Tieto 105 Kesäkuu 2011
NOKIAN JHL RY 105 HALLITUKSEN JÄSENET V. 2010-2011 Puheenjohtaja: Vaimare Aila työ 040 844 3999 Varapuheenjohtaja: Ojala Pentti työ puh: t. 040 779 9065 Sihteeri: Leinonen Paula 050 395 6180 Taloudenhoitaja: Pajusalo Pirjo-Riitta 040 728 3843 pirjo-riitta.pajusalo@kopteri.net Hallituksen muut jäsenet: Aaltonen Auli puh: t. 040 844 3957 Anttilainen Maria puh: t. 050 395 6175 Hakala Kaija puh: t. 040 779 9053 Järvinen Tuija puh: t. 044 906 1262 Korkeamäki Päivi puh: t. 040 779 9262 Kuhanen Tuomas puh: t. 040 844 3921 Leinonen Paula puh: t. 050 395 6180 Myllyoja Sisko puh: k. 044 553 3413 Pajunen Anssi puh: t. 040 779 9189 Pajusalo Pirjo-Riitta puh: k. 040 728 3843 Perkiö Minna puh: t 050 395 8784 Tuupainen Olli puh. t. 040 779 9178 Tuomi Anneli puh: t. 050 560 8354 Vuori Petri puh: 040 522 7855 Par- Raja- Varajäsenet: Ala-Kivimäki Raili puh: t. 050 395 8962 Ansio Tuija puh: 050 395 6355 Hakala Tanja puh: t. 040 779 9172 Lindberg Maarit puh: t. 050 395 6183 Nyberg Lasse puh: t. 040 779 9195 monen Minna puh: k. 040 842 8811 mäki Mia puh: t. 050 395 6420 Hallitus kokoontuu varajäsenineen, Harjukatu 21 0. kerroksessa Pikkupippurissa. Kokoukset ovat pääsääntöisesti jokaisen kuukauden ensimmäinen torstai klo 17.30. Kokouspäivät 2011 ovat: 11.1., 3.2., 10.3., 7.4., 5.5., 16.6., 11.8., 8.9., 6.10., 3.11., 8.12. Kevätkokous on keskiviikkona 23.3.2010 klo 18.00 Pikkupippuri Syyskokous keskiviikkona 23.11.2010 klo 18.00 Pikkupippuri PÄÄLUOTTAMUSMIEHET Kuukausipalkkaisten pääluottamusmies Järvinen Tuija puh: 044 906 1262 Kuukausipalkkaisten varapääluottamusmies Leinonen Paula puh: 050 395 6180 Tuntipalkkaisten pääluottamusmies Ojala Pentti puh: 040 7799 065 Tuntipalkkaisten varapääluottamusmies Haapala Ari puh: 050 395 8706 ALAKOHTAISET LUOTTAMUSMIEHET kuukausipalkkaiset: Päiväkodit: Heiskari Nina 050 395 1746 Ryhmäperhepäivähoitajat: Korkeamäki Päivi 0400 982 999 Perhepäivähoitajat (kotona työskentelevät): Hilden Helena 0400 686 164 Siivoojat: Hakala Kaija 040 779 9053 Vanhainkoti: Parmonen Minna 040 842 8811 Terveyskeskus: Parmonen Minna 040 842 811 Toimistohenkilöt: Ala-Kivimäki Raili 050 395 8962 Ruokapalveluhenkilöstö: Anttilainen Maria 050 395 6175 Koulunkäynninohjaajat: Leinonen Paula 050 395 6180 Kotipalvelu: Pesonen Maarit 040 779 9129 Kehitysvammaistenhoitajat: Tuomi Anneli 050 560 8354 Kiinteistöjen ja laitosten huoltohenkilökunta: Ahola Taisto 03 3118 8656 tuntipalkkaiset: Talotuotanto ja sähkömiehet: Pajunen Anssi 040 779 9189 Putkiasentajat: Tähtinen Esa 050 395 8708 Liikunnan tuntipalkkaiset: Ojala Pentti 040 779 9065 Korjaamo ja teiden kunnossapito: Jaakkola Veli-Matti 050 395 8707 Kunnallistekniikka: Salo Marko 050 395 6415 Mittamiehet: Hiitelä Esa 040 779 9280 Puisto-osasto: Österman Harri Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@nokiankaupunki.fi JÄSENASIOIDEN HOITAJAT PÄIVYSTÄVÄT JHL:N TOIMISTOLLA Välikatu 24, 37100 Nokia (S-marketin ja uimahallin välissä, alakerta) MAANANTAISIN KLO 16 17 puh. (03) 3411 411 (toimiston puhelinnumero) Jäsenasiainhoitajat: Päivi Korkeamäki, puh. työ: 040 7799 262, koti: 0400 982 999 (parillinen viikko) paivi.korkeamaki@nokiankaupunki.fi, paivi56@elisanet.fi Maria Anttilainen, puh. 050 395 6175 (pariton viikko) maria.anttilainen@nokiankaupunki.fi
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry 105 TIETOSATAVIIS 1/2011 Toimituskunta: Ala-kivimäki Raili, Hakala Tanja, Järvinen Tuija, Leinonen Paula, Pajunen Anssi, Vuori Petri. Lehden painatus: Digitaalipaino Sale-Set Ky SISÄLLYSLUETTELO Sivu Kesää, Juhannusta ja Lomaa (Aila Vaimare) 4 Oletko tekemässä hyvää työpaikkaa (Hannu Kanerva) 5 Henkilöstön hyvinvointi vuosi 2011 (Vesa Koskinen) 6 Varhainen välittäminen 7 Sosiaalifoorumi 7 Nuori aktiivi 8 Moniosaajat valmistuivat 9 Oikeudet ja velvollisuudet 10 Jäsenasiainhoitajat tiedottavat 12 Työmarkkinaslangia 14 Vellinkeittäjien kevätseikkailut 16 SM-hiihtojen satoa 17 Asia mistä ei koskaan puhuta liikaa 18 Ristikko 19 Koulutusta 20
Kesää, Juhannusta ja Lomaa Kesän kynnyksellä oli järjestelyvaraeräneuvottelut. Järjestelyvaraerän suuruus kaikkien kuukausipalkkaisten palkkasummasta oli 0,8%. Se ei ole paljon. Luottamusmiehet yhdessä pohtivat kenen palkkakehitys on jäänyt jälkeen. Esitykset tehtiin perusteluineen työnantajalle. Työnantajalta saatiin myönteinen palaute esityksistä ja perusteluista. Vaan, kuinka sitten kävikään Ei tarvittu neuvottelua. Oli esimies sanonut, en esitä tai sama summa kaikille tai ei ollut sanonut mitään. Esimiehen esitys, no se tuntui olevat päätös. Ei tulleet kuulluksi 105:n luottamusmiehet. Neuvottelijamme olivat kuulijoita. Joka kerta ei esitetä kaikkia. Esitetään niille, joiden palkka on jäänyt jälkeen syystä tai toisesta. Ne, jotka saivat hyvä niin. Keneltäkään emme halua korotusta pois. Se oikeudenmukaisuus ei vaan tuntunut toteutuvan. Työtä täytyy tehdä ennen seuraavaa neuvottelukierrosta, keskusteluja käydä työnantajan kanssa. Ja perustella korotukset jälleen. Nyt se on laskettu Naantalissa! Kun, työntekijän hyvinvointiin työnantaja laittaa 1 palautuu 3,7 takaisin. Miten tämä tapahtuu ja tapahtuuko Nokialla, sen näemme tulevaisuudessa. Juhannuksesta usealla alkaa loma, ansaittu ja kaivattu. Talvi on uurastettu ja nyt on vuoro levon ja akkujen latauksen. Unohdetaan hetkeksi arkinen aherrus ja nautitaan auringosta. Aila Vaimare Puheenjohtaja Nokian JHL ry 105 4
Olenko tekemässä hyvää työpaikkaa Suomalainen yhteiskunta rakentuu työlle. Työskentelemme elämästämme suurimman osan palkkatyössä. Ei ole yhdentekevä asia, millaisessa työpaikassa työskentelemme. On selvää, että emme kiljahtele joka aamu riemusta lähtiessämme töihin. Yhtä selvää on se, että jotain on pahasti pielessä, jos töihin meno kuukaudesta toiseen tuntuu raskaalta taakalta. Työpaikan pelisäännöt ovat monimutkainen asia. Kunnissa on erikseen tarkoin määrittelyt säädökset, kuka mistäkin päättää. Vastuu työn organisoinnista ja johtamisesta on esimiehillä ja päättäjillä. Siitä huolimatta jokainen meistä voi vaikuttaa työpaikan ilmapiiriin. Kysyttäessä jäsentutkimuksessa mielipidettä tärkeimmistä asioista työssä nousevat ensimmäisiksi Työpaikan pysyvyys Hyvät työkaverit Työn mielekkyys Työpaikan pysyvyys onkin kunnissa ollut hyvin turvattua yksityiseen verrattuna. Kuitenkin työssä viihtyvyys on heikommalla tolalla kuin yksityisellä sektorilla. Tätä onkin vähän vaikea selittää. Mutta yritetään kuitenkin. Hyvän työyhteisön merkitys korostuu myös toisessa yhteydessä, kun selvitellään sairastavuutta ja sairaslomien syitä. Hyvä työyhteisö rakentuu monesta asiasta. Työn mielekkyys, etenemismahdollisuudet ja mahdollisuus vaikuttaa, ovat avainasioita. Johtamisessa korostuu avoimuus ja tasapuolisuus. Hyvä esimies ei estä keskustelua vaan kannustaa puhumaan vaikeistakin asioista ilman pelkoa jälkiseurauksista. Sairaslomien tarve lisääntyy, jos edellä mainitut asiat eivät ole kunnossa. Jokainen työntekijä on osaltaan vastuussa hyvän työyhteisön rakentamisesta. Tämän voi tehdä ensisijaisesti hoitamalla työnsä hyvin. Tähän kuuluu nykyaikana osallistuminen työpaikan, työmenetelmien ja työolojen kehittämiseen. Jokainen meistä on oman työnsä paras asiantuntija. Jokainen on myös vastuussa siitä, että epäkohdan nähdessään, tuo sen asianmukaisesti esille. Hyvä työyhteisö kannustaa tähän, huono pyrkii estämään avointa keskustelua. Työelämän vaatimustaso on noussut. Tämä on johtanut siihen, että moni ei jaksa. Sairaslomien ja työkyvyttömyyseläkkeiden rinnalle on kehitetty joukko myönteisiä vaihtoehtoja; erilaiset osa-aikatyön muodot, vuorottelu- ja opintovapaat sekä erilaisia työkyvyn ylläpitämiskeinoja. Samanaikaisesti kunnissa joka viides työsuhde on määräaikainen. Meidän jokaisen kannattaisi pohtia sitä, miten tukisimme työtoveriamme, jos työelämän haasteet saavat hetkeksi yliotteen. Samalla olisi tärkeätä muistaa, että työyhteisön oikeudet kuuluvat kaikille myös osaaikatyötä tekeville ja määräaikaisille työntekijöille. Työntekijän ei tietenkään pidä ottaa esimiehen tehtäviä, mutta ei välittäminen työtovereista ja työpaikan hengestä ole pahasta. Hannu Kanerva aluetoimitsija Pirkanmaan aluetoimisto 5
Haastattelijoina Tanja ja Paula Henkilöstön hyvinvointivuosi 2011 Kaupungilla on hyvin toimiva työterveyshuolto Viisari, jonka kanssa yhteistyössä toimii fyysisissä vaivoissa erikoissairaanhoito ja lisäksi sopimus on tehty myös psykologipalveluista. Pitkittyneissä ongelmatilanteissa verkosto yhdessä miettii työntekijän kanssa, miten jaksamista voidaan tukea: tuleeko kysymykseen uudelleenkoulutus, -sijoitus, työn keventäminen tms. Esimiehiä on myös koulutettu ennakoimaan ja huomioimaan sekä alaisten että työyhteisön muuttuvat tarpeet. Keski-ikä tällä hetkellä on 47v. ja ikä tuo aina tullessaan omat haasteensa. Ja näin on syntynyt varhaisen välittämisen ohjeistus. Jaksamista tukevat myös hieronta ja laaja Ikinäätä-kirjo: omatoimista liikuntaa kaikissa muodossa, ilmaiseksi tai hyvin halvalla. Henkilöstöpäällikkö Vesa Koskinen, kerro jotain itsestäsi? Olen tamperelainen, joka 10 vuoden jälkeen on palannut juurilleen, lähelle Nokian rajaa. Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi tytärtä, joista toinen on jo lentänyt pois kotoa. Kesällä olen tulossa papaksi/vaariksi. Meillä on kaksi koiraa, mutta välillä joudun huolehtimaan jopa viidestä koirasta. Harrastan salibändiä, lisäksi karaoke ja kuorolaulu ovat koko perheen yhteisiä harrastuksia, joista olen joutunut hieman tinkimään työkiireiden takia. Miten sinun mielestäsi yksiköiden esimiehiä on ohjeistettu ikäjohtamisessa? Varsinaista ohjeistusta ei ole, mutta tulevaisuus näyttää, onko sille tarvetta henkilöstön ikääntyessä. Esimiehet ovat koulutettu ottamaan huomioon henkilöstönsä työkyvyn muuttuminen. Tällä hetkellä on käytetty oppisopimuskoulutusta tieto/taidon siirrossa tulevalle polvelle. Millaisia toimia kaupungilla on työntekijöiden jaksamisen tukemiseksi? Millaiset ovat mielestäsi henkilöstön määrän kehitysnäkymät? Henkilöstön kokonaismäärä on vähentynyt viime vuosina, mutta vakinaisen henkilökunnan määrä on kuitenkin lisääntynyt n. 100 hengellä. Henkilöstön määrä tuskin kasvaa, jos palvelujen tarve ei merkittävästi lisäänny. Tavoitteenamme on kuitenkin palvelujen tuottaminen omana työnä. Miten organisaatiomuutosten toteuttamista valvotaan, seurataan ja henkilöstö otetaan huomioon? Esimiehet ovat koulutettu kertomaan henkilökunnalle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa organisaatiossa tulossa olevista muutoksista. Tiedon tulisi kulkea luontevasti esimies-työntekijä-esimies akselilla, samoin kuin työntekijöiltä työntekijöille. Miltä sinun silmin näyttää Nokian kaupungin henkilöstön tulevaisuus? Hyvältä. Kun velat on maksettu, meillä on kasvava kunta täynnä hyvää ja ammattitaitoista henkilöstöä. Mitä terveisiä haluat kertoa JHL:n jäsenille? Toivon kaikille hyvää terveyttä ja jaksamista. JHL:n kanssa on hyvä toimia yhteistyössä. Jokaisen on hyvä kuulua ammattiliittoon, koska se pystyy parhaiten ajamaan asioitasi ja valvomaan etujasi. Huolehdi itsestäsi, jos et pysty pyydä apua. Hyvää kesää kaikille!
Varhainen välittäminen Nokian kaupunki haluaa työnantajana välittää työntekijöistään. Nokian kaupungilla on varhaisen välittämisen ohje, joka edellyttää esimiehiltä toimia, jos henkilö on poissa töistä vähintään 20 päivää kalenterivuoden aikana tai hänellä on vähintään kolme esimiehen luvalla poissaoloa neljän kuukauden ajanjaksolla. Esimiehen tulisi mainituissa tapauksissa käydä henkilön kanssa keskusteluja poissaolojen syystä. Pitkissä poissaoloissa on esimiehille annettu toimintaohjeeksi se, että nämä olisivat kuukausittain yhteydessä henkilöön. Kysymys ei ole vahtimisesta vaan välittämisestä ja siitä, että töihin paluun kynnys olisi henkilölle mahdollisimman matala ja esimiehellä olisi tieto henkilön töihin takaisin paluusta. Työnantajan intressissä on se, että työntekijät olisivat työkykyisiä tai mahdollisimman nopeasti saada heidät takaisin työkykyisiksi, tukea töihin palaamiseen ja kuntoutusta sekä taata jokaisen osalta aikanaan se, että nämä pääsisivät myös työuransa jälkeen mahdollisimman terveinä ja hyvässä kunnossa eläkkeelle. On tärkeää toki, että jokainen välittää myös itsestään. Ihmiselämä on ainutlaatuinen ja tärkeää on pitää itsensä kunnossa, jos siihen on suinkin omien voimien kautta mahdollisuus. Työnantaja yrittää tukea töihin paluuta ja jos paluu omaan työhän ei onnistu, niin etsiä mahdollisuuksia työllistyä Nokian kaupungilla muuhun työhön. -Vesa Koskinen- Sosiaalifoorumi kokoontui jälleen Sosiaalifoorumi on tapahtuma, jonka järjestäjät uskovat oikeudenmukaisuuteen, demokraattiseen ja tasa-arvoiseen maailmaan. Tampereen sosiaalifoorumi on vuodesta 2002 kerännyt yhteen laajan joukon kansalaisia, järjestöjä ja ryhmiä keskustelemaan ja toimimaan paremman maailman puolesta. Tämän vuoden teemana oli paikallisuus "toisenlainen maailma on mahdollista" eli miten me Pirkanmaalla ja Suomessa voimme toimia ja vaikuttaa. Tampereen sosiaalifoorumi ja mahdollisuuksientori tapahtuma oli 01.- 02.06.20011 Finlaysonin alueella Väinö Linnan aukiolla ja työväenmuseon Werstaan tiloissa. Mahdollisuuksien tori on ilmainen yleisötapahtuma, joka tarjoaa monipuolista nähtävää ja koettavaa koko perheelle. Torilla oli kymmenittäin paikallisia järjestöjä, jotka esittelivät toimintaansa ja erilaisia vapaaehtoistyön muotoja. Torin tunnelmasta vastasivat etniset musiikkiesitykset, herkullinen kasvisruoka, käsityöläiset ja tuhannet torivieraat. Ohjelmassa oli lähes kolmekymmentä avointa seminaaria, työpajaa ja keskusteluryhmää. Osallistuin seminaariin Mitä yhteiskunnallinen yritys on?. Mukana olivat Pekka Pättiniemi ja Harri Kostilainen yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimusverkostosta. Aihe oli mielenkiintoinen, koska Tampereen Koukkuniemen vanhainkodista ollaan tekemässä osin yhteiskunnallista yritystä. Periaatteeltaan toimintamuoto oli tuttua, koska olen toiminut vuosia uus- ja työosuuskuntatoiminnassa. Tapahtuma on monipuolinen elämys että kannattaa panna mieleen ja osallistua ensi vuonna Tampereen sosiaalifoorumi tapahtumaan. Terveiset toi Anneli Pasanen
Tanja Hakala ja Paula Leinonen Tuomas Kuhasen haastattelu nuori aktiivi Kerro itsestäsi - Olen 23-vuotias paljasjalkainen nokialainen. Moottoripyöräily on intohimoni. Lähdin mukaan aytoimintaan, koska yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat minua. Mitä teet työksesi? - Olen ollut Nokian kaupungilla lähettinä kaksi vuotta, josta vuoden vakituisena. Kuljetan kappaletavaraa ja sisäistä postia. Työ on sidottu kellonaikoihin. Toimitukset pitää tapahtua tiettyyn aikaan. Työ on mielenkiintoista, koska saan tavata paljon erilaisia ihmisiä. Iltaisin kaipaan rauhaa, koska töissä saan puhua todella paljon. Mikä sai sinut ryhtymään ammattiyhdistys aktiiviksi? - Olen ollut Nokian JHL:n hallituksessa vajaan vuoden. Haluan vaikuttaa työolosuhteisiin ja siihen ettei yksityistetä yksityistämisen ilosta. Kuvani Nokian kaupungista työnantajana on tänä aikana muuttunut. Suosittelen ammattiyhdistystoimintaa kaikille joilla on intoa ja halua päästä vaikuttamaan. Tässä näkee, kuulee sekä pääsee paremmin/ parempaan keskusteluyhteyteen työnantajan kanssa. Mitä odotuksia sinulla on ammattiyhdistykseltä? - Erityisesti työsuojelu on lähellä sydäntäni. Työolosuhteiden on välttämätöntä olla kunnossa, jotta mistään ylipäätänsä tulee mitään. Työsuojeluasiamiehen tehtävät kiinnostavat minua kovasti. Oletko jo käynyt koulutuksissa? - Olen tutustunut koulutuskalenterin tarjontaan. En ole vielä ollut koulutuksissa. Eniten kiinnostavat työsuojelukoulutukset. Terveisesi jäsenistölle/ lukijoille. - Hyvää kesää kaikille, jos haluat toimia niin rohkeasti mukaan. Silloin opit miten vaikuttaa asioihin ja päätöksiin.
Mopo eli moniosaaja koulutuksesta valmistuneet Kaikki sai alkunsa SIRU-ryhmän perustamisesta ja siivous- sekä ruokapalveluiden yhdistämisestä. Keväällä 2010 huomattiin Nokiallakin olevan tarvetta työntekijöistä, jotka pystyvät ammatillisesti toimimaan sekä siivous ruokapalveluiden puolella. Mallia käytiin katsomassa muutamissa eri kunnissa. Koulutus itsessään tapahtui Nokialla ja siihen oli mahdollisuus osallistua lähikunnistakin. Pilotti ryhmään osallistui Nokialta yhdeksän laitoshuoltajaa, 4 ruokapalvelun työntekijää sekä Vesilahdelta kolme laitoshuoltajaa. Aloitimme opiskelun 4.5.2010 käsitellen mm. työyhteisössä toimimista, omavalvontaa, laatu asioita, hygieniatasoja, ergonomiaa, ympäristö- sekä jätehuoltoa. Asiakaspalvelu ja oman työn kehittäminen kuuluivat kiinteänä osana koulutukseen. Elokuussa vaihdoimme töitä, eli laikkarit opettelivat ruokapalvelun saloja ja köksät siivouksen saloja. Me siivoushenkilöstä opiskelimme erityisruokavalioiden tuntemusta, aamupalojen valmistusta sekä ruokien esille laittoa ja keittiötilojen puhtaanapitoa. Opiskelu tunneilla tapahtui paljolti siten, että opettajat alustivat aiheet, jakoivat materiaalit ja kaikkien oli osallistuttava kommentointiin ja keskusteluun. Teimme myös ryhmätöitä. Koulutuksen antoi Tampereen ammattiopisto mukavine opettajineen. Kiitokset kuuluvat myös työnantajalle tästä kivasta ammattitaitoamme lisäävästä oppimismahdollisuudesta. Koulutukseemme kuului myös pieni kenttäharjoittelu, jossa opittuja asioita sitten sovellettiin ja vahvistettiin ammattiidentiteettiä tekemällä moniosaajan työtä. Lisäksi teimme kirjallisia oppimistehtäviä. Viimeiset oppitunnit olivat 23.11.2010. Opiskelu itsessään oli hauskaa ja antoisaa omakohtaisten kokemusten purkamisen myötä. Terveisiä kaikille hauskoille ryhmämme jäsenille ja hyvää kesää lukijoille. Terveisin: Anne & Riitta
Työnantajan oikeudet ja velvollisuudet Oikeus Velvollisuus ottaa työhön johtaa työtä irtisanoa ja purkaa työsopimus kohdella työntekijöitä tasapuolisesti huolehtia työturvallisuudesta antaa työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista edistää hyvää työilmapiiriä, työntekijän työssä suoriutumista ja ammatillista kehitystä noudattaa työ- tai virkaehtosopimusta. Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet Kun saat työpaikan, työnantajan ja työntekijän välille solmitaan yleensä kirjallinen työsopimus, jossa mainitaan ne ehdot, jotka koskevat juuri tätä työpaikkaa: esim. työaika, palkka, luontoisedut, mahdolliset palkan lisät, palkanmaksupäivä jne. Muut yleiset ehdot, joita Suomessa noudatetaan, löytyvät ammattiliittojen sivuilta. Työntekijällä on oikeus: työehtosopimuksen tai virkaehtosopimuksen mukaiseen palkkaan o suojaan, jonka lait ja sopimukset antavat o järjestäytymiseen o terveelliseen ja turvalliseen työympäristöön Työnantajan täytyy noudattaa työehtosopimusta tai virkaehtosopimusta. Hän ei voi esimerkiksi maksaa pienempää palkkaa kuin sopimuksessa on määritelty. Työnantaja ei saa syrjiä työntekijää, kun hän työsuhteen aikana tekee päätöksiä työtehtävien jakamisesta ja uralla etenemisestä tai työsuhteen päättämisestä. Työsyrjintä on rikos. Jos joudut työsyrjinnän kohteeksi, voit ilmoittaa asiasta työsuojeluviranomaiselle. Ongelmatilanteissa voit kysyä neuvoa työsuojeluvaltuutetulta, työsuojelupäälliköltä tai luottamusmieheltä. Jos työpaikassa on vähintään 10 työntekijää, työntekijät valitsevat työsuojeluvaltuutetun, joka edustaa heitä. Työnantaja nimeää jokaiselle työpaikalle työsuojelupäällikön. Suurin osa suomalaisista palkansaajista kuuluu ammattiliittoon. Työpaikalla luottamusmies edustaa ammattiliittoa ja niitä työntekijöitä, jotka kuuluvat siihen. Sinulla on työntekijänä velvollisuus noudattaa työaikoja, niin kuin on sovittu. Kun olet sairas, ota selvää, kuinka monen sairauspäivän jälkeen työnantaja vaatii lääkärintodistuksen. Muista myös, että sinun tulee omaksua työpaikan käytännöt. Tällöin sovellut helposti työyhteisöön.
Työntekijällä on velvollisuus: suorittaa työ huolellisesti noudattaa työnjohdon ohjeita kieltäytyä työnantajan kanssa kilpailevasta toiminnasta pitää liike- ja ammattisalaisuus ottaa huomioon työnantajan etu Jos haluat tietoa työelämästä, lainsäädännöstä, oikeuksista ja velvollisuuksista, työsopimuksista ym. asioista, jotka liittyvät työhön, katso työmarkkina-avain. http://www.alli.fi/tmavain/. Työmarkkina-avain on myös tämän verkkokurssin aineistona. Työsuhteesta ja lainsäädännöstä on tietoa myös työhallinnon sivuilla. http://www.mol.fi/mol/fi/02_tyosuhteet_ja_lait/011_tyosopimus/index.jsp Työsopimuslaki löytyy osoitteesta: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055 Työehtosopimuksia löytyy osoitteesta: http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/ Yleistä tietoa työntekijän ja työnantajan asemasta löytyy esimerkiksi osoitteesta: http://www.infopankki.fi/fi-fi/tyontekijan_oikeudet_ja_velvollisuudet/ Tässä vielä yhteenveto oikeuksista ja velvollisuuksista. Työntekijän oikeuksia ja velvollisuuksia Oikeus Työnantajan oikeuksia ja velvollisuuksia Oikeus TES:n tai VES:n mukaiseen palkkaan lakien ja sopimusten antamaan suojaan järjestäytymiseen terveelliseen ja turvalliseen työympäristöön ottaa työhön johtaa työtä irtisanoa ja purkaa työsopimus Velvollisuus Velvollisuus suorittaa työ huolellisesti noudattaa työnjohdon ohjeita kieltäytyä työnantajan kanssa kilpailevasta toiminnasta pitää liike- ja ammattisalaisuus ottaa huomioon työnantajan etu noudattaa lakeja ja sopimuksia kohdella työntekijöitä tasapuolisesti huolehtia työturvallisuudesta antaa työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista edistää hyvää työilmapiiriä, työntekijän työssä suoriutumista ja ammatillista kehitystä Onnistunut kaupunkifestivaali JHL:n kaupunkifestivaali Suvilahdessa lauantaina 11. kesäkuuta oli onnistunut tilaisuus, sanoo järjestötoimitsija Petteri Oksa. Päivätapahtumista ehdottomasti suosituin oli SauruXet yhtyeen konsertti, joka kokosi lavan eteen niin pientä kuin varttuneempaakin väkeä. Vain JHL:n jäsenille suunnattu Eppu Normaalin konsertti veti illalla väkeä odotetusti, Oksa sanoo. - Ihan emme kävijätavoitteeseemme 10 tuhanteen päässeet - kaikkiaan alueella vieraili noin 9 000 henkeä Festivaalista jäi hyvä maku suuhun, joten ei ole ollenkaan mahdotonta, että tällainen tapahtuma järjestetään vielä uudelleen. Sitä ennen kuitenkin tavataan ensi vuoden maaliskuussa, kun liiton talvipäivät järjestetään Nilsiän Tahkovuorella, Oksa sanoo. 11
Jäsenasianhoitajat tiedottavat Vuonna 2011 JHL:n jäsenmaksu on 1,33 prosenttia, ja se maksetaan kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta ansiotulosta. Päätoimisen opiskelijan ei tarvitse maksaa liiton jäsenmaksua opiskeluajalta. Liiton osuus jäsenmaksusta on 1,05 % ja työttömyyskassan osuus 0,28 %. Liiton jäsenmaksusta 20 prosenttia palautetaan yhdistykselle käytettäväksi paikalliseen edunvalvontaan ja toimintaan. Työssä käyvä vapaajäsen maksaa työttömyyskassan jäsenmaksun. Itse jäsenmaksun maksava jäsen: kun tarvitset viitepankkisiirtoja jäsenmaksun maksamista varten, ilmoita jäsenasiainhoitajille henkilötietosi, maksutapasi (eläke, yksityinen työnantaja, minimijäsenmaksu) ja mistä alkaen maksat itse. Viitepankkisiirrot tulevat aikanaan liitolta suoraan kotiosoitteeseesi. Jäsenmaksun saa vähentää verotuksessa, joten säilytä maksutositteet. Lasket jäsenmaksusi kaavalla 1,33 x palkka/100, saat myös liitosta taulukon josta voit suoraan katsoa jäsenmaksun määrän. Mistä jäsenmaksu maksetaan: kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta ansiotulosta luontoisedusta lomarahasta lomakorvauksesta irtisanomisajan palkasta ja työsuhteen päättyessä maksettavasta ylimääräisestä korvauksesta Minimijäsenmaksu Minimijäsenmaksu on viisi (5) euroa kuukaudessa eli 15 neljännesvuosittain. Minimijäsenmaksua maksavat jäsenet jotka ovat ilman palkkatuloa tai siihen rinnastettavaa tuloa, mutta joilla ei ole perusteita jäsenmaksuvapautukseen. Maksua maksavat myös jäsenet, joiden tulo muodostuu ainoastaan eläketulosta. Minimijäsenmaksua maksaa jäsen, joka on: eläkkeellä tai pysyvästi työkyvyttömyyseläkkeellä ulkomaille muuttanut jäsen, joka ei ole työelämässä tai opiskelemassa palkattomalla työlomalla vailla ansiotuloja virkavapaalla vailla ansiotuloja minimijäsenmaksua maksaa myös mm. jäsen, joka on au pair, tai suorittaa vapausrangaistusta vailla ansiotuloja, tai pitää "omaa lomaa" esim. koulutuksen päätyttyä eikä vielä ole ilmoittautunut työnhakijaksi työvoimatoimistoon. minimijäsenmaksua maksaa myös omaishoitaja, jolla ei ole muuta palkkatuloa. Osa-aikaeläkkeellä oleva maksaa jäsenmaksua vain palkkatulostaan ja siihen rinnastettavasta tulosta; osaaikaeläkkeistä ei maksata jäsenmaksua. Jäsenmaksusta vapautettavia ovat: vailla ansiotuloja olevat jäsenet esim. äitiys- isyys tai vanhempainlomalla tai hoitovapaalla kelan sairauspäivärahalla opiskelemassa ammatillista tutkintoa päätoimisesti (maksavat työttömyyskassamaksua 0,28% opiskeluaikaisista ansiotuloista neljännesvuosittain) suorittamassa asevelvollisuutta tai siviilipalvelua vuorotteluvapaalla
osa-aikaeläkkeellä olevat maksavat vain palkan osuudesta Ilmoita maksuvapautusperusteesi puolivuosittain jäsenasiainhoitajille, maksuvapautuksen alkamis- ja loppumisaika on tärkeä tieto. Työtön, jolla ei ole oikeutta työttömyyskassan päivärahaan, ilmoita asiasta kolmen kuukauden välein. Olet myös vapautettu jäsenmaksusta. Jäsenasiainhoitajat päivystävät toimistolla UIMAHALLIN alakerrassa, S-marketin puoleisesta päädystä sisään, maanantaisin kello 16 17 puhelin 03 3411 411. Tällöin hoidamme myös työttömyyskassa-asioita eli otamme vastaan ansiopäivärahahakemuksia, neuvomme ja autamme täyttämisessä sekä liitteiden hankkimisessa. Muistathan ilmoittautua työvoimatoimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi. Jäseneksi voi liittyä nykyään myös sähköisesti, samoin voi työttömyyspäivärahan jatkohakemukset tehdä netissä, mutta ensimmäinen hakemus tuodaan meille tarkistettavaksi. Käy myös lukemassa omaa kotisivuamme osoitteessa: www.nokia105.jhlyhdistys.fi Yhteistyöllä eteenpäin Jäsenasiainhoitajat Päivi 0400 982 999 ja Maria 040 8478 733 Edustajistovaalit 2012 sivut avattu JHL on torstaina 16. kesäkuuta avannut nettisivuillaan uuden sivuston, joka keskittyy tuleviin edustajistovaaleihin. Edustajistovaalit 2012 -sivuilla kerrotaan tulevista vaaleista, tärkeistä päivämääristä, ehdokasasettelusta sekä siitä, mitä edustajisto tekee. - Vaikka vaalit käydään vasta ensi vuoden maaliskuussa, on nyt hyvä aika herätellä yhdistykset ja jäsenet ajattelemaan ehdokasasettelua, sanoo järjestötoimitsija Mauri Keskinen. - Nyt Edustajistovaalit 2012 sivut tarjoavat perustiedon sekä ehdokkuutta harkitseville että yhdistyksille. - Kesän jälkeen, syksyn aikana sivustolle tulee myös asiaa muun muassa äänestämisestä. tulevissa vaaleissahan on käytössä myös sähköinen äänestäminen perinteisen postivaalin rinnalla, Keskinen kertoo. - Luvassa on myös vaalikone, joka auttaa äänestäjiä, kun he etsivät sopivaa ehdokasta, hän lisää. 13
TYÖMARKKINASLANGIA! Lyhyt johdatus sanastoon: ANSIONKEHITYSTAKUU Jälkikäteen palkansaajille maksettava korvaus, mikäli jokin sopimusala on jäänyt jälkeen palkkakehityksessä. BRUTTOANSIO Palkka ennen verojen vähennystä. NETTOPALKKA Käteen jäävä ansio. Kokonaisansiosta vähennetään verot. REAALIPALKKA Palkan todellinen ostovoima. SAMAPALKKAISUUS Samasta työstä on maksettava sama palkka. Jos saman työn tekee samalla tavalla, palkkaan ei saa vaikuttaa työntekijän sukupuoli. INDEKSIEHTO Sopimukseen kirjattu määräys siitä, että mikäli hinnat tiettynä ajanjaksona nousevat sovitun rajan ylitse niin palkkoja tarkistetaan vastaavasti. PALKKAHINNOITTELU Kunnallisten työntekijöiden ja viranhaltijoiden sijoittumien ammattinimikkeen mukaiseen liukuvaan hinnoitteluun. JHL:n jäsenten palkat neuvotellaan JHL:n yhdistyksen ja paikallisen työnantajan kesken keskustasolla sovitun asteikon mukaisesti. PÄÄSOPIMUS neuvottelumenetelytapoja koskeva työ ja virkaehtosopimus. Määrittää ne työsuhteen ehtoihin liittyvät asiat, joista työnantaja ja työntekijäosapuolet neuvottelevat. Määrittää pääsopijajärjestöt, sekä mistä asioista tehdään sopimukset valtakunnallisesti ja mistä paikallisesti. KESKITETTY RATKAISU Työntekijöiden keskusjärjestöt tekevät valtakunnallisen sopimuksen työnantajajärjestön kanssa. KESKUSNEUVOTTELUT JHL ja Kunnallinen työmarkkinalaitos neuvottelevat paikallisesti syntyneestä sopimuksen tulkintaan liittyvistä erimielisyydestä. NEUVOTTELUVELVOLLISUUS Sopimuksilla on sovittu velvollisuudesta neuvotella esim. työ ja virkaehtosopimuksen tulkinnasta, jos niistä ollaan eri mieltä. PAIKALLISNEUVOTTELUT Yhdistys tai yhteisjärjestö neuvottelee työnantajien edustajien kanssa paikallisesti sovittavista asioista. Mikäli yhteisymmärrystä ei löydy, voidaan asia siirtää keskusneuvotteluun ratkaistavaksi. TULOPOLIITTINEN KOKONAISRATKAISU Työntekijä ja työnantajajärjestöjen sekä valtiovallan yhteinen sopimus tietyn ajanjakson tulostavoitteista. LIITTOKOHTAINEN RATKAISU Ammattiliitto/ammattiliitot tekevät sopimuksen alakohtaisesti työnantajajärjestön kanssa. 14
YLEISKOROTUS kaikille tuleva euromääräinen ja/tai prosentuaalinen palkankorotus. TYÖEHTOSOPIMUS Ammattiliiton ja työnantajan tai työnantajajärjestön kanssa tehty sopimus työntekijöiden palkkauksesta ja muista työsuhteen ehdoista. YLEISSOPIMUS Yleisopimuksella tarkoitetaan kunnallisella alalla sopimusta, joka määrittelee yhteistoimintaasioiden menettelytapoja. Esimerkiksi mistä asioista on sovittava ja ketkä sopivat. VIRKAEHTOSOPIMUS Kunnallisten, valtion ja kirkon viranhaltijoiden palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskeva sopimus, joita neuvotellaan ko. ammattiliittojen ja työnantajan välillä. TYÖSOPIMUS Työntekijän ja työnantajan välinen sopimus työsuhteen ehdoista. Työsopimuksella ei voida sopia työehtosopimusta huonommista työehdoista. Työsopimus tulee tehdä aina kirjallisena. Terveisin nimim. Sopimuksia sopimuksien perään Ei kateen kontti ole koskaan täysi. Ei tähän maailman aikaan ole enää entisellään kuin uni ja nälkä. Herrat ja koirat jättävät oven auki. Kolmen euron kraatari tekee kuuden euron vahingon. Kun merellä vahinko sattuu, niin kaikki ovat maalla viisaita. Älä puhu aidanseipäästä, jos tarkoitat aitaa Vintillä ois leipää, mutta lapset söi portaat. Söisi kattikin kaloja, vaan ei kastais kynsiänsä 15
Vellinkeittäjien kevätseikkailut Ihanan lumisen talven ja satojen hiihtokilometrien jälkeen vellinkeittäjät päättivät hyödyntää JHL: n jäsenmaksujen tuomaa kurssitarjontaa omalla kohdallaan. Kätevästi kurssille opus esille ja selailua mitä kiinnostavaa siellä olisi meille. Hellyyttä naisille Karjaan kurssikeskuksessa 14.- 15.5.2011. Hakemukset postiin. Hyväksynnät saapuivat ja nyt alkoi pohtiminen mitenkä sinne matkustamme. Pohdinta tuotti tulokseksi junamatkan, koska olimme matkustaneet junalla 10-20 vuotta sitten. Junalippujen tilaaminen onnistui loppujen lopuksi ja liput saapuivat postin tuomana antamaamme osoitteeseen. Opimme tästä luen koko ohjeen loppuun, enkä arvaile parinsanan jälkeen lauseen sisältöä. 14.5. nousimme taajamajunaan Nokian asemalta klo: 6.36 ehtiäksemme Tampereelta lähtevään Helsingin junaan. Ensimmäinen etappi meni hyvin ja pääsimme InterCity junan yläkertaan matkaa jatkamaan. Vellinkeittäjien matka Helsingistä jatkui linja-autolla Karjaalle. Karjaan kurssi meni hyvin, sisältäen naurujoogaa, zumbaa, bodybalancea, bollywood-tanssia, chiballia, hyvää ruokaa ja rantasaunassa saunomista välillä pulahtaen järvenlaineisiin. 15.5. klo. 13.30 matka kotiinpäin alkoi taksilla Karjaan asemalle. InterCity junalla Turkuun ja tietysti yläkerrassa. Turussa odottelimme n. tunnin Tampereelle lähtevää junaa. Turusta pääsimme samalla junalla klo:18.26 Nokialle asti. Kaikki matkaan osallistuneet olivat tyytyväisiä kurssin antiin ja matkan tekoon. 21.5. Likkojen lenkillä JHL: n esittelypisteessä oli mukana kaksi Nokian kaupungin vellinkeittäjää. Valitsimme esittelypisteelle sopivan paikan reitin puoliväliin. Pystytimme naisvoimin esittelykatoksen. Sää suosi lenkkeilijöitä vaikka tuuli teki tepposia halukkaille jakamillemme ilmapalloille, mutta se ei menoa haitannut. Jäsenillemme jaossa oli kuohuviiniä, vaahtokarkkeja, hammastikkuja ja avaimenperiä. Halukkailla oli mahdollisuus kokeilla arpaonneaan, palkinnot on toimitettu voittaneille. Päivän päätteeksi JHL tarjosi esittelypisteen työntekijöille aterian Pispalan Pulterissa. Tämän tapahtuman matkat teimme Paunulaisella. 28.5. Vellinkeittäjät suuntasivat Nokialta klo: 8.00 Hämeenlinnaan. Kylpylähotelli Aulangolla pidettiin ravitsemispalvelualan ammattilaisten hemmotteluseminaari. Tämän kurssin huomasimme Motiivilehdestä. Kurssi piti sisällään luentoja: rehellisyys ja terve itsekkyys sekä mitä suuhusi pistät sen kropassasi näet. Luentojen välissä oli lounas ja päiväkahvit. Kylpyläosaston palvelut olivat käytössämme lauantain luentojen ja ulkoilun jälkeen. Päivä päättyi päivälliseen klo: 20 ja sitten melkein 200 naista ja 6 miestä suuntasivat Aulangon yökerhoon tanssimaan. Meno oli leppoisaa olihan tanssipaikan vallanneet JHL: n keittiöammattilaiset pohjoisesta - etelään ja idästä länteen. 29.5. aamu valkeni Hämeenlinnassa pilvisenä. Aamiaisen jälkeen suuntasimme Aulangon maastoon. Lounaan nautittuamme keskustelimme toimialan ajankohtaisista asioista. Nokialaisena otti vähän päähän, kun melkein kaikki muut saavat työkengät työnantajan kustantamana. Tamperelaisetkin jo kaksi kenkää entisen yhden sijaan. Kurssi oli hyvä ja se valaisi vellinkeittäjien eriarvoisuutta Suomessa. On hyviä ja vielä parempia kuntia. Lähtökahvien jälkeen suuntasimme Nokialle. Tätä matkaa ei tehty junalla eikä linja-autolla, vaan erään vellinkeittäjän autolla. Toivon JHL-105 jäsenen käyttävän hyväkseen näitä liittomme kursseja. Niistä saa tietoa työelämään, sekä ruumiin ja sielun ravintoa. Kurssit on jokaisen jäsenen haettavissa. Hyvää ja virkistävää kesää kaikille Juustilan poikakodin vellinkeittäjän pojantytär
JHL SM-hiihdot Seinäjoki 26.2.2011 tulokset N65 3km: Nro Nimi Yhdistys loppuaika 3 Anneli Myller 084 Kymenlaakso 0:09:32 SHP 2 Mirja Paski 117 Seinäjoki 0:10:53 1 Satu Vapa 71 Kemi 0:13:13 N60 3km: Nro Nimi Yhdistys loppuaika 5 Marjatta Kuosmanen 140 Mikkeli 0:10:28 4 Tuula Alho 117 Seinäjoki 0:11:26 N50 5km: Nro Nimi Yhdistys loppuaika 6 Riitta Luuri 275 Seinäjoki 0:19:05 Nyl 5km: Nro Nimi Yhdistys loppuaika 9 Elli Ollila 117 Seinäjoki 0:26:50 8 Seija Patrikainen 117 Seinäjoki 0:27:21 Myl 5km: Nro Nimi Yhdistys loppuaika 10 Lasse Kakkuri 117 Seinäjoki 0:20:47 M40 5km: Nro Nimi Yhdistys loppuaika 11 Harry Smulter??? Maalahti 0:14:12 12 Petri Vuori 105 Nokia 0:14:38 M50 5km: Nro Nimi Yhdistys loppuaika 15 Pauli Korhonen 124 Siilinjärvi 0:14:58 16 Ossi Laurila 748 Kauhavanseutu 0:15:40 13 Jari Salmenoja 25 Turku 0:15:47 14 Markku Himanen 124 Siilinjärvi 0:16:49 M60 5km: Nro Nimi Yhdistys loppuaika 17 Voitto Majasaari 117 Seinäjoki 0:14:47 19 Markku Siivonen 124 Siilinjärvi 0:17:32 18 Seppo Matela 068 Oulu 0:20:26 M65 3km: Nro Nimi Yhdistys loppuaika 23 Olavi Tervo 124 Siilinjärvi 0:10:25 20 Aulis Seppänen 124 Siilinjärvi 0:10:38 21 Jouko Jokiranta 117 Seinäjoki 0:12:13 Yhdistysten välinen joukkuekisa 117 Seinäjoki 40 105 Nokia 5 124 Siilinjärvi 27 748 Kauhavanseutu 5 084 Kymenlaakso SHP 7 71 Kemi 4 140 Mikkeli 7 25 Turku 4 275 Seinäjoki 7 068 Oulu 4??? Maalahti 7 17
ASIA MISTÄ EI KOSKAAN PUHUTA LIIKAA, TAPATURMAT! Tapaturma on äkillinen, odottamaton, ulkoisten tekijöiden aiheuttama, terveyttä vahingoittava tapahtuma. Tapaturmat voidaan luokitella liikennetapaturmiin, työtapaturmiin, koti - ja vapaa-ajan tapaturmiin sekä väkivaltaan. Vuosittain koti - ja vapaa-ajan tapaturmia sattuu noin 700 000:lle suomalaiselle. Koti - ja vapaa-ajan tapaturmat ovat Suomen neljänneksi yleisin kuolinsyy, eniten tapahtuu kaatumalla ja putoamalla. Suomen tapaturmakuolleisuus on suurempi kuin muissa EU-maissa. Suurin osa tapaturmista ja onnettomuuksista sattuu kotona ja vapaa-aikana, nämä tapaturmat ovat keskeinen kansanterveysongelma maassamme. Koti - ja vapaa-ajan tapaturmista arvellaan aiheutuvan neljän miljardin euron kustannukset vuodessa. Tapaturmia sattuu kaikenikäisille, riskiryhminä ovat nuoret miehet ja ikääntyneet naiset. Alle 10-vuotiaalle lapselle sattuu tapaturmia yleisemmin kotona. Kouluikäisten tapaturmia tulee eniten vapaa-ajalla, toiseksi eniten kouluajalla. Työikäisten yleisimpiä kotitapaturmatilanteita sattuu miehillä eniten huolto / korjaustöissä, naisilla ruoan valmistamisen ja siivouksen yhteydessä. Ikääntyneellä usein osasyynä tapaturmiin on huimaus ja heikentynyt näkö, joista aiheutuu esim. kaatumisia, kompastumisia ja liukastumisia. Yleisimmät työtapaturmatilanteet ovat kaatuminen tai liukastuminen, esineisiin satuttaminen ja äkillinen liike. Suurimmat liikennetapaturmien riskiryhmät ovat nuoret miehet ja naiset. Alkoholi on merkittävä taustatekijä tapaturmissa. Päihtyneenä joutuu useammin tapaturman uhriksi ja saa vaikeampia vammoja kuin selvin päin, sitä kuuluisaa humalaisen tuuria ei ole. Sairaaloiden tapaturmapotilaista joka neljännellä on vähintään yksi promille alkoholia veressään. TAVOITTEENA EUROOPAN TURVALLISIN MAA VUONNA 2015 Koti ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisy on osa valtioneuvoston strategisia turvallisuuden edistämisen linjauksia. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on määritelty tavoite: Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Tavoitteen saavuttamiseksi on myös koti ja vapaa-ajan tapaturmia saatava vähenemään. Kotitapaturmien ehkäisykampanjan toimintaan osallistuu Sosiaali ja terveysministeriö. Ministeriö on perustanut koko tapaturmaalan yhteistyötä kehittävän Tapaturmayhteistyö-ryhmän, joka järjestää vuosittain mm. tapaturmien ehkäisyn teemapäivän. Ministeriö tekee tiivistä yhteistyötä myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koti ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisy yksikön kanssa. Meistä JOKAINEN voi omilla valinnoilla vaikuttaa ennalta ehkäisevästi vapaa-ajan tapaturmiin sekä vaaratilanteisiin! Nimim. Jokainen tapaturma on liikaa
T Kertoo työsuhteen kestosta ja tehtävistä Monta lyhyttä työsuhdetta Normaalin työajan ylittävä työaika Y - Käydään TA ja TT tai hänen edustajansa välillä H Hintojen nousun sidottu vaikutus palkkaan Tehdään muualla, kuin TA:n tiloissa Keskitetty palkka- ja työehtoratkaisu Työt ulkopuolisen yrityksen tehtäväksi Käteen jäävä ansio Asia mistä ei puhuta koskaan liikaa Vellinkeittäjien kevät Moniosaaja On vielä edessä ja avoin Ä Y Ammattiliittoon kuuluvien tt:n osuus Sijoita sanat vihjeitten perusteella. Pystyyn tulee sana, jonka sisältä löytyy minimiehdot työnteolle. Lähetä vastaussana joko s-postilla tanja.hakala@nokiankaupunki.fi tai Uimahallin toimistolle, Välikatu 24. Viimeistään 25.7.2011 Helle työpaikalla vaarantaa terveyden Aurinkoinen, lämmin ilma on lomalaisten suosiossa. Työpaikoilla helle ja liika kuumuus voivat kuitenkin vaarantaa terveyden. Korkeisiin lämpötiloihin tulisi työpaikoilla varautua jo viileän sään aikaan huolehtimalla ilmanvaihdon toimivuudesta myös hellepäivien varalta. Jos helle yllättää tänäkin vuonna ja työpaikalla lämpötila nousee hellepäivinä +28 asteeseen tai yli, työpaikalla tulee ryhtyä toimiin työn keventämiseksi. Tauotus Työsuojeluviranomaiset suosittelevat, että työtä kevennetään tauottamalla. Työpaikan lämpötilan ollessa 28 33 astetta, taukoa voi olla 10 min/ tunti. Yli 33 asteen lämpötilassa tauon pituus voi olla 15 min/ tunti. Vaatetus Väljä, kevyt vaatetus on työssä tarpeen. Ulkona päähineen käyttö suojaa auringon paahteelta. Nestetasapaino Veden juominen on tarpeen pitkin päivää jo ennen kuin janon tunne yllättää. Vesipullo on hyvä pitää mukana. Alkoholia, kahvia ja runsaasti sokeroituja juomia kannattaa välttää. Jos juo pelkästään hanavettä, mikä on hyvä valinta, tulee huolehtia myös syömisestä, jotta kehon suolatasapaino ei vaarannu. Kuiva suu ja heikko olo, pahoinvointi ja päänsärky, kova hikoilu, lihaskivut ja -kouristukset voivat kertoa nestehukan ja lämpöhalvauksen yllättäneen. Tällöin lepääminen, nesteytys ja viileä suihku voivat helpottaa oloa. Vakavien oireiden ilmetessä henkilö on toimitettava välittömästi sairaalahoitoon. 19
Pidä itsesi ajan tasalla, Koulunkäynti / IP-ohjaaja! Aika Tiistaina 30.08.2011 Kello 18.00 21.00 Paikka Nokian lukion auditorio Kylmänojankatu 3, 37100 Nokia Aihe Ajankohtaiset asiat JHL Pirkanmaan alueryhmä ja aluetoimisto järjestävät alueellasi tilaisuuden koulunkäynti / IP-ohjaajille. Tilaisuus kestää noin kaksi ja puoli tuntia ja antaa sinulle mahdollisuuden pysyä perillä keskustellen ja kysellen omaa alaasi koskevista asioista. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 15.08.2011 mennessä auli.aaltonen@nokiankaupunki.fi tai Pentti Iloselle puh. 010 7703 628 / pentti.ilonen@jhl.fi Pidä itsesi ajan tasalla, Perhepäivähoitaja! Aika Lauantaina 13.08.2011 Klo 8.30 15.00 Paikka Kylpylähotelli Rantasipi Eden Paratiisinkatu, Nokia Aihe Perhepäivähoitajien työaikalain sopimusmuutokset JHL Pirkanmaan alueryhmä ja aluetoimisto järjestävät alueellasi perhepäivähoitajien koulutuspäivän. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 05.08.2011 mennessä auli.aaltonen@nokiankaupunki.fi tai Nina Heikkilälle puh. 010 7703 622 / 040 7096 814 nina.heikkila@jhl.fi