Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi
Äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa, presidentinvaaleissa ja kunnallisvaaleissa Äänestysprosentti 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Presidentinvaalit Eduskuntavaalit Kunnallisvaalit 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Vuosi Eduskuntavaalit Presidentinvaalit Kunnallisvaalit
Kiinnostus politiikkaa kohtaan 2003 Vuosi 1996 1986 1975 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Hyvin kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut Melko kiinnostunut Ei lainkaan kiinnostunut FSD1004 (1977), FSD1013 (1986), FSD0153 (1996), FSD1260 (2003)
Subjektiivinen kansalaispätevyys: Joskus politiikka vaikuttaa niin monimutkaiselta, että en oikein ymmärrä, mitä on tekeillä 2003 Vuosi 1991 1983 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin samaa mieltä Ei osaa sanoa Täysin eri mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä FSD1011 (1983), FSD1018 (1991), FSD1260 (2003)
Äänestäminen on kansalaisvelvollisuus 2003 Vuosi 1977 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin samaa mieltä Ei osaa sanoa Täysin eri mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä FSD1004 (1977), FSD1260 (2003)
Äänestysaktiivisuus äänestämistä koskevan velvollisuudentunteen mukaan vuoden 2003 eduskuntavaaleissa 100 Äänestysprosentti 80 60 40 20 0 Täysin samaa mieltä olevat Osittain samaa mieltä olevat Osittain eri mieltä olevat Äänestäminen on kansalaisvelvollisuus Täysin eri mieltä olevat
Äänestysaktiivisuus politiikkaa koskevan kiinnostuksen ja äänestämistä koskevan velvollisuudentunteen mukaan vuoden 2003 eduskuntavaaleissa Äänestysprosentti 100 80 60 40 20 0 Hyvin kiinnostunut Jonkin verran kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut Ei lainkaan kiinnostunut Politiikkaa koskevan kiinnostuksen suuruus Vahva äänestämistä koskeva velvollisuudentunto Ei äänestämistä koskevaa vahvaa velvollisuudentuntoa
Äänestysaktiivisuus subjektiivisen kansalaispätevyyden ja äänestämistä koskevan velvollisuudentunteen mukaan vuoden 2003 eduskuntavaaleissa 100 Äänestysprosentti 80 60 40 20 0 Vahva Melko vahva Melko heikko Heikko Subjektiivinen kansalaispätevyys Vahva äänestämistä koskeva velvollisuudentunto Ei äänestämistä koskevaa vahvaa velvollisuudentuntoa
Osallistuvan kansalaisen tyypillisiä piirteitä 1. Hyvät tiedot 2. Vahva subjektiivinen kansalaispätevyys 3. Kollektiivisia sidonnaisuuksia 1. Yhteiset arvot 2. Yhteiset projektit 3. Yhteiset ryhmäsiteet 4. Missio tai ainakin ongelma ratkaistavana 5. Luottaa puoluejärjestelmän toimivuuteen 6. Luottaa kansanvallan komentoketjun toimivuuteen
Uhkatekijät 1. Kollektiivisten identiteettien heikkenemisestä aiheutuva Tocquevillen ongelma Liiallinen privatisoituminen Välinpitämättömyys yhteisiä asioita kohtaan 2. Poliittisten sidonnaisuuksien lyhytjänteisyys Muuttaa poliittista päätöksentekoa aikaisempaa lyhytjänteisemmäksi Lisää arvaamattomien muutosten mahdollisuutta
Kansanvallan komentoketju Hallitus 2 3 Parlamentti Virkamies- Valtuusto hallinto 1 4 Kansalaiset
On ainakin yksi puolue, joka aina yrittää ajaa minun etuani 2003 Vuosi 1991 1987 1983 1975 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin samaa mieltä Ei osaa sanoa Täysin eri mieltä Jossain määrin samaa mieltä Jossain määrin eri mieltä FSD1002 (1975), FSD1011 (1983), FSD1014 (1987), FSD1018 (1991), FSD1260 (2003)
Puolueiden kautta kansalaisten mielipiteet tulevat päätöksenteossa huomioon otetuksi 2003 1991 1986 1981 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin samaa mieltä Ei osaa sanoa Täysin eri mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä
Puolueet ovat ajautuneet yhä kauemmas tavallisen ihmisen ongelmista Vuosi 2003 2000 1996 1992 1988 1984 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin samaa mieltä Vaikea sanoa Täysin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä FSD1079 (1984), FSD1081 (1988), FSD1083 (1992), FSD1085 (1996), FSD1087 (2000), FSD1260 (2003)
Äänestysaktiivisuus puolueisiin kohdistuvan luottamuksen ja äänestämistä koskevan velvollisuudentunteen mukaan vuoden 2003 eduskuntavaaleissa 100 Äänestysprosentti 80 60 40 20 0 Vahva Melko vahva Melko heikko Heikko Luottamus puolueisiin Vahva äänestämistä koskeva velvollisuudentunto Ei äänestämistä koskevaa vahvaa velvollisuudentuntoa Puolueisiin kohdistuva luottamus on summamuuttuja muuttujista On ainakin yksi puolue, joka aina yrittää ajaa minun etuani Puolueiden kautta kansalaisten mielipiteet tulevat päätöksenteossa huomioon otetuksi Puolueet ovat ajautuneet yhä kauemmaksi tavallisen ihmisen ongelmista
Valitut kansanedustajat menettävät yleensä pian kosketuksen äänestäjiin 1991 Vuosi 1984 1979 1975 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin samaa mieltä Ei osaa sanoa Täysin eri mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä FSD1002 (1975), FSD1006 (1979), FSD1012 (1984), FSD1018 (1991)
Minulla ei ole mitään sananvaltaa siihen, mitä hallitus ja eduskunta tekevät 2003 Vuosi 1991 1983 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Ei osaa sanoa Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä FSD1011 (1983), FSD1018 (1991), FSD1260 (2003)
On samantekevää, mitkä puolueet ovat hallituksessa, harjoitettava politiikka ei siitä muutu 2003 Vuosi 1998 1984 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin samaa mieltä Ei osaa sanoa Täysin eri mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä FSD1079 (1984), FSD1086 (1998), FSD1260 (2003)
Äänestysaktiivisuus demokratian toimivuutta koskevan luottamuksen ja äänestämistä koskevan velvollisuudentunnon mukaan vuoden 2003 eduskuntavaaleissa 100 Äänestysprosentti 80 60 40 20 0 Vahva Melko vahva Melko heikko Heikko Luottamus demokratian toimivuuteen Vahva äänestämistä koskeva velvollisuudentunto Ei äänestämistä koskevaa vahvaa velvollisuudentuntoa Demokratian toimivuutta kuvaava muuttuja on summamuuttuja muuttujista Minun äänelläni ei ole mitään vaikutusta vaalien lopputulokseen On yhdentekevää, mitkä puolueet ovat hallituksessa, harjoitettava politiikka ei siitä muutu
Uhkakuvat 1. Teknokratia ja oligarkia 2. Mediakratia 3. Plutokratia 4. Antidemokraattiset liikkeet
Miten osallistuvaa kansalaisuutta ja aktiivista kansalaisyhteiskuntaa edistetään? 1. Toimintatilan antaminen ongelmien ratkaisemiselle ja missioiden toteuttamiselle 2. Kansalaiskasvatus 1. tiedolliset valmiudet 2. tekemällä oppiminen 3. sosiaalistaminen: oikeuksien ohella on myös velvollisuuksia 3. Puolueiden avautuminen kansalaisyhteiskunnan suuntaan 4. Sosiaalistumisen mekanismien tutkiminen
Miten edustuksellisen demokratian responsiivisuutta voidaan edistää? Ikkunat auki kansalaisyhteiskuntaan Lenkki 1: Kansan ja edustuslaitoksen suhde 1. Kansalaisyhteiskunnan aktiviteettien arvostaminen puolueiden toimintaedellytykset muun vapaan kansalaistoiminnan toimintaedellytyksen 2. Kansanaloitteet 3. Kansanäänestykset 4. Valiokuntien (lautakuntien) toiminnan avoimuus, avautuminen kansan suuntaan 5. Kuulemistilaisuudet 6. Vaalitapa
Lenkki 2: Edustuslaitoksen ja hallituksen suhde Valiokuntien (lautakuntien) aloitevallan kehittäminen
Lenkki 3: Hallituksen ja julkisen hallinnon suhde 1. Hyvä ja avoin tiedonvälitys poliittisten hankkeiden valmistelussa 2. Kansalaisten riittävä kuuleminen poliittisten päätösten valmistelussa 3. Kansalaisjärjestöjen osallistuminen päätösten valmisteluun
Lenkki 4: Viranomaishallinnon ja kansalaisten välinen suhde 1. Hallinnon avoimuus 2. Hyvä tiedottaminen 3. Palvelukulttuuri 4. Asiakaspalaute 5. Käyttäjädemokratia 6. Kolmannen sektorin rooli tehtävien täytäntöönpanossa
Demokratiavaje maakuntahallinnossa: Maakuntaitsehallinnolla voisi olla seuraavia myönteisiä vaikutuksia 1. Kuntien tehtäväkenttää voitaisiin keventää 2. Lohkoutuneen kuntayhtymähallinnon tilalle yhtenäistä maakuntapolitiikkaa 3. Kehittyisi sellainen poliitikkojen joukko, jotka profiloituvat maakuntapolitiikkaan 4. Kansalaiset voisivat nykyistä luontevammin ottaa kantaa oman maakunnan vaihtoehtoisiin kehityslinjoihin 5. Maakuntapolitiikka oli kuntalaisille selkeämmin hahmotettavaa ja läpinäkyvämpää kuin erilaisten kuntayhtymien ja aluehallintoviranomaisten lohkoutunut toiminta 6. Maakuntiin kehittyisi todellista maakuntapolitiikkaa, jossa kansalaiset ja poliitikot ovat vuorovaikutuksessa keskenään
Rahoituksen kanavoiminen ESP-projekteihin
Tiivistelmä: Demokratian toimivuutta edistävän kehittämistyön kolme aluetta 1. Hyvän toimintatilan antaminen vapaalle kansalaistoiminnalle 2. Liiallisen privatisoitumisen hillitseminen ja siihen liittyen kansalaisten yhteiskuntaan sosiaalistumisen mekanismien riittävä tutkiminen 3. Poliittisten instituutioiden suunnittelu olosuhteisiin, joissa kansalaisilla on entistä paremmat koulutukselliset ja tiedolliset valmiudet osallistua poliittiseen toimintaan, mutta samalla suurin osa ihmisistä haluaa käyttää politiikkaan verraten rajoitetusti omaa aikaansa