U 55/2008 vp. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

U 55/2008 vp Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi hyljetuotteiden kaupasta (hyljetuotteiden kauppa) Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti lähetetään eduskunnalle Euroopan yhteisöjen komission 23 heinäkuuta 2008 antama ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi hyljetuotteiden kaupasta sekä ehdotuksesta laadittu muistio. Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2008 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Hallitusneuvos Timo Tolvi 294299

2 U 55/2008 vp MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MUISTIO 20.10.2008 EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI HYLJE- TUOTTEIDEN KAUPASTA KOM(2008) 469 lopullinen EU/2008/1276 1 Yleistä Kyseessä on asetus, jossa on tarkoitus kieltää hyljetuotteiden saattaminen yhteisön markkinoille, tuonti yhteisöön, kauttakulku ja vienti yhteisöstä. Yhteisön sisällä hylkeitä metsästetään Ruotsissa, Suomessa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Skotlannissa) joko niistä saatavien tuotteiden tai niiden aiheuttamien vahinkojen vuoksi. Asia on lähtenyt liikkeelle Kanadan hylkeiden laajamittaisesta metsästyksestä ja kauppakieltoa esitetään lähinnä eläinten hyvinvointiin liittyvien eettisten syiden perusteella. Asetuksella pyritään estämään pääasiassa Kanadasta lähtöisin olevien hyljetuotteiden kauttakulku ja valmistus yhteisössä vientiin. Sekä Euroopan yhteisössä että sen ulkopuolella käydään kauppaa hylkeistä peräisin olevilla tuotteilla. Yhteisön ulkopuolella hylkeitä tapetaan ja nyljetään joko niistä saatavien tuotteiden vuoksi tai niiden aiheuttamien vahinkojen vuoksi muun muassa Kanadassa, Grönlannissa, Namibiassa, Norjassa ja Venäjällä. Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous antoi 17.11.2006 hylkeenpyyntiä koskevan suosituksen, jossa hylkeenpyyntiä harjoittavia jäsenvaltioita ja tarkkailijavaltioita kehotettiin muun muassa kieltämään kaikki julmat pyyntitavat, joilla ei taata, että eläin kuolee välittömästi ilman kärsimystä, ja eläinten tainnuttaminen erilaisilla välineillä, kuten hakapiikeillä, nuijilla tai tuliaseilla. Euroopan parlamentti esitti 26.9.2006 kannanoton, jossa se pyytää Euroopan komissiota tekemään ehdotuksen asetukseksi, jolla kielletään grönlanninhylkeistä ja kuplahylkeistä peräisin olevien tuotteiden tuonti, vienti ja myynti, ja varmistamaan samalla, ettei asetus vaikuta inuiittien perinteisesti harjoittamaan hylkeenpyyntiin. Belgia antoi 16.3.2007 lain, jolla kielletään hylkeistä peräisin olevien tuotteiden valmistaminen ja markkinoille saattaminen. Alankomaat antoi 4.7.2007 asetuksen, jolla muutettiin kasvisto- ja eläimistöasetusta (eläin- ja kasvilajien nimeäminen) ja suojeltuja eläinja kasvilajeja koskevaa asetusta, samalla kun kielletään grönlanninhylkeistä peräisin olevien tuotteiden kauppa. Lisäksi Saksa on suunnitellut antavansa lain, jolla kielletään hyljetuotteiden tuonti, valmistaminen ja markkinoille saattaminen. Yhteisö on antanut jo kauan sitten lainsäädäntöä, jonka tarkoituksena on varmistaa, että hylkeiden pyynti yhteisössä ja sen ulkopuolella ei vaarantaisi useiden hyljelajien suojelun tasoa. Hyljelajien säilyttämisen lisäksi myös hylkeiden ja kuuttien tappamistavat ovat herättäneet useiden vuosien ajan suurta huolta kansalaisten ja järjestöjen parissa sekä eräissä jäsenvaltiossa. Tämän johdosta Iso-Britannia esitti komissiolle järjestöjen esityksestä hyljetuotteiden kieltoa, jonka johdosta komissio on nyt tuonut käsiteltäväksi asetusehdotuksen hyljetuotteiden kaupan kiellosta. 2 Esityksen pääasiallinen sisältö Yleistä Asetusehdotuksen mukaan hyljetuotteiden kauppa kiellettäisiin, mutta kauppa olisi kuitenkin mahdollista silloin, kun eräät hylkeiden tappamis- ja nylkemistapoihin liittyvät edellytykset täyttyvät. Hyljetuotteiden kaupan jatkuminen jäsenvaltiossa edellyttäisi poikkeuksen hakemista komissiolta. Poikke-

U 55/2008 vp 3 uksen saamisen edellytysten täyttyminen arvioitaisiin asetusehdotuksen liitteessä II esitettyjen arviointiperusteiden pohjalta. Kielto ei koskisi hyljetuotteita, jotka ovat peräisin inuiittiyhteisöjen toimeentulonsa edistämiseksi harjoittamasta perinteisestä hylkeenpyynnistä. Asetusehdotuksessa vahvistettaisiin myös merkintävaatimukset, joilla on tarkoitus varmistaa, että hyljetuotteisiin joiden kaupan pitäminen olisi mahdollista voimassa olevista kielloista myönnetyn poikkeusluvan perusteella merkitään selkeästi, että ne ovat joko peräisin vaaditut edellytykset täyttävästä maasta tai vaihtoehtoisesti että hylkeet tappaneet ja nylkeneet henkilöt toimivat mainitut edellytykset täyttävän maan lainkäyttövallan alaisina. Asetusehdotuksen 1 artiklan mukaan tarkoituksena on vahvistaa yhdenmukaiset säännöt hyljetuotteiden saattamisesta Euroopan yhteisöjen markkinoille, tuonnista yhteisöön, kauttakulusta yhteisön kautta ja viennistä yhteisöstä. Kiellot Asetusehdotuksen 3 artiklan 1 kohdassa kielletään hyljetuotteiden saattaminen yhteisöjen markkinoille, tuonti yhteisöön, kauttakulku yhteisön kautta ja vienti yhteisöstä. Saman artiklan 2 kohdan mukaan kieltoa ei sovellettaisi hyljetuotteisiin, jotka ovat peräisin inuiittiyhteisöjen toimeentulonsa edistämiseksi harjoittamasta perinteisestä hylkeenpyynnistä. Tähän liittyen komissio hyväksyisi tarvittavat toimenpiteet, mihin sisältyy 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen hyljetuotteiden alkuperän osoittamista koskevaan todistusaineistoon liittyvien vaatimusten vahvistaminen. Markkinoille saattamista, tuontia, kauttakulkua ja vientiä koskevat ehdot Artiklan 4 mukaan hyljetuotteiden saattaminen markkinoille, tuonti yhteisöön, kauttakulku yhteisön kautta ja vienti yhteisöstä olisi sallittua, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: - ne ovat peräisin hylkeistä, jotka on tapettu ja nyljetty sellaisessa maassa tai sellaisten henkilöiden toimesta, joihin sovelletaan asianmukaisia säännöksiä tai muita vaatimuksia sen varmistamiseksi, että hylkeet tapetaan ja nyljetään aiheuttamatta niille vältettävissä olevaa kipua, tuskaa tai muuta kärsimystä (alakohta a) - toimivaltaiset viranomaiset panevat edellä mainitut säännökset tai muut vaatimukset tosiasiallisesti täytäntöön (alakohta b) - käytössä on asianmukainen järjestelmä hyljetuotteiden, mukaan lukien hylkeennahkojen ja hylkeistä saatavien, hyljetuotteiden valmistamiseen käytettävien muiden raakaaineiden sertifioimiseksi osoituksena siitä, että ne ovat peräisin hylkeistä, joihin sovelletaan a ja b alakohdassa säädettyjä edellytyksiä (alakohta c) Artiklassa 4 on myös säädökset siitä, miten artiklan alakohdissa a, b ja c säädettyjen edellytysten täyttyminen osoitetaan. Edellytysten täyttyminen osoitetaan d alakohdan mukaan todistuksella (alakohta i) ja etiketillä tai merkinnällä silloin, kun todistus ei riitä asetuksen asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseen (alakohta ii). Jäsenvaltiot eivät saisi estää asetuksen mukaisten hyljetuotteiden markkinoille saattamista, tuontia tai vientiä. Poikkeukset Artiklan 5 mukaan poikkeus myönnettäisiin poikkeuksen hakijoille, jotka osoittavat komissiota tyydyttävällä tavalla, että 4 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät. Komissio arvioisi säädettyjen edellytysten täyttymistä asetuksen liitteessä II esitettyjen arviointiperusteiden pohjalta. Komissio myöntäisi poikkeukset ja päättäisi niiden keskeyttämisestä tai kumoamisesta 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun komiteamenettelyn mukaisesti. Lisäksi komissio päättäisi 5 artiklan täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä, kuten komissiolle poikkeuksen myöntämistä varten toimitettavia hakemuksia koskevista toimenpiteistä sekä todisteita koskevista vaatimuksista. Komissio tulisi ottamaan huomioon tässä yhteydessä eri maiden alueilla mahdollisesti vallitsevat erilaiset olosuhteet.

4 U 55/2008 vp Todistukset, etiketit ja merkinnät Kertomukset Hyljetuotteiden markkinoille saattamista, tuontia, kauttakulkua ja vientiä koskevien ehtojen täyttyminen osoitettaisiin todistuksilla ja etiketeillä tai merkinnöillä. Todistuksia koskevista vaatimuksista säädettäisiin 6 artiklassa. Todistuksissa olisi oltava näkyvissä kaikki merkitykselliset tiedot vahvistuksena siitä, että hyljetuote tai hyljetuotteet, joita ne koskevat, ovat 4 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädettyjen edellytysten mukaisia. Lisäksi riippumattoman elimen tai julkisen viranomaisen olisi varmennettava todistukset vahvistamalla niissä esitettyjen tietojen paikkansapitävyys. Komissio hyväksyisi 6 artiklan täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet. Etikettejä ja merkintöjä koskevista vaatimuksista säädettäisiin 7 artiklassa. Sen mukaan etiketti tai merkintä olisi liitettävä tuotteeseen selvästi, kestävästi ja näkyvästi. Komissio hyväksyisi 7 artiklan täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet kuten toimenpiteet, joilla määrätään merkintöjä ja etikettejä ja niiden käyttöedellytyksiä koskevista vaatimuksista. Liitteiden muuttaminen Artiklan 8 mukaan komissio voisi muuttaa liitteitä. Toimenpiteet, jotka olisi tarkoitettu muuttamaan muita kuin keskeisiä osia, hyväksyttäisiin 9 artiklan 3 asetuksen kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Komiteamenettely Artiklan 9 mukaan komissiota avustaisi neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 nojalla perustetttu komitea (ns. CITES-komitea). Seuraamukset ja täytäntöönpano Artiklan 10 mukaan jäsenvaltioiden olisi säädettävä asetuksen rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ne pannaan täytäntöön. Seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Artiklan 11 mukaan jäsenvaltioiden olisi lähetettävä komissiolle joka viides vuosi kertomus asetuksen täytäntöönpanemiseksi toteutetuista toimista. Asetuksen liitteet Asetuksen liitteessä I säädettäisiin asetuksen 2 artiklassa tarkoitetuista hylje-eläimiin kuuluvista lajeista. Asetuksen liitteessä II säädettäisiin 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen voimassa olevien säännösten ja muiden vaatimusten riittävyyden arviointiperusteista. Arviointiperusteet koskisivat eläinten hyvinvointia koskevia periaatteita, metsästysvälineitä, tunnottomuuden ja kuoleman varmistamista käyttämällä asianmukaisia seurantamenetelmiä, tainnutettujen eläinten verenlaskua, metsästysolosuhteita, metsästäjien koulutusta, riippumatonta seurantaa, mahdollisuutta ulkopuolisen tahon suorittamaan seurantaan, raportointivaatimuksia sekä seuraamuksia ja sääntöjen noudattamista. 3 Ehdotuksen vaikutukset 3.1 Taloudelliset, hallinnolliset ja organisatoriset vaikutukset Hyljetuotteiden kaupan kannalta Suomella ei ole asiassa suurta taloudellista intressiä, koska hylkeiden kaupallinen hyödyntäminen on pientä. Hyljekannan kasvun myötä Pohjanlahden rannikolle on syntynyt pienimuotoista taloudellista toimintaa hylkeennahkojen ja hylkeenlihan hyödyntämisessä. Suomessa metsästetään vuosittain noin 500 hyljettä. Pääosa hylkeistä hyödynnetään kotitalouksissa. Hyljetuotteiden kaupan kieltäminen ei siis aiheuta laajamittaisia, suoria taloudellisia vaikutuksia. Taloudellisia vaikutuksia aiheutuisi joillekin paikallisille hankkeille ja pienyrityksille rannikko- ja saaristoalueilla. Kauppapoliittisten periaatteiden kannalta asialla on paljon suurempaa merkitystä varsinkin, kun asetuksella on vaikutusta kansainväliseen kaupankäyntiin.

U 55/2008 vp 5 Asetusehdotuksessa oleva poikkeusmahdollisuus on liitteen II nykyisessä muodossa hallinnollisesti hyvin raskas ja kallis toteuttaa. Mikäli Suomi päättää hakea poikkeusta, voitaneen se asetusehdotuksen nykyisessä muodossa kohdentaa vain siihen metsästykseen, joka on tarkoitettu hyljetuotteiden valmistamiseen ja kauppaan. Tällä menettelyllä vaikutukset metsästykseen ja sitä kautta ammattikalastukselle aiheutuvien vahinkojen määrään voidaan minimoida. Komission esityksessä kielletään hyljetuotteiden kaupankäynti eläinten hyvinvointiin vedoten ja pohjaten eettisiin arvoihin. Asetuksessa on siten ensisijaisesti kyse sisämarkkinasääntelystä eläinsuojelullisin perustein. Koska sääntely ulottuu luonnonvaraisten eläinten hyödyntämiseen, kyseessä on merkittävä periaatteellinen muutos. Kauppapoliittiselta kannalta tarkasteltuna asetusehdotus on jossain määrin ongelmallinen. WTO-sääntöjen mukaan kauppaa voi rajoittaa, mikäli rajoitustoimet eivät ole syrjiviä ja ne perustuvat objektiivisiin, asian kannalta relevantteihin faktoihin sekä rajoittavat mahdollisimman vähän kauppaa. Kyseisessä esityksessä syrjintää ei sinänsä ole, koska kielto koskee niin kolmansia maita kuin EUjäseniäkin. Asetusesityksen WTO-mukaisuus on kuitenkin kyseenalaista, koska rajoitusten tulee olla oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään. Pyyntimenetelmiä koskeva liite II ei näyttäisi täyttävän tätä edellytystä. Komissio perustelee esitystään myös siten, että tällä pyritään turvaamaan sisämarkkinoiden toimivuus, kun jäsenmaat ovat kansallisella tasolla antaneet hyljetuotteiden kaupankäynnin kieltoa koskevia lakeja, jotka siten haittaavat tavaroiden vapaata kulkua sisämarkkinoilla. On huomattava, että EU:n tulee sisämarkkinoiden toimivuuden lisäksi varmistua siitä, ettei sisämarkkinasääntely ole kansainvälisten velvoitteiden, tässä tapauksessa WTO-velvoitteiden vastaisia. Toissijaisesti on kyse metsästyksestä. Poikkeuksen hakijan määrittely siten kuin se asetusehdotuksessa on esitetty tarkoittaa, että asetuksen kauppakiellolla on vain vähän vaikutuksia hylkeiden metsästykseen kansallisella tasolla, koska se kohdistuu vain siihen osaan hylkeitä, jotka on tapettu hyljetuotteiden valmistamista varten. Tällaisia hylkeitä on vain pieni osa Suomessa vuosittain tapettavista hylkeistä. Hylkeiden metsästys tultaneen kuitenkin mitoittamaan siten, että hylkeet voidaan käyttää metsästäjien omassa taloudessa hyödynnettäväksi. Tällä voi tosin olla vaikutuksia hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamien vahinkojen määrään. Liitteen II mukainen järjestelmä on suunnattu Kanadassa vallalla olevaan teollisluonteiseen hylkeiden hyödyntämiseen, jossa yhdessä tappamistilanteessa tapetaan ja käsitellään jopa useita satoja hylkeitä. Suomessa yhdessä metsästystapahtumassa saadaan saaliiksi enimmilläänkin vain muutamia yksilöitä. 3.2 Lainsäädännölliset vaikutukset Ehdotus kuuluisi eduskunnan toimivaltaan, jos Suomi ei olisi Euroopan unionin jäsen. Ehdotuksen hyväksyminen aiheuttaisi muutoksia metsästyslakiin (615/1993) ja metsästysasetukseen (666/1993). Perustuslain 18 :n mukaan jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Yhteisöasetus lähtökohtaisesti kieltää hyljetuotteiden kaupan. Säädös rajoittaa mahdollisuutta hankkia toimeentuloa hyljetuotteiden kaupalla. Välillisesti se saattaa lisäksi rajoittaa kalastajien mahdollisuutta ammattinsa harjoittamiseen. Asetus saattaa johtaa hylkeenpyynnin vähenemiseen tai loppumiseen kokonaan. Tällöin hyljekanta kasvaisi niin suureksi, että se käytännössä estäisi kalastuksen harjoittamisen tietyillä alueilla. Yhteisöasetuksen mahdolliset vaikutukset perusoikeuksiin riippuvat asetuksen liitteessä 2 säädettävästä poikkeusmahdollisuudesta hyljetuotteiden kauppakieltoon. Jos poikkeusmahdollisuus kapenee tai poistuu kokonaan säädöksen jatkovalmistelussa käyvät perusoikeusrajoitukset ilmeisemmiksi. Hallitus katsoo, ettei ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi hyljetuotteiden kaupasta ole nykymuodossaan ristiriidassa Suomen perustuslakiin nähden.

6 U 55/2008 vp 4 Ahvenanmaan toimivalta ja Ahvenanmaan maakunnan hallituksen kanta Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 :n 16 nojalla Ahvenanmaalla on lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat metsästystä. Saman pykälän 25 ja 26 kohtien nojalla rangaistuksista ja pakkokeinoista säätäminen kuuluu myös maakunnan lainsäädäntövaltaan, kun on kysymys maakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvasta oikeudenalasta. Itsehallintolain 27 :n 12 kohdan nojalla valtakunnalla on kuitenkin lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat ulkomaan kauppaa. Komission asetusehdotuksen johdosta Ahvenanmaan maakunnan hallitus on Ahvenanmaan itsehallintolain 59 a :n 1 momentin nojalla toimittanut 14.10.2008 päivätyn maakunnan kannan maa- ja metsätalousministeriölle. Ahvenanmaan maakunnan hallitus katsoo ensiksikin, että hyljetuotteiden kaupalle tulisi saada 3 artiklan mukainen yleinen poikkeus maille, joissa hyljetuotteiden kauppa tapahtuu pienessä mittakaavassa paikallisen ruokaja käsityöperinteen mukaisesti. Lisäksi maakunnan hallitus vastustaa kaikkia tiukennuksia. Toiseksi Ahvenanmaan maakunnan hallitus edellyttää asetusehdotuksen muutoksia artiklaan 4.1.c, 6 b, 7 ja 12 sekä liitteeseen II. 5 Ehdotuksen toimivaltaperusta Ehdotus perustuu EY:n perustamissopimuksen 95 artiklaan (sisämarkkinat) ja 133 artiklaan (yhteinen kauppapolitiikka). 6 Ehdotuksen käsittelyvaiheet EY:n toimielimissä Ehdotusta on käsitelty ympäristötyöryhmässä 22.9.2008. Asiaa on käsitelty pysyvien edustajien komitean kokouksessa (CORE- PER) 7.10.2008, jolloin on vahvistettu puheenjohtajavaltion kysymykset ympäristöneuvoston kokoukseen 20.10.2008. 7 Kansallinen käsittely Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt asetusehdotuksesta lausunnot ulkoasiainministeriöltä, oikeusministeriötä, puolustusministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä, ympäristöministeriöltä, Ahvenanmaan maakunnan hallitukselta, Metsästäjäin Keskusjärjestöltä, riistanhoitopiireiltä, Suomen Metsästäjäliitolta ja Suomen Luonnonsuojeluliitolta. Lausunnoissa puolletaan kohdassa 8 valtioneuvoston kannassa esitettyjä näkemyksiä tietyin varauksin. Suomen Metsästäjäliitto ja eräät riistanhoitopiirit ovat kuitenkin lausunnoissaan vastustaneet koko esitetyn sääntelyn voimaansaattamista. Ahvenanmaan maakunnan hallituksen kannan osalta viitataan kohtaan 4. Asetusehdotus on ollut EU-asiain komitean maatalous- ja elintarvikejaoston käsiteltävänä 25.9.2008. EU-asiain ministerivaliokunta on käsitellyt ehdotusta koskevan E-kirjeen 26.9.2008 (E 84/2008 vp). EU-asiain komitean ympäristöjaosto on käsitellyt asiaa 3.10.2008. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on antanut asiassa lausunnon 14.10.2008 (MmVL 17/2008 vp) ja eduskunnan ympäristövaliokunta 16.10.2008 (YmVL 23/2008 vp) ja suuri valiokunta 17.10.2008. 8 Valtioneuvoston kanta Suomi voi tukea komission esitystä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi hyljetuotteiden kaupasta tietyin varauksin. Suomi vastustaa kaikkia tiukennuksia. Valtioneuvosto kannattaa artiklassa 4 säädettyä mahdollisuutta hakea poikkeusta hyljetuotteiden kaupan kiellosta. Poikkeusta voi hakea jäsenvaltio tai komission päättämä muu yksikkö, jonka hylkeiden pyynti ja hyljetuotteet täyttävät em. artiklan vaatimukset. Komissio arvioi poikkeusperusteiden täyttymisen liitteen II pohjalta. Artiklassa 6 edellytetään, että riippumaton elin tai julkinen viranomainen varmentaa todistukset vahvistamalla niissä esitettyjen tietojen paikkansapitävyys. Todistuksilla vahvistettaisiin, että hyljetuote tai hyljetuotteet, joita ne koskevat, olisivat 4 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädettyjen edellytysten mu-

U 55/2008 vp 7 kaisia. Valtioneuvosto suhtautuu kuitenkin kriittisesti tarkoitettuun sertifioimisjärjestelmään ja erityisesti liitteeseen II, sillä sen mukaisen poikkeusharkinnan arviointiperusteet muodostuisivat nykymuodossaan liian raskaiksi, byrokraattisiksi ja kustannuksiltaan kohtuuttoman kalliiksi ottaen huomioon, että hylkeiden metsästys sekä etenkin hylkeiden metsästys hyljetuotteiden valmistusta varten on Suomessa hyvin pienimuotoista. Valtioneuvosto katsoo, että liitteeseen II tulisi esittää muutoksia erityisesti kohtiin 3, 4 ja 8. Kohdassa 3 metsästäjä velvoitetaan varmistamaan, että hylje on peruuttamattomasti tajuton ennen verenlaskua ja siirtymistä seuraavaan hylkeeseen. Tätä kohtaa tulisi täsmentää siten, että metsästäjä velvoitetaan varmistamaan, että hylje on ammuttua kuollut ja tainnutettaessa peruuttamattomasti tajuton ennen verenlaskua ja ennen siirtymistä seuraavaan hylkeeseen. Kohdassa 4 vaatimuksena on, että jokaisen eläimen veri on laskettava välittömästi riittävän tainnutuksen jälkeen ennen kuin siirrytään seuraavaan hylkeeseen. Kohtaa tulisi täsmentää siten, että se koskee vain tilanteita, joissa eläimiä tainnutetaan ja eläimet kuolevat verenlaskuun. Ammuttaessa välitön verenlasku ei ole tarpeen. Kohdassa 8 ulkopuolisen tahon on voitava seurata metsästystä. Valtioneuvosto katsoo, että ulkopuolisen tahon suorittaman seurannan tulisi koskea vain laajamittaista metsästystä, jossa yhden metsästysmatkan aikana tapetaan useita kymmeniä tai satoja hylkeitä. Artiklassa 7 edellytetään, että 4 artiklan 1 kohdan d alakohdan ii alakohdassa tarkoitettu etiketti tai merkintä on liitettävä tuotteeseen selvästi, kestävästi ja näkyvästi. Valtioneuvosto katsoo, että tämä voi olla ongelmallinen toteuttaa erityisesti hyljevaatteissa. Kohta tulisikin muotoilla siten, että merkintä voidaan tehdä kuitenkin tuotteeseen sopivaksi. Valtioneuvosto katsoo, että artikla 12 on monimutkainen. Komission mukaan kaupan kielto voi tulla jo 6 kuukauden sisällä asetuksen hyväksymisestä. Tämä aika on liian lyhyt mahdollisten kansallisten säädösten tekoon, erityisesti implementointisäädösten tekoon. Suomi katsoo, että järkevämpi aika kauppakiellolle tulisi olla esimerkiksi kuusi kuukautta implementointisäädösten hyväksymisestä. Liitteen I luettelossa 1, 8, 9, ja 13 kohdat menevät alalajitasolle ilman selitystä. Erityisesti kohdat 12 ja 13 vaativat selvityksen: 12 tarkoittaa koko kirjohyljettä lajina ja 13 Itäisen Tyynenmeren alalajia erillisenä. Suomi katsoo, että asetuksen liitteen I luettelo hyljelajeista, joita määräykset koskevat, tulisi johdonmukaistaa siten, että pysytään selkeästi lajitasolla, kuten viittaus artiklaan 2 edellyttää. Kauppapoliittisten periaatteiden kannalta asialla on suurempaa merkitystä varsinkin, kun asetuksella on vaikutusta kansainväliseen kaupankäyntiin. Suomi katsoo, että liitteen II vaatimukset näyttäisivät olevan tarpeettoman raskaita ja vaikeita toteuttaa tavoiteltavana oleva politiikkatavoite huomioon ottaen. Lisäksi niiden voidaan epäillä olevan ristiriidassa Maailman kauppajärjestö WTO:n määräysten kanssa. Asetusehdotusta tulisikin muuttaa siten, että tämä mahdollinen ristiriita WTO-sääntelyn kanssa poistuu.