saatesanat Liikkuvien ihmisten kirkko Hampurin merimieskirkko juhlii 110-vuotista taivaltaan kesäkuussa. Merimiesten työn puitteet ovat yli sadan vuoden kuluessa muuttuneet paljon, ja muuttuneet ovat myös yhteydenpitomahdollisuudet kotijoukkoihin. Silti suomalaiset merenkulkijat ja raskaan liikenteen kuljettajat arvostavat edelleen suomalaista saunaa, kahvia, korvapuustia ja läsnäoloa ulkomailla kulkiessaan, kertoo Pohjois-Saksan merimieskirkon johtaja Satu Oldendorff. Suuri osa merimieskirkon työstä Hampurissa ja Lyypekissä tapahtuu kuitenkin siellä asuvien suomalaisten parissa - ja vapaaehtoiset työn ystävät ovat edelleen luovuttamaton voimavara Merimieskirkossa. Liikkeellä on pysyttävä työn sisällön, mutta myös sen rakenteiden suhteen. Merimieskirkon sisällä työtä on organisoitu ja organisoidaan uudelleen. Myös SKTK:n ja Pohjois-Saksan merimieskirkon kesken on sovittu uudesta työnjaosta, jonka avulla toivottavasti pystymme entistä tehokkaammin vastaamaan eteen tuleviin haasteisiin ja toimimaan Saksassa elävien ja liikkuvien suomalaisten hyväksi. Onnittelemme sydämellisesti 110-vuotiasta Pohjois-Saksan merimieskirkkoa ja kerromme sen historiasta, nykypäivästä ja tulevaisuudesta sivulta 10 alkaen. Vor 110 Jahren, im Juni 1901, sandte die Finnische Seemannsmission den Studenten der Theologie Toivo Waltari für einige Monate als Praktikanten nach Hamburg. Noch im selben Jahr fiel die Entscheidung über den offiziellen Beginn der Arbeit in Hamburg und im Winter 1902 kehrte der inzwischen ordinierte Toivo Waltari in die Hansestadt als Seemannspfarrer zurück. Viel hat sich auf See und in den Häfen seitdem verändert. Und die Heimat ist heute dank der besseren Kommunikationsmöglichkeiten auch unterwegs viel näher als damals. Und doch wird sie gebraucht, die Kirche für Menschen unterwegs und diese Kirche braucht Menschen, die sich für sie einsetzen. Heute genauso wie vor 110 Jahren. Damit wir sowohl Seeleuten und Kraftfahrern als auch den Finninnen und Finnen in Norddeutschland besser dienen können, haben die finnische kirchliche Arbeit und die Seemannskirche in Norddeutschland sich auf eine Neuorganisation der Zusammenarbeit geeinigt. Wir gratulieren unserem 110-jährigen Kooperationspartner herzlich. Über die Geschichte, Gegenwart und Zukunft der finnischen Seemannskirche in Deutschland können Sie sich ab Seite 10 informieren. Allen, die in diesem Sommer zu Wasser, Land oder Luft unterwegs sind, wünschen wir eine sichere Fahrt! Turvallista matkaa halki kesän! Mauri Lunnamo päätoimittaja/chefredakteur SKTK:n toimisto on kesälomalla 20.7.-12.8. ist das ZfkA-Büro wegen Urlaub geschlossen.
Tässä lehdessä / In dieser Ausgabe TEEMA: Pohjois-Saksan suomalaistyö Tie parempaan tulevaisuuteen 78 % viime vuoden kirjoittaneista sai jatko-opiskelupaikan, kirjoittavat Nkurenkurun koululla työskentelevät Suvi ja Janne Dahlsten. Saavutus on sitäkin parempi, kun ottaa huomioon, että läänin kouluista yleisesti pääsee jatko-opintoihin n. 2 % oppilaista. Valmistuttuaan nuoret puolestaan osallistuvat afrikkalaiseen tapaan koko perheensä toimeentulon turvaamiseen. Tukemamme namibialaisen koulun kuulumisia voit lukea sivulta 4. 4 Der Sommer 2012 gehört euch! Wenn du 1997 oder davor geboren bist, kannst du im Sommer 2012 an einem zweisprachigen finnisch-deutschen Konficamp teilnehmen. Auf dem Camp wird diskutiert, gesungen, gepaddelt, Gottesdienste vorbereitet und gefeiert, gespielt, am Lagerfeuer gesessen, und der Spaß ist garantiert. Also nicht lange fackeln, sondern ab Seite 6 weiterlesen und dich anmelden! 6 Die neue Botschafterin Leitende Botschaftsrätin Päivi Luostarinen ist mit Wirkung vom 1.6.2011 zur Leiterin der Botschaft von Finnland in Deutschland ernannt worden. Sie bringt Erfahrungen aus dem Ministerium für auswärtige Angelegenheiten in Finnland aus verschiedenen Abteilungen mit und leitete dort zuletzt die Europa-Abteilung. Mehr über die neue Botschafterin erfahren Sie auf Seite 18. 18 Sanan mahti on saanut Dr. Marketta Göbel-Uotilan hurmioon kerran jos toisenkin. Ja kirjallisuusseminaariensa kautta hän on välittänyt hurmiota edelleen jo yli 10 vuoden ajan. Marketan seminaareissa huumori kukkii, olipa sitten kyse Kalevalasta tai vaikka Tove Janssonista, joka teini-ikäisenä ikuisti tulevaisuudenvisionsa ulkohuussin seinään seuraavasti: Taiteilija on köyhä piru, joka on nälkäinen koko päivän. (s. 23-) 23 Kirkon ulkosuomalaistyön kutsuseminaari järjestetään tänä vuonna elokuun alussa Seinäjoella. Seminaarin päätösjumalanpalvelukseen 7.8. klo 10 Lakeuden Ristissä ovat kaikki tervetulleita. Paljon muitakin kirkollisia tapahtumia on tarjolla Suomen suvessa. Bongaa parhaat palat sivulta 30 alkaen. 30 2
Ajankohtaista / Aktuelles 36 Parhaaseen ikään tulevat vanhimmat seurakuntamme yksi toisensa jälkeen. 40-vuotisjuhlaa vietetään Berliinissä juhannuksen merkeissä 25.6. Luvassa niin jumalanpalvelus kuin tahteja tanssiin, lapsiakaan unohtamatta. Lue lisää sivulta 36. 43 Im Zeichen der Frauen-Fußball-WM steht dieses Jahr auch das traditionelle ökumenische Fest auf dem Frankfurter Römerberg am 13.6. Vielseitiges Bühnenprogramm und Kulinarisches von den Gemeinden aus aller Welt. Dabei sein können alle! Mehr Infos auf Seite 43. kuva: Ritva Prinz SKTK:n johtokunta suunnitteli tulevaa 6.-7.5. Hannoverissa yhdessä pappien kanssa. Kuvassa vasemmalta oikealle: Minna Schotten, Sofia Salo, Milja von Fragstein, Anna- Liisa Diestelhorst, Leena Nikula, Felix Tölle, Iina Fischer, Karl-Friedrich von Knorre. Rengas 8-9/2011 ilmestyy KV 30 elo-, syyskuun tapahtumatiedot artikkelit: 26.6. seurakuntien tapahtumatiedot oman seurakunnan tiedottajalle: 26.6. Rengas 10/2011 ilmestyy KV 39 lokakuun tapahtumatiedot artikkelit: 26.8. seurakuntien tapahtumatiedot oman seurakunnan tiedottajalle: 26.8.
Nkurenkurun koulun työstä hyvät tulokset Kuva: Janne Dahlsten Namibiassa Nkurenkurun koululla työskentelevät Suvi ja Janne Dahlsten kirjoittavat lähettäjäkirjeessään (ote kirjeestä): Viime vuoden 10. luokkalaisista, jotka kirjoittivat valtakunnalliset kokeet, pääsivät kaikki läpi ja hyvin tuloksin. Tämä on hyvin rohkaisevaa kaikille koululla ja innostaa toivottavasti nuorempia ikäluokkia seuraamaan esimerkkiä. Helmikuussa saimme 12. luokan eli ylioppilaiden tulokset, jotka myös olivat hyvät. 78 % viime vuoden kirjoittaneista sai jatko-opiskelupaikan. Tämän läänin kouluista yleisesti pääsee jatko-opintoihin n. 2 % oppilaista. Tässä yksi syy, miksi teemme koulutustyötä Nkurenkurussa. Mitä paremmat tulokset ovat 12. luokan päättökokeissa, sitä paremmat mahdollisuudet on jatkaa opiskeluja esim. yliopistossa. Suuri osa ELCIN Nkurenkuru High Schoolilla opiskelleista saa jatko-opintopaikan, jotka siis jaetaan nimenomaan valtakunnallisten kokeiden tulosten perusteella. Se on tosi iso asia paikallisille nuorille. Kun köyhistä oloista tulee nuori kouluumme, hän saa hyvän koulutuksen lisäksi myös hengellistä opetusta. Jatko-opintojen jälkeen nuori työllistymisen kautta tuo tuloja perheelleen tällä alueella. Die Arbeit der Schule in Nkurenkuru trägt gute Früchte 78 % der Schülerinnen und Schüler, die in unserer Schule letztes Jahr Abitur gemacht haben, haben einen Studienplatz bekommen, schreiben Suvi und Janne Dahlsten, die in der Schule in Nkurenkuru (Namibia) arbeiten. Dieses Ergebnis ist umso ermutigender, wenn man berücksichtigt, dass der Prozentsatz derer, die eine Weiterbildungsmöglichkeit erhalten, bei anderen Schulen in der Gegend bei nur ca. 2 % liegt. Die oft aus armen Verhältnissen stammenden jungen Menschen erhalten in der ELCIN Nkurenkuru High School neben einer guten Schulbildung auch geistliche Grundlagen für ihr Leben. Wenn sie nach dem Studium ihren Platz im Berufsleben gefunden haben, helfen sie wiederum, das Weiterleben ihrer Familien zu sichern. Deutsche Zusammenfassung Ritva Prinz i Voit tukea työtä Nkurenkurun koulussa SKTK:n kautta. Lisää tietoa löydät sivulta 63. Sie können sich an der Arbeit in Nkurenkuru beteiligen. Weitere Informationen finden Sie auf Seite 63. Nkurenkurun koulun oppilaista koottu kuoro lauloi koulun 20-vuotisjuhlassa huhtikuussa.
kuukauden sana Taidetta Luomistyöstä tulee usein kuva, että Jumala on tehnyt kaiken suurella käden liikkeellä; onhan kyse maailmankaikkeudesta ja siihen tarvitaan suurpiirteisyyttä. Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä, kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen mikä on ihminen! Psalmi 8 asettaa suuren ja pienen rinnakkain. Vieläkin pienempiä luotuja kuin ihminen löytyy, joten lopulta tuntuu, että Jumala on myös näpertelijä. Aivan kuin Hän virkkaisi kaunista pitsiä meidän iloksemme. Kädet ovat aina kiehtoneet minua ja etenkin sellaiset kädet, jotka luovat jotain kaunista. Jumalan kädet ovat luoneet kaunista, ja ne ovat tehneet sekä suurta että pientä taidetta. Luovat kädet eivät välttämättä aina ole esteettisesti kovin kauniit. Kynnet ovat säröillä, iho karhea, ihon pintaan on jäänyt väriä, joka ei lähde pois. Viulutaiteilijan tai kitaristin sormenpäät ovat känsillä ja kuitenkin hän voi loihtia ilmoille mitä kauneimpia säveliä, jotka ilahduttavat muita. Villapaidan neulojan sormet ovat ehkä koukkuiset, mutta hän luo jollekin lämpimän ja kauniin paidan talvipäiviä varten. Nainen, joka pistää sormensa multaan ja istuttaa sipuleita, mukuloita ja siemeniä, palaa kotiin sormet paksuina ja kynnet mustina, mutta hän on luonut jotain silmien iloksi ja vatsan täytteeksi. Kokki on saattanut polttaa sormensa monesti, eikä enää huomaa muutamia kuumia öljyn pirskahduksia, ja ruoka maistuu meille. On hyvä, että Jumala on antanut omasta ominaisuudestaan Luojana palasen meille ihmisille. Emme tosin tee täydellistä niin kuin Hän, mutta me pystymme kuitenkin luomaan kauneutta ympärillemme. Mikä on ihminen! huudahtaa psalmin kirjoittaja. Olemme osaltamme Luojan käsinä toteuttamassa Hänen ihmeitään. Olemme samalla ihme itse; Luojan näpertelyn tulos. Raamattu puhuu usein käsityöläisistä. Sieltä löytyy savenvalaja, joka ei ehkä ole tyytyväinen työhönsä, vaan aloittaa aina uudelleen alusta. Sieltä löytyvät niin peltomies kylvämässä, sadonkorjaaja kuin kirvesmieskin, joka Jeesus myös itse oli. Kutojakin mainitaan Jesajan kirjassa ja se, miten kauniisti hän antaakaan itsensä ja elämänsä Jumalan käsiin: Kuin kutoja minä olen kiertänyt loppuun elämäni kankaan, ja nyt minut leikataan loimilangoista irti. Hiskia on siinä löytänyt kauniin vertauksen elämän mukanaan tuomasta taiteesta. Olemme kuin valmis matto, joka kirjavilla väreillä todistaa, että yksikään päivä ei ole samanlainen ja jokainen päivä tuo oman värinsä meidän elämäämme. Lopuksi olemme valmiita, ja teos on kaikkien katseltavissa. Itse emme sitä silloin enää ihaile ja siksi olisi hyvä, jos jo nyt huomaisimme olevamme elämän kutojan kädessä. Wer hat mich wunderbar bereitet? Der Gott, der meiner nicht bedarf. Wer hat mit Langmut mich geleitet? Er, dessen Rat ich oft verwarf. Wer stärkt den Frieden im Gewissen? Wer gibt dem Geiste neue Kraft? Wer lässt mich so viel Glück genießen? Ist s nicht sein Arm, der alles schafft? Helena Eckhoff
Sinä 14-vuotias ilmoittaudu nyt vuoden 2012 rippikouluun! kasvattien kanssa. Kesäleirijaksolla sovitamme yhteen ryhmän kaksi puolikasta: meidät Saksasta tulevat ja yhteistyöseurakunnan väen. Kesällä saat siis mahdollisuuden tutustua samanikäisiin suomalaisiin ja saada heistä kavereita. SKTK:n suomalais-saksalaiseen rippikouluun kuuluu tutustumisviikonloppu maaliskuun alkupuolella Frankfurtin lähistöllä, hieman etukäteistehtäviä ja seurakuntaan tutustumista keväällä sekä yhdeksän päivän mittainen leiri Suomessa kesällä. Leiripaikaksi voit valita Espoon tai Turun. Vuoden 2012 sasu-rippikouluun kutsumme suomalaiseen tapaan viisitoista vuotta täyttäviä eli vuonna 1997 syntyneitä. Ilmoittautumisaika päättyy 31.10.2011. Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet löydät nettisivuiltamme rengas.de -> Nuoret -> Nuorten toimintaa -> Rippikoulu. Vilkaise myös suomalais-saksalaisten rippikoulujen blogia osoitteessa sasublogi.blogspot.com. Suomalaistyylisen rippikoulun käyminen on mahdollista myös Saksassa asuville nuorille vieläpä kaksikielisesti! SKTK järjestää vuosittain suomalais-saksalaisia rippikouluja kahden yhteistyöseurakunnan kanssa Suomessa. Rippikoulussa uskoa etsitään ja eletään todeksi. Yhdessä tutkimme, miten kristinusko voisi olla osa omaa elämää. Vaikka Sinut olisi jo Saksassa konfirmoitu, voit osallistua vuotta vanhemmille nuorille suunnitellulle riparille. Identiteetin etsinnän kannalta on hyvä tutustua juuriinsa Suomessa ja päästä vaihtamaan ajatuksia ja kokemuksia myös toisten kahden kulttuurin Rippikoulu 2012 (ilmoittautuminen 31.10.2011 mennessä) Rippikoulu alkaa tutustumisviikonloppuna 2. 4.3.2012 Haus Heliandissa Oberurselissa, lähellä Frankfurtia. Kesän leirille voit lähteä joko Turkuun tai Espooseen: TURKU 19./20. 28.7.2012 (alkamispäivä selviää myöhemmin) Leiri järjestetään yhdessä Turun Martinseurakunnan kanssa Heinänokan leirikeskuksessa Turussa (www.leirikeskus.turunseurakunnat.fi) ja sen konfirmaatiomessu on lauantaina 28.7.2012 klo 14 Martinkirkossa Turussa. ESPOO 26.7. 4.8.2012 Leiri järjestetään yhdessä Espoon Olarin seurakunnan kanssa Hvittorpin leirikeskuksessa Kirkkonummella (www. espoonseurakunnat.fi) ja sen konfirmaatiomessu on lauantaina 4.8.2012 klo 14 Olarin kirkossa Espoossa. Olet myös tervetullut JuureS-viikkonloppuun 26. 28.10.2012 Oberurseliin. 6
Saksalaiseen rippikouluun aikaisemmin Saksassa evankeliset seurakunnat kutsuvat 12 14-vuotiaat jäsenensä rippikouluun. Saksalainen rippikoulu kestää vuodesta kahteen vuoteen ja sen ulkoiset puitteet vaihtelevat huomattavasti eri seurakunnissa. Pääsääntöisesti rippikouluaika koostuu viikoittaisista tapaamisista, viikonloppuleireistä ja erilaisista projekteista, joiden puitteissa rippikoululaiset tutustuvat monipuolisesti oman seurakuntansa toimintaan ja pohtivat laajamittaisesti erilaisia kristinuskon kysymyksiä ja ulottuvuuksia. Saksalaisen kotiseurakunnan rippikoulun käyminen yhdessä koulukavereiden kanssa ja SKTK:n järjestämälle suomalais-saksalaiselle rippileirille osallistuminen tukevat erinomaisesti toisiaan. Tietysti yhden rippikoulun käyminen riittää, mutta erityisen hyvää palautetta on tullut niiltä nuorilta, jotka ovat olleet mukana molemmissa ikävaiheissa. Konfisommer 2012 gehört euch, Ihr 1997 oder davor Geborenen! In Deutschland werden Kinder und Jugendliche in der Regel Anfang der siebten Klasse zum Konfiunterricht eingeladen. Der Unterricht dauert ein bis zwei Jahre und setzt sich zusammen aus wöchentlichen Treffen, Wochenend- oder Ferienfahrten und Projekten, in denen die Konfis selber aktiv werden. In Finnland sind die Konficamps seit 40 Jahren die beliebteste Form der Konfiarbeit. Zum Konficamp kann man erst in dem Jahr fahren, in dem man 15 Jahre alt wird. Auf dem Camp leben und lernen Konfis, TeamerInnen, JugendmitarbeiterInnen und PfarrerInnen zusammen es wird diskutiert, gesungen, gepaddelt, Gottesdienste vorbereitet und gefeiert, gespielt, am Lagerfeuer gesessen und vieles mehr. Das Konficamp ist ein Highlight, ein Crash-Kurs; kurz: ein Erlebnis, das zum Leben dazu gehört. Besonders intensiv wird die Zeit, wenn man vorher den deutschen Konfiunterricht besucht hat und über viele Themen schon einmal nachgedacht hat. Das Zentrum der finnischen kirchlichen Arbeit lädt finnisch-deutsche und in Deutschland lebende finnische Jugendliche, die 1997 oder davor geboren sind, zum finnisch-deutschen Konficamp im Sommer 2012! Die Camps werden zusammen mit finnischen Ortsgemeinden in Espoo und Turku durchgeführt, so dass die Hälfte der Teilnehmenden aus diesen Gemeinden stammt. Das Leben und Lernen auf den Camps geschieht auf zwei Sprachen, fehlende Finnisch- Kenntnisse sind also kein Hindernis für eine intensive Teilnahme! Mehr Info und das Anmeldeformular findet ihr auf der Internetseite: www.rengas.de. Bitte meldet euch bis zum 31.10.2011 an. Rippikoulutiimin puolesta Päivi Lukkari, Itäisen alueen suomalaispappi kuvat: Antti Malinen 7
Unglaublich charmant Jahr für Jahr treffen sich im März sämtliche deutsch-finnischen Konfirmanden, ihre Teamer sowie die Leiter der jeweiligen Konfirmationscamps im Haus Heliand zum Vortreffen. Auch dieses Jahr kam wieder eine Gruppe von knapp 50 Leuten in das beschauliche kleine Städtchen Oberursel. Der Bahnstreik hatte einigen den Weg sehr erschwert und viele kamen etwas verstreut an. Die letzten trafen erst gegen 22 Uhr im Haus Heliand ein, wo das Abendprogramm schon in vollem Gange war. Eine gewisse Anspannung, sogar Nervosität, war jedoch noch bei den Konfirmanden deutlich zu spüren. Nach gemeinsamem Abendessen, um 18:00 Uhr, hatten wir erstmal die Möglichkeit, uns gegenseitig kennenzulernen. Wir sangen gemeinsam aus den roten Liederbüchern, die die Konfirmanden bekommen hatten, spielten einige Spiele und schlossen den Abend dann mit einer gemeinsamen Andacht ab. Die Nachtruhe stellte sich eindeutig früher ein als erwartet; schließlich waren alle ziemlich geschafft von der Anreise und waren froh, nun eine ruhige Nacht zu verbringen. Schnitzeljagd und Bibelarbeit Am nächsten Morgen frühstückten wir gemeinsam. Die Konfirmanden waren sehr motiviert beim Tischdienst um 8:15 Uhr und freuten sich auf das hervorragende Frühstück. Nach dem Frühstück begann der Unterricht für die Konfirmanden. Während die Konfirmanden Unterricht bei Sanna und Miika hatten, bereiteten wir Teamer den Nachmittag vor. Neben den üblichen Bibelstunden in Kleingruppen, war eine Art Schnitzeljagd mit unterschiedlichen Aufgaben geplant. Nach dem Mittagessen ging es dann auch los; quer durch den düsteren Oberurseler Wald. Für die Konfirmanden war dies keine schwierige Aufgabe, doch anscheinend bereitete es ihnen eine Menge Spaß. Man merkte, wie diese Schnitzeljagd die Konfis verband, wie sich neue Freundschaften entwickelten und die anfängliche Anspannung verschwand. Die Aufgaben dieser Schnitzeljagd wurden in Kleingruppen mit jeweils zwei Teamern bewältigt. Zuerst war ein Bach zu überqueren, den dann alle glücklicherweise auch heil hinter sich bringen konnten. In den Kleingruppen beschäftigten wir uns dann mit unterschiedlichen Werten oder unseren Vornamen und den Orten, die wir in Finnland am häufigsten besuchen oder die uns von besonderer Bedeutung sind. Nach diesen Aufgaben kehrten wir letztendlich frohen Mutes zurück. Nach einer kurzen Kaffeepause ging das Programm dann auch schon weiter. Wir kamen erneut in den Kleingruppen zusammen und beschäftigten uns innerhalb unserer Bibelgruppe. In unserer Gruppe, die von meiner Teamerpartnerin Klara und mir geleitet wurde, besprachen wir das Thema Schöpfung. Nach einer angeregten Diskussion über die zuvor gelesenen Bibelstellen, fertigten wir ein kleines Schauspiel über dieses Thema an. Am Ende kamen alle Gruppen zusammen und präsentierten ihre teils sehr provokanten und auf jeden Fall gelungenen Sketche. Ich denke, es war für alle amüsant, die unterschiedlichen Standpunkte erkennen zu können. Es war auch sehr interessant zu sehen, wie sich die Konfis vor der ganzen Gruppe präsentierten und die erarbeiteten Ergebnisse umsetzten. Miteinander vertraut werden Nach getaner Arbeit hatten sich alle das Abendessen verdient und im Anschluss daran gab es sogar Freizeit für alle. Es wurde Fußball und Tisch-
tennis gespielt, gequatscht und gelacht. Die anfangs noch spürbare Nervosität und Anspannung war verflogen und ich muss sagen, dass es auch dieses Jahr wieder eine tolle Truppe ist. Anschließend begaben sich alle in den großen Saal zum Abendprogramm. Neben einigen Spielen, Liedern und Sketchen gab es eine Art stille Post, bei der ein Standbild, von uns Teamern dargestellt, über drei Stationen weitergegeben und beschrieben werden musste. Die letzten in der Kette hatten dann die schwierige Aufgabe, das beschriebene aufzumalen. Die Ergebnisse waren teils sehr interessant. Auf einigen Bildern konnten sich die Teamer gar nicht wiederfinden und das Bild war in manchen Fällen etwas völlig anderes geworden. Ich denke, dieses Spiel motivierte die Konfirmanden sehr und man kam sich immer näher und wurde miteinander vertraut. Nach einem gemeinsamen Gottesdienst kehrte dann also auch am Samstagabend wieder Ruhe im Haus Heliand ein. Die Konfis waren schnell im Bett und auch wir Teamer legten uns hin, um Kräfte für den nächsten Tag zu sammeln. Foto: Antti Malinen Gebetsperlen Vorfreude auf den Sommer Auch am Sonntag begann der Tag mit einem gemeinsamen Frühstück, danach ging es für die Konfis wieder zum Unterricht diesmal bei Sofia und Anssi. Wir Teamer hielten unterdessen noch ein kleines Meeting mit Sanna ab, um ein Feedback über das Wochenende zu geben, wie es auch auf den Konficamps üblich ist. Insgesamt fiel dies positiv aus, sodass wir uns mit gutem Gefühl auf den Sommer freuen können. Nach dem anschließenden Mittagessen, wurde noch ein kurzes Feedback der Gesamtgruppe eingesammelt. Dann brachen wir auf. Während einige abgeholt wurden, musste sich der Großteil der Gruppe in einen aufgrund von Karneval komplett überfüllten Bus zwängen, doch erreichten alle sicher und wohlbehalten ihre Zuganschlüsse und ihre Heimatorte, einige sogar bis Hamburg, Berlin oder München. Insgesamt war es ein sehr gelungenes Wochenende, das wohl allen Beteiligten in Erinnerung bleiben wird. Die Konfis sind unglaublich charmant und wir hoffen alle, dass die Konficamps genauso gut werden, wie sonst auch immer. Abschließend möchte ich mich noch für ein tolles und gelungenes Wochenende bei allen ganz herzlich bedanken. Karolus Kotilainen
Pohjois-Saksan suomalaistyö Hädässä merimiespappi tunnetaan Rahtilaiva Jenny Scott liukuu hitaasti erääseen Hampurin sataman valtavista satama-altaista Aarnen menneitä muistellessa on laivan kylkeen saapunut sukkelakulkuinen moottorivene. Nuoratikkaita myöten kapuaa kannelle nuorehko, ystävällisen, mutta tarmokkaan näköinen mies. Kuka tuo kenguru on, kysyy Aarne äänekkäästi Holgerilta, ja miesten keskuudesta kuuluu hillittyä nauruntirskuntaa. Se on suomalainen merimiespappi, selittää Holger, sille on annettu oikeus tulla laivaan jo ennen ankkurin laskemista. Kapakoitsijat pääsevät vasta sen jälkeen. Mikä on hullu järjestys tietysti. Kohta hän tulee sinuakin käännyttämään. Mutta pastori puhui hänelle: Rakas nuori ystäväni! Ettekö halua käydä kirkossa tai lukusalissa? Saisitte siellä nähdä uusia suomalaisia lehtiä. Jos haluaisitte lähettää osan palkasta kotiin, voisin minä välittää sen. Teillä on varmasti äiti, joka kotona kaipaa teitä. Kirjoittakaa hänelle. Lukusalista löydätte kirjoitustarpeita. Ajatelkaa kotimaatanne, isänmaatanne! Jos teitä painavat surut tai huolet, tulkaa luokseni, niin löydätte ystävän! Tässä on osoite! Näin kuvaa nuori Mika Waltari vuonna 1925 ilmestyneessä esikoisteoksessaan Jumalaa paossa Hampurin merimiespapin arkea. Esikuvana on mitä ilmeisimmin Toivo Waltari, Hampurin ensimmäinen merimiespappi, Mika Waltarin setä. Vaikka kerronta on pateettista ja paikoin hiukan hurskastelevaa, kuvaa se hyvin vuosisadan alun merimiesten oloja: Elämä merellä oli raskasta ja kovaa ruumiillista työtä. Laivan saapuminen satamaan oli odotettu tapahtuma. Merimiehet oleskelivat pitkiä aikoja satamassa lastaustöiden aikana tai odottaessaan uuden pestin saamista. Työsopimukset tehtiin konsulaattien kautta ja niistä myös maksettiin palkat suoraan käteisenä. Merimies, jolla oli taskut täynnä rahaa, oli helppo saalis satamakaupungin monenlaisille houkutuksille. Merimiespapin käännytykset kaikuivatkin usein ensin kuuroille korville, mutta kun rahat olivat lopussa ja oltiin kirjaimellisesti puilla paljailla ja kadulla, silloin merimieslähetysasemaa ja pappia tarvittiin. Suomen Merimieslähetysseura perustettiin vuonna 1875 Helsingissä. Ulkomaantoiminnan seura aloitti Englannissa 1800-luvun loppupuolella. Kesäkuussa 1901 lähetettiin teologian opiskelija Toivo Waltari muutamaksi kuukaudeksi harjoittelijaksi Hampuriin ja muihin Pohjois-Saksan satamiin, ja vielä samana vuonna Suomen Merimieslähetysseura päätti aloittaa vakinaisen toiminnan Hampurissa. Vasta papiksi vihitty Toivo Waltari palasi hansakaupunkiin suomalaisena merimiespappina talvella 1902 ja ryhtyi jumalanpalvelusten ja merimiesten etsimisen lisäksi varsin ripeästi järjestämään myös erilaista harrastustoimintaa suomalaisten keskuudessa. Niinpä jo ensimmäisenä vuonna perustettiin kristillinen yhdistys, ompeluseura ja hätäapurahasto. Kirkkokuoro mainitaan vuodelta 1903 ja raittiusyhdistys perustettiin vuonna 1904. Toiminta alkoi Ruotsin kirkon tiloissa. Omiin tiloihin Ditmar-Koel-kadulla päästiin siirtymään vuonna 1925. Kirkko ja merimieskoti tuhoutuivat Hampurin suurpommituksissa syksyllä 1943, ja suomalaiset merimiehet kokoontuivat sodan jälkeen väliaikaisesti vain pienin vaurioin säilyneessä Ruotsin kirkossa. Suomen Merimieslähetysseuran toiminta Hampurissa käynnistettiin virallisesti uudelleen 1950-luvulla Ruotsin kirkolta käsin. Nykyinen kirkko valmistui vuonna 1966 kolmanneksi pohjoismaisten kirkkojen rivistöön Tanskan ja Norjan kirkkojen viereen ja vihittiin käyttöön 18.12.1966. Lähde: Sirpa Donndorfin kirjoitus Renkaassa 5/2001 kuva: mipan - Fotolia 10
Pohjois-Saksan suomalaistyö Kaikukoon runsaana ylistys Jumalalle! Hampurin suomalainen merimieskirkko täyttää 110 vuotta Hampurin suomalaisen merimieskirkon toiminnan 100-vuotisjuhlaa vietettiin satojen vieraiden läsnä ollessa ja upean ohjelman myötä Hampurin CCH:n kongressikeskuksessa kesäkuun alussa 2001. Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, juhlimme 19.6.2011 110-vuotista taivaltamme; juhlallisuudet aloittaa klo 13 juhlajumalanpalvelus omassa kirkossamme Ditmar- Koel-Straße 6. Jumalanpalveluksen jälkeisessä juhlassa konsertoivat baritoni Juha Koskela, pianisti Kari Kropsu ja viulisti Jenni Koskela. Liikkuvien ihmisten kirkko Merimieskirkon toiminta jatkuu edelleen vilkkaana; kohtaamme Hampurissa vuosittain yli 40 000 ihmistä. Olemme olleet mukana monissa muutoksissa, talouden tasapainottamisessa ja monien toimintojen kehittämisessä. On sopeuduttava erilaisiin tilanteisiin, ja kun työtä tehdään pienellä henkilökuntamäärällä, emme voisi toimia lainkaan ilman vapaaehtoisten tukea. Työ on painottunut siirtokuntatyöhön, merenkulkijoiden ja raskaan liikenteen kuljettajien palveluita kuitenkaan unohtamatta. Kutsummehan kirkkoamme Liikkuvien ihmisten kirkoksi. Suurin muutos on varmasti ollut Lyypekin Suomi-Kodin siirtyminen Merimieskirkolle vuonna 2008. Parhaillaan kehitämme tiimiorganisaatiota Lyypekin ja Hampurin henkilöstön sekä työtehtävien välillä. Vuonna 2009 Merimieskirkolle tuli ympäristöohjelma, ja viime vuosien aikana jatkuvassa kehityksessä on ollut seniorityö. Nettipappi ja laivakuraattorityö ovat tärkeitä osa-alueita toiminnassamme. kuvat: Maija Priess, Eike Dehls Presidentti Tarja Halonen vieraili puolisonsa tohtori Pentti Arajärven kanssa Hampurin merimieskirkolla toukokuussa 2008. Heitä tervehtimässä merimiespastori Olli- Pekka Silfverhuth Merimieskirkon kunniamerkkien saajat 2011 11
Pohjois-Saksan suomalaistyö Monipuolisia yhteyksiä Pääpaino kirkolla kohtaamisissa on erilaisissa, kirkolla säännöllisesti kokoontuvissa ryhmissä: mm. kielikoulu, pienten lasten kerho, vauvamuskari, perhekahvila, kuoro, työkerho, kirjallisuuspiiri, raamattupiiri, Svenska Gruppen, elokuvaillat, nuorten ryhmä (elvyttelyvaiheessa), jumalanpalvelus kaksi kertaa kuukaudessa ja torstaisin viikkohartaus. Kirkollamme kokoontuu Eestikrooli ja unkarilaiset pitävät jumalanpalveluksensa meillä. Myös pari kansainvälistä kuoroa harjoittelee kirkollamme. Toimintaan kuuluvat myös sauvakävelijät ja sählyporukka. Lisäksi järjestämme konsertteja, taidenäyttelyitä, teemailtoja yms. Vuoden suurin panostus ovat marraskuussa yli 200 vapaaehtoisen voimin pidettävät joulumyyjäiset, jotka ovat tunnetut ja suositut Pohjois-Saksan Suomen ystävien keskuudessa. Suomalaiset hakevat silloin oman maan herkkuja joulupöytäänsä. Pohjoismailla on myös vuosittain yhteinen joulukonsertti St. Michaeliskirkossa joulukuussa. Yhteistyö Suomen pääkonsulaatin, DFG:n, suomalais-saksalaisen kauppakillan ja SKTK:n kanssa on hyvin toimivaa. Suomen Hampurin pääkonsuli Erja Tikka tekee paljon hyvää työmme tunnetuksi saattamisessa. Muiden pohjoismaisten Merimieskirkkojen kanssa yhteistyö on aktiivista; pidämme yhteisiä aamupalatilaisuuksia, joissa suunnittelemme tapahtumia ja järjestämme yhteisiä jumalanpalveluksia vuorotellen toistemme kirkoissa. Ekumeenista yhteistyötä viljelemme myös ACK:n (Arbeitsgemeinschaft Christlicher Kirchen), ICMA:n (kansainvälinen merimieskirkkojen katto-organisaatio) ja läheisten saksalaisten seurakuntien ja Saksan merimieskirkkotyön kanssa. Yhteisessä tehtävässä Viimeisten kymmenen vuoden aikana johtajina ja merimiespappeina ovat toimineet Hannu Suihkonen, Kari Kanala, Olli-Pekka Silfverhuth ja Lea Nattila; väliaikaisina johtajina ovat toimineet myös Heikki Huttunen ja Esko Vepsä. Nykyisen Pohjois-Saksan merimieskirkkotyön johtajana toimii Satu Oldendorff ja avustavana pappina Maija Priess. Maija on avustanut meitä kirkollisissa tehtävissä jo vuodesta 2003. Kirkkotoimikunnan puheenjohtajina ovat toimineet Kerttu Salminen-Thieme, Sirpa Donndorf, kuvat: Maija Priess Merimiespastori Olli-Pekka Silfverhuthin läksiäiset Hampurin merimieskirkon kuoro 12
Pohjois-Saksan suomalaistyö Eira Weissenburg ja nykyisin Karoliina Haberland. Edelleen ja jo vuosikymmeniä työmme selkärankana ja taustavoimana on työkerho, jonka juuret yltävät vuonna 1953 perustettuun ompeluseuraan. Jäsenmäärä (tällä hetkellä n. 50) on kasvamassa nuorten eläkeläisten myötä. Työkerhon puheenjohtaja on Kaija Gaupp. Tämän hetken henkilökuntaan kuuluvat jo edellä mainitun johtajan lisäksi: palveluvastaava Tiina Ylitalo, 2. emäntä Anu Ahvenainen, sosiaalikuraattori Ritva Lehmann ja toimistosihteeri Anneli Inki. Kahvilassa palvelevat tuntityöntekijöinä lisäksi Mika Müller, Elsi Gläßer ja Leila Kelanne. Vapaaehtoisina assistentteina toimivat Eeva-Kaisa Ahlamo ja Olli Räsänen. Siistijöinä ja kahvila-apuna on vielä joukko vapaaehtoisia, jotka ovat työyhteisössämme erittäin tärkeitä. Kuoronjohtaja Eva-Christina Pietarinen ja kanttori-urkuri Christiane Säilä toimivat palkkiotoimisesti. Lyypekin toimipisteessämme Suomi-Kodissa työskentelevät emäntä Hanna Järvinen, projektin johtaja Esko Vepsä ja vapaaehtoinen assistentti. Kiitollisina kohti tulevaa Yksi tulevaisuuden suurimmista haasteista on Pohjois-Saksan alueen ulkosuomalaisten kirkollisen työn kehittäminen yhdessä SKTK:n kanssa. Lisäksi panostamme yhtenä taloustilanteen kohentamismuotona tukijäsenten hankkimiseen. Tänä vuonna olemme jo viettäneet Kari ja Seija Bonsdorffin lähtöjuhlaa ja olleet mukana todistamassa Lyypekin Suomi-Kodin tilojen siunaamista merimieskirkoksi Turun piispan Kaarlo Kallialan toimesta. Nyt saamme viettää tätä oman kirkkomme toiminnan 110-vuotisjuhlaa. Lämmin kiitos kaikille yhteistyötahoillemme sekä merimieskirkkotyöhön, juhlavalmisteluihin ja itse juhliin osallistuville. Ihmisten sitoutuneisuus työhömme on arvokasta. Arvokkaaksi sen tekee myös se, että meitä vuosikymmenien kuluessa yhdessä merimieskirkkotyötä tehneitä on paljon ja vuosikymmenien ystävyydet kantavat meitä. Meillä on jotain, mistä kannattaa pitää huolta, jotta voimme jättää jälkipolvillemme MERIMIESKIRKON kohtaamispaikkana! Merimieskirkkoterveisin ja kohtaamisen odotuksin Satu Oldendorff Pohjois-Saksan merimieskirkkotyön johtaja kuvat: Tarja Ikonen, Rudolf Priess Hampurin merimieskirkon henkilöstöä ja vapaaehtoisia 2011 Työkerho vauhdissa 13
Pohjois-Saksan suomalaistyö Uudistuksia Pohjois-Saksan suomalaistyössä Suomen kirkon ulkosuomalaistyön toimisto on neuvotellut Suomen Merimieskirkon kanssa viime syksyn ja menneen talven aikana pohjoisen Saksan papillisten tehtävien järjestämisestä. Löydetty yhteisymmärrys merkitsee sitä, että Merimieskirkon johtajana Hampurin ja Lyypekin merimieskirkoissa toimii jo nyt hallinnosta vastaten Satu Oldendorff. Viimeistään vuoden 2012 alusta alkaen Suur-Hampurin alueen papilliset tehtävät siirretään Pohjois-Saksan suomalaispapin toimialueeseen. Sekä Hampurissa että Lyypekissä merimieskirkon tilat toimivat suomalaisen kirkollisen toiminnan kokoontumistiloina. Saksassa toimivien suomalaispappien lukumäärä vähenee yhteistyön seurauksena yhdellä. Itäisen alueen papin vastuulle liitetään Hannoverin ja Bielefeldin seudulla asuvat suomalaiset. Sanna Kiviluodon seuraajan hakeminen on käynnistetty toukokuussa, ja uuden papin asuinpaikaksi on ilmoitettu Hampuri. Koska uusi työntekijä ei oletettavasti tule olemaan käytettävissä vielä syksyn aikana, pyrimme sopimaan maakirkon kanssa sijaisjärjestelyistä. Die finnischen kirchlichen Dienste in Norddeutschland werden neu organisiert Die Zusammenarbeit des Außenamtes der Finnischen Kirche mit der Finnischen Seemannskirche in Norddeutschland wird erweitert. Das Referat der Finnischen Kirche für die kirchliche Arbeit unter den Auslandsfinnen hat sich mit der Finnischen Seemannskirche darauf geeinigt, dass spätestens Anfang 2012 die Aufgaben des finnischen Seemannspfarrers für den Großraum Hamburg in das Gebiet Nord mit eingegliedert werden. Die Finnische Seemannskirche entsendet keinen eigenen Pfarrer mehr nach Hamburg. Der von der Finnischen Kirche für Norddeutschland entsandte Pfarrer wird zukünftig in Hamburg und nicht mehr in Hannover wohnen und von dort aus ganz Norddeutschland betreuen. Die finnischen Gemeinden Hannover und Bielefeld werden von der finnischen Pfarrerin in Berlin betreut werden. Die jetzige Leiterin der Seemannskirche in Hamburg und Lübeck, Frau Satu Oldendorff, ist für die Verwaltungsabläufe zuständig. Dies ist nicht mehr Aufgabe des Pfarrers. Sowohl in Hamburg als auch in Lübeck werden die Räumlichkeiten der Finnischen Seemannskirche künftig für die finnische kirchliche Arbeit vor Ort genutzt werden. Nach dem plötzlichen Tod von Frau Pfarrerin Kiviluoto muss die Stelle neu ausgeschrieben werden. Diese Ausschreibung hat bereits im Mai begonnen. Es sieht jedoch aus organisatorischen Gründen danach aus, dass es nicht gelingen wird, die Stelle vor Ende des Jahres neu zu besetzen. Gemeinsam mit der Landeskirche wird daher derzeit an einer Vertretungsregelung gearbeitet. Karl-Friedrich von Knorre SKTK:n puheenjohtaja/vorsitzender des ZfkA kuva: mipan - Fotolia 14
Osaaminen käyttöön Kirkkoneuvos Kimmo Kääriäisen mietteitä kausisiirtolaisuudesta ja erilaisuudesta kirkossa Kuka olet? Koulutukseltani olen teologian tohtori ja valtiotieteiden maisteri, olen myös Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan dosentti. Olen työskennellyt seurakuntapappina, tutkijana ja viimeiset kymmenen vuotta Kirkon tutkimuskeskuksen johtajana. Tämän vuoden alussa aloitin Kirkon ulkoasiain osaston johtajana toimivan kirkkoneuvoksen virassa. Tutkimustyöhöni on liittynyt paljon työskentelyä ulkomailla. Olen asunut kahdesti vuoden Saksassa. Tuolloin tuli osallistuttua Kölnin suomalaisen seurakunnan toimintaan. Harrastuksiin kuuluu maratonjuoksu. Juokseminen kuuluu oikeastaan jo elämäntapaan, mistä kertoo se, että maraton on tullut taivallettua jo yli 60 kertaa. Mikä on tehtäväsi kirkkohallituksen ulkoasiain osaston johtajana? Ulkoasiain osasto hoitaa kirkkomme suhteita muihin kirkkoihin ja uskontokuntiin, ulkosuomalaistyötä ja lähetystyön koordinointia. Tehtävänäni on johtaa ja kehittää koko osaston toimintaa. Lisäksi tehtäviin kuuluu melkoisesti koko kirkon hallintoa, kun olen mukana sekä kirkolliskokouksessa että kirkkohallituksessa. Mitkä ovat tärkeimmät haasteet Suomen kirkossa tällä hetkellä? Kirkon jäsenmäärä on ollut poikkeuksellisen nopeassa laskussa. Lasku ei ole yhtä dramaattisia kuin Pohjois-Saksassa aiemmin, mutta haasteet ovat kovat. Suurin osa kirkosta eronneista on nuoria aikuisia, joten nykyisellä erokehityksellä voi olla kielteistä vaikutusta myös tulevaisuudessa ovathan nämä ihmiset tulevien sukupolvien kasvattajia. Samalla on kuitenkin muistettava, että kirkkoon kuuluu edelleen lähes 80 % väestöstä, noin 4,2 miljoonaa. Toinen iso haaste on siinä, miten kirkon sisällä eri tavoin ajattelevat voisivat toimia yhteistyössä sen sijaan että arvostelisivat toisiaan. Herätysliikkeet ovat aina olleet rikkaus kirkolle, mutta viime vuosina on ollut nähtävissä kasvavaa vastakkainasettelua eri tavoin ajattelevien välillä. Entä sen ulkosuomalaistyössä? Kirkkomme ylivoimaisesti suurin hiippakunta on ulkomailla. Etniseltä taustaltaan suomalaisiksi luettavia asuu ulkomailla yhteensä noin 1,4 miljoonaa. Maastamuutto on kuitenkin muuttunut. Perinteisestä pysyvästä siirtolaisuudesta uudessa kotimaassa on tullut määräaikais- ja tavoitesiirtolaisuutta. Myös kausisiirtolaisuus on nopeasti Kirkon ulkoasiain osaston johtaja kirkkoneuvos Kimmo Kääriäinen lisääntynyt, ja kehitys vain jatkuu yhä kasvavan aktiivisten eläkeläisten joukon muuttaessa osaksi vuotta ulkomaille. Kirkon ulkosuomalaistyö on suurten haasteiden edessä. Yhtäältä on huolehdittava perinteisistä suomalaissiirtolaisista ja samalla vastattava määräaikais- ja kausisiirtolaisuuden tuomiin uusiin ja jatkuvasti muuttuviin haasteisiin. Mitä annettavaa Suomen kirkolla on ulkosuomalaisille? Tilanteet ja tarpeet vaihtelevat paljon riippuen siitä, missä maassa ollaan. Keskeistä on tietysti huolehtia kirkon perustehtävästä, sanan ja sakramenttien hoitamisesta. Monet kaipaavat myös kosketusta suomalaisuuteen asuessaan ulkomailla. Myös tässä kirkko voi olla tukena. Entä ulkosuomalaisilla Suomen kirkolle? Ulkosuomalaisten keskuudessa seurakuntalaisten vastuunkanto on usein ihailtavan aktiivista. Kun työntekijöitä on vähän, vapaaehtoisen aktiivisuus on kaiken toiminnan keskeinen perusta. Samalla monenlainen osaaminen voi tulla monipuolisesti käyttöön. Tästä pitäisi ottaa oppia myös Suomessa! Haastattelu Ritva Prinz kuva: Kirkon tutkimuskeskus 15
toripaikka / Marktplatz Vuokrataan hyviä, lämpimiä rantamökkejä H. Laurila Lempäälä p. +358-3-3750147, fax +358-3-3753147, www.saunalahti.fi/hein Yöpymismahdollisuus Berliinin Suomikeskuksessa. Schleiermacherstr. 24a, 10961 Berlin, alk. 25 /yö, booking@finnlandzentrum.de, www.suomikeskus.de Huoneistohotelli StadiHome, Helsinki vuokraa kalustettuja, siistejä huoneistoja (1-3h+kk/k) Helsingin kantakaupungista. Hinnat alk. 300 / vko + alv. 9 %. StadiHome, Ilkka Lehtonen +358-50-5266400, www.stadihome.com PEPESOUND Äänentoistopalvelu/Beschallungstechnik 07626-971545 / www.pepesound.org Etsitään osa-aikaista projektisihteeriä Augsburgiin Yrityksemme Suomeen liittyviä projekteja varten etsimme välittömästi joustavaa projektisihteeriä, jonka tehtäviin kuuluu - kirjeenvaihto - projektilaskutuksen tarkistus - muistioiden ja esityslistojen kokoaminen - projektipankin hoitaminen Edellytämme - suomen kielen erinomaista osaamista - tarkkuutta ja järjestelmällisyyttä - sopeutumista tiimityöskentelyyn Viikottaisia työtunteja on 20-30 tai sopimuksen mukaan. Pyydämme lähettämään hakemuksen ja todistuskopiot sähköpostitse osoitteeseen info@lars-project.de GOOD NIGHT, BETTER DAY. Runkosängyt Jenkkisängyt Petauspatjat Sängynpäädyt Helmalakanat Pussilakanat Hanauer Landstrasse 161-173 60314 Frankfurt Puh. 069-904 398 510 Fax 069-904 398 529 info@fennobed.de www.fennobed.de Frankfurt München Düsseldorf Berlin Stuttgart Hamburg Wien Zürich Ilmoita toripaikalla helposti, edullisesti, tehokkaasti Täytä lomake: http://www.rengas.de graafista suunni elua Ilmoitukset - Anzeigenannahme: Info@zfka.de, puh./tel. 0511-2 79 66 00 www.rengas.de/ilmoitukset-mainokset/ilmoittajille / www.rengas.de/de/anzeigen/mediadaten Ensimmäiset 3 riviä yhteensä 8 lisärivit à 6 + 19% MwSt Die ersten 3 Zeilen insges. 8, zusätzliche Zeilen à 6 +19% MwSt 16
toripaikka / Marktplatz Suomalainen kätilö ja (perhe)terapeutti Hannoverissa ja sen ympäristössä Taina Palokangas-Büsing (Systemische Therapeutin) Tel. 0511-559754 Suomalainen hammaslääkäri Hannoverissa Zahnarztpraxis Marianne Lienard Rosenweg 6, Ortsteil Wettbergen, 30457 Hannover www.praxislienard.com, Telefon: 0511-461353 Suomalainen toimintaterapeutti Ergotherapeutin Sari Heipp München, puh./tel. 0177-2837038, sari@heipp.de Vereidigte Übersetzerin & Dolmetscherin Virallinen kääntäjä & tulkki, KTM (Helsinki) ELINA OLDENBOURG Tel. 069-671109 Fax 069-6708690 Güntherstr. 4, 60528 Frankfurt a.m. ElinaO@aol.com FINNISCH-DEUTSCH-FINNISCH Vereid. Übersetzerin u. Dolmetscherin Dr. Angela Plöger Vogt-Groth-Weg 22, 22609 Hamburg Tel. 040-8004919 Valantehnyt kielenkääntäjä/tulkki, KK Vereidigte Übersetzerin/Dolmetscherin RITVA JAKOILA Treisberger Str. 8, 60439 Frankfurt a.m. Tel. 069-9573520 Fax 069-95735222 jakoila@t-online.de Valant. kielenkääntäjä beeidigte Dolmetscherin Ritva Kaarina Schröder FINNISCH-SCHWEDISCH-DEUTSCH Ebelingstr. 4, 30659 Hannover Tel. 0511-6476292, Fax 0511-6405555 E-Mail: ritvaschroeder@gmx.de Rechtsanwalt, Fachanwalt für Steuerrecht Kai Schröder Beeidigter Dolmetscher, Englisch-Deutsch Tel. 0511-8387731, Fax 0511-8387733 Beratung & therapeutische Begleitung mielellään suomeksi, neuvoa myös puhelimitse Satu Marjatta Massaly HP Psychotherapie, Gesprächs- & Systemische Therapie 50935 Köln-Sülz, Guldenbachstr.1, Tel. 01522 9267514 suomalainen yleislääketieteen erikoislääkäri Sanna Rauhala-Parrey Bahrenfelder Steindamm 37 / Ecke Thomasstraße, 22761 Hamburg Puh. 040-85371188, Fax 040-85371312 avoinna: ma 9-13 ja 16-18, ti 9-14, ke 9-12, to 9-12 ja 15-18 sekä pe 9-14 Suomalainen psykoterapeutti Dr.med. Carita Schneider Friedensallee 62a, 22765 Hamburg Puh./Tel.: 040-89018823 Psychotherapie auf Schwedisch, Deutsch und Finnisch Lento- ja laivaliput, seuramatkat Eija Kassner, TravelNet (Thomas Cook Group) Tel. 09131-994350, Mobil 0172-9472801 E-Mail eija.kassner@t-online.de Tarv. myös iltaisin ja viikonloppuisin! www.tifcon.de Verot/Steuern Veroja suomeksi ja saksaksi Deutsch - Finnisches Steuerrecht Steuerberatung Trosien Steuerberaterin Dipl. Kffr. Sari M. Trosien Tel. 06081-57699-50, Fax: -51, info@tifcon.de Katso myös: www.rengas.de 17
kuva: Suomen suurlähetystö, Berliini. Päivi Luostarinen Suomen Saksan-suurlähettilääksi Tasavallan presidentti on nimittänyt ulkoministeriön Eurooppa-osaston osastopäällikön, ulkoasiainneuvos Päivi Luostarisen Suomen Saksan-suurlähetystön päällikön tehtävään 1. kesäkuuta 2011 alkaen. Luostarinen on toiminut ulkoministeriön Eurooppaosaston osastopäällikkönä vuodesta 2008 lähtien. Hän aloitti palveluksensa ulkoministeriössä vuonna 1981 ja on työskennellyt oikeudellisella, poliittisella, hallinnollisella ja kauppapoliittisella osastolla. Vuosina 2002-2007 hän on ollut Amerikan ja Aasian osastolla niin osastopäällikkönä, apulaisosastopäällikkönä kuin linjanjohtajana. Vuosina 2000-2001 hän oli linjanjohtajana kauppapoliittisella osastolla. Ulkoministeriön EU-sihteeristön apulaispäällikkönä Luostarinen oli vuosina 1996-2000. Hän on ollut myös YK-reformien koordinaattorina globaaliasioiden osastolla. Lisäksi hän on palvellut Suomen pysyvässä edustustossa YK:ssa New Yorkissa sekä Suomen EU-edustustossa Brysselissä. Luostarinen on ollut myös komissaari Erkki Liikasen kabinetin jäsenenä Euroopan komissiossa Brysselissä vuosina 1995-1996. Elinkeinoelämän keskusliiton johtavana asiantuntijana hän oli vuosina 2005-2006. Päivi Luostarinen wird Botschafterin Finnlands in Deutschland Leitende Botschaftsrätin Päivi Luostarinen ist mit Wirkung vom 1. Juni 2011 zur Leiterin der Botschaft von Finnland in Deutschland ernannt worden. Luostarinen ist seit 2008 Leiterin der Europa- Abteilung im Ministerium für auswärtige Angelegenheiten. In diesem Ministerium, in dessen Dienst sie 1981 eintrat, war sie in der Rechtsabteilung, der Politischen Abteilung, der Zentralabteilung und in der Handelspolitischen Abteilung tätig. In den Jahren 2002-2007 war sie in der Abteilung für Amerika und Asien sowohl Unterabteilungsleiterin als auch Stellvertretende Abteilungsleiterin und Abteilungsleiterin. In den Jahren 2000-2001 arbeitete sie als Unterabteilungsleiterin in der Handelspolitischen Abteilung, während sie von 1996 bis 2000 Stellvertretende Leiterin des Sekretariats für EU-Angelegenheiten im Ministerium war. Luostarinen war auch als Koordinatorin für UN- Reformen in der Abteilung Globale Fragen tätig. Ferner arbeitete sie in der Ständigen Vertretung Finnlands bei den Vereinten Nationen in New York sowie der Europäischen Union in Brüssel. Päivi Luostarinen war in den Jahren 1995-1996 auch Mitglied des Kabinetts von Kommissar Erkki Liikanen bei der Europäischen Kommission in Brüssel. Im Hauptverband der Finnischen Wirtschaft war sie 2005-2006 als Leitende Expertin tätig. 18
DMY avaa ovia nuorille suomalaisille suunnittelijoille Suomi on International Design Festival Berlinin (DMY) tämän vuoden teemamaa. Saksan suurin muotoilufestivaali esittelee kokeellisia ja oivaltavia muotoiluprojekteja kaikkialta maailmasta. 1.- 5. kesäkuuta järjestettävä suurtapahtuma tuo Tempelhofin käytöstä poistetulle lentokentälle satoja muotoilijoita ja designalan yrityksiä. DMY-tapahtuman luonne ei korosta pysyvyyttä, vaan uuden etsintää ja muutosta, kuvailee suunnittelija Ilkka Suppanen. Hän on Suomi-fokuksen taiteellinen neuvonantaja, joka on mukana valitsemassa festivaalin suomalaisia näytteilleasettajia. Olemme etsineet nimenomaan nuoria suunnittelijoita ja pyrimme näyttämään saksalaisille Suomesta tuntemattomampaa puolta ja dynaamisuutta, valottaa Suppanen suunnittelijoiden valintaprosessia. Samoilla linjoilla on myös DMY-festivaalin taiteellinen johtaja Ake Rudolf. Suunnittelijoiden vanhan ja nuoren sukupolven välissä on suuri kuilu. Haluamme tarjota nuorille suunnittelijoille näyttämön, avata ovia ja syventää yhteistyötä myös seuraavien vuosien aikana. International Design Festival Berlin järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2008. Vuonna 2010 DMY:n päätapahtumassa Tempelhofin lentokentällä vieraili 20680 ja satelliittitapahtumissa noin 4500 ihmistä. Kävijöitä oli kaiken kaikkiaan 30 eri maasta. Suomen asema DMY 2011 teemamaana näkyy festivaaliohjelmassa monipuolisesti. Suomi-maafokuksen ohjelmaan sisältyy päänäyttelyn ohella seminaareja, kansainvälisten puhujien tähdittämä keskustelutilaisuus sekä satelliittitapahtumia ympäri Berliiniä. Suomalaiset näytteilleasettajat ovat tunnistettavissa festivaaleilla yhtenäisestä teemasta. Erillistä Suomi-osastoa ei kuitenkaan ole, eikä sille ole Rudolfin mukaan tarvettakaan. Berliiniläinen yleisö on kriittistä, eikä DMY ole mikään matkailumessu. Muotoilijat ovat festivaaleilla töidensä perusteella, eivät kansallisen syntyperänsä takia. Suomen maafokuksen toteuttavat tiiviissä yhteistyössä DMY International Design Festival Berlin, World Design Capital Helsinki 2012, Suomen Saksan-instituutti, Suomen suurlähetystö Berliinissä, Helsingin kaupunki ja Goethe-Institut Finnland. Ajankohtaista kulttuurikalenterista 5.6.-3.7.2011 Oper FINALE: Aulis Sallisen Kullervo-oopperan ensi-ilta (5.6.) ja suomalaisen musiikin oheisohjelma, Oper Frankfurt am Main 11.-14.6.2011 Helsingin Tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores konsertoi Dresdenissä, Frankfurt/Oderissa ja Berliinissä 19.6.2011 Metallimusiikkiyhtye Apocalyptican konsertti Berliinissä 24.6.2011 Sunrise Avenue -yhtye esiintyy Schofheimissa 25.6.-2.7.2011 Lauluyhtye Rajaton konsertoi Leipzigissa ja Geisenheimissa 19
Viranomaisasioiden aakkoset Mitä pitää ottaa huomioon, kun menen naimisiin? Entä eron tullen? Mistä saan passin? Olenko asevelvollinen Suomessa? Suomen suurlähetystön konsuli Leena Meier jatkaa sarjaa viranomaisasioiden kiemuroista. Hyödyllisiä vinkkejä löytyy niin uusmuuttajille kuin jo kauan Saksassa asuneille Suomen kansa- laisille. Notaaritoimitukset Julkisen notaarin vahvistuksia annetaan Suomen lainsäädännön mukaisesti Suomen kansalaiselle, Suomessa pysyvästi asuvalle ulkomaalaiselle tai erityisestä syystä myös muulle ulkomaalaiselle. Suurlähetystössä, pääkonsulaatissa ja kunniakonsulaateissa annettavia notaarintodistuksia ovat mm.: allekirjoituksen oikeaksi todistaminen asiakirjan jäljennöksen oikeaksi todistaminen elossaolotodistus Pääsääntöisesti notaarintoimituksista perittävä maksu on 30 euroa, mutta esim. elossaolotodistus on valtiollista eläkettä ja opintotukea varten maksuton. Suurlähetystö Berliinissä ja pääkonsulaatti Hampurissa toimivat myös julkisena kaupanvahvistajana Suomessa sijaitsevien kiinteistöjen luovutuksen osalta. Maksu on 160 euroa. Osoitteenmuutosilmoitus Ulkomailla asuvan Suomen kansalaisen tulee huolehtia siitä, että hänen osoitetietonsa ovat väestötietojärjestelmässä ajan tasalla. Tämä on tärkeää Suomen viranomaisten yhteydenottoja (mm. äänioikeusilmoitus, asevelvollisuusasiat) varten. Osoitteen muutoksesta voi ilmoittaa maistraatin verkkosivuilta tulostettavalla lomakkeella. Lomakkeen voi toimittaa sähköisesti tai postitse siihen maistraattiin, jossa ilmoituksen tekijä on kirjoilla. Jos kirjoillaolokunta ei ole tiedossa, voi osoitteenmuutoksen lähettää Vaasan maistraatin Pietarsaaren yksikköön. Lisätietoja: www.maistraatti.fi Passi Suomen passia voi anoa Saksassa ainoastaan suurlähetystössä Berliinissä tai pääkonsulaatissa Hampurissa. Kunniakonsulaatit eivät ota vastaan passihakemuksia. Passia voi hakea myös Suomessa miltä tahansa poliisilaitokselta tai ulkomailla minkä tahansa edustuston passin myöntöpisteestä. Passia tulee hakea henkilökohtaisesti. Tämä koskee myös aivan pieniä lapsia. Passin voimassaoloaika on viisi vuotta. Ulkomaan edustustoissa myönnettävän passin hinta on 1.5.2011 alkaen 120 euroa. Passihakemukseen tarvitaan: yksi biometriseen passiin soveltuva valokuva nykyinen passi tai voimassaoleva henkilöllisyystodistus anastetusta tai kadotetusta passista tulee esittää poliisille tehty ilmoitus alle 18-vuotiaan hakijan kohdalla huoltajien suostumus. Mikäli toinen huoltajista ei ole mukana passia haettaessa, tulee hakemukseen liittää päivätty ja allekirjoitettu erillinen suostumus sekä kopio vanhemman passista asevelvollisuusikäisten (17-30-vuotiaiden mieshenkilöiden) tulee esittää selvitys (sotilaspassi, vapautuspäätös tai muu vastaava) kutsunta- ja asevelvollisuusasioiden hoitamisesta Suurlähetystön yhteystiedot: Suomen suurlähetystö, Berliini / Botschaft von Finnland Rauchstraße 1, 10787 Berlin Puh. 030-505030 Fax: 030-50503333 sähköposti: info.berlin@formin.fi verkkosivut: www.finnland.de Sarja jatkuu Renkaan seuraavassa numerossa. 20
Martin Luther und Mikael Agricola Das Finnland-Institut präsentiert im Rahmen der Lutherdekade zwei Wanderausstellungen zur Reformation in Finnland kuva: Hannu Aaltonen / Agricola 2007 Am 31. Oktober 2017 jährt sich der Anschlag von Luthers Thesen zum 500. Mal. Das große Jubiläum wird bereits seit 2008 mit viel Programm im Vorfeld vorbereitet. Im Rahmen dieser Lutherdekade steht jedes Jahr unter einem eigenen Thema und umfasst viele verschiedene Veranstaltungen, Konzerte, internationale Projekte, Wanderausstellungen, Chorreisen und Kongresse. Der Beitrag des Finnland-Instituts zur Lutherdekade besteht in zwei Wanderausstellungen zu den Auswirkungen der Reformation in Finnland einerseits und zum Wirken von Luthers Student Mikael Agricola andererseits. Das Institut bietet beide Ausstellungen zur Ausleihe an. Die Veröffentlichung der 95 Thesen löste eine Bewegung aus, welche die Menschen überall in der Welt beeinflusste und weltweit Spuren hinterließ. Martin Luther wurde ein wichtiger Teil der finnischen Geschichte. Die Wanderausstellung Martin Luther und die Reformation in Finnland präsentiert den Einfluss von Martin Luther und gibt Einblicke in einige zentrale Bereiche der Reformation in Finnland, die nicht nur die finnische evangelische Kirche noch heute prägen, sondern auch weitere Lebensbereiche. Die Ausstellung behandelt außer Agricola und seinem Studium in Wittenberg u.a. die lutherische Volkserziehung, die finnische Bibelübersetzung und die moderne finnische Lutherforschung. Die Ausstellung Mikael Agricola Reformator Finnlands und Begründer der finnischen Schriftsprache dokumentiert das Leben des finnischen Theologen und Reformators (ca. 1510 1557) und präsentiert seine literarische Produktion vom ABC-Buch bis zum Neuen Testament sowie Kirchenliedern und Prophezeiungen. Beide Ausstellungen tragen zum Themenjahr 2010 der Lutherdekade bei, das unter dem Motto Reformation und Bildung steht. Luther war ein großes Vorbild für Mikael Agricola, der die Das von Oskari Jauhiainen gestaltete Denkmal von Mikael Agricola vor dem Dom in Turku. protestantischen Ideen nach Finnland brachte und nach Luthers Vorbild das Neue Testament ins Finnische übersetzte. Zusammen mit dem ABC-Buch, dem ersten finnischsprachigen gedruckten Schriftdokument, und den weiteren religiösen Texten bedeutete das den Beginn des Lernens auf Finnisch und der finnischsprachigen Bildung. Die Agricola-Ausstellung ist auch ein Teil des Themenjahres 2011, Reformation und Freiheit. Die eigene Sprache in der Kirche zu hören, beeinflusste die Stellung und Entwicklung der finnischen Sprache stark. Denn schließlich spielt die Sprache eine wichtige Rolle in der persönlichen Identität. Quelle: www.luther2017.de > Was ist die Lutherdekade? www.finnland-institut.de > Wanderausstellungen Anniina Majanlahti Volontärin Bildende Kunst Finnland-Institut in Deutschland Tel. 030-520 026018, kunst@finstitut.de i Kontakt und Reservierungen: Emma Aulanko, Kulturreferentin, emma.aulanko@finstitut.de, Tel.: 030-520026014 21
Ihanat naiset Saksanmaalla Kuka olet? Olen Marja-Leena Müller, 62-vuotias, Erichin vaimo, kahden tyttären äiti ja kahden lapsenlapsen onnellinen mummo. Ammatiltani sairaanhoitaja (lapsiin erikoistunut). Mieheni mielestä pääasiallinen ammattini on olla suomalainen. Milloin tulit ensimmäisen kerran Saksaan? Lokakuussa 1974, viikon verran Hesassa vietettyjen häidemme jälkeen laivalla Travemündeen ja sitten autolla halki entisen DDR:n kuoppaisia teitä pitkin Länsi-Berliiniin. Siellä asuimme n. 5 vuotta. Kuitenkin matkasimme paljon maailmalla mieheni työn vuoksi. Miten tulit lähteneeksi Saksaan? Miksi juuri tänne? Olen Erichin matkamuisto Suomesta. Tutustuimme Hesassa, jossa hän oli työkomennuksella parisen vuotta. Rakastuimme ja päätimme yhteisestä tulevaisuudesta asuen lähinnä Saksassa. Tullessani silloin 1974 Saksaan olin siis Frau Müller ja se oli ensimmäinen Saksan matkani. Mitkä olivat ensivaikutelmasi Saksasta tänne muuttaessasi? Kollegani sairaanhoitajaopistolta (jossa olin sijaisena) varoittelivat minua elämästä Saksassa, jossa Kirche, Küche und Kinder sävyttäisivät naisen, perheenäidin elämää. No, ei se nyt ihan niin totiseksi osoittautunut, elo rouva Müllerinä. Onneksi Saksan ja Suomen kulttuurit ovat lähellä toisiaan. Kerro jokin alkuaikojen kommellus? Kävimme usein Berliinistä Bielefeldissä, mieheni kotona. Siellä asuivat hänen äitinsä eli anoppini ja hänen lähes 90-vuotias anoppinsa eli Erichin isoäiti. Oma oli kiinnostunut Suomesta ja mm. ruokatottumuksista. Hän halusi tietää, mitä suomalaiset jouluaterialla syövät. Yritin vastailla sillä kertaa ilman sanakirjaa ja kerroin Weihnachtsschinkenin lisäksi tarjottavan: verschiedene Einläufe. Oma katsoi minua sanoen, ettei usko minua ja kehotti hakemaan sanakirjan avuksi. Kyllä nauru kelpasi, kun tajusin peräruiskeita jouluherkuiksi maininneeni! Millainen oli Suomi, josta lähdit? Suomi oli siihen mennessä tuntemistani maista ehdottomasti paras! Tunsin siihen mennessä Skandinavian maat ja Sveitsin sekä Leningradin silloisesta Neuvostoliitosta. Suomi oli sinivalkoinen ja vuosien mittaan värit ovat yhä kirkastuneet! Mitä sinuun on saksalaisuudesta tarttunut? Perusteellisuus. Asiat selvitetään juurta jaksain. Asioiden suunnittelu, joka helpottaa niiden toteuttamista. Miten suomalaisuus näkyy sinussa? Ainakin Marimekon pusakoissa, laukussa, sukissa ym. tekstiileissä. Kotimme on tyypillinen suomalais-design-tuotteiden kokoelma. Ja talvella mäkikisoja seuratessa Suomen lipun liehutus! Nimeä jokin suomalainen lempilaulusi? Miksi juuri se? Pai, pai paitaressu, Tuu, tuu tupakkarulla ja muut lapsille lauletut unilaulut. Suomalainen tunnelma on niissä vahva. Mikä on parasta Suomessa? Kesämökki Saimaan rannalla ja iltaisin lämpiävä sauna. Suomalainen ruisleipä ja tietty Fazerin sininen. Mikä on parasta Saksassa? Koti on siellä, missä läheiseni ovat. Saksa on hyvä maa asua. Täällä on useimmat asiat kunnossa. Jos et asuisi täällä, niin missä asuisit? Siellä, missä perheeni on. Tällä hetkellä vanhempi tyttäremme perheensä kera asuu Münchenissä. Nuorempi tyttäremme asuu Dublinissa. Voisin kuvitella asuvani myös Irlannissa. Millainen merkitys suomalaisella seurakunnalla on sinulle? Suomalainen seurakunta on koti, jossa äidinkielellä saa kuulla hyvää sanomaa. Seurakunnassa voi kokea yhteyttä toisiin oman maan kansalaisiin. Seurakunnassa on vertaisryhmä = henkilöitä, jotka ovat samanlaisessa tilanteessa. On helppo ymmärtää toinen toistaan. Haastattelu Ritva Prinz 22
Naulan kantaan Kuka olet? Olen Marketta Göbel-Uotila, intohimoinen, joskus sahalla nuotin vierestäkin soittava hämäläinen sekatyönainen. Koska ja miksi tulit Saksaan? Vuoden 1969 lopussa vuodeksi paikkaamaan kehnointa vierasta kieltäni. Miten löysit kirjallisuuden maailman? Olin aina kolunnut kirjastoja, mutta taloustieteitä luettuani kaunokirjallisuuden nälkäni törmäsi Ossianin laulujen suomennokseen ja jouduin tiloihin. Ympäristö ei jakanut hurmiotani - ymmärsin, että kirjan ja lukijan suhde on ainutlaatuinen. Miten päädyit pitämään kirjallisuusseminaareja? Sanan mahti jylläsi taas vuosia myöhemmin Saksassa; aloin opiskella kirjallisuus- ja teatteritieteitä Bochumissa. 1999 innostuin Kalevalan 150-vuotisjuhlan kunniaksi kehittelemään seminaariprojektin. SKTK:n silloinen pää Jari Suvila kannusti ja neuvoi tarjoamaan sitä seurakunnille. Siitä se lähti! Mitä haluat seminaareillasi välittää? Avata ikkunoita elämään, tarjota peiliä suomalaisuudelle, tilaisuutta ihastua tai pahastua ja jakaa tunteet muiden kanssa. Last but not least: hoitaa äidinkieltään ja juuriaan. Mikä seminaari on jäänyt erityisesti mieleesi? Miksi? Kalevala-seminaarissa Frankfurtissa eräs nuori tyttö tunnusti esittelykierroksella: En olis ikinä vapaaehtoisesti täällä, mutta kun on keittiövuoro. Päivän lopussa hän nosti kätensä ja sanoi: En kyllä olis uskonut, että Kalevala-seminaarissa VOI olla näin hauskaa! Luetko enemmän saksalaista vai suomalaista kirjallisuutta? Työn puolesta hiukan enemmän suomalaista. Mikä on lempikirjasi? Entä kuka lempikirjailijasi? Kalevala, Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ja Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla ovat suomalaisuuden perusteksteinä pistämättömiä. Sitten ehkä Heinrich von Kleist, Italo Calvino, Jorge Luis Borges, Sàndor Màrai. Millainen on sinusta hyvä kirja? Sellainen joka ei lavertele satoja sivuja, vaan hallitsee naulankantaan sanomisen vaikean taidon. Mitä vielä haluat lisätä? Toivon, ettei kellään olisi kynnystä tulla mukaan. Olemme löytöretkeilijöitä: opas toki tuntee maaston, mutta iloitsee jokaisesta näköalasta, jonka kanssakulkijat avaavat. Tämä on hyvin palkitsevaa! Haastattelu Ritva Prinz Marketan kirjallisuusseminaareihin pääsee osallistumaan eri puolilla Saksaa. Syksyn seminaarit: 17.9. Tove Jansson - enemmän kuin Muumimamma, Bremen 29.10. Paavo Haavikko, kansakunnan keisari, ja muusansa Marja-Liisa o.s. Vartio, Hannover 23
Huumoria ja vastakohtaisuuksia Kirjallisuusseminaari 19.3.2011 Bochumissa Suomalaisen kirjallisuuden asiantuntija sekä keittomestari samassa persoonassa: Marketta Göbel-Uotila Lauantaisena aamupäivänä Marketta Göbel- Uotila toivotti esitelmöijän ominaisuudessa tervetulleiksi 15 kiinnostunutta kuulijaa, jotka olivat saapuneet Luther-kirkon seurakuntatalolle. Tutustuessamme ohjelmaan Marketta painotti, ettei Tove Jansson ollut pelkästään muumien luoja vaan myös taidemaalari, kuvittaja, sarjakuvantekijä ja kirjailija. Hän piti itseään ensisijaisesti kuvataiteilijana, kirjoittaminen oli lähinnä harrastus siinä ohessa. Seminaarin tarkoituksena olikin laajentaa näkymää tämän suomenruotsalaisen taiteilijan alivalotettuun puoleen aikuiskirjallisuudessa ja kuvataiteessa. Tunnelmaan virittäydyimme kertomalla suhteestamme päivän aiheeseen. Meitä oli paikalla sekalainen joukko: jotkut olivat lukeneet sekä lapsille että aikuisille tarkoitettuja kirjoja, toisille muumitavarat olivat tuttuja, joillakin taas ei ollut minkäänlaista suhdetta taiteilijaan, vaikka itse Ne, jotka haluavat oppia tuntemaan minut, saavat lukea kirjojani! Tove Jansson (1914-2001) henkilönä Tove Jansson olikin tuttu. Sitten oli vuorossa jonkin muumitarinan hahmon ulkomuistista piirtäminen. Tehtävä ei ollut helppo, vaikka kaikki muumit tietävätkin. Niinpä tuloksena oli erinäköisiä muumimammoja, -pappoja ja -peikkoja, muutama Pikku-Myy ja Nuuskamuikkunen sekä yksi Haisulikin. Seminaari jatkui valottamalla lapsuutta ja nuoruutta luovuuden ympäröimänä. Tove Jansson kertoo lapsen näkökulmasta kirjassaan Kuvanveistäjän tytär (1968, suom. 1969); hän kuvaa siinä lapsuuttaan impulsiivisen kuvanveistäjäisän ja käytännönläheisen piirtäjä-äidin tyttärenä. Tove Jansson ei pelännyt olla erilainen hän oli erilainen. Usein hän tunsi itsensä ulkopuoliseksi, yksinäiseksi, mutta selviytyi siitä kotoa saaduilla valmiuksilla: positiivisella elämänasenteella sekä huumorilla. Siitä lähtikin käyntiin keskustelu, onko positiivinen selviytymisasenne suomenruotsalainen ominaisuus. Tove Jansson ei koskaan edes harkinnut muuta kuin taiteilijan uraa. Teini-ikäisenä 20 30-luvulla hän kirjoitti pellinkiläisen ulkohuussin seinäpahveihin: Taiteilija on köyhä piru, joka on nälkäinen koko päivän. Pilapiirrosten ja sarjakuvien ohella Tove Jansson maalasi öljyvärimaalauksia. Lisäksi hän teki lavastuksia ja puvustuksia. Ranskaan ja Italiaan suuntautuneet matkat selkeyttivät taiteellista näkemystä 1940-luvun lopulla. Vaikka hän siirtyi abstraktiin maalaustyyliin, lähtökohtana oli silti aina konkreettinen aihe. Myöhemmin hän palasi takaisin kuvailevaan tyyliin. Suurin osa Tove Janssonin kuvataiteellisesta tuotannosta koostuu tilaustöis- 24
kuvat: Seija Winkler Arja Geesmann, Terhi Varkila ja Airi Schlottmann esitelmän lumoissa. tä julkisiin tiloihin ja koristelumaalauksista. Niitä ovat mm. seinämaalaus Auroran lastensairaalassa ja Helsingin kaupungintalon ravintolaa eli Kaupunginkellaria varten tehdyt freskot sekä Teuvan kirkon alttaritaulu. Tove Janssonia ei voi sivuuttaa muumeja mainitsematta, siksi Marketta piti lyhyen johdatuksen muumilogiaan. Muumiperheen ydin kuvaa Janssonin perhettä, hahmot ovat anarkistisia, säännöistä piittaamattomia. Tarinoitten teemoina ovat turvallisuus ja vapaus, matka ja paluu, seikkailu, katastrofit, hyvän ja pahan taistelu. Tove Jansson jätti muumien piirtämisen v. 1970. Keskustelimme Marketan johdolla muumien kaupallistumisesta ja siitä, miten Tove Jansson siihen itse suhtautui. Paisuva suosio kävi hermoille: Kuuluisuushan on ikävintä mitä on. Aluksi se on ehkä hauskaa, mutta sitten se tuntuu aivan tavalliselta, ja lopulta voi vain pahoin. Aivan kuin karusellissa ajaminen. Äitinsä kuoleman jälkeen Tove Jansson keskittyi kirjoittamaan aikuisille. Häneltä ilmestyi romaaneja, novelleja ja muistelmia. Muumi-kirjojen teemat toistuvat aikuiskirjallisuudessakin: sääntöjen rikkominen, seikkailu, kielletyt asiat, jännitys ja vastakohtaisuuksien kohtaaminen. Tosin Tove Jansson selkeytti tyyppejä ja kehitti kieltään. Kirjoissa tulee vastaan ainakin kahta naistyyppiä, sillä Tove Jansson ei saanut mahtumaan omaa naistyyppiään yhteen henkilöön. Kesäkirja (1972, suom. 1973) koostuu useista pienistä episodeista. Se kertoo isoäidin ja pienen Sofian suhteesta: molemmat pitävät huolta toisistaan. Kirjassa avataan kanavia lapsuuteen, sisäiseen lapseen mielikuvitus ei katso ikää. Marketan ohella Helena Kehrmann, Arja Geesmann, Seija Winkler ja Tuulikki Jäger lukivat otteita Sofian ja isoäidin yhteisistä kokemuksista. Varsinkin Haassa -tarina kirvoitti naurut sekä yleisöltä että lukijoilta itseltään. Tove Janssonilla oli pitkä ja värikäs elämä. Jo v. 1918 isä, Viktor Jansson, kirjoitti vaimolleen Signelle: Ehkä meidän Tovestamme tulee vielä kerran suuri taiteilija. Todella suuri! Lounastauolla tarjottiin maukasta, Marketan itse valmistamaa keittoa ja kahvitauolle oli Maija Kuhn leiponut seminaariväkeä varten monenlaisia herkkuja. Kirjallisuusseminaarin päättyessä oli jälleen kerran saatu niin sielun kuin ruumiinkin nälkä tyydytetyiksi. Terhi Varkila MYMMELIN OMPPUSOPPA 100 g silputtuja sipuleita 250 g pilkottuja juurisellerinpaloja 750 g lohkottuja perunoita iso nokare voita 0,7 l omenamehua 0,5 l kasvislientä inkivääriä, currya ja suolaa 1 omena kuutioina tai tikkuina ranskankermaa 1 rasia krassia rouhittuja saksanpähkinöitä (Walnüsse) Kiehauta sipuli ja selleri voissa, lisää omenamehu, perunat ja kasvisliemi. Anna muhia noin parikymmentä minuuttia. Soseuta vihannekset ja mausta keitto. Lisää omenat viime tipassa ja kruunaa jokainen annos ranskankermalla, krassilla ja pähkinöillä. 25
Voisin viettää juhlapäivää vielä huomenna Saksan suomalaisista seurakunnista vanhin, Kölnin seurakunta, juhli 40-vuotista taivaltaan 26.3.2011. Die älteste finnische Gemeinde in Deutschland feierte am 26.3.2011 in Köln das 40-jährige Bestehen. Pastorit Helena Eckhoff ja Jürgen Breustedt toimittivat juhlajumalanpalveluksen. Kölnin suomalaisen kielikoulun oppilaat toivat ensimmäiset onnentoivotukset, joihin yleisökin sai osallistua. Viele Gemeindemitglieder wollten beim Geburtstag mitfeiern. Der große Gemeindesaal der Johanneskirche war bis zum letzten Platz besetzt. 26
Hans von den Immergrünen alias Hans Meiering mit Musik und Standup-Comedy. Teksti/Text: Leena Haubold, kuvat/fotos: Hanni Fahrbach Jukolan tytöt vauhdissa. He ryydittivät ohjelmaa mm. suomalaisilla sananparsilla, joiden sanoma on tänäänkin täyttä totta. Seit Anfang an dabei. Sylvi und Leo Nieminen mit unserem ersten Pfarrer Hannu Honkkila. Nach 50 Jahren verlassen Sylvi und Lepa Köln Richtung Finnland. Helena Eckhoff und Wilhelm Slawyk verabschiedeten unsere aktivsten Gemeindemitglieder. 27
Humorvolle Landeskunde Die Idee ist nicht ganz neu (in deutscher Sprache sind bereits mehrere Bücher mit einer ähnlichen Thematik erscheinen). Das Buch von Wolfram Eilenberger ist jedoch eine einerseits liebevolle, andererseits überzogen komisch-ironische Hommage an ein nordeuropäisches Völkchen, das als sehr besonders dargestellt wird, bei näherem Hinsehen jedoch nicht mehr oder weniger von deutschen Normen abweicht, als beispielsweise die Einwohner von Papua-Neuguinea, die Inder oder die Bayern. Inhalt: Ein Deutscher schickt sich an, seine ebenso langjährige, wie lang bzw. groß gewachsene finnische Liebe zu ehelichen. In den vielen Jahren der Beziehung ist er den zukünftigen Verwandten und den kulturellen Besonderheiten seiner Angebeteten und deren Volksstamm näher gekommen und fasst seine Erlebnisse, schön nach Themengebieten geordnet, in kleine Anekdoten. Währenddessen schliddert er auf seine eigene Trauung zu, die am Ende des Buches stattfinden soll. Immer hat man bei der zugegebenermaßen recht unterhaltsamen Lektüre des Büchleins das Gefühl, Wolfram fühle sich in seinem neuen Umfeld nicht recht heimisch und sei sich zudem unsicher, ob sein großer Schritt in die Ehe (diese Ehe) denn der Richtige sein wird. Dieses Gefühl wird durch das fast vollständige Fehlen der Beweggründe des Autors, eben diese Frau und keine andere zu lieben, noch verstärkt. An welche Zielgruppe wendet sich der Protagonist eigentlich? Der des Lesens in deutscher Sprache mächtige finnische Finne wird das Buch in etwa so interessant finden, wie ein Frankfurter eines mit dem Titel Ein normaler Tag in Deutschland. Bei in Deutschland lebenden Finnen, oder Deutschen, die Finnland schon etwas näher kennen, dürfte es allerdings zu vielerlei Erheiterung kommen. Köstlich überzeichnete Fakten wie die Bedeutung des wichtigsten Wortes dieser finno-ugrischen Sprache, Höpöhöpö, klären auf und führen zu einem wichtigen Wesensmerkmal des kleinen Volkes, das irgendwann einmal sogar den Russen trotzen konnte. Leise, weise, und dazu in etwa so emotional geladen wie der gemeine Ostfriese, nämlich gar nicht, benutzt der Finne Höpöhöpö immer dann, wenn er den Ball flach halten oder mal halblang machen will, also ständig. Als kleine Einführung in die finnische Sprache ist das Buch ebenfalls mit Nachdruck zu empfehlen, vielleicht als Urlaubsvorbereitung. Ohne Frage lernt der unbedarfte Deutsche die wichtigsten Vokabeln (die wirklich wichtigen!) hier besser als in jedem Volkshochschulkurs. Andererseits lässt mancher sich von den Schilderungen grauenvoller Insektenattacken (hier sind, was viele bisher gar nicht wussten, die Mücken noch die harmloseren) und des ziemlich miesen Wetters (nur fünf schöne Tage im Jahr) so beeindrucken, dass er schleunigst den Urlaub umplant und vielleicht nach Papua-Neuguinea, Indien oder Bayern fährt. Und ganz wichtig: Sowohl Accessoire als auch Mode heißt in Finnisch Marimekko und erinnert an Mohnblumen, alles andere ist out. Und fast genauso wichtig: Sex hat in finnischen Saunen nichts verloren. Ist das jetzt gut oder schlecht? Alles in Allem: Kein Muss, aber ein really nice to have in jedem deutschsprachigen Bücherregal mit Finnland-Affinität. Andreas Dort Wolfram Eilenberger Finnen von Sinnen Von einem, der auszog, eine finnische Frau zu heiraten ISBN 978-3-7645-0357-4 Blanvalet-Verlag, 2010 28
Lesungen von Wolfram Eilenberger Es war der 2. Januar 1996, und nie werde ich vergessen, wie die Neonanzeige bei der Ankunft am Busbahnhof von einem 23:33 auf ein -37 umsprang und mir eine erste eisige Willkommensböe die Nasenlöcher zufror, erinnert sich Wolfram Eilenberger an seine Ankunft in Finnland. Seitdem hat er Land und Leute von vielen Seiten kennengelernt und sich mit Fragen beschäftig wie: Was machen finnische Männer, wenn sie nicht trinken oder Skispringen? Wozu braucht ein Volk von fünf Millionen Menschen eine Million Waldhütten? Wie konnte ausgerechnet ein Volk wortkarger Hinterwäldler zum Motor der globalen Handyrevolution werden? Wolfram Eilenberger (geb. 1972) ist Korrespondent des Magazins Cicero, langjähriger Kolumnist des Berliner Tagesspiegels, promovierter Philosoph und Autor mehrerer Bücher. Er ist mit einer Finnin verheiratet, Vater von finnisch-deutschen Zwillingen und lebt mit seiner Familie in Toronto/Kanada, Berlin und Koivumäki/Finnland. Am 24. Juni um 18:00 liest er aus seinem Buch Finnen von Sinnen in den Räumen von HARTOG Wohnaccessoires, Knesebeckstr. 68/ Kurfürstendamm, Berlin-Charlottenburg. Die Veranstaltung findet in Kooperation mit der Deutsch-Finnischen Gesellschaft statt und ist Teil der 75-Jahre-Feierlichkeiten von HARTOG Wohnaccessoires. Gegründet von Magda Hartog 1936, führt das Geschäft Arabia bereits seit den 1940ern und Marimekko solange die Produkte überhaupt exportiert wurden, also ununterbrochen seit ca. 50 Jahren. Eine weitere Lesung findet am 21. Juni um 18:00 Uhr in Sparkassen- Karree 1 in Hagen statt. Ritva Prinz Deutsche Mölkky-Meisterschaft 2011 am 18. und 19. Juni von 9-18 Uhr in Erlangen (FSV Erlangen-Bruck e.v.) Gespielt wird in Teams von 4 Personen. Zuschauer und Fans sind herzlich willkommen! Anmeldung (nach Möglichkeit bis 31.5.2011): anmeldung@dmm-info.de Weitere Informationen unter: www.dmm-info.de 29
Kirkolliset kesäjuhlat 2011 Joka kesä kirkollisiin kesäjuhliin osallistuu noin 140000 kävijää Suomesta ja ulkomailta. Kokoontumiset ovat monien järjestöjen ja herätysliikkeiden kesätoiminnan huippuhetkiä, joiden järjestämisessä ovat mukana kymmenet tuhannet talkoolaiset. Valtakunnalliset Lähetysjuhlat Arki@Pyhä 10. 12.6. Porissa. (Järjestäjinä Suomen Lähetysseura ja Porin seurakuntayhtymä.) Juhlien avajaisohjelmana on missiologinen symposium, jonka avaa arkkipiispa Kari Mäkinen. Lähetysjuhlat ovat suurin kirkon kansainvälisen toiminnan tapahtuma Suomessa. Lähetyksen kesäpäivät Juuret ristissä 17. 19.6. Vaasassa (Evankelis-luterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä ja Vaasan seurakunnat) Radiolähetyksen kesäpäivät Jumala on turvamme emme pelkää 17.-19.6. Savonlinnassa (Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat (SANSA), Savonlinna-Säämingin seurakunta ja Savonlinnan kristillinen opisto) Sanan Suvipäivät 17. 19.6. Ikaalisissa (Kansan Raamattuseura ja Ikaalisten seurakunta) Esikoislestadiolaisten juhannusseurat 25. 28.6. Lahdessa Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland (SLEF) toteuttaa Missionsfest-tapahtuman 30.6. 3.7. Övermarkissa Närpiössä Evankeliumijuhlat Tervetuloa kotiin 1. 3.7. Raahessa (Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (SLEY) ja Raahen seurakunta) Kansanlähetyspäivät Hengessä mukana Seinäjoella 1. 3.7. (Seinäjoen seurakunta, Seinäjoen kaupunki ja Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys) Vanhoillislestadiolaisten suviseurat Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon 1. 4.7. Lumijoella Pohjanmaalla (Lumijoen, Limingan, Tyrnävän, Murron, Kempeleen, Oulunsalon, Salonpään ja Hailuodon rauhanyhdistykset) Herättäjäjuhlat Anna toivon kantaa 8. 10.7. Oulussa. (Herättäjä-Yhdistys ja Oulun seurakunnat) Lähetysyhdistys Rauhan Sanan ja Laestadianernas Fridsföreningars Förbund:in yhteiset suvijuhlat toteutetaan 8. 10.7. Ähtävällä. Juhlat ovat kaksikieliset. Länsi-Suomen 105. herännäisjuhlat 15. 17.7. Harjavallassa (Suomen rukoilevaisen kansan yhdistys ry) Rukoilevaisten kesäseurat 15. 17.7. Lapin kaupunginosassa Raumalla Uusheräyksen kesäseurat Vedet virratkoon! 22. 24.7. Kalajoella Kirkastusjuhlat Tulkaa ja levähtäkää 29. 31.7. Heinävedellä (Kansan Raamattuseura ja Heinäveden seurakunta) Hengen uudistus kirkossamme ry:n kesäjuhla Maan kaikki kansat, tunnustakaa Herran kunnia ja voima 5. 7.8. Rovaniemellä Evankeliset kesäjuhlat 6. 7.8. Tampereella (Evankelinen Lähetysyhdistys ELY ry ja Tampereen seurakunnat) 67. Orpokotijuhlat 12. 14.8. Parikkalassa (Parikkalan seurakunta ja Parikanniemisäätiö) Hengelliset syventymispäivät 25.-28.8. Helsingissä (Suomen Raamattuopisto) Lähde: Kirkon tiedotuskeskus 2.5.2011 30
Muita kirkollisia kesämenoja: 2.6. 30.8. Helsingin Urkukesä, www.urkukesa.fi 10.6. 20.8. Tiekirkot avoinna, www.tiekirkot.fi (huom. ajankohta on suositus) 30.6. 3.7. Keskiajan Turku -tapahtuma, www.keskiajanturku.fi 29. 31.7. Nuorten Kesä, Ryttylän Kansanlähetysopisto, www.nm.fi/content/view/505/642 31.7. 7.8. Lohtajan XXXIII kirkkomusiikkijuhlat, www.kirkkomusiikkijuhlat.fi 1. 7.8. Lahden kansainvälinen urkuviikko, www.festivals.fi/festivaalit/aikajarjestys/57/?/fin 5. 7.8. Loviisan rauhanfoorumi, www.rauhanfoorumi.fi 11. 14.8. Joensuun 16. Gospel-Festivaalit, www.suomengospel.org 13.8. Suomen Merimieskirkon kesäjuhla, Helsinki, www.merimieskirkko.fi 17. 20.8. Urbaani unelma -tapahtuma, pääkaupunkiseutu, www.urbaaniunelma.fi Lähde: Kirkon tiedotuskeskus 2.5.2011 (www.evl.fi > medialle > kirkon tiedotuskeskuksen uutiset) 7.8. klo 10 Kirkon ulkosuomalaistyön seminaarin päätösjumalanpalvelus Lakeuden Ristissä Seinäjoella. Messun yhteydessä piispa Wille Riekkinen siunaa Kirkon ulkosuomalaistyön uudet työntekijät tehtäviinsä. Kesäilta Ruovedellä kuva: Manfred Johann Tervetuloa suomalais-saksalaiseen musikaaliseen hartauteen Ruoveden kirkkoon lauantaina 06.08. klo 18:00. Mukana Ruoveden seurakunnan kirkkoherra, entinen Pohjois-Saksan pappi Markku Simula sekä Lyypekin St. Lorenz -kuoro. Ruoveden kirkon kuoro ja St. Lorenz -kuoro esiintyvät yhdessä. Myös yhteislaulua seurakunnan kanssa. Lisätietoja: solveigscholz@arcor.de Kulttuuripääkaupunki Turussa tapahtuu myös koko kesän www.turku2011.fi. Suomi sydämessä tapahtuma ulkosuomalaisille 1.-4.7. (Siirtolaisuusinstituutti) 31
Mitä uutta SISU-radiossa? Uusi uljas studio, uudistettu internet-sivusto ja facebook-kaveruus. Tämän vuoden alusta SISUa toimitetaan tuliterärempatusta studio ykkösestä! Toimittajien iloksi cd-soittimet toimivat vihdoinkin moitteettomasti ja mikrofonit voi jättää vaaksan verran huulista; ennen juonnettiin lähes sukkasuojus suussa. Tässä meidän nuorempaa musaa soittava kaksikko SuvEssa! Kuva: Kirsi Hechler Ohjelmien tallentaminen on mahdollista USBtikulle, musiikkia voi soittaa suoraan tietokoneelta tai ipodista, tietokoneruudun kautta voi säätää muita hienouksia lähes mahdottomuuksiin asti. Hiukkasen vielä hikoilua aiheuttavat puhelimet Osa soittajista haluaa ehdottomasti eetteriin, osa taas ehdottomasti ei studiopuhelimessa ei kuitenkaan voi nähdä soittajan numeroa, joten tekniikan harjoitteluvaiheessa moni soittaja päätyy tahtomattaan suoraan eetteriin. Ilahduttavaa kuitenkin on soittojen yhä lisääntyvä määrä, mikä osoittaa, että ohjelmaamme kuunnellaan aktiivisesti. Onpa jopa saatu niinkin rohkaisevaa palautetta, että monelle Frankfurtissa kauan asuneelle suomalaiselle SISU-radio on sunnuntain kohokohta. Uuden studion innoittamina olemme myös uudistaneet SISUn nettisivuja Esan teknisen osaamisen avulla. Nettiin päivitämme tapahtumakalenteria, ohjelmista poimittuja kohokohtia ja lataamme sinne valokuvia studiovieraista sekä ajankohtaisista tapahtumista. Uudelta juontolistalta voi tarkistaa, kuka toimittajista on kulloinkin studiossa. SISUn linkkilistalle kannattaa ilmoittautua, sillä SISUn osaaminen on huomattu laajalti kulttuuripiireissä, ja meitä pyydetään usein järjestämään tai avustamaan suomalaisia illanviettoja. Vuosien varrella olemme luoneet kiinteät suhteet muutamiin Saksassa musisoiviin tangomuusikoihin, ja myös monet kuvataiteen edustajat ovat löytäneet SISUsta oivan viestintäkanavan. Yhteistyö Frankfurtin suomalaisen seurakunnan ja suomalaista kulttuuria edistävän Nurmi-yhdistyksen kanssa on tiivistä. Klikkaa ja tallenna suosikkisivuksesi heti: www.sisu-radio.de Uutta on myös SISUn sivu naamakirjassa, SISU-radiolla on facebookissa jo vajaat 200 kaveria. Tämän sosiaalisen median kautta voimme tavoittaa uskomattomia kuulijakuntia ja tapahtumien tiedottaminen saa aikamoiset ulottuvuudet. Outi Kyytsönen Suloisia sunnuntaiaamuja SISUn seurassa! SISUn toimituskuntaan kuuluvat Kirsi Hechler, Päivi Kantti, Outi Kyytsönen, Suvi Schedewie ja Esa Irri (SuvEssa). Hyvä lukija, uudet radioäänet ovat aina tervetulleita SISUun. Jos haluat tulla mukaan sulostuttamaan sunnuntaiaamuja suomalaisin tunnelmin, niin ota meihin yhteyttä sähköpostitse: sisuradio@live.de. Emoradion sivujen kautta SISUa voi kuunnella kaikkialla maailmassa: www.radiox.de/live/ 32
KIELIKOULU kuva: Ray - Fotolia Tervehdys kie likou luväki ja muut Renkaan l u kijat! Nimeni on Ulla Hässelbarth (ent. Keränen) ja olen Saksan Suomi-koulujen pedagogisen neuvoston jäsen. Sain puheenjohtaja Päivi Nurmi-Steinkelta mielenkiintoisen tehtävän alkaa toimittaa tätä Renkaan kielikoulusivua. Suurkiitokset Päiville luottamuksesta ja viime vuosien ahkeroinnista! Otan mielelläni vastaan Suomi- kouluun liittyviä juttuja ja juttuideoita. Asun Berliinissä, kotoisin olen Taivalkoskelta. Olen koulutukseltani saksan, englannin ja ruotsin kielen opettaja. Pedagogisessa neuvostossa olen nyt toista kautta. Mielestäni Suomi-koulun opettajan ja pedagogisen neuvoston jäsenen työssä on erityisen antoisaa eri-ikäisiin suomenkielisiin lapsiin ja aikuisiin tutustuminen sekä oman äidinkielen ja kulttuurin eteenpäin vieminen ja ylläpitäminen. Toivotan Renkaan lukijoille hyvää kevään jatkoa ja kielikouluväelle opiskelu-, opetus- ja organisointi-intoa seuraavan leikkisän kevätrunon myötä! Kevät, tule! Tuo mulle tulppaanikimppu ja naapurin pihalle narsisseja! Parvekkeen auringonkilossa kiiltää kultaturkkinen kissa. Sen silmistä vilkkuu ilo. Ulla Hässelbarth ped. neuvoston jäsen Voikukat Kauniit ja arkiset Olivat korvanneet punaiset kuningastulppaanit Puistokadun keskikaistaleella Kevät oli asettunut arkeensa Hillinnyt villin elämänhimon Todennut: Kuningastulppaani, sinä olit hetken kaunis, Kauneutesi oli suurta ja nopeaa. Kiitos siitä. Eikö kuitenkin pienten ilon pisaroiden matto ole vähintäänkin yhtä paljon kuin yksi häikäisevä läiskähdys? Puhalla kesän kynnyksellä Pusteblume, Kevään jäähyväishuiskutus. Ulla Hässelbarth 33
kirkolliset toimitukset kaste Jasmin Lucia Gast synt. 05.11.2010 Hampuri kast. 02.04.2011 Hampurin Merimieskirkko Emil Anders Olavi Villwock synt. 04.11.2010 München kast. 24.04.2011 München, Versöhnungskirche Sami Maximilian Thate synt. 03.09.2010 Zeitz kast. 24.04.2011 Großkorbetha Heikki Janne Joonas Petersenn synt. 19.10.2009 Augsburg kast. 30.04.2011 Asbach- Bäumenhei hautaan siunattu Peter Hoffmann s. 23.02.1949 Münster k. 17.04.2011 Münster Sydämelliset kiitokset niistä monista muistoista, kuvista ja kirjeistä, jotka saimme teiltä Saksasta. Ne ovat lohduttaneet meitä surussamme. Sanna kuoli kotikaupungissaan harvinaiseen verisairauteen teho-osastolla sairaalahoitojakson aikana. Tämän kuvan hän otti itse Turussa ja nimesi sen: Enkelinsiipi. Sannan vanhemmat ja sisarukset 34