja tutkimuksen kohteena Millainen on ollut Oulun yliopiston arkkitehtiosaston merkitys ja rooli maaseudun suunnittelussa ja tutkimuksessa. Osasto aloitti vuonna 1959 keskittyminen ensin kaupunkimaisiin yhdyskuntiin. 1970-80-luvuilta alkaen maaseutuun kohdistuvia di-töitä ja tutkimushankkeita Kuntasuunnittelun kurssi keskeisenä opetuksen välineenä Vuorovaikutus asukkaiden kanssa kohdekunnissa tärkeää Painopiste on vaihtunut vuosien kuluessa kasvun sijoittamisesta taantuvan muutoksen hallintaan. Resurssien väheneminen asettaa haasteita maaseututaajamien muutosten hallinnalle ja siihen sopivien menetelmien löytämiselle. 14
Kristiina Soini-Salomaa Pienen maaseututaajaman ja kunnan tulevaisuusvisiot esimerkki Multialta Keskeistä tulevaisuusorientoituneessa työskentelyssä on ottaa aktiivinen rooli ja alkaa toimia toivotun tulevaisuuden suuntaisesti. Tulevaisuuden muutoksiin on suhtauduttava ennakoivasti eli proaktiivisesti valmistautuen. Tärkeää löytää riittävä yhteisymmärrys kunnan kehittämisestä pienen väestöpohjan lähtökohdista Kunnan keskeiseksi vahvuudeksi määriteltiin Multia elää metsästä Toisena vahvuutena laaja erämaaluonto, metsästys, kalastus sekä matkailun kehittämiseen liittyvä potentiaali. Erilaiset reitistöt ja niihin liittyvät palvelut voivat olla tulevaisuuden vetovoimatekijöitä, samoin kulttuuriympäristöihin liittyvien tarinoiden tallentaminen ja hyödyntäminen 15
16
Eeva Aarrevaara Lähtökohtia maaseututaajamien tulevaisuuden tarkastelulle Maaseututaajamat keskeisessä asemassa maaseutualueiden tulevaisuutta tarkasteltaessa. Kuntaliitokset muuttavat taajamien asemaa - palvelujen saatavuus ja saavutettavuus tulevat haasteellisemmiksi. Rakenteellisten muutosten maaseutuvaikutuksia analysoitava jatkossa. Digitaaliset palvelut ja paremmat tietoliikenneyhteydet tulevaisuuden mahdollisuuksia. Yhdistettävä kansalaisten voimavaroja ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä entisestään - kansalaisyhteiskunta Uusiutuvan energian käyttö ja biotalous: edistää työllisyyttä, parantaa liikenneverkkoa ja lisätä maaseudun resurssiviisasta toimintaa. Ekosysteemipalvelut matkailu ja virkistys Kulttuuri- ja luonnonympäristöt paikkakunnan identiteetti 17
Hankkeen ohjausryhmä Berg Harry ympäristöneuvos, puheenjohtaja Hentilä Helka-Liisa professori Rönkkö Emilia TkT Huisko Sirkku kehityspäällikkö Korhonen Teppo FT Kovanen Kirsti arkkitehti Rautamäki Maija professori Aarrevaara Eeva yliopettaja, projektipäällikkö Kukkonen Heikki dosentti Seppänen Raija yliarkkitehti Tarjanne Liisa TkL Upola Ulla-Maija aluearkkitehti Sihteereinä ovat toimineet Tarja Palvi ja Ulla Saarela / LAMK Oy 18
Kiitokset hankkeen partnereille, projekthenkilöstölle, ohjausryhmän jäsenille sekä kuntien edustajille! 19