Mustasaaren kunnan vanhustenhuollon kattavana tavoitteena on tarjota ikääntyneille turvaa ja elämänlaatua.

Alkusanat Strategian aikajänteen ulottuessa aina vuoteen 2014 saakka on sen laadinnassa otettava huomioon monia seikkoja. Lisäksi on tiedostettava, että nämä seikat saattavat ulkoisten olosuhteiden vuoksi myös muuttua. Tällaisena ulkoisena olosuhteena voidaan pitää nyt hallituksessa valmisteilla olevaa kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Uudistuksen vaikutuksia on tällä hetkellä vielä mahdoton arvioida, ja sen vuoksi onkin tärkeää korostaa, että vanhuspoliittisen strategian Turvaa ja laatua ikääntyneiden elämään suunnittelun lähtökohtana on ollut tämän päivän Mustasaari ja tällä hetkellä tiedossa olevat asiat. Strategian ehdotukset perustuvat pitkälti perusolettamukseen, että ikääntyneille suunnatut palvelut tuotetaan edelleenkin kunnassa. Tällä ei kuitenkaan pyritä ottamaan kantaa siihen, kenen nämä palvelut pitäisi tuottaa vaan pikemminkin selvittämään palveluntarve ja tarvittavat henkilöstöresurssit jatkossa. Missä ja miten palvelut tuotetaan riippuu poliittisesta päätöksenteosta ja seudun palvelumarkkinoiden kehityksestä. Ratkaiseva tekijä palvelutuotannon järjestämisessä on kunnan talouden kehitys. Mustasaaren verotulojen kehitys on tällä hetkellä hieman maamme keskiarvoa parempi. (Liitteenä 8 on sisäasiainministeriön ennuste Mustasaaren talouden kehityksestä vuoteen 2007.) Tämän myönteisen kehityksen jatkuminen riippuu myös kunnan muuttoliikkeestä. Liitteenä 9 on selvitys Mustasaaren tulo- ja lähtömuutosta. Palvelutuotantoon jatkossa vaikuttava tekijä on myös eläkeläisten tulokehitys. Kunta tuottaa tällä hetkellä hoito- ja hoivapalveluja ikääntyneille, joiden eläkkeet ovat yleensä pieniä, joten eläketasoon perustuva maksujärjestelmä on heille edullinen. Tiedetään kuitenkin, että tulevien eläkeläisten talous on parempi (liite 10), joten onkin syytä pohtia, kääntyvätkö he hanakammin yksityisten palvelutuottajien puoleen ja missä määrin tämä on otettava huomioon kunnallisten palvelujen suunnittelussa. Suomessa on vuodesta 2004 ollut käytössä lakisääteinen järjestelmä palveluseteleiden käytöstä hoito- ja hoivapalveluissa. Palveluseteleiden käyttöönotto kunnassa voisikin täydentää kunnan muita palveluja. Palvelutuotannon ulkoistaminen vaatii kuitenkin aivan uudenlaista tapaa johtaa kunnan toimintaa ja edellyttää uudenlaista tietoa esimerkiksi kilpailuttamisesta ja valvonnasta. Palvelujen tarjoaminen ikääntyneille riippuu siis monista eri tekijöistä, jotka voivat myös muuttua äkillisesti. Vanhuspoliittista strategiaa on sen vuoksi seurattava vuosittain, jotta palvelutuotanto ja palvelujen tarjonta vastaavat todellista tarvetta. Samoin on tärkeää, että ikääntyneille suunnattuja palveluja suunniteltaessa asiakas on keskeisessä asemassa niin että suunnittelun lähtökohtana on asiakkaat ja heidän tarpeensa. Kunnan onkin pyrittävä helpottamaan ikääntyneille palveluja tuottavien kunnan toimialojen välistä yhteistyötä sekä eri tavoin tuettava yksityisiä palveluntuottajia, jotta asiakkaiden oikeus palveluihin ja valinnanvapaus turvataan myös jatkossa. Myös naapurikuntien kanssa tehtävän palvelutuotantoyhteistyön lisäämismahdollisuuksia on tutkittava jatkuvasti. Näin tehdäänkin jo keväällä 2006 valmistuvan Vaasanseudun palvelustrategian yhteydessä. I

Tiivistelmä Kunnan pyrkiessä luomaan ikääntyneille hyvän elämän edellytykset on tärkeää, että visioissa ja strategioissa otetaan huomioon myös vastaiset tarpeet. Käsillä oleva vanhuspoliittinen strategia ulottuu vuodesta 2004 vuoteen 2014, mutta tarkastelun aikajänne jatkuu aina vuoteen 2030 asti. Kunnan vanhuspolitiikka pohjaa vahvistettuihin valtakunnallisiin ja kansainvälisiin vanhuspoliittisiin ohjelmiin. Suomessa tärkeimpänä tavoitteena pidetään hyvinvoinnin ja elämänlaadun turvaamista sekä ikääntyneiden mahdollisuuksia selviytyä omin avuin. Tärkeitä vanhuspolitiikan alueita ovat myös mahdollisuudet sosiaaliseen toimintaan ja integraatioon sekä sukupolvien väliseen vuorovaikutukseen. Keskeisin tavoite on kuitenkin, että mahdollisimman moni ikääntynyt voi asua itsenäisesti omassa kodissaan mahdollisimman kauan. Tavoitteeseen päästään ennen kaikkea ylläpitämällä ikääntyneiden toimintakykyä, tarjoamalla heille joustavaa terveydenhuoltoa sekä huolehtimalla kotihoidon ja erilaisten tukipalvelujen saatavuudesta. Tärkeänä pidetään myös ikääntyneitä kotona hoitavien omaisten tukemista. Ikääntyneiden ja heidän yksityisyytensä kunnioittaminen on tärkeä osa ikäihmisten hoitoa ja hoivaa. Vanhuspalveluyksikköjen edustajien kanssa käydyissä keskusteluissa korostettiin, että kunnioittamisessa on kyse paitsi henkilökunnan asenteesta myös siitä, että kunta valinnoillaan, priorisoinneillaan ja kehittämisvaihtoehdoillaan osoittaa kunnioittavansa ikääntyneitä esimerkiksi lisäämällä henkilöstöresursseja sekä luomalla asuinympäristöjä, jotka kunnioittavat yksittäistä ihmistä ja vaalivat hänen yksityisyyttään. Yksi tärkeimmistä vanhuspoliittisen strategian laadintaan liittyvistä kysymyksistä on ollut avun ja hoidon tarve tulevaisuudessa. Tätä on selvitetty muun muassa väestöennustein. Helsingin kaupungin erikoistutkija Markku Lankinen toteaa Mustasaaren kunnasta laatimassaan väestöennusteessa, että 15 vuoden päästä ikääntyneiden osuus on noussut 60 % nykyisestä, jolloin 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus kunnan väestöstä olisi miltei 22 %. Hoidon ja hoivan tarve kasvaa kuitenkin erityisesti 85-vuotiailla ja sitä iäkkäämmillä, sillä tämän ryhmän ennustetaan yli kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Tulevaa hoidontarvetta arvioitaessa on väestökehityksen lisäksi otettava huomioon myös muutokset ikääntyneiden terveydentilassa, toimintakyvyssä ja elintavoissa. Ennusteiden mukaan nuorten eläkeläisten terveys paranee kun taas koko ikääntyneiden ryhmän terveydentilaa on vaikeampi ennustaa. Myös joidenkin sairausryhmien ennustettu kasvu on otettava huomioon arvioinneissa. Vanhustenhuollon tärkeimpiä tavoitteita sekä valtakunnallisesti että Mustasaaren kunnassa on, että 90 % kunnan 75- vuotiaista voi asua itsenäisesti omassa kodissaan. Vuonna 2002 omassa kodissaan asui 89 % kunnan 75 vuotta täyttäneistä. Kotona asumista on tuettava toimivilla kotipalveluilla ja kotisairaanhoidolla. Kotihoidon peittävyydestä annettujen valtakunnallisten suositusten mukaan kotihoitoa tulisi voida tarjota vähintään 25 %:lle kunnan kaikista 75 II

vuotta täyttäneistä. Mustasaaressa vastaava luku oli 15,7 % vuonna 2002. 75 vuotta täyttäneiden kuntalaisten saamien palvelujen tason korottaminen vähimmäissuositusta vastaavaksi edellyttäisi henkilöstövahvuuden huomattavaa lisäystä vuoteen 2014 mennessä. Jotta ikääntyneen palvelu- ja laitosasumiseen siirtymistä voidaan lykätä mahdollisemman myöhään, kunnan on panostettava avopalveluihin. Avopalvelujen tärkeänä osana on ehkäisevä toiminta, johon voi kuulua etsivää toimintaa sekä ikääntyneitä informoivia, aktivoivia ja kuntouttavia toimintoja. Mustasaaressa toimii jo vanhusneuvoja, jonka tehtäviin kuuluu dementianeuvonta ja ehkäisevä työ, mutta tavoitteena on muodostaa tiimi, jolloin vanhuksille suunnattuja neuvontapalveluja voitaisiin lisätä ja kehittää. Ehkäisevä toiminta ei kuitenkaan saa rajoittua pelkästään sosiaali- terveydenhuoltoon vaan kunnan kaikissa toiminnoissa on pyrittävä ottamaan huomioon ikääntyneiden tarpeet ja varaamaan tähän voimavaroja. Muun muassa asuinympäristöt, joukkoliikenne ja erilaiset palvelut voidaan suunnitella ikääntyneiden tarpeiden mukaan ja ikääntyneille voidaan tarjota mielekästä ja monipuolista viriketoimintaa kunnan kaikilla osa-alueilla. Laitos- ja palveluasuntopaikkojen peittävyyden olisi valtakunnallisten suositusten mukaan oltava 8 12 % ikääntyneiden kaikista asumismuodoista. Mustasaaressa suositus ylittyy, ja pelkästään väestöennusteiden perusteella paikkamäärä riittäisikin aina vuoteen 2014 asti. Koska eräiden sairausryhmien odotetaan kuitenkin kasvavan, paikkamäärää olisi jonkin verran lisättävä. Lyhytaikais- ja sijaishoitoa varten tarkoitettuja paikkoja olisi myös saatava lisää. Pystyäkseen tarjoamaan hyvää ja laadukasta vanhustenhuoltoa kunnalla on oltava käytössään asiakkaisiin ja heidän hoidontarpeeseensa nähden riittävästi kotihoidon, palveluasumisen ja laitoshoidon henkilökuntaa. Valtakunnallisten suositusten mukainen henkilöstömitoitus laitoshoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa on 0,80 hoitajaa/asiakas. Tällä hetkellä Mustasaaren keskiarvo on 0,66 hoitajaa/asiakas, eli mitoitus on hieman keskinkertaista parempi. Laadukkaan hoidon turvaamiseen liittyy paitsi asiakkaiden tarpeiden ja toivomusten täyttäminen myös henkilökunnan koulutus ja ihmiskäsitys, henkilökunnan kohtaaminen sekä työkäytännöt. Vain taitava ja työhönsä sitoutunut henkilökunta, joka voi hyvin ja jolla on halua kehittää osaamistaan, pystyy antamaan hyvää hoitoa ja palvelua. Hyvä hoito edellyttää myös, että saatavilla on henkilökuntaa. Vuoteen 2014 mennessä suuri osa vanhustenhuollon nykyisestä henkilökunnasta on jäänyt eläkkeelle. Jo nyt on havaittavissa ongelmia löytää henkilökuntaa lyhytaikaisiin työsuhteisiin, ja sen vuoksi onkin tärkeää panostaa henkilökuntaan ja eri tavoin pyrkiä luomaan vanhustenhuollon työpaikoista mahdollisimman houkuttelevia. Kunnan vanhustenhuollon laatu voidaan säilyttää ja sitä voidaan kehittää vain vanhustenhuollon jatkuvalla seurannalla ja arvioinnilla. Sosiaalikeskus on vuonna 2003 ottanut käyttöön uuden arviointijärjestelmän, joka mahdollistaa sekä palvelujen saajille että henkilökunnalle tehtävät nopeat ja säännölliset kyselyt. Tuloksia voidaan käyttää muun muassa kehittämistyön pohjana. Tällä tavoin myös kuntalaiset voivat osallistua palvelujen suunnitteluun ja arviointiin. III

Mustasaaren kunnan vanhustenhuollon kattavana tavoitteena on tarjota ikääntyneille turvaa ja elämänlaatua. Mustasaaren kunnan vanhustenhuollon tärkeimmät osatavoitteet vuosina 2004 2014: Panostetaan avopalveluihin ja ehkäisevään, etsivään, aktivoivaan ja kuntouttavaan työhön niin että vähintään 90 %:lla yli 75-vuotiaista on mahdollisuus asua itsenäisesti omassa kodissaan tavallisessa asunnossa ja viettää aktiivista elämää. 75 vuotta täyttäneistä 3 5 %:lla on mahdollisuus asua palveluasunnossa ja 5 7 %:lla vanhainkodissa tai muussa laitoksessa sen jälkeen, kun kotona asuminen ei enää onnistu. Hoito on laadukasta. Palkataan osaavaa ja pätevää henkilökuntaa. Parannetaan kuntalaisille suunnattua informaatiota vanhustenhuollosta. IV

Sisällys Kuvio- ja taulukkoluettelo VI Käsitteiden selitykset VII 1. Johdanto 1 2. Vanhustenhuollon periaatteet ja linjaukset 3 3. Mustasaaren kunnan ikärakenne 2002 2030 5 3.1. Mustasaaren kunnan väestöennuste 5 3.2. Kunnan osa-alueiden väestöennusteet 7 3.3. Huoltosuhde ja vanhushuoltosuhde 9 4. Ikääntyneiden palvelut ja asuminen 11 4.1 Avopalvelut 12 4.1.1 Palveluasuminen 13 4.1.2 Ehkäisevä sosiaali- ja terveydenhuolto 14 4.1.3 Kunnan muiden toimialojen ehkäisevä työ 15 4.1.4 Seurakuntien ja kolmannen sektorin ehkäisevä toiminta 16 4.1.5 Kotihoito 17 4.1.6 Omaishoidon tuki 20 4.2 Avopalvelujen mitoitus 21 4.3 Tehostettu palveluasuminen ja laitoshoito 23 4.3.1 Tehostettu palveluasuminen 23 4.3.2 Laitoshoito 24 4.4 Tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon mitoitus 25 4.5 Ikääntyneiden tavallisimmat sairausryhmät ja niiden vaikutus laitoshoitopaikkojen tarpeeseen 27 4.5.1 Masennus 27 4.5.2 Dementia 28 4.5.3 Reisiluun kaulan osteoporoottiset murtumat ja selkänikamien luhistumat 30 4.5.4 Diabetes 30 4.5.5 Krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus 30 5. Ikääntyneiden toimintakyky 32 5.1 RAVA-mittaukset 32 5.2 Hoitoisuus 34 6. Henkilökunta 36 6.1 Kotihoidon henkilöstömitoitus 36 6.2 Laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoitus 37 6.3 Ammatillinen kehittäminen 40 6.4 Rekrytointistrategia 41 7. Palvelujen laatu 42 7.1 Hyvä kotihoito 44 7.2 Hyvä laitoshoito 45 7.3 Hyvää palvelu-, ryhmäkoti- ja dementia-asumista 45 7.4 Seuranta ja arviointi 46 7.5 Palvelukatsaus ja informaatiota 47 V

8. Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset 48 8.1 Avopalvelujen etusijaistaminen 48 8.1.1 Ehkäisevä työ 48 8.1.2 Omaishoito 49 8.1.3 Kotihoito 50 8.2 Kunnan 75 vuotta täyttäneistä 3 5 %:lle voitava tarjota palveluasumispaikka ja 5 7 %:lle laitoshoitopaikka 50 8.3 Hyvää ja laadukasta hoitoa 51 8.4 Osaavan ja pätevän henkilökunnan rekrytointi 52 8.5 Ikääntyneiden hoidosta ja palveluista kuntalaisille annettavan informaation parantaminen 52 8.6 Vanhuspoliittisen strategian seuranta 52 Lähteet Liitteet VI

Kuvio- ja taulukkoluettelo Kuviot Kuvio 1. Eri ikäryhmien arvioitu kasvu 2002 2030 s. 6 Kuvio 2. 75 vuotta täyttäneiden mustasaarelaisten väestöennuste 2002 2030 s. 8 Kuvio 3. Mustasaaren huoltosuhde 2002 2030 s. 9 Kuvio 4. Mustasaaren vanhushuoltosuhde 2002 2030 s. 10 Kuvio 5. Palvelupyramidi ikääntyneille tarjolla olevista palveluista Mustasaaressa s. 11 Kuvio 6. Ennuste dementoituneiden lukumäärästä Mustasaaressa 2002 2030 s. 29 Kuvio 7. Hoitopaikkojen tarpeen kasvu 2010 2030 verrattuna vuoteen 2002 (lukumäärä) s. 31 Kuvio 8. Vanhustenhuollon RAVA-keskiarvo Mustasaaressa 2000 ja 2002 s. 33 Kuvio 9. Vanhustenhuollon hoitoisuuden keskiarvo Mustasaaressa 2000 ja 2002 s. 34 Kuvio 10. RAVA- ja hoitoisuuskeskiarvojen vertailu Mustasaaren vanhustenhuollossa 2000 ja 2002 s. 35 Taulukot Taulukko 1. Väestöennuste: 65 vuotta täyttäneet, 75 vuotta täyttäneet ja 85 vuotta täyttäneet (lukumäärä ja prosentuaalinen osuus) s. 5 Taulukko 2. Mustasaaren kunnan oma palvelutoiminta ja ikääntyneiden asuminen 2002 s. 12 Taulukko 3. Omaishoitajien keskimääräinen tuki 15 kunnassa Pohjanmaalla (2001) s. 21 Taulukko 4. 65 74-vuotiaiden palvelujen tarpeen kasvu 2,5 %:n peittävyydellä s. 22 Taulukko 5. Kotihoitopalvelujen lisäystarve 75 vuotta täyttäneiden ryhmässä 25, 30 ja 40 %:n peittävyydellä s. 22 Taulukko 6. Laitoshoitoa ja tehostettua palveluasumista tarjoavat hoitopaikat kunnassa (2002) s. 25 Taulukko 7. Suositusten mukainen palveluasunto- ja laitoshoitopaikkojen lukumäärä väestöennusteiden pohjalta s. 26 Taulukko 8. RAVA-keskiarvo ja hoitosuositus s. 33 Taulukko 9. Kotihoidon henkilöstömitoitus 2002 2014 oletettaessa, että kunnan 65 74-vuotiaista palveluja käyttää 2,5 % ja 75 vuotta täyttäneistä 25 % ja kun apua annetaan 8 tuntia viikossa, 6 tuntia viikossa ja 4 tuntia viikossa s. 37 Taulukko 10. Kotihoidon henkilöstön lukumäärän lisäys, jotta 75 vuotta täyttäneiden ryhmässä saavutettaisiin 25 %:n peittävyys. Luku 66 tarkoittaa vuonna 2004 kotihoidossa työskentelevien lukumäärää s. 37 Taulukko 11. Laitosten ja tehostetun palveluasumisen henkilöstötiheys Mustasaaressa sekä valtakunnalliset keskiarvot vastaavissa yksiköissä. Taulukoista näkyy myös tarvittava henkilöstön lisäys hyvän mitoituksen saavuttamiseksi s. 38 Taulukko 12. Vanhainkodin henkilökunnan ja hoitajien lukumäärä verrattuna asiakkaiden määrään valtakunnallisesti ja Mustasaaressa s. 39 Taulukko 13. Tehostetun palveluasumisen henkilökunnan ja hoitajien määrä verrattuna asiakkaiden määrään valtakunnallisesti ja Mustasaaressa s. 40 VII

Käsitteiden selitykset Avopalvelu on palvelu, jonka antamiseen ei liity yhtäjaksoista, ympärivuorokautista palveluvastuuta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikössä. Avopalvelun tärkeimmät palvelut ovat kotihoito (sisältää kotipalvelun, kotisairaanhoidon ja erilaiset tukipalvelut), omaishoidon tuki, ehkäisevä työ sekä vastaanotto- ja poliklinikkapalvelut. Kotihoito tarkoittaa kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa sekä ehkäisevää terveydenhoitoa ja kotona selviytymisen tueksi tarjottavia tukipalveluja. Kotipalvelu tarkoittaa henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Kotipalveluihin kuuluu myös erilaisia tukipalveluja. Kotisairaanhoito tarkoittaa sairaanhoidon antamista terveyskeskuksen valvonnassa asiakkaan kotona. Kotisairaanhoito jaetaan jatkuvaan, valvottuun kotisairaanhoitoon sekä lyhytaikaiseen, valvottuun, tilapäiseen kotihoitoon. Kotisairaanhoitoon sisältyy hoitotoimenpiteitä, kokeiden ottoa ja omaisille annettavaa tukea. Palveluasuminen voidaan järjestää laitoshoidon yhteydessä, palvelutalossa tai asiakkaan vuokraamassa tai omistamassa asunnossa. Asiakas saa silloin apua ja tukea itsenäiseen elämään, mutta asumiseen ei kuulu yövalvontaa. Tehostettu palveluasuminen on rinnastettavissa laitoshoitoon. Tehostettuun palveluasumiseen kuuluu aina yövalvonta. Laitoshoito tarkoittaa ylläpidon, hoidon ja hoivan sekä kuntouttavan toiminnan järjestämistä. Laitoshoitoa annetaan lyhytaikais- tai pitkäaikaishoitona. Laitoshoito on tarkoitettu ikääntyneille, jotka tarvitsevat ympärivuorokautisia palveluja. VIII

1. Johdanto Nykyinen Mustasaari muodostettiin vuonna 1973, kun silloiset viisi kuntaa Björköby, Mustasaari, Koivulahti, Raippaluoto ja Sulva yhdistettiin. Kunnan historiaa voidaan kuitenkin seurata aina vuoteen 1348 asti. Mustasaari sijaitsee Pohjanmaan länsirannikolla. Kunnalla on laaja saaristo ja noin 1 500 kilometriä rantaviivaa. Kaikkiaan kunnan pinta-ala on 3 600 km 2, josta 864 km 2 on maa-alueita. Mustasaaren väkiluku oli vuoden 2003 lopussa 17 028 henkeä. 75 % kuntalaisista puhuu äidinkielenään ruotsia ja 25 % suomea. Kunnan pääelinkeinoja ovat palveluelinkeinot, jalostustoiminta sekä maa- ja metsätalous. 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on tällä hetkellä noin 15,5 %, mutta osuuden ennustetaan kasvavan 24 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksen mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla ajantasainen vanhuspoliittinen strategia. Strategian tehtävänä on turvata ikääntyneiden sosiaaliset oikeudet. Strategiaan on sisällyttävä palvelurakenteen kehittämisohjelma, ja siinä on määriteltävä kunnan tavoitteet ikääntyneiden kuntalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Strategiasta on myös käytävä ilmi ne toimielimet ja sidosryhmät, jotka vastaavat tavoitteiden saavuttamisesta. Strategialle on hankittava kunnan poliittisen johdon hyväksyntä (Sosiaalija terveysministeriö & Suomen Kuntaliitto 2001). Mustasaaren kunnassa laadittiin vuonna 1995 vanhuspoliittinen ohjelma, joka ulottuu vuoteen 2005. Yksi tämän kymmenvuotisjakson tavoitteista oli tukea edelleen avopalvelujen kehittämistä niin että ikääntyneet voisivat asua omassa kodissaan mahdollisimman kauan. Jakson aikana on suunnattu hoito- ja hoivaresursseja ja -palveluja vanhemmille ikäryhmille. Kotihoidon työntekijämäärää ei kuitenkaan ole lisätty siinä määrin kuin avopalveluihin tehdyt panostukset olisivat edellyttäneet. Jakson aikana palvelurakennetta on kuitenkin täydennetty pienkotipaikoilla. Dementoituneille tarkoitettu kymmenpaikkainen Aspgårdenin pienkoti valmistui vuonna 1996. Vuonna 1999 kuntaan saatiin 24 pienkotipaikkaa lisää, kun kunta ryhtyi ostamaan paikkoja Folkhälsanin pienkodista Sepänkylästä. Perusparannetun ja laajennetun Solhörnanin 22 palveluasuntoa otettiin käyttöön vuoden 2004 alusta. Samassa rakennuksessa avattiin myös suomenkielisille dementoituneille tarkoitettu kymmenpaikkainen pienkoti. Päiväkeskus rakennettiin vuosina 1997 1998 kunnan eläkeläisten monitoimikeskukseksi, ja saman kymmenvuotisjakson aikana Sepänkylään perustettiin yöpartio. Henkilöstöresursseja on lisätty jakson aikana terveyskeskuksen vuodeosastoilla ja Solgårdissa, ja kuntaan on saatu vanhusneuvojan virka. Uuden vanhuspoliittisen strategian tarkoituksena on antaa perusta vanhustenhuollon suunnittelulle ja toteuttamiselle vuosina 2004 2014, mutta strategiassa otetaan tietyin osin huomioon myös pidemmän aikavälin kehitys. Strategiatyön lähtökohtana on ollut kunnan visio laadukkaista ja helposti saatavilla olevista palveluista. Työtä on johtanut kunnanhallituksen asettama työryhmä yhteistyössä tehtävään palkatun hankesihteerin kanssa. Toimikuntaan ovat kuuluneet Lena Gammelgård ja Alf Hjerpe (kunnanhallitus), Henrik Svarfvar ja Gunilla Bertell (sosiaalilautakunta), Maj- Helen Nyback ja Stefan Strang (terveyslautakunta), Pehr-Göran Näsman (vanhusneuvosto) ja Margaretha Yli-Valkama 1

(vanhusneuvosto, suomenkielisten edustaja). Toimikunnan sihteerinä ja hankesihteerinä on toiminut Pamela Antila vuonna 2003 ja Siv Nyberg vuonna 2004. Toimikunta aloitti työnsä toukokuussa 2003 ja kokoontui kaikkiaan kymmenen kertaa. Toimikunnan jäsenet ovat lisäksi osallistuneet seitsemään keskustelutilaisuuteen kunnan vanhustenhuollon tulevaisuudesta. Tilaisuuksiin on osallistunut kuntalaisia sekä kunnan toimielinten, seurakuntien, kolmannen sektorin ja eläkeläistaloyhdistysten edustajia. Kunnan kaikki toimielimet ovat yhdessä vastuussa siitä, että he toiminnallaan luovat ikääntyneille edellytykset hyvään elämään. Kunnan toimielimiä ja lautakuntia pyydettiinkin syksyn 2003 aikana ottamaan kantaa Mustasaaren kunnan väestöennusteeseen. Niitä pyydettiin esittämään kirjallisesti ja keskusteluissa, millä tavoin ne aikovat toiminnassaan ottaa huomioon kunnan kasvavan vanhusväestön ja sen tarpeet sekä mitä ne pitävät kunnan vanhuspolitiikan painopistealueina jatkossa. Useimmilta toimielimiltä on saatu lausunto asiasta. Seurakunnilla ja kolmannella sektorilla on oma merkittävä roolinsa kunnan ikääntyneiden elämänlaadun kohentajana. Näiden tahojen tekemä arvokas työ täydentää kunnan palveluja. Kunnassa toimivia organisaatioita ja yhdistyksiä kutsuttiin tilaisuuteen, jossa keskusteltiin vanhustenhuollon tulevaisuudesta ja kolmannen sektorin roolista. Kutsuttuja pyydettiin miettimään ennen tilaisuutta, mihin suuntaan he haluaisivat vanhustenhuoltoa kehitettävän ja mikä voisi olla heidän oma panoksensa vanhustenhuollossa. Eläkeläistaloyhdistykset kutsuttiin omaan keskustelutilaisuuteen, jossa käsiteltiin eläkeläistalojen kehittämismahdollisuuksia. Myös kuntalaisia pyydettiin osallistumaan syksyn 2003 aikana pidettyihin keskustelutilaisuuksiin tai esittämään toiveitaan ja mielipiteitään kirjeitse tai sähköpostitse. Tilaisuuksista ilmoitettiin kahdessa paikallislehdessä. Aiheesta Miten haluaisit asua ja elää Mustasaaressa iäkkäänä? järjestettiin sekä suomen- että ruotsinkielinen tilaisuus Sepänkylässä. Sulvalla ja Raippaluodossa pidetyt tilaisuudet olivat ruotsinkielisiä. Keskusteluihin osallistui kaikkiaan 57 henkeä. Osallistujien keskiikä oli korkea. Kolmetoista kuntalaista kertoi näkemyksistään kirjeitse tai sähköpostitse. Keskusteluista esitetään yhteenvedot liitteessä 1. Vanhuspoliittinen strategia on jäsennelty siten, että luvussa 2 käsitellään vanhustenhuollon periaatteita ja linjauksia. Luvussa 3 esitellään Mustasaaren kunnan ikärakennetta ja siinä ennusteen mukaan tapahtuvia muutoksia. Luvussa 4 kuvaillaan niitä palveluja, joita kunta tarjoaa ikääntyneille asukkailleen. Luvussa käsitellään valtakunnallisia suosituksia: niitä verrataan kunnan nykyisiin palveluihin ja tarkastellaan strategiatyön ohjenuorana. Luku 5 käsittelee ikääntyneiden toimintakykyä ja sen mittaamista sekä mittaustulosten hyödyntämistä vanhustenhuollossa. Luvussa 6 tarkastellaan kotihoidon ja laitoshoidon henkilökunnan mitoitusta, mutta samassa yhteydessä käsitellään myös henkilökunnan osaamista ja uusien työntekijöiden rekrytointia. Luku 7 on laadittu yhdessä vanhustenhuollon henkilökunnan kanssa, ja siinä käsitellään käytännön hoitotyön laatua. Henkilökuntaa on kuultu niistä arvoista, jotka se haluaisi näkyvän omassa vanhustyössään. Luvussa 8 kootaan yhteen strategian tärkeimmät kohdat ja toimikunnan visiot Mustasaaren vanhustenhuollosta sekä esitellään ne toimenpiteet, joihin toimikunnan mukaan olisi ryhdyttävä, jotta Mustasaari saavuttaisi vanhuspolitiikalle asetetut valtakunnalliset ja kansainväliset tavoitteet. 2

2. Vanhustenhuollon periaatteet ja linjaukset Yhdistyneet Kansakunnat hyväksyi ikääntymisen kansainvälisen toimintaohjelman Madridissa vuonna 2002. Toimintaohjelma korosti ikääntyneiden kunnioittamista ja heidän tietonsa ja kokemuksensa hyödyntämistä yhteiskunnan kehittämisessä. Toimintaohjelmassa todettiin, että ikääntyneitä tarvitaan aktiivisiksi toimijoiksi työelämään, politiikkaan, kulttuuri- ja yhdistyselämään sekä perhe-elämään. Terveyttä edistävien ja sairauksia ehkäisevien toimenpiteiden merkitystä korostettiin, samoin elinikäisen koulutuksen ja oppimisen tarvetta. Erityisesti tähdennettiin mahdollisuutta omaehtoiseen kehittymiseen ja ikääntymiseen tutussa sosiaalisessa ympäristössä, koska se antaa ikääntyneille mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen ja edistää heidän hyvinvointiaan, elämänlaatuaan ja terveyttään (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002). Vanhuspolitiikan tavoitteena Suomessa on luoda ikääntyneille mahdollisuudet itsenäiseen asumiseen omassa kodissaan mahdollisimman pitkäksi aikaa sekä turvata ikääntyneiden hyvinvointi ja elämisen laatu. Muita tärkeitä painopistealueita ovat edellytysten luominen sosiaaliseen toimintaan ja integraatioon sekä sukupolvien väliseen vuorovaikutukseen. Kuntien sosiaali- ja terveystoimella on vastuu siitä, että ikääntyneet saavat tarvitsemaansa hoitoa ja palvelua, mutta myös muiden toimielinten ja toimijoiden vastuulla on ottaa ikääntyneet huomioon päätöksissään ja toiminnassaan (Vaarama 2002). Sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallisen sosiaalialan kehittämisohjelman mukaan merkittävin vanhustenhuollon haaste jatkossa on ikääntyneiden omaleimaisuuden, yksilöllisten tarpeiden ja elämäntapojen huomioon ottaminen, mikä voi asettaa palveluille hyvinkin erilaisia vaatimuksia. Yksi tapa parantaa asiakkaiden mahdollisuuksia valita itselleen parhaiten soveltuva palvelumuoto on ottaa käyttöön palvelusetelit; tämä on ollut mahdollista myös kunnissa vuoden 2004 alusta lähtien. Kehitettäessä ikääntyneille suunnattuja palveluja tärkeimpänä tavoitteena säilyy edelleen ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen eri tavoin. Tavoitteena on, että 90 % kaikista 75 vuotta täyttäneistä asuu omassa kodissaan ja että kotihoitoa laajennetaan siten, että vähintään 25 % tästä ikäryhmästä saa tarpeen vaatiessa kotisairaanhoitoa, kotipalvelua ja tukipalveluja. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää kotihoidon resurssien lisäämistä. Näihin resursseihin lasketaan myös voimavarat, jotka käytetään ehkäisevään työhön tarkoituksena ylläpitää ikääntyneiden toimintakykyä. Vuoden 2004 aikana käynnistyy valtakunnallinen ohjelma, joka pyrkii edistämään ikääntyneiden liikkumista (Heikkilä, Kaakinen & Korpelainen 2003; Sosiaali- ja terveysministeriö 2003). Myös ehkäisevät kotikäynnit ovat tärkeitä, sillä niiden avulla selvitetään ikääntyneiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä asuin- ja elinympäristöä. Näin voidaan ennakoida asiakkaan myöhempää palveluntarvetta. Stakesin (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus) tutkimukset ovat osoittaneet, että ikääntyneen luokse tehdyt 3

ennakoivat kotikäynnit auttavat häntä tuntemaan olonsa turvallisemmaksi verrattuna saman ikäryhmän muihin ikääntyneisiin. Ikääntyneiden itsenäisen elämän helpottamiseksi heidän tarpeensa olisi otettava huomioon jo yhdyskuntasuunnittelussa sijoittamalla kaupalliset palvelut harkitusti, luomalla ympäristöjä, joissa ikääntyneet voivat liikkua esteettä myös rollaattorilla tai muilla apuvälineillä, ja suunnittelemalla paikallisliikenne toimivaksi. Rakennussuunnittelussa ikääntyneiden tarpeet olisi otettava huomioon esimerkiksi siten, että kaikkiin kerrostaloihin asennettaisiin hissit. Arviolta 10 15 %:lla väestöstä on vaikeuksia kulkea portaissa, ja suurin osa tästä ryhmästä on ikääntyneitä. Myös uudisrakennuksista ja peruskorjauksista vastuussa olevat voisivat omalta osaltaan auttaa ikääntyneitä asumaan mahdollisimman pitkään tavallisissa asunnoissa, jos kylpyhuoneista suunniteltaisiin tilavia ja oviaukoista riittävän leveitä ja jos asunnoista jätettäisiin pois tarpeettomat kynnykset (Olsbo-Rusanen & Väänänen- Sainio 2003). Muita edellytyksiä ikääntyneiden itsenäiseen elämään omassa kodissa ovat nopeasti saatavilla olevat, saumattomat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä omaishoidon tukimuotojen kehittäminen. Omaishoitoa uudistetaan lähivuosina, ja maaliskuussa 2004 valmistuneen selvityksen mukaan omaishoidon tuki koostuisi jatkossa omaishoitajalle maksettavasta palkkiosta, hoivattavalle annettavista palveluista ja omaishoitajalle annettavasta tuesta. Hallitus ei ole kuitenkaan vielä ottanut kantaa selvitykseen, eikä uudistuksen vaikutuksista voida vielä sanoa mitään. Lienee silti selvää, että kunnissa tarvitaan lisää resursseja omaishoitoon. Pitkäaikainen laitoshoito (terveyskeskusten pitkäaikaishoidon osastot sekä vanhainkodit) järjestetään jatkossa mahdollisimman kodinomaisessa ympäristössä. Koska sosiaalitoimen vastuulla ovat ne ikääntyneet, jotka eivät tarvitse jatkuvaa lääkinnällistä hoitoa sairauden vuoksi, sosiaalitoimella on päävastuu pitkäaikaishoidosta, kotona asuvien palveluista ja palvelujen koordinoimisesta. Terveyskeskuksien tarjoama laitoshoito on suunnattava ikääntyvän väestön lyhytaikaishoitoon ja kuntoutukseen. Ennustetaankin, että tulevaisuudessa kotihoidossa tarvitaan yhä enemmän sairaanhoidon asiantuntemusta, jota taas voidaan hankkia nykyisen henkilöstön täydennyskoulutuksella sekä palkkaamalla uusia lähihoitajan koulutuksen saaneita työntekijöitä. Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon saumaton yhteistyö on sekin tärkeää (Heikkilä ym. 2003; Sosiaali- ja terveysministeriö 2003). 4

3. Mustasaaren kunnan ikärakenne 2002 2030 Maailman teollisuusmaiden yhteinen piirre on väestön ikääntyminen. Suomessakin väestö elää yhä kauemmin ja entistä terveempänä. Vuonna 2020 joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias. Merkittävin muutos ikärakenteessa tapahtuu kuitenkin vuoden 2010 tienoilla, kun suuret ikäluokat tulevat eläkeikään. Yli 85-vuotiaiden osuuden ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä, joten erityisesti tämän ryhmän hoidon ja hoivan tarve lisääntyy. Väestönkehitys on hyvin samanlaista koko maassa, mutta eri kunnissa on suuria eroja ikääntyneiden osuudessa. Kukin kunta ikääntyy omaan tahtiinsa. 3.1 Mustasaaren kunnan väestöennuste Erityistutkija Markku Lankinen on laatinut Mustasaarelle väestöennusteen, jonka mukaan 65 vuotta täyttäneiden osuus kunnan väestöstä lisääntyy huomattavasti vuoteen 2030 mennessä. Taulukko 1 osoittaa, että vuoden 2002 lopussa kaikkiaan 16 868 kuntalaisesta yhteensä 2 619 oli täyttänyt 65 vuotta. Määrä vastaa noin 15,5 %:a kokonaisväestöstä. Näistä 45 % on miehiä ja 55 % naisia. Suomenkielisen väestön osuus tästä ikäryhmästä on 12,7 % (ennuste kokonaisuudessaan liitteessä 2). Taulukko 1. Väestöennuste: 65 vuotta täyttäneet, 75 vuotta täyttäneet ja 85 vuotta täyttäneet (lukumäärä ja prosentuaalinen osuus) Vuosi 65 + (lukum.) 65 + (%) 75 + (lukum.) 75 + (%) 85 + (lukum.) 85 + (%) 2002 2 619 15,5 1 290 7,6 327 1,9 2006 2 879 16 1 400 7,8 370 2,1 2010 3 179 17,5 1 464 8,1 423 2,3 2014 3 742 19,9 1 584 8,4 479 2,6 2018 4 192 21,7 1 778 9,2 518 2,7 2022 4 638 23,3 2 194 11 560 2,8 2026 4 914 23,9 2 520 12,3 659 3,2 2030 5 127 24,3 2 806 13,3 776 3,7 Yli 65-vuotiaiden lukumäärän odotetaan kasvavan viisitoistavuotisjakson aikana 60 % eli 1 573 hengellä, joten vuonna 2018 ikäryhmään kuuluisi 4 192 henkeä eli lähes 22 % kokonaisväestöstä. Vuodesta 2002 vuoteen 2030 mennessä 65 vuotta täyttäneiden lukumäärä on noussut 5 127 henkeen, mikä on noin 24 % koko väestöstä. Väestön kokonaiskasvuksi arvioidaan 11 % eli 1 907 henkeä vuoteen 2014 mennessä. Vuoteen 2030 mennessä väestön arvioidaan lisääntyvän vielä noin 12 %, mikä vastaisi 2 326:a henkeä. 5

75 vuotta täyttäneiden lukumäärä oli vuoden 2002 lopussa 1 290 henkeä (7,6 %). Vuoteen 2018 mennessä heidän osuutensa väestöstä odotetaan kasvavan noin 9 %:iin. Ennusteen mukaan noin 13 % kunnan kokonaisväestöstä eli kaikkiaan 2 806 henkeä on 75-vuotiaita tai sitä vanhempia vuonna 2030. 85 vuotta täyttäneiden lukumäärä on 327 henkeä eli vajaat 2 % koko väestöstä vuonna 2002. Vuonna 2018 heidän lukumääränsä on 518 henkeä ja vuonna 2030 peräti kaksinkertainen vuoteen 2002 verrattuna eli lähes 4 % kokonaisväestöstä. Tämän ikäryhmän kehitys on kunnan näkökulmasta erityisen mielenkiintoinen, sillä juuri tämä ryhmä vaikuttaa eniten vanhuspalvelujen tarpeeseen kunnassa. Kuviossa 1 näkyy eri ikäryhmien kehitys. Kuvio 1. Eri ikäryhmien arvioitu kasvu 2002 2030 Lukumäärä 1500 1350 1200 1050 900 750 600 450 300 150 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Vuosi Koko kunta 65 69 v. 70 74 v. 75 79 v. 80 84 v. 85 89 v. 90 94 v. 95 99 v. Eri ikäryhmiä koskeva ennuste osoittaa, että nuorempien eläkeläisten (65 69-vuotiaiden) lukumäärä lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2014 mennessä, minkä jälkeen määrä kääntyy laskuun. 65 69-vuotiaiden osuus kaikista 65 vuotta täyttäneistä oli vuonna 2002 noin 27 %. Heidän määränsä kasvaa 34 %:lla vuoteen 2014 ja vähenee sitten 23 %:lla vuoteen 2030 mennessä. Samanlainen kasvu on havaittavissa 70 74-vuotiaiden ryhmässä. Tämä ryhmä kasvaa eniten vuosina 2006 2018, sillä lisäystä on 538 henkeä. Tämän jälkeen 70 74-vuotiaiden osuus alkaa pienentyä. 75 vuotta täyttäneiden osuus sen sijaan kasvaa koko tarkastelujakson 2004 2030 ajan. Ikäryhmä 75 79-vuotiaat kasvaa eniten vuosina 2014 2022, jolloin heidän lukumääränsä nousee 395:llä hengellä. 80 84-vuotiaiden ja 85 89-vuotiaiden osuus kaksinkertaistuu jo 2020-luvun puolivälissä nykyiseen verrattuna. 90 94-vuotiaiden ja 95 vuotta täyttäneiden 6

lukumäärä kasvaa myös huomattavasti. Ikäryhmä 90 94-vuotiaat on kolme kertaa suurempi jo vuonna 2006 ja ikäryhmä kasvaa vielä 90 hengellä vuoteen 2030 mennessä. Myös 95 vuotta täyttäneiden ryhmä kasvaa. Vuoteen 2030 mennessä tämä ryhmä miltei kolminkertaistuu 108 henkeen nykyisestä 37:stä. 3.2 Kunnan osa-alueiden väestöennusteet Raippaluodon Björköbyn alueella asui 425 yli 65-vuotiasta vuonna 2002. Asukkaista 52 % oli naisia ja 48 % miehiä. Nuorempien ikääntyneiden (65 74-vuotiaat) lukumäärä nousee ennusteen mukaan 70 hengellä eli 35,3 %:lla vuodesta 2010 vuoteen 2030. 75 vuotta täyttäneiden lukumäärä alueella kasvaa jonkin verran (19 henkeä eli 8,3 %) vuoteen 2006 mennessä. Sen jälkeen lukumäärä pienenee nykyiseen, mutta vuodesta 2018 vuoteen 2030 määrä nousee jälleen 98 hengellä (43,9 %). Pohjois-Mustasaaressa oli vuonna 2002 yhteensä 338 ikääntynyttä, joista 53 % oli naisia ja 47 % miehiä. Pohjois- Mustasaaren ennusteen mukaan 65 74-vuotiaiden lukumäärä nousee vuoteen 2018 mennessä 164 hengellä (89 %), minkä jälkeen lukumäärä alkaa hieman laskea. 65 74-vuotiaita on vuonna 2030 kaikkiaan 335 henkeä. Ikäryhmä 75 vuotta täyttäneet kasvaa 62 hengellä (40,2 %) vuoteen 2014 mennessä. Tämä ikäryhmä on jo vuoden 2020 tienoilla kaksinkertainen (307 henkeä) vuoteen 2002 verrattuna, ja lukumäärä lisääntyy edelleen vuoteen 2030 asti. 75 vuotta täyttäneiden osuus alueella kasvaa vuodesta 2002 vuoteen 2030 ennusteen mukaan 154 hengestä 398 henkeen (158,4 %). Koivulahden kaikkiaan 531 ikääntyneestä vuonna 2002 naisia oli 55 % ja miehiä 45 %. Nuorten eläkeläisten osuus kasvaa hieman vuoteen 2018 saakka, minkä jälkeen määrä alkaa laskea jonkin verran. 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa hieman vuoteen 2006 saakka, mutta kasvu taantuu sen jälkeen muutamaksi vuodeksi. Ikäryhmän osuus alkaa jälleen kasvaa vuodesta 2010 alkaen, ja vuonna 2022 on 75 vuotta täyttäneiden osuus 29,8 % eli 392 henkeä. Määrä jatkaa kasvuaan, ja tämän ikäryhmän lukumäärä on vuonna 2030 kaikkiaan 478 henkeä, eli kasvua on vuoteen 2030 mennessä 77 %. Sepänkylän alueen 535 ikääntyneestä oli 56 % naisia ja 44 % miehiä vuonna 2002. 65 74-vuotiaiden osuus kasvaa vuoteen 2018 asti, minkä jälkeen kasvu pysähtyy. Kaikkiaan tämä ikäryhmä kasvaa kuitenkin 405 hengellä (123 %) vuodesta 2002 vuoteen 2030. 75 vuotta täyttäneiden lukumäärä kasvaa vuoteen 2014 mennessä yhteensä 210 hengellä (102 %). Sen jälkeen kasvu jatkuu entistäkin voimakkaampana, ja vuonna 2030 tähän ikäryhmään kuuluu 867 henkeä. Ikäryhmä kasvaa siis ennusteen mukaan kaikkiaan 321 % vuodesta 2002 vuoteen 2030. Etelä- ja Itä-Mustasaaressa oli vuonna 2002 kaikkiaan 326 ikääntynyttä, joista 55 % oli naisia ja 45 % miehiä. Ennusteen mukaan 65 74-vuotiaiden osuus kasvaa 104 % vuoteen 2022 saakka, minkä jälkeen osuus alkaa vähitellen pienentyä vuoteen 2030 mennessä. 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa 40 hengellä (24,4 %) vuoteen 2014 saakka, minkä jälkeen ikäryhmä kasvaa vielä 175 hengellä (86 %) vuoteen 2030 mennessä. 7

Sulvan alueen kaikkiaan 372 eläkeläisestä vuonna 2002 oli 57 % naisia ja 42 % miehiä. Nuorten eläkeläisten määrä kasvaa eniten vuosina 2010 2018, lisäys on 87 henkeä eli 39 %. Tämän jälkeen heidän lukumääränsä alkaa supistua. 75 vuotta täyttäneiden lukumäärä kasvaa hieman (57 hengellä eli 31 %) vuoteen 2018 asti. Tämän jälkeen heidän osuutensa kasvaa vielä 51 % (123 henkeä) vuoteen 2030 mennessä. Kuvio 2 osoittaa, miten 75 vuotta täyttäneiden väestörakenne muuttuu Lankisen ennusteen mukaan Mustasaaren eri osa-alueilla. (Yksityiskohtaisempia tietoja liitteessä 2.) Kuvio 2. 75 vuotta täyttäneiden mustasaarelaisten väestöennuste 2002 2030 Raippaluoto-Björköby Pohjois-Mustasaari Koivulahti Sepänkylä Etelä- ja Itä-Mustasaari Sulva 900 75 vuotta täyttäneiden lukumäärä 800 700 600 500 400 300 200 100 0 V. 2002 V. 2006 V. 2010 V. 2014 V. 2018 V. 2022 V. 2026 V. 2030 Raippaluoto-Björköby 230 249 230 219 223 259 290 321 Pohjois-Mustasaari 154 182 197 216 246 307 356 398 Koivulahti 270 305 302 309 329 392 439 478 Sepänkylä 206 274 336 416 507 655 768 867 Etelä- ja Itä-Mustasaari 164 183 188 204 233 291 338 379 Sulva 183 207 211 220 240 290 329 363 Yhteenvetona eri osa-alueiden ennusteista voidaan todeta, että 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on vuoteen 2006 saakka suhteellisesti suurin Koivulahdessa, sen jälkeen Raippaluodossa Björköbyssä ja sitten Sepänkylässä. Vuodesta 2006 osa-alueet vaihtavat paikkaa, ja järjestys on Sepänkylä ja sitten Koivulahti, jonka väestöstä 75 vuotta täyttäneiden osuus on suhteellisesti suurin vuoteen 2030 saakka. Vuoteen 2014 asti 16 26 % Mustasaaren 75 vuotta täyttäneistä asuu Sepänkylässä. Tämän jälkeen prosentuaalinen osuus nousee noin 30 %:iin ja pysyy tässä vuoteen 2030 saakka. Koivulahdessa 75 täyttäneiden osuus on noin 20 % vuoteen 2014 saakka, minkä jälkeen osuus hieman pienenee, mutta vielä vuonna 2030 Koivulahden alueella asuu 17 % tästä ikäryhmästä. Myös Raippaluodon Björköbyn alueella 16 18 % väestöstä kuuluu 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmään vuoteen 2010 saakka. Tämän jälkeen heidän osuutensa kuitenkin laskee samalle tasolle kuin Pohjois-Mustasaaressa, Etelä- ja Itä-Mustasaaressa sekä Sulvalla, jossa 75 vuotta täyttäneiden osuus on 12 15 % vuoteen 2030 mennessä. 8

3.3 Huoltosuhde ja vanhushuoltosuhde Huoltosuhde tarkoittaa alle 16-vuotiaiden (lapset/nuoret) ja ikääntyneiden yli 65-vuotiaiden lukumäärän suhdetta työikäisen (16 64 vuotta) väestön lukumäärään (Kiander & Östring 2002). Maassamme huoltosuhde on ollut hyvä pari vuosikymmentä, eli sataa työikäistä kohti on ollut noin 50 lasta ja nuorta. Vuonna 2001 huoltosuhde oli Suomessa 0,65 eli 65 lasta, nuorta ja ikääntynyttä sataa työikäistä kohti. Suurten ikäluokkien saavuttaessa eläkeiän ensi vuosikymmenen kuluessa alkaa huoltosuhdekin nousta. Tulevaisuudessa huoltosuhde ja vanhushuoltosuhde nousevat Suomessa nopeasti. Mustasaaressa huoltosuhteen ennustetaan kehittyvän vuoteen 2030 mennessä seuraavasti: alle 16-vuotiaiden ja yli 64- vuotiaiden lukumäärän arvioidaan lisääntyvän Mustasaaressa 1 057 hengellä vuoteen 2015 mennessä, minkä jälkeen lukumäärä kasvaa vielä 1 400 hengellä vuoteen 2030 mennessä. Työvoiman ulkopuolisen väestön osuus oli 36 % kokonaisväestöstä vuonna 2002. Vuonna 2030 prosentuaalisen osuuden odotetaan olevan jo 41 %. Ennusteen mukaan huoltosuhde nousee tarkasteluajanjaksolla 0,57:stä 0,69:ään. Mustasaaressa oli näin ollen sataa työliistä kohden 57 huollettavaa lasta, nuorta tai ikääntynyttä. Lukumäärä on hieman alle koko Suomen huoltosuhteen, joka vuonna 2001 oli 0,65. Vuonna 2025 Mustasaari ylittää nykyisen valtakunnallisen huoltosuhteen ja vuonna 2030 huoltosuhde on lähes 0,70. Silloin sataa työllistä kohti on lähes 70 huollettavaa lasta, nuorta tai eläkeläistä. Kuviossa 3 näkyy huoltosuhteen ennusteenmukainen kasvu vuosina 2002 2030. Kuvio 3. Mustasaaren huoltosuhde 2002 2030 Huoltosuhde 0,70 0,68 0,66 0,64 0,62 0,60 0,58 0,56 0,54 0,52 0,50 2002 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Vuosi Vanhushuoltosuhde on yli 64-vuotiaiden lukumäärän suhde työikäisten (16 64 vuotta) lukumäärään. Suomessa vanhushuoltosuhde on noussut vuodesta 1990, ja kehitys jatkuu (Kiander & Östring 2002). Kuviossa 4 esitetään, miten Mustasaaren vanhushuoltosuhde ennusteen mukaan nousee vuosina 2002 2030. 9

Kuvio 4. Mustasaaren vanhushuoltosuhde 2002 2030 Huoltosuhde 0,45 0,40 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 2002 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Vuosi Kuten kuviosta näkyy, odotetaan työvoiman ulkopuolisen väestön osuuden vuosina 2002 2015 kasvavan 10 683:sta peräti 11 711:een, eli lisäys on 1 028 henkeä. Tämän jälkeen lukumäärän arvioidaan kasvavan vielä 774:llä hengellä 12 485 henkeen vuoteen 2030 mennessä. Ikääntyneiden lukumäärän suhde työikäisiin antaa Mustasaaressa vanhushuoltosuhteeksi 0,24 tarkastelujakson alussa ja 0,41 vuonna 2030, jolloin jokaista yli 65-vuotiasta kohti on 2,5 työikäistä. Koko maan vanhushuoltosuhteen odotetaan 2030-luvulla nousevan lähelle 0,50:tä (Kiander ja Östring 2002), mikä on hieman korkeampi kuin Mustasaaren ennuste. (Mustasaaren huoltosuhdetta ja vanhushuoltosuhdetta 2002 2030 kuvaavat taulukot liitteessä 3.) 10

4. Ikääntyneiden palvelut ja asuminen Mustasaaressa ikääntyneille tarjolla olevia palveluja voidaan havainnollistaa hoitopyramidilla (kuvio 5). Pyramidin kantaosassa on kaikille kuntalaisille tarkoitetut yleiset palvelut. Tämän yläpuolella on avopalvelut, joihin kuuluu tärkeä ennaltaehkäisevä työ (päiväkerhotoiminta, kuntoutus, vanhusten neuvontapalvelut jne.), kotipalvelu, kotisairaanhoito ja tukipalvelut. Avopalveluja annetaan omassa kodissaan, eläkeläistalossa tai palveluasunnossa asuville ikääntyneille. Pyramidin huipulla on laitoshoito, johon sisältyy myös tehostettu palveluasuminen. Tässä luvussa esitellään kunnan asukkailleen tarjoamia vanhuspalveluja. Palvelurakenteen ohella esitellään alaviitteinä otteita kuntalaisten, henkilöstön, kunnan eri toimialojen, kolmannen sektorin ja erikoissairaanhoidon lausunnoista vanhuspalvelujen tulevista painopiste- ja kehittämisalueista. Palvelujen mitoitus on laskettu valtakunnallisten suositusten pohjalta, ja se esitellään kunkin palvelumuodon kohdalla. Taulukko 2 esittää tiivistetysti Mustasaaren kunnan palvelutoiminnan ja asumispalvelut ikääntyneille vuonna 2002. Kuvio 5. Palvelupyramidi ikääntyneille tarjolla olevista palveluista Mustasaaressa Laitoshoito & tehostettu palveluasuminen Terveyskeskuksen vuodeosastot Solgård, Aspgården, suomenk. dementiakoti, Folkhälsanin pienkoti Avopalvelut Kotipalvelu, kotisairaanhoito, tukipalvelut, ennaltaehkäisevä työ, tavallisessa asunnossa asuminen, omaishoitajan tuki, eläkeläistalot, palveluasuminen Yleiset palvelut 11

Taulukko 2. Mustasaaren kunnan oma palvelutoiminta ja ikääntyneiden asuminen 2002 Kotihoito (kotipalvelu tai 65-74 v. 75 + kotisairaanhoito) 1,2 % 15,7 % Tukipalvelut 21,7 % 14,3 % Omaishoito 0,8 % 2,7 % Palveluasuminen (vanha Solhörnan) 0,9 %* Tehostettu palveluasuminen (Aspgården, Folkhälsanin pienkoti) 0,1 % 2,5 % Vanhainkoti (Solgård) 0,6 % 3,2 % Terveyskeskuksen vuodeosastot 0,4 % 4,3 % *Kunnan palveluasunnoissa asui vuonna 2002 vain 0,9 % ikäryhmästä 75+, koska moni Solhörnanin 24 asunnosta oli tyhjillään. 4.1 Avopalvelut Kaikilla kuntalaisilla on oikeus perushoidon palveluihin, jotka useimmissa kunnissa järjestetään omassa terveyskeskuksessa. Terveyskeskukset tarjoavat ikääntyneille lääkärin vastaanottopalveluja, lääkärinpäivystys-, laboratorio-, röntgen, kotisairaanhoito-, kuntoutus- ja fysioterapiapalveluja sekä hammaslääkärin vastaanotto- ja neuvontapalveluja (Sosiaali- ja terveysministeriö 1999). Vanhuspolitiikan yhtenä tavoitteena on Suomessa pidetty, että 75 vuotta täyttäneistä 90 % voi asua omassa kodissaan nk. normaalissa asunnossa. 75 vuotta täyttäneistä mustasaarelaisista noin 89 % asui omassa kodissaan vuonna 2002. Koko ikäryhmän 65 vuotta täyttäneiden kohdalla vastaava luku oli 94 %. Yksi tärkeimpiä ikääntyneiden omassa kodissa asumisen edellytyksiä on toimivat avopalvelut. Avopalvelut ovat palveluja, joiden antamiseen ei liity yhtäjaksoista ympärivuorokautista palveluvastuuta. Tärkeimpiä avopalveluja ovat kotihoito (johon sisältyy kotipalvelu, kotisairaanhoito ja erilaiset tukipalvelut), omaishoidon tuki, ehkäisevä työ sekä vastaanotoilla ja poliklinikoilla annettavat palvelut (Vaarama, Luomahaara, Peiponen & Voutilainen 2002). Kunnan kotipalveluhenkilöstö antaa sosiaali- ja terveyspalveluja kunnan eläkeläistaloissa. 1 Mustasaaressa toimii yksi eläkeläisyhdistys ja kolme eläkeläistaloyhdistystä, jotka ylläpitävät seitsemää eläkeläistaloa. Raippaluodossa on 12 eläkeläisasuntoa, Singsbyssä 28, Koivulahdessa 24, Sulvalla 17, Veikkaalassa 14, Jungsundissa 14 ja Petsmossa 6 1 Tilaisuuksissa keskusteltiin eläkeläistalojen asiakaskunnan muutoksista ja tulevista kehittämismahdollisuuksista kuntalaisten ja eläkeläistalojen edustajien kanssa. Nämä totesivat, että asunnot rakennettiin aikoinaan terveitä eläkeläisiä varten, kun taas nykyisin eläkeläiset ovat eläkeläistaloihin muuttaessaan noin 85-vuotiaita. Heille tarjotaan samanlaisia palveluja kuin tavallisissa asunnoissa asuvillekin, vaikka he periaatteessa tarvitsisivat ympärivuorokautisia palveluja. Yksittäisten eläkeläistaloyhdistysten on taloudellisesti mahdotonta tehdä asuntoihin muutostöitä ja tarjota palveluja vuorokauden ympäri. Eläkeläistalojen palvelujen kehittämiseksi toivotaan yhteistyötä kunnan kanssa. Kuntalaisille järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa esitettiin toivomuksia omalla asuinseudulla sijaitsevista palveluasunnoista ja pienkodeista. Nykypäivän ikääntyneet pitävät hyvin tärkeänä sitä, että he voivat asua mahdollisimman pitkään omassa turvallisessa elinympäristössään. Sekä sosiaalilautakunta että terveyslautakunta huomauttavat lausunnoissaan, että mahdollisuudet palveluasumiseen eri osa-alueilla on selvitettävä ja että tulevaisuudessa on tarpeen saada erityisryhmille (dementoituneet, toimintaesteiset jne.) tarkoitettua valvottua palveluasumista (esim. yövuorohenkilökunta, turvallisempi asuinympäristö, turva- ja hälytystekniset järjestelyt) kunnan eri osiin. 12

asuntoa. Eläkeläistalojen hallitukset valitsevat vuokralaiset, joiden joukossa on muitakin kuin eläkeläisiä. Tyhjät asunnot vuokrataan ennen kaikkea nuorille. Eläkeläistaloissa asutaan omissa asunnoissa, joista maksetaan vuokraa. Vuokralainen saa myös käyttää eläkeläistalon kaikkia palvelutiloja. Useimmat tilat ja asunnot eivät sovellu vammaisille. Kunta ostaa kotipalvelun tukipalveluihin kuuluvan lounaan Helsingbyn, Sulvan, Koivulahden ja Raippaluodon eläkeläistaloilta. 4.1.1 Palveluasuminen Palveluasuminen tarkoittaa, että asukkaiden itsenäistä asumista tuetaan ja autetaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin kotipalvelussa, koska tässäkin tapauksessa kotipalvelun ja kotisairaanhoidon henkilökunta antaa asukkaille yksilöllistä palvelua ja hoitoa. Palveluasuminen soveltuu henkilöille, joilla on alentunut toimintakyky, lieviä muistiongelmia tai psyykkisiä ongelmia, ja henkilöille, jotka haluavat turvaa ja sosiaalista kanssakäymistä. Palveluasumiseen ei kuulu yövalvontaa, joten palveluasuminen ei sovellu henkilöille, joiden hoidon tarve on erittäin suuri. Palveluasuminen ei myöskään sovellu henkilöille, joiden käytös on häiritsevää tai poikkeavaa tai jotka eri syistä voivat aiheuttaa vahinkoa itselleen tai muille asukkaille. 0,9 % kunnan 75 vuotta täyttäneistä asui kunnan palveluasunnossa (vanha Solhörnan) vuonna 2002. Vuonna 2004 avataan kunnan uusi Solhörnanin palvelutalo. Uudessa kaksikerroksisessa palvelutalossa on 22 asuntoa, joista kaksi on tarkoitettu pariskunnille. Rakennuksessa on yhteistiloja kuten harrastehuone, kirjasto/-tv-huone, ruokasali/juhlasali, seurusteluhuone ja pesutupa. Kotipalvelun yöpartio sijaitsee Solhörnanissa, joten henkilökuntaa on paikalla lähes vuorokauden ympäri. Folkhälsanin palvelutalo tarjoaa kunnan ostopalveluna hankkiman 24 pienkotipaikan (lasketaan tehostettuun palveluasumiseen) lisäksi asumista myös 12 vuokra-asunnossa ja 17 omistusasunnossa. Talon asukkaille on tarjolla monipuolisia palveluja. Vuokra- ja omistusasuntojen asukkaat kuuluvat avopalvelujen piiriin, koska sosiaali- ja terveyspalvelut järjestää kunnan kotipalvelu. Valtakunnallisen suosituksen mukaan palveluasumista tulisi voida tarjota 3 5 %:lle 75 vuotta täyttäneistä. Vuonna 2004 uuden Solhörnanin ryhtyessä ottamaan vastaan asukkaita ja vanhan Solhörnanin sulkiessa ovensa Mustasaaren kunta voi tarjota 1,6 %:lle kunnan 75 vuotta täyttäneistä kunnallista palveluasumista. Folkhälsanin palvelutalon 29:ää asuntoa ei lasketa mukaan tähän, sillä niiden asukkaat eivät kaikki ole yli 65-vuotiaita eikä asuntoja ole tarkoitettu pelkästään ikääntyneiden palveluasunnoiksi.!" #$ # % &' $ # 13

4.1.2 Ehkäisevä sosiaali- ja terveydenhuolto Ikääntyneiden parissa tehtävällä ehkäisevällä työllä pyritään torjumaan ennakolta palvelujen tarpeen syntymistä. Tällä tavoin yritetään jo etukäteen vaikuttaa sellaisiin tekijöihin, joilla voi olla haitallisia vaikutuksia ikääntyneiden toimintakykyyn, elämänlaatuun ja elinolosuhteisiin. Esimerkkejä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon terveyttä edistävistä ja sairauksia ehkäisevistä toimenpiteistä ovat päiväkerhotoiminta, vanhusneuvonta, fysioterapia, kuntoutus ja apuvälinepalvelut. Iäkkäiden kuntalaisten luokse tehtävien kotikäyntien tarkoituksena on ehkäistä sairauksia ja tapaturmia ja lykätä säännöllisen hoidon tarpeen alkamisajankohtaa. Kotikäyntien aikana voidaan selvittää ikääntyneiden käsitys kunnan palveluista. Näin kerättyä tietoa voidaan myöhemmin käyttää ikääntyneiden hoito- ja palvelujärjestelmiä kehitettäessä (Häkkinen 2002). 2 Mustasaaressa ehkäisevää työtä harjoitetaan päiväkerhotoiminnan, vanhusneuvonnan ja kuntoutuksen kautta. Kunta harjoittaa päiväkerhotoimintaa Mustasaaren päiväkeskuksessa Sepänkylässä. Kunnan eläkeläisille ja muille kiinnostuneille tarjotaan viriketoimintaa, virkistystoimintaa ja sosiaalista yhdessäoloa harrastetoiminnan, liikuntaryhmien, keskusteluryhmien ja luentojen muodossa. Päiväkeskus on avoinna arkisin, ja ohjelmaa järjestetään joka päivä. Kunta myös lainaa tiloja aikuisopistolle, yhdistyksille ja organisaatioille, jotka järjestävät ohjelmaa ja kursseja ikääntyneille. Ikääntyneiden toimintakykyä ja sosiaalista kykyä ylläpitävää päiväkerhotoimintaa järjestetään myös kunnan kuudella kotipalvelualueella. Joka ryhmään kuuluu kymmenisen henkeä, jotka tapaavat kerran viikossa. Tapaamisiin järjestetään yhteiskuljetus. Eläkeläistaloissa kokoontuu myös askarteluryhmiä. Toiminta on tarkoitettu kotona tai eläkeläistaloissa asuville ikääntyneille, jotka pääsevät tapaamisiin omatoimisesti. Tavoitteena on tarjota mahdollisuus sosiaaliseen yhdessäoloon, virikkeisiin ja ohjattuun askarteluun kunkin kykyjen mukaan. Kunnan terveyskeskuksessa on vuodesta 2002 lähtien pitänyt vastaanottoa vanhusneuvoja. Vanhusneuvojan työtehtävät jakaantuvat kahteen osaan: muisti- ja dementianeuvontaan sekä vanhusneuvontaan osana ehkäisevää työtä. Vanhusneuvoja antaa neuvoja, ohjeita ja henkilökohtaista tukea dementoituneille ja heidän omaisilleen, tekee dementiasairauksien diagnosointia helpottavia testejä ja haastatteluja ja toimii konsulttina dementoituneiden kanssa työskentelevälle muulle henkilökunnalle. 2 Sosiaalilautakunta toteaa omassa kirjallisessa lausunnossaan vastaisuudessa järjestettävistä vanhuspalveluista, että etsivä ja ehkäisevä työ sen eri muodoissa (esimerkiksi kotikäynnit ikääntyneiden luokse, terapiapalvelut ja muut vastaavat palvelut) on asetettava etusijalle kunnan vanhuspolitiikassa. Kotikäyntien aikana havaittujen puutteiden korjaamiseen tarvittava resurssien lisäys on kuitenkin otettava huomioon. Ikääntyneiden toimintakykyä ja hyvinvointia ylläpitävä ehkäisevä viriketoiminta kuten kurssit, liikunta, kulttuuri- ja muu toiminta samoin kuin sosiaalinen verkosto olivat etusijalla vanhusneuvoston, jatkokoulutuslautakunnan, vapaa-aikalautakunnan ja kulttuurilautakunnan sekä henkilökunnan lausunnoissa. Myös kuntalaiset itse kiinnittivät keskustelutilaisuuksissa huomiota niihin myönteisiin terveysvaikutuksiin, joita on monipuolisella ja mielekkäällä viriketoiminnalla, joka tarjoaa mahdollisuuden sosiaaliseen yhdessäoloon, yhteiskunnan kehittämiseen ja sukupolvien väliseen kohtaamiseen. 14