Begegnung macht klug. Inspiroivia kohtaamisia kesääsi! Einen klugmachenden Sommer wünscht Ihnen. ritva Prinz Renkaan toimittaja / Rengas-Redakteurin

Transkriptio

1 SaatESaNat Begegnung macht klug Kesä on kohtaamisten aikaa. Kesällä kokoonnutaan kesäjuhlille, festareille, perhejuhliin, tehdään vierailuja sukulaisten ja ystävien luo tai tutustutaan lomareissulla uusiin ihmisiin ja kulttuureihin. Kohtaamiset rikastuttavat elämää, avaavat uusia näkökulmia ja tekevät siten viisaammaksi. Marja Hyvärisen kuvaus 1950-luvun kesätunnelmista (s ) nosti mieleeni kuvan kesän kiireettömyydestä. Kiireettömyys kuuluu olennaisesti kesään. Kiireettömyys myös mahdollistaa aidon kohtaamisen. Hyvistä kohtaamisista ammennettu voima kantaa vielä syksylläkin, kun arjen kiire taas valtaa alaa. Ich bin gerade vom Deutschen Evangelischen Kirchentag aus Stuttgart zurückgekehrt. Bezeichnend für den Kirchentag sind Begegnungen und ein starkes Gemeinschaftsgefühl. Man kann aus einer Fülle von neuen Ideen schöpfen und kommt sehr leicht ins Gespräch mit völlig fremden Leuten. Swing low, sweet chariot in der zum bersten gefüllten U-Bahn zu singen oder von einem Meer brennender Kerzen in der dunklen Nacht umgeben zu sein sind Erfahrungen, die lange nachhallen. Viele Begegnungen gab es auch am gemeinsamen Stand der finnischen Gemeinde Stuttgart und der niederländischen reformierten Gemeinde während des Kirchentages. Der von unseren Jugendlichen gestaltete Gottesdienst ganz ohne Worte ermöglichte eine Kommunikation anderer Art. Und bei dem Interkulturellen Feierabendmahl kam die halbe Welt in einer Kirche zusammen. Begegnung macht klug war einer der Schlüsselsätze dieser Feier. Gute Begegnungen stärken und bringen mich voran auf meinem Weg. Dazu ist die etwas ruhigere Sommerpause besonders gut geeignet. Inspiroivia kohtaamisia kesääsi! Einen klugmachenden Sommer wünscht Ihnen ritva Prinz Renkaan toimittaja / Rengas-Redakteurin Kuva/Foto: Timo Prinz Kuvia kirkkopäiviltä voit katsella nettisivuillamme / auf unserer Website finden Sie Eindrücke von dem finnischen Programm auf dem Kirchentag. ( SKTK:n toimisto on kesälomalla ist die ZfkA-Geschäftsstelle wegen Urlaub geschlossen

2 tässä lehdessä / in dieser ausgabe Konfizeit 2016 Auf dem Sasu-Konficamp wird diskutiert, gesungen, gepaddelt, Gottesdienste gefeiert, am Lagerfeuer gesessen und vieles mehr. Das Konficamp ist ein Highlight, ein Crash-Kurs, ein Erlebnis, das man nicht verpassen sollte! Im Sommer 2016 für alle, die 2001 oder vorher geboren sind. Mehr auf S. 6-7 lesen und sich anmelden! Blogi tavallisen elämän ihmeistä Miltä Suomi näyttää viiden Saksan vuoden jälkeen? Miten saksansuomalainen äiti tasapainottelee perheen, työn ja vapaaehtoistoiminnan ristitulessa? Mitä Hampurin kadut ja kujat kertovat elämästä? Missä kohtaavat kulttuuri ja tavallinen elämä? Näistä kertoo Renkaan blogi. Bloggaajamme esittäytyvät sivuilla 8-9. Kuinkas kirkolliskokouksessa kävikään? Toukokuussa Turussa kokoontunutta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokousta odotettiin jännityksellä. Tärkeänä päätöksenä esityslistalla oli kirkon paikallisrakenteita koskeva muutos. Pastori Olli-Pekka Silfverhuth kertoo kirkolliskokouksen tunnelmista ja tuloksista sivuilla Überlebende mit überraschendem Humor Ach du bist aus Berlin? Ich bin aus Auschwitz! Diese Begrüßung einer 95-jährigen Dame verschlug Lea Luttenberger beim Besuch eines Altenheimes in Israel die Sprache. Auf Seite erzählt sie von einer Konzertreise mit unvergesslichen Begegnungen und unerwarteter Heiterkeit. Suomikoulujen äiti Dr. Kaija Schmidt-Marttilalle on myönnetty Suomen Leijonan ansioristi tunnustukseksi uraauurtavasta ja vuosikymmeniä jatkuneesta työstä suomalaisen kulttuurin hyväksi. Ensimmäinen suomikoulu perustettiin Saksaan juuri hänen aloitteestaan. Lue suomikoulujen alkutaipaleesta s kuvat/fotos: Anssi Elenius, privat, AOW Fotografie Kirko kuvapankki / Aarne Ormio,Schwester Klara / pixelio.de, Heini-Tuuli Onnela

3 ajankohtaista / aktuelles tulossa nuorten viikonloppu juures, Lue lisää sivulta 33. aluepäivät itä-keski ja pohjoinen, , Hanns-Lilje-Haus, Hannover. Lue lisää sivulta 34. aluepäivät länsi, , Berris Köln aluepäivät lounas ja etelä, , Hotel Alte Kelter Fellbach. Lue lisää seuraavasta Renkaasta. naisten seminaari, , Wilhelm-Kempf-Haus, Wiesbaden. Lue lisää seuraavasta Renkaasta. Der Einführungsgottesdienst von Hanna Savukoski als finnische Pfarrerin für Südwestdeutschland findet am um 16:00 Uhr in der Dornbuschkirche (Carl-Goerdeler-Str./Mierendorffstr., Dornbusch, Frankfurt) statt. Anschließend Kirchenkaffee und gemütliches Beisammensein in den Räumen der finnischen Gemeinde. kuvat/fotos: Dieter Schütz / pixelio.de, Ritva Prinz Lounaan alueen suomalaispappi Hanna Savukosken tehtävään siunaamisjumalanpalvelus kello 16:00 Dornbusch-kirkossa. (Carl-Goerdeler-Str./Mierendorffstr., Dornbusch, Frankfurt.) Jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahvit ja yhdessäoloa suomalaisen seurakunnan tiloissa. Rengas 10-11/2015 ilmestyy KV 39 loka-marraskuun tapahtumatiedot artikkelit: seurakuntien tapahtumatiedot oman seurakunnan tiedottajalle: tervetuloa! herzlich willkommen! Rengas 12/2015 ilmestyy KV 48 joulukuun tapahtumatiedot artikkelit: seurakuntien tapahtumatiedot oman seurakunnan tiedottajalle:

4 Kävele naiselle ammatti Suomessa perustetun Naisten Pankin käynnistämä Kävele Naiselle Ammatti -tapahtuma järjestetään Suomessa tänä vuonna kuudetta kertaa. Viime vuonna tapahtumassa oli mukana 28 paikkakuntaa. Tänä vuonna voi kävellä Suomen lisäksi mm. Düsseldorfissa, Dresdenissä ja Rhodoksella. Tapahtuman avulla kerätään lahjoituksia tukemaan kehitysmaiden naisten koulutusta, toimeentuloa ja yrittäjyyttä. Jo 30 euron summalla yksi nainen saa ammatin. Kävele Naiselle Ammatti -tapahtumassa kävelemme yhdessä muutaman kilometrin matkan ja pidämme hauskaa. Voit tulla yksin tai ryhmässä ota mukaan vaikka koko perhe ja haasta kaverisikin! Lahjoittamalla autat kehitysmaan naisia hankkimaan itselleen koulutuksen, ammatin ja toimeentulon ja siten saamaan arvostusta omassa yhteisössään. Lue lisää sivuilta 37 ja 49. Erlaufe einen Beruf für eine Frau Wir laden alle, die Interesse am Wohl der Frauen und deren Familien in den ärmsten Regionen der Welt haben, zu einem Spaziergang ein! Die von der finnischen Women s Bank initiierte Veranstaltung wird dieses Jahr zum sechsten Mal durchgeführt. Letztes Jahr beteiligten sich 28 Orte in Finnland. Dieses Jahr sind auch Dresden und Düsseldorf dabei. Mit 30 kann einer Frau eine berufliche Grundausbildung und damit die Grundlage für Selbständigkeit und Lebensunterhalt finanziert werden. Dazu wollen wir durch die Spenden, die bei der Anmeldung eingesammelt werden, beitragen. Zur Veranstaltung Erlaufe einen Beruf für eine Frau kannst du allein, mit der ganzen Familie oder mit Freunden kommen! Wir spazieren gemeinsam, haben Spaß dabei und helfen benachteiligten Frauen zu einem Beruf und damit zu einer guten Zukunft für sich und ihre Familien! Weitere Informationen auf Seiten 37 und 49. Päivi Lukkari lähetystyöstä ja kansainvälisestä diakoniasta vastaava pappi pappi.lukkari@gmx.de Naisten Pankki on Kirkon Ulkomaanavun hallinnoima rahasto, jonka tavoitteena on poistaa köyhyyttä kehitysmaissa. kuvat/fotos: Naisten Pankki

5 Kaidan tien kulkijat Suomalainen sanonta toteaa, että lasten kasvatuksessa hyväksi havaitut metodit ovat lahjonta, kiristys ja uhkailu. Sanonnassa on paljon perää: sekä uhmaikäisten että murrosikäisten kanssa lapsen ja nuoren jatkuva tarve kyseenalaistaa rajat ja vanhempien pyrkimys pitää kiinni sovituista pelisäännöistä saavat vanhemmat kovin helposti sortumaan näiden metodien käyttöön: uhkailemaan, kiristämään ja lahjomaan. Joskus tuntuu siltä, että kirkko sortuu samaan. Jos elät niin ja näin, joudut kadotukseen. Jos taas kieltäydyt niistä ja näistä iloista ja nautinnoista, pääset taivaaseen. Jotkut Jeesuksen puheet tuntuvat edustavan juuri tällaista ajattelua: Jeesus sanoo: Menkää sisään ahtaasta portista. Monet menevät avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen. Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja vain harvat löytävät sen! (Matt. 7, 13-14) Jeesus asettaa vastakkain ahtaan ja avaran portin sekä lavean ja kapean tien. Lavea tie on se, jota kaikki kulkevat. Sitä on helppo kulkea, muiden mukana, muiden vietävänä. On helppo kuunnella sitä musiikkia, jota kaikki kuuntelevat, pukeutua samoin kuin kaverit, postailla Facessa tai Instagramissa niin kuin muutkin. On turvallista suunnitella omaa tulevaisuutta yhteiskunnan ja median asettamien tavoitteiden mukaisesti: hanki työ, jossa tienaat paljon rahaa; osta talo ja auto; seurustele ihmisten kanssa, joista on sinulle hyötyä; luovu asioista ja ihmisistä, jotka eivät tuota nautintoa, joiden puolesta sinun täytyisi vaivautua tekemään jotain. Karrikoitua, mutta totta. tiellä olen kiinnostunut myös siitä, mihin tie vie. Minun on itse mietittävä, mitkä asiat elämässä ovat merkittäviä. Voin pohtia, tekeekö se minut todellakin onnelliseksi, jos keskityn tiiviisti oman etuni tavoitteluun. Vai löytyykö onni siitä, että näen toisen ihmisen vierelläni, huomaan hänenkin tarpeensa? Kapean tien kulkija ei pyrikään elämässään ensisijaisesti pohtimaan sitä, mistä minulle on eniten hyötyä, vaan esimerkiksi sitä, miten meillä voi olla hyvä olla meillä perheessä; meillä koulussa; meillä kotikylässäni tai -kaupungissani; meillä erilaisilla, eri taustaisilla ihmisillä; meillä, joilla on erilaisia toiveita ja tarpeita. Ei kapean tien kulkeminen aina helppoa ole. Tiellä voi olla kiviä, juurakoita ja sivukujia, jotka houkuttelevat eksymään. Kehotus, joka oli tarkoitettu suojelemaan, voi tuntua kahleelta. Ja kuitenkin Jeesus itse on luvannut kulkea vierellämme sillä kapealla tiellä. Yhteys toisiin kulkijoihin vahvistaa uskoa ja antaa voimaa luottaa Jumalan läsnäoloon ja johdatukseen silloinkin, kun oma usko horjuu. Päivi Lukkari Kapean tien kulkeminen voisi tarkoittaa sitä, että en ajalehdi muiden mukana vain siksi, että se vaatii minulta vähiten vaivannäköä. Kapealla

6 Sasu-rippikouluun 2016! Rippikoulun käy vuosittain lähes 90% suomalaisnuorista. Ripari eli leiririppikoulu on Suomen suosituin rippikoulumuoto, jonka käyminen on mahdollista myös Saksassa ja muissa saksankielisissä maissa asuville nuorille. Riparilla pohditaan elämää eri näkökulmista, etsitään uskoa, pohditaan siihen liittyviä kysymyksiä ja eletään sitä todeksi. Hartaushetket, iltaohjelmat, pelailu ja muu hauskanpito ja ohjelma tarjoavat ikimuistoisia hetkiä. Leirillä on rippikoululaisten lisäksi mukana joukko isosia, nuorisotyönohjaajia ja pappeja. Puolet leiriväestä on suomalaisten seurakuntien jäseniä ja työntekijöitä, toinen puoli Saksassa ja saksankielisissä maissa asuvia suomalaisia ja suomalais-saksalaisia nuoria ja aikuisia. Oman identiteetin pohtiminen, suomalaisuuden etsiminen ja kahden kulttuurin välillä eläminen ovat tärkeä osa saksalais-suomalaista rippikoulua. Suomalaisen rippikoulun voi käydä aikaisintaan sinä vuonna, jona täyttää viisitoista vuotta. Saksan suomalainen kirkollinen työ kutsuu vuonna 2016 rippikouluun vuonna 2001 tai sitä aikaisemmin syntyneitä. Opetus ja muu ohjelma saksansuomalaisessa rippikoulussa tapahtuu sekä suomeksi että saksaksi. Rippikouluun kuuluu tutustumisviikonloppu, itsenäistä kotiseurakuntaan tutustumista sekä kesällä 9-päiväinen leiri Suomessa. Saksassa evankeliset seurakunnat kutsuvat vuotiaat jäsenensä rippikouluun, joka kestää vuodesta kahteen vuoteen. Saksalaisen rippikoulun puitteet vaihtelevat huomattavasti eri seurakunnissa. Pääsääntöisesti rippikouluaika koostuu viikoittaisista tapaamisista, viikonloppuleiristä ja erilaisista projekteista, joiden puitteissa rippikoululaiset tutustuvat seurakuntansa toimintaan. Saksalaisen rippikoulun käyminen yhdessä koulukavereiden kanssa ja SKTK:n järjestämälle saksalais-suomalaiselle rippileirille osallistuminen tukevat erinomaisesti toisiaan. Tietysti myös yhden rippikoulun käyminen riittää, mutta erityisen hyvää palautetta on tullut niiltä nuorilta, jotka ovat käyneet sekä saksalaisen että suomalaisen rippikoulun. Kesän 2016 kohokohta Sasu-rippikoulu! Sasu-Konfizeit 2016 Vuoden 2016 rippikoulu alkaa tutustumisviikonlopulla Haus Heliandissa Oberurselissa, lähellä Frankfurtia. Kesän leirille voi lähteä joko Saloon tai Espooseen. Die Konfizeit beginnt mit einem Kennenlern- Wochenende im Haus Heliand in Oberursel bei Frankfurt. Für das Camp im Sommer kannst du zwischen zwei Alternativen wählen: SALO Leiri järjestetään yhdessä Salon seurakunnan kanssa. ( Leiri pidetään Perniössä, Salon seurakunnan leirikeskuksessa Naarilassa, Naari-järven rannalla. Konfirmaatiomessua vietetään sunnuntaina Salossa. kuvat/fotos: Anssi Elenius, Marija Skara

7 kuvat/fotos: Anssi Elenius, Antti Malinen ESPOO Leiri järjestetään yhdessä Espoon Olarin seurakunnan kanssa ( Se pidetään Hvittorpin leirikeskuksessa, Kirkkonummella, Vitträsk-järven rannalla. Konfirmaatiomessua vietetään sunnuntaina Espoossa, Olarin kirkossa. Lisätietoja ja ilmoittautumislomakkeet löydät nettisivuiltamme ( Voit tutustua siellä myös viime kesän Sasu-blogeihimme. Pyydämme ilmoittautumaan vuoden 2016 rippikouluun mennessä. Das Konfijahr 2016 gehört euch, Ihr 2001 oder davor Geborenen! In Deutschland werden Kinder und Jugendliche in der Regel Anfang der siebten Klasse zum Konfiunterricht eingeladen. Der Unterricht dauert ein bis zwei Jahre und setzt sich zusammen aus wöchentlichen Treffen, Wochenend- oder Ferienfahrten und Projekten, in denen die Konfis selber aktiv werden. In Finnland sind die Konficamps seit 40 Jahren die beliebteste Form der Konfiarbeit. Zum Konficamp kann man erst in dem Jahr fahren, in dem man 15 Jahre alt wird. Auf dem Camp leben und lernen Konfis, TeamerInnen, JugendmitarbeiterInnen und PfarrerInnen zusammen es wird diskutiert, gesungen, gepaddelt, Gottesdienste vorbereitet und gefeiert, gespielt, am Lagerfeuer gesessen und vieles mehr. Das Konficamp ist ein Highlight, ein Crash-Kurs; kurz: ein Erlebnis, das zum Leben dazu gehört. Besonders intensiv wird die Zeit, wenn man vorher den deutschen Konfiunterricht besucht und über viele Themen schon einmal nachgedacht hat. Das Zentrum der finnischen kirchlichen Arbeit lädt finnisch-deutsche und in Deutschland, Österreich und in der Schweiz lebende finnische Jugendliche, die 2001 oder davor geboren sind, zum finnisch-deutschen Konfiunterricht im Jahr 2016 ein! Die Konfizeit beinhaltet ein Wochenende zum Kennenlernen in Oberursel bei Frankfurt a.m., einige vorbereitende Aufgaben zum Kennenlernen der eigenen Ortsgemeinde sowie ein 9-tägiges Camp im Sommer in Finnland. Die Camps werden zusammen mit finnischen Ortsgemeinden in Salo und Espoo durchgeführt, so dass die Hälfte der Teilnehmenden aus diesen Gemeinden stammt. Das Leben und Lernen auf den Camps geschieht auf zwei Sprachen. Fehlende Finnisch-Kenntnisse sind kein Hindernis für eine intensive Teilnahme! Mehr Info und das Anmeldeformular gibt es auf der Internetseite: - bitte meldet euch bis zum an. Rippikoulutiimin puolesta, Anna-Maari Ruotanen rippikoulutyöstä vastaava suomalaispappi Ruotanen@kirche-koeln.de

8 Blogi arjen ihmeistä Noora Alimattila Renkaan nettisivuilta voit kesäkuun lopusta lähtien lukea kahden viikon välein ilmestyvää blogia. Bloggaajamme kertovat seuraavassa itsestään ja näkökulmastaan. Blogin löydät > ajankohtaista - antoisia lukuhetkiä! Olen kolmekymppinen elämänmatkaaja, joka ehti asua Saksassa viitisen vuotta ennen paluumuuttoaan Suomeen kesällä Olen Turun yliopiston historian laitoksen kasvatti, mutta työurallani olen tehnyt kaikkea viinin myynnistä valmentamiseen ja Saksan suomalaisten parissa tehtävään ulkosuomalaistyöhön. Saksan piti minulle vuonna 2009 Hampurin merimieskirkolle vapaaehtoiseksi tullessani olla vain pieni irtiotto arkielämästä ja parin kuukauden kiva ulkomaankokemus. Siitä tulikin sitten kokonainen uusi elämä. Vuodet Pohjois-Saksassa ovat opettaneet paljon niin kansalaisuudesta, välimatkoista kuin ihmisistä, meidän erilaisuuksistamme ja yleisinhimillisyydestä. Aika Saksassa on ollut korvaamattoman hienoa, värikästä ja elämänkylläistä. Nyt tälle Hampurin varsinaissuomalaiselle on kuitenkin tullut aika palata ihanaan koti-suomeen ja nähdä, mitä valloittavuuksia arki siellä tuo tullessaan. Blogissani, kuten elämässä yleensäkin, pyrin tarkkailemaan ja ihmettelemään maailmaa, sen kirjoa, itsestäänselvyyksiä ja hienoa kummallisuutta. Tällä kertaa paluumuuttajan näkökulmasta Mirkka Rissa Minulla on takanani 12 vuotta ulkosuomalaisena, joista viisi viimeistä vuotta on vietetty Saksassa Münchenissä. Täysipäiväinen työ kansainvälisessä yrityksessä ja perhe-elämä suomalaisen miehen ja 7-vuotiaan tyttären kanssa tekevät arjestani kiireisen. Lisäksi toimin tiedottajana Münchenin Suomi-koulussa, joka on yksi suurimmista maailmassa. Ammatillinen taustani viestinnässä näkyy myös harrastuksissa, sillä olen kirjoitellut omaa Finn For Life blogiani jo neljä vuotta ja osallistun parin muunkin blogin sisällön tuottamiseen. Rakas harrastukseni on myös näpertely eli korttien teko. Rengas-sivuston blogini keskittyy ulkosuomalaisen arkeen Saksassa. Jo viidessä maassa asuneena olen sitä mieltä, että yhtä maailman parasta maata ei ole olemassa. Jokaisessa maassa on hyvät ja huonot puolensa: sopeutuminen riippuu omasta itsestä. Yltiöpäinen isänmaallisuus on karissut vuosien saatossa, mutta suomalainen perhe, suomenkielinen blogi-kirjoittelu sekä Suomi-koulussa toimiminen pitävät kansallisuusidentiteettini vahvana. Takaisinmuutto Suomeen ei ole kuitenkaan mielessä. Tasapainottelu työn ja perhe-elämän välillä on samanlaista kaikkialla maailmassa, eikö? Aamutelevision kieli ja maitopurkin ulkonäkö vain muuttuvat maasta toiseen. Kuvat/Fotos: privat, AOW Fotografie

9 Elina Välimäki Olen helmikuussa hampurilaistunut tamperelainen. Tulin Pohjois-Saksan merimieskirkolle vuosivapaaehtoiseksi, kun lähipuistossani, Planten un Blomenissa, luisteltiin. Nyt on kesä aluillaan, saan ihailla iltalenkeilläni kukkaloistoa ja suihkulähteitä. Olen valmistunut Turun yliopistosta filosofian maisteriksi. Ammatiltani olen rikos- ja oikeusaiheisiin erikoistunut toimittaja. Olen työskennellyt TV2:n asiaohjelmissa ja lehdistössä sekä Rikosuhripäivystyksessä. Viimeksi mainitussa olen tehnyt myös vapaaehtoistyötä, ja myös Huoma ry eli Henkirikoksen uhrien läheiset ry on yhteistyökumppanini. Kirjoitan tietokirjaa henkirikosuhrien omaisten juridisesta ja sosiaalisesta asemasta Suomessa. Harrastan kuntoilua zumbaaminen saksankielisessä ohjauksessa virkistää tehokkaasti sekä kehoa että aivoja ja elokuvia, museoita sekä kirjallisuutta. Rakastan vaeltelua kirppareilla, sataman laivojen törähtelyjä, viipyileviä alkuiltoja kahviloissa lehtiä selaillen. Olen ystävystynyt Hampurin kanssa. Se näyttää minulle jatkuvasti uutta, tönii vinkeisiin ajatuksiin ja oivalluksiin. Blogikirjoituksissani aion viedä lukijat mukanani Hampurin kaduille, toreille ja tapahtumiin sekä pohdintoihin, joita hansakaupungin elämänmeno minussa herättää. Heidi Viherjuuri Olen äidinkielenopettaja ja kirjallisuusintoilija. Kotoisin olen Asikkalasta. Opiskelin Turun yliopistossa suomen kieltä, yleistä kirjallisuustiedettä ja historiaa ja palasin sitten juurilleni Hämeeseen, jossa toimin pari vuotta yläasteen ja lukion äidinkielenopettajana. Vuodesta 2010 lähtien olen asunut ja työskennellyt Saksassa. Muuton takana oli se tavallinen syy eli rakkaus, mutta myös halu nähdä maailmaa. Ensin asetuin Hampuriin, mutta nykyään toimin Kölnin yliopiston suomen kielen lehtorina. Työni ohessa toimin vapaana kirjoittajana ja kirjoitan muun muassa kolumneja, kirja-arvosteluja ja lastenkirjallisuutta. Kirjojen ja erilaisten kulttuurien lisäksi minua kiinnostavat historia ja matkustelu. Ihannepäiväni sisältäisi kirjoittamista, hyvää kahvia, kulttuuririentoja ja aikaa hyvien ihmisten parissa. En erityisemmin pidä Kölnin matalapaineisista kesäilmoista, sushista tai lentomatkustamisesta, mutta viehätyn koivumetsistä, muratista ja asiastaan innostuneista ihmisistä. Blogissa haluan yhdistellä arkipäivän tilanteita kulttuuritapahtumiin ja löytää sen, mikä on saksalaista tai suomalaista eli kulttuurienvälistä tai ihan vain ihmisyyttä. Kuvat/Fotos: privat Blogi on verkkosivu, johon yksi tai useampi henkilö (bloggaaja) tuottaa sisältöä niin, että uusin päivitys on sivulla ylimpänä ja vanhat tekstit säilyvät silti luettavina ja muuttumattomina. Tunnusomaista blogille on ajankohtaisuus ja henkilökohtainen näkökulma, usein bloggaaja kirjoittaa tietystä aihepiiristä. Blogia voi myös kommentoida

10 Päätösten viikko? Toukokuun ensimmäinen täysi viikko tuo vuodesta toiseen Turkuun kirkon parlamentin eli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen. Tänä vuonna Turun kristillisellä opistolla puhalsivat kuitenkin muutoksen tuulet, kun kokous ei virallisesti alkanutkaan maanantaina, kuten aiemmin. Avajaisjumalanpalvelus oli vasta tiistaiaamuna Turun Maarian kirkossa. Tiistai 5.5. Kirkolliskokouksen avajaisistunnossa oli vieraana Viron kirkon uusi arkkipiispa Urmas Viilma. Hänen rehellinen tervehdyspuheensa piirsi kuvan Viron kirkon tilanteesta, joka on monessa suhteessa erilainen kuin Suomessa. Viron luterilaisessa kirkossa on noin jäsentä, joista vain joka viides maksaa jäsenmaksun. Taloudelliset realiteetit ovat täysin toiset kuin Suomessa. Toisaalta Viron tilanne kuvaa Viilman mukaan eurooppalaista todellisuutta. Siinäpä mietittävää itse kullekin. Kirkolliskokous kokoontuu Turussa kahdesti vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa. Täysistuntojen välissä juotiin kirkollisministeri Päivi Räsäsen tarjoamat kahvit. Illalla keskusteltiin diakoniasta ja kirkon viroista. Paljon puhetta sisältäneen päivän pieni hengähdyshetki oli virsikirjan lisävihkoehdotuksen esittely. Kirkolliskokous pääsi laulamaan lauluja, jotka ovat valikoituneet pitkän valmistelutyön jälkeen lisävihkoehdotukseen. Kansainvälisyys on niissä vahvasti läsnä. Keskiviikko 6.5. Aamujalkapallon ja aamuhartauden jälkeen alkoi ensimmäinen täysistunto, jonka ohjelmassa oli vain kirkon paikallisrakenteita koskeva muutos. Kyse on mallista, jonka mukaan kaikkien seurakuntien tulisi kuulua jatkossa seurakuntayhtymiin. Uudistuksen taustalla ovat taloudelliset syyt, kirkon jäsenmäärän väheneminen ja seurakuntien toiminnallisen itsenäisyyden turvaaminen. Seurakuntayhtymät olisivat palveluorganisaatioita, joille keskitettäisiin seurakuntatyön tukitoimet. Yhtymällä olisi oma hallinto, ja se vastaisi omaisuudesta. Yhtymämalli perustuu niin sanottuun puitelainsäädäntöön. Ratkaisevassa asemassa uusissa seurakuntayhtymissä on hyväksyttävä perussääntö, joka määrittelee seurakuntien ja seurakuntayhtymien vastuut sekä työnjaon. Malli turvaisi seurakuntien toiminnallisen itsenäisyyden. Yleiskeskustelussa ei tullut juurikaan uusia avauksia. On selvää, että kirkko tarvitsee rakennemuutosta, mutta monet vierastavat ehdotukseen liittyvää pakkoa. Toisaalta yleiskeskustelu osoitti, että yhtymämallia vastustetaan hyvin erilaisista syistä. Tiukaksi äänestys joka tapauksessa näyttää menevän. Yhtymämallilla vaikuttaa olevan vahva kannatus, mutta sen läpimeneminen vaatii määräenemmistön eli ¾ edustajista. Kirkolliskokouksen määräenemmistöpykälä on vahva. Se on paljon suurempi kuin eduskunnassa. Sille on olemassa kirkon yhtenäisyyteen liittyvät perustelut, mutta toisaalta se kyllä pahimmillaan hidastuttaa asioiden eteenpäin menemistä. Näillä nyt kuitenkin mennään

11 Torstai 7.5. Aamupäivällä yleiskeskustelu rakenneuudistuksesta jatkui ja sitten päästiin lopulta äänestämään rakenneuudistukseen liittyvistä lainmuutoksista. Muutosesityksiä tuli useita. Ne koskivat yhtymän johtoon kaavaillun yhtymärovastin asemaa, diakonian viran pakollisuutta ja seurakuntaneuvoston puheenjohtajuutta. Lakivaliokunnan esitykset kuitenkin menivät läpi. Äänestyksistä jäi kuitenkin kysymys, miten nämä yksityiskohdat tulevat vaikuttamaan koko paketin hyväksymiseen. Iltapäivällä oli vihdoin hetki vapaata. Ulkoilun lomassa seurattiin myös uutisia. Mitkä puolueet aloittavat maassa hallitusneuvottelut? Kirkolliskokouksessa on mukana useita puoluetoiminnassa vahvasti mukanaolevia. Rakenneuudistukseenkin on kytketty mahdollinen kuntauudistus. Toisaalta kirkko haluaa tehdä ratkaisut omasta näkökulmastaan. Silti kuntakentän muutosta ei voi ohittaa - oma yhtälönsä tämäkin. Päivällisen jälkeen kokoonnuttiin illan viimeiseen täysistuntoon klo 18. Oli aika äänestää rakenneuudistuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Jännitys oli käsinkosketeltavaa. Puheenjohtajan kerrottua äänestysvaihtoehdot, oli aika painaa nappia. Taululle ilmestyi 78 jaaääntä ja 31 ei-ääntä. Määräenemmistö jäi neljän äänen päähän, mikä tarkoitti, ettei uudistus mennyt läpi, vaan seurakuntarakenne jää entiselleen. Ilmassa oli aistittavissa yhtä aikaa pettymystä ja helpotusta. Menikö monen vuoden valmistelutyö hukkaan? Osan mielestä meni, osan mielestä valmistelu oli tehty alun perin väärältä pohjalta. Kaikkien mielestä rakenneuudistuksen tarve on edelleen kiistaton. On syytä toivoa, että uudistuksen ympärillä käyty keskustelu johtaa nykyisen lainsäädännön pohjalta tapahtuviin uusiin yhteistyökuvioihin. Perjantai 8.5. Kirkolliskokousviikon viimeinen päivä. Tiukka viikko jätti jälkeensä monenlaisia kysymyksiä. Kirkollinen valmistelu- ja päätöksentekokulttuuri, sen hitaus ja kankeus, jota tiukka määräenemmistövaatimus entisestään vaikeuttaa, tulee herättämään keskustelua. Ja ihan aiheestakin. Silti seurakuntatyö jatkuu edelleen normaalina. Ydin pysyy rakenteista huolimatta. olli-pekka Silfverhuth Pirkkalan kirkkoherra, kirkolliskokousedustaja, Hampurin merimieskirkon johtaja ja merimiespappi Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio, yksityinen Kirkolliskokous on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ylin toimielin. Se käsittelee kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta. Kirkolliskokousedustajia ovat luterilaisen kirkon kymmenen piispaa ja 96 hiippakunnittain valittua edustajaa, joista 32 pappia ja 64 tavallisia seurakuntalaisia eli maallikoita. Lisäksi kirkolliskokoukseen kuuluu valtioneuvoston määräämä edustaja, kenttäpiispa ja saamelaisten edustaja. Kirkolliskokouksen puheenjohtajana toimii arkkipiispa. Lähde:

12 toripaikka / Marktplatz Vuokrataan hyviä, lämpimiä rantamökkejä. H. Laurila Lempäälä p , fax , Kielikylpymummi: Hofheimissa (Ts.) asuvalla, kaksi lasta jo kunnialla (myös) suomenkielisiksi kasvattaneella mummilla on työpäivän jälkeen vapaata aikaa. Tulen mielelläni lapsenvahdiksi: leikkimään ja piirtämään suomeksi, lukemaan ja pelaamaan suomeksi, ruoka- ja junalippupalkalla. Soita, niin jutellaan: Keittokurssi Hannoverissa Tuletko mukaan perinteisiä suomalaisia leivonnaisia leipomaan ja ruokia keittämään? Ajankohdat: klo 18:00 ja klo 11:00. Paikka: Margot-Engelke-Zentrum, Geibelstrasse 90, Hannover. Maksu: n. 10. Ilmoittautuminen 1. kurssille elokuun loppuun mennessä ja 2. kurssille syyskuun loppuun mennessä sähköpostiosoitteeseen: FinSpez@web.de Psychologische Beratung und Psychotherapie Psykologista neuvontaa ja psykoterapiaa Suomeksi, saksaksi ja englanniksi Marita Helkimo -Hauser Heilpraktikerin Psychotherapie Frankfurt am Main -maritahelkimohauser.com Mobil Yöpymismahdollisuus Berliinin Suomikeskuksessa. Schleiermacherstr. 24 a, Berlin, alk. 30 /yö, booking@finnlandzentrum.de Finnisch-Schwedisch-Englisch Spanisch-Deutsch u.a. Sprachen WM Dolmetsch- und Übersetzungsbüro Ökon.mag./KTM Gunn Wasenius-Mahn vereidigte Dolmetscherin und Übersetzerin/ valantehnyt kielenkääntäjä Spittweg 3, Bad Zwischenahn Tel Fax Mobiltel service@wm-uebersetzungsbuero.de GOOD NIGHT, BETTER DAY. Runkosängyt Jenkkisängyt Petauspatjat Sängynpäädyt Helmalakanat Pussilakanat Hanauer Landstrasse Frankfurt Puh Fax info@fennobed.de Frankfurt München Düsseldorf Berlin Stuttgart Hamburg Wien Zürich Kaikki tiet vievät Roomaan! Kuka lähtee mukaan? Ensi keväänä tulee 20 vuotta siitä, kun yhdessä kävimme Roomassa Pyhän Birgitan jalanjäljillä. Suunnittelemme uutta matkaa n Matka perustuu pääosin Kaarina Viljasen suunnittelemaan edellisen matkamme ohjelmaan. Myös ensikertalaiset ovat tervetulleita joukkoon. Osallistujia otetaan enintään 18. Matkaan sisältyy lennot Berliini-Rooma-Berliini ja yöpymiset hotellissa kahden hengen huoneissa. Olemme puristamassa matkan hintaa noin 800 euron paikkeille, riippuen osanottajamäärästä. Ennakkotietoja antaa ja paikkavarauksia kerää Orvokki (Oikki) Mette (oikki.mette@gmail.com)

13 PALVELUHAKEMISTO / DIENSTLEISTUNGEN Suomalainen kätilö ja (perhe)terapeutti Finnische Hebamme und Systemische Therapeutin traumaterapeutti Traumatherapeutin Taina Palokangas-Büsing Steinbruchstr. 15, Hannover, Hebamme.Taina@web.de, analyyttinen lasten- ja nuorisoterapeutti Barbro Rampl Puh./Tel.: rampl.praxis@web.de Braunstrasse 40, Köln Psychotherapie auf Deutsch, Schwedisch und Finnisch Alle Kassen und Privat Suomalainen hammaslääkäri hannoverissa zahnarztpraxis Marianne Lienard Hauptstr. 42, Ortsteil Wettbergen, Hannover Telefon: Vereidigte Übersetzerin & Dolmetscherin Virallinen kääntäjä & tulkki, KTM (Helsinki) ELINA OLDENBOURG Tel Fax Güntherstr. 4, Frankfurt a.m. elinao@aol.com Valantehnyt kielenkääntäjä/tulkki, KK Vereidigte Übersetzerin/Dolmetscherin RITVA JAKOILA Treisberger Str. 8, Frankfurt a.m. Tel Fax jakoila@t-online.de Psychologische Einzel- & Paarberatung auf Deutsch, Finnisch und Englisch Satu Marjatta Massaly HP Psychotherapie Köln Guldenbachstraße 1 Mobil satumassaly@online.de suomalainen yleislääketieteen erikoislääkäri Sanna Rauhala-Parrey Bahrenfelder Steindamm 37 / Ecke Thomasstraße, Hamburg Puh , Fax avoinna: ma 9-13 ja 16-18, ti 9-14, ke 9-12, to 9-12 ja sekä pe 9-14 Suomalainen psykoterapeutti Dr.med. Carita Schneider Friedensallee 62a, Hamburg Puh./Tel.: Psychotherapie auf Schwedisch, Deutsch und Finnisch Veroja suomeksi ja saksaksi Deutsch - Finnisches Steuerrecht Steuerberatung trosien Steuerberaterin Dipl. Kffr. Sari M. Trosien Tel , Fax: -51, info@tifcon.de Viralliset käännökset, tulkkauspalvelu SUOMI <> SAKSA, RUOTSI > SAKSA Liisa heinze Vereidigte Übersetzerin u. Dolmetscherin, MA Leonorenweg 11, Walzbachtal Heinze@Finntext.de, +49 (0) vereidigte Übersetzerin und dolmetscherin Virallinen kääntäjä ja tulkki (FM Helsinki) MaiLa PiLtz An den sieben Bäumen Eschborn (bei Frankfurt a.m.) Tel Mobil maila.piltz@finetra.de Saunaöfen Saunen Infrarotkabinen Gesamtkatalog anfordern: Tel Lämmin kiitos asiakkailleni luottamuksesta 15 vuoden aikana. Olen lopettanut matkanvälityksen. hyvää kesää! eija kassner, travelnet

14 lapsuudenaikainen pyhänseutu Maalaiselämää Suomessa 1950-luvulla Isä multasi aamuviileällä rinteen aikaista perunaa. Poika talutti hevosta vaon pohjalla ja tahdisti askeleitaan kääntymisen jälkeen. Tuvan piipusta nousi savu, ja isommat tytöt siivosivat taloa. Pienemmät tytöt juoksivat käskyjen mukaan: Käykää ensin kaupalla, tuokaa sitten raparperia kiehumaan ja pientareilta kukkia vaasiin. Äiti alusti hapantuneen rieskan juuren, leipoi pullia ja taputteli kalakukon samoille lämpimille. Pyhämatot levitettiin lattioille ja pyhäliinat pöydille. Perunanmultaajat riisuivat hevosen, söivät nopeasti, ottivat verkot liiterin seinältä ja lähtivät laskemaan niitä saaren taakse syvemmille vesille. Rantamökin Heta poikkesi postia hakiessaan. Viskasi vistin kaiteelle tuoreen saunavastan ja kuoritun varpusvispilän. Heinäsuon Anni laski jauhoreppunsa tien varteen ja tuli huoneeseen. Äiti oli kutsunut hänet keittiön ikkunasta kahville ja levähtämään

15 Iltapäivällä tytöt kantoivat puita ja vettä sekä lämmittivät saunaa. Radion johto ylettyi nipin napin lypsytarhan puoleiselle ikkunalle. Maitotinkiläiset tulivat myös nurmikolle kuuntelemaan lauantain toivottuja. Saunakahvilla vilkuiltiin päivän lehtiä. Isä käveli lipokkaissaan ja henkselit roikkuen rinteelle, sieltä ohrapellon reunaa alankoon ja nuoren koivikon kautta takaisin. Äiti kirjoitteli vihkoonsa aitan edessä penkillä, pikkutytöt löivät luudanvarsilla palloa toisilleen. Poika kurvasi pyörällä lentopalloilijoiden perään, ja isot tytöt juoksivat Rissasen aittaan opettelemaan salaa valssin ja polkan askeleita. Sunnuntaiaamuna äiti naputti hiljaa aitan ovelle. Meeri, sipisi hän, lähdetään me tänä aamuna lypsylle, annetaan toisten nukkua. Meeri nousi heti. Valo aitassa hulmahti ja pimeni. Yöpaitainen juoksija näkyi takaseinällä pienenä vaaleana oliona. Vistin ovi äännähti, kuului hiljaista sorinaa, pöntön, sankon ja siivilän kolahduksia tulukoo poes tulukoo ja lehmien vastausääntelyä. Toiset tytöt jatkoivat untaan puusängyssä ässän muotoon käpertyneinä. Männikön sirinästä he arvasivat, että on tyyni ja poutainen päivä tulossa. Äkkiä Meeri seisoi aitan ovella. Syömään kaikki, että päästään pyhään. Maailman paras ilma, ja kirkonmeiningin jälkeen lähdetään Hiekkaniemeen uimaan. Vasta silloin tytöt huomasivat nukkuneensa ja silmiään hieroen he laahustivat keittiöön syömään ja tiskaamaan. Radio nostettiin pihamaan puoleiselle ikkunalle. Äiti istui mielipaikallaan vistin rapulla, isä oli pihanurmella pitkällään. Poika ja pikkutytöt nousivat katolle tuomenoksien lähelle, ja isot tytöt katosivat aittaansa. Jumalanpalvelus kuului pihan yli. Männikkö hiljeni helteeseen. Lehmät märehtivät tarhan lähellä. Taivas oli puhdas ja maa lämpimän vihreää. Oli sunnuntai ja lepopäivä. Marja hyvärinen kuva/fotos: privat

16 Wo die Vergangenheit lebt Anfang diesen Jahres, 70 Jahre nach der Befreiung des Konzentrationslagers Auschwitz, bin ich zusammen mit einer Gruppe Musiker nach Israel gefahren, um dort in Altenheimen Konzerte für die Holocaust-Überlebenden zu spielen. Ach du bist aus Berlin? Ich bin aus Auschwitz! sagt sie und lächelt., sage ich und lächle nicht. Es gibt Situationen, in denen man nicht weiß, was man sagen soll. Vielleicht, weil es nichts zu sagen gibt. Vielleicht, weil keine passenden Worte existieren, um zu beschreiben, was man ausdrücken möchte. Vielleicht, weil das Schweigen weniger unpassend ist als ein plumpes Das tut mir Leid. Tut mir Leid, dass Sie in Auschwitz waren. Oder bestenfalls ein: Auschwitz? Da war ich auch mal auf Exkursion! Es ist nicht leicht damit umzugehen, wenn man seiner Geschichte plötzlich Angesicht zu Angesicht gegenüber steht. Sechs Millionen Juden wurden im Holocaust von den Nationalsozialisten umgebracht, habe ich im Geschichtsunterricht gelernt. Sechs Millionen ist eine ziemlich große Zahl, wurde mir auf einem Zahlenstrahl im Matheunterricht erklärt. Sie ist so groß, dass ich sie überhaupt nicht wirklich verstehen kann in meinen kleinen Kopf passen keine sechs Millionen Juden. Deswegen bleiben die sechs Millionen nur eine Zahl, von der ich weiß, dass sie etwas Schreckliches ausdrückt. Aber Wissen ist nicht dasselbe wie Verstehen. Was ich verstehe, ist die kleine weißhaarige Frau vor mir, die mir gerade die Identifikationsnummer zeigt, die ihr in Auschwitz tätowiert wurde. Ich schweige schluckend. Die 95-jährige Jüdin erwartet aber auch gar nicht, dass ich etwas sage. Sie erzählt einfach weiter. Sie holt ein Foto von sich mit 21 Jahren den Mantel auf dem Bild haben ihr die Nazis weggenommen. Ihre gesamte Familie wurde nach Auschwitz deportiert. Die Mädchen bekamen vor Angst ihre Menstruation sie wurden umgebracht, weil sie ihre Kleider vollbluteten. Die Frau erzählt, wie all ihre neun Geschwister, ihre Eltern, ihre Großeltern, ihre Tanten, Onkel, Cousinen und Cousins umgebracht wurden. Sie

17 Kuvat/Fotos: Marija Skara, GünterHavlena/pixelio.de erzählt, dass sie die einzige aus ihrer Familie ist, die überlebt hat sie und ihre Tante, die seit der Befreiung kein einziges Wort mehr mit irgendwem gesprochen hat. Sie erzählt, dass sie selbst bei der Befreiung nur noch 23 kg gewogen hat und während sie das erzählt, lächelt sie die ganze Zeit. Und je mehr sie lächelt, desto mehr muss ich mich zwingen, nicht in Tränen auszubrechen. Ich weiß nicht, was ich erwartet habe. Vielleicht vorwurfsvolle Blicke gemischt mit ein bisschen Hass. Doch was ich bekomme, sind freundliche Blicke gemischt mit ein bisschen Augenzwinkern. Eine kleine Frau, 1,50 m groß, erzählt lachend: Ich war im Arbeitslager in Sibirien, da gab es nichts zu essen. Deswegen bin ich auch so klein! Der Mann neben ihr brummt: Im Winter waren es da -40 C! Seine Frau legt beschwichtigend ihre Hand auf seinen Arm: Naja, -38 C! Sie wendet sich mir zu: Die Musik war sehr schön, ich spiele übrigens auch Mandoline! Ihr Mann brummt: Ja, sie spielt regelmäßig auf meinen Nerven. Nach einem Konzert steht ein alter Rumäne auf, klopft an sein Glas. Er dankt uns für die Musik. Er dankt uns, dass wir gekommen sind. Er dankt uns, dass wir an sie gedacht haben, sie, die Holocaust-Überlebenden in Israel. Und dann sagt er noch: Ihr habt keine Schuld! Erzählt Deutschland: Israel möchte Frieden! Es gibt Situationen, in denen man nicht weiß, was man sagen soll. Vielleicht, weil es manchmal wichtiger ist, einfach zuzuhören. Zuzuhören, um sich plötzlich statt anklagenden Opfern Menschen mit Würde, die die Versöhnung suchen, gegenüber zu finden. Lea Luttenberger Lea (19) kommt aus einer finnisch-deutschen Familie und beteiligt sich aktiv an unserer Jugendarbeit. Der Beitrag wurde veröffentlicht in der Zeitschrift der Theresienschule in Berlin Catho- Leaks, Abdruck mit freundlicher Genehmigung

18 Raum für Musik So lautet der Name des Projektraums, in dem die Besucher des Finnland-Instituts im September Neues von den aufstrebenden finnischen Popund Rockbands erfahren können. Ähnlich musikalisch geht es gleichzeitig weiter in Hamburg, wo Finnland mit vielen aufregenden Bands wie etwa Eva & Manu oder Mirel Wagner bei dem legendären Reeperbahn-Straßenfestival im Fokus steht oder beim 22. Usedomer Musikfestival, das ebenfalls Finnland als Schwerpunkt gewählt hat. Tatsächlich steht das ganze Jahr 2015 für das Finnland-Institut im Zeichen der Musik. Angefangen hat die Saison mit Jean Sibelius und dem Festjahr anlässlich seines 150. Geburtstages. Das primäre Ziel der neuen Wanderausstellung Jean Sibelius die Musik, der Künstler, der Mensch ist es, den großen Komponisten für deutsches Publikum als Mensch bekannter zu machen. Darüber hinaus fokussiert die aktuelle Kampagne AusFinnland der Organisation Music Finland sich auf den deutschsprachigen Musikmarkt. Klangspur. Koko Sibelius-juhlavuosi huipentuu yhdessä Deutsch-Skandinavisches Jugendphilharmonien kanssa toteutettavaan Kullervo goes Berlin -konserttisarjaan lapsille ja nuorille vuoden vaihteessa. syyskuu/september 2015 Berlin, Finnland-Institut: RAUM FÜR MUSIK, Reeperbahn-festivaali Usedom, 22. Usedomer Musikfestival: Faszinierend Finnisch, Seebad Heringsdorf, Museum Villa Irmgard: Wanderausstellung Jean Sibelius Instituutin musiikin täyttämään syksyyn kuuluu myös pianisti Folke Gräsbeckin luentokonsertti Sibelius und Stilmerkmale seiner Klaviermusik sekä Sibeliuksen hengessä toteutettava FREIGEIST-konserttisarja, jossa kuullaan Taneli Turusen ja Markus Hohtin selloduoa, Otto Tolosen johtamaa kontrabassokvartettia sekä viulisti Annemarie Åströmin ja pianisti Sonja Fräkin duoa. Musiikkikasvatukseen on Suomessa panostettu vahvasti jo yli neljäkymmentä vuotta. Merkittävä osa tämän hetken suomalaisista ammattimuusikoista on päässyt alkuun lapsille suunnatuissa musiikkiopistoissa, joita on koko maassa. Tämä järjestelmä kiinnostaa Saksassa ja musiikkikoulutus on tärkeä painopistealue myös instituutin toiminnassa. Tähän liittyen toteutimme huhtikuussa yhteistyössä Elbphilharmonien, Sibelius- Akatemian, Radion sinfoniaorkesterin ja Helsingin kaupunginorkesterin kanssa Hampurin koululaisille konserttisarjan Dr. Sound. Die verdächtige Hamburg: Reeperbahn Festival, Berlin, Finnland-Institut: Vortragskonzert mit Folke Gräsbeck, Sibelius und Stilmerkmale seiner Klaviermusik, Weimar, Evangelische Kirche St. Peter und Paul: Konzert mit Senja Konttori, Cello, Annikka Konttori-Gustafsson, Klavier, und Kaj-Erik Gustafsson, marraskuu/november 2015 Berlin, Finnland-Institut: Konzertreihe FREIGEIST, essi Kalima Kulturreferentin Finnland-Institut in Deutschland kuva/foto: Eurosonic /Lauri Hannus

19 Sámi Contemporary Saamelaista nykytaidetta ensi kertaa laajasti esillä Berliinissä Kaikkien aikojen laajin saamelaisen nykytaiteen katselmus on esillä Berliinissä heinäkuusta syyskuun loppuun. Sámi Contemporary -näyttely kokoaa pohjoismaisten suurlähetystöjen yhteistaloon teoksia 23 saamelaistaiteilijalta Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Näyttelyn on koonnut Rovaniemen taidemuseo ja se on ollut esillä ennen Berliiniä myös Ruotsissa ja Norjassa. Laajassa oheisohjelmassa käsitellään ajankohtaisia poliittisia ja kulttuurisia kysymyksiä. Suurelle yleisölle avoinna olevat tapahtumat ulottuvat seminaareista ja työpajoista saamelaisen musiikin ja elokuvan iltoihin. kuva/foto: Suohpanterror Sámi Contemporary esittelee saamelaisten elämää 2010-luvulta. Se haastaa perinteisen ja usein kliseisen kuvan saamelaisista ja heidän kulttuuristaan. Taiteilijat pohtivat saamelaisidentiteettiään ja paikkaansa saamelaisuuden ja valtakulttuurin välissä. He käsittelevät myös peiteltyjä ja kiellettyjä asioita. Kaivosteollisuuden voimakas kasvu pohjoisessa, ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikutukset ja saamelaisidentiteettikysymykset näkyvät taiteilijoiden teoksissa ja niistä keskustellaan. Saamelaisten kulttuurin ja elämäntavan säilyttämisessä on edelleen haasteita Saamelaiset ovat EU-alueen ainoa alkuperäiskansa ja Grönlannin inuiittien ohella Euroopan ainoa virallisesti tunnustettu alkuperäiskansa. Saamelaisalueiden välinen yhteistyö Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä on vahvistanut saamelaiskulttuurin asemaa, kieltä ja lainsäädäntöä. Saamelaisten oikeuksiin alkuperäiskansana ja saamelaisen kulttuurin ja elämäntavan säilymisen turvaamiseen liittyy kuitenkin edelleen haasteita. Pohjoismaista Norja ja Tanska ovat tähän mennessä ratifioineet alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevän ILO 169 -sopimuksen. Suomessa ratifiointiesitys jätettiin pöydälle edellisen vaalikauden lopussa. Suomi on sitoutunut moniin yleissopimuksiin, joiden tavoitteena on vähemmistöjen suojelu. Sámi contemporary -näyttely pohjoismaisten suurlähetystöjen Felleshusissa Berliinissä Avajaiset torstaina 9.7. klo 19. Lisätietoja ja Facebook.com/samicontemporary Kulttuurivinkit löydät Suomen suurlähetystön verkkosivuilta

20 Jäähyväiset Stuttgartista vietettiin Johannes-Brenz-kirkossa Fellbachissa äitienpäivän jumalanpalvelusta. Väkeä oli paikalla tavallista runsaammin ja tunnelma kirkossa oli haikea. Urkurimme Thomas Michael oli paikalla viimeistä kertaa. Thomas siirtyy eläkkeelle omasta työstään ja muuttaa pois Stuttgartista, pohjoisemmaksi Detmoldiin. Thomas on löytänyt tiensä saksalais-suomalaiseen yhteisöön vuonna 1981, jolloin hän alkoi opetella kieltämme. Hän liittyi DFG:hen ja osallistui suomenkielen keskusteluryhmään. Musiikki on ollut Thomakselle rakas harrastus ja vuonna 1987 hän liittyi suomalaiseen kuoroon, Finnchoriin. Hänen monipuoliset musikaaliset taitonsa tulivat käyttöön, kun kanttorille tarvittiin sijaista seurakunnassa. Vuonna 1997 Thomaksesta tuli seurakunnan jäsen ja 2000-luvun taitteessa jumalanpalvelusten säestäminen siirtyi hänelle kokonaan. Laulukuoro kutistui vähitellen ja siitä muodostui Laulupiiri. Viimeiset 2 vuotta Thomas toimi piirin ohjaajana. Laulupiirin musiikillinen osallistuminen teki meidän jumalanpalveluksistamme kauniin tunnelmallisia. Thomas on toiminut myös seurakuntamme suntiona ja on ollut luotettava avustaja erilaisissa tilaisuuksissa. Suomalaisuuteen Thomas on tutustunut myös vierailemalla maassamme 20 kertaa. Hänen opinhalunsa ja lahjakkuutensa ei pysähtynyt vain Suomeen ja kieleen, jota hän puhuu sujuvasti. Seuraavaksi hän tutustui sukulaiskieleemme viroon ja on vieraillut myös Virossa useita kertoja. Haikealla mielellä lähetämme Thomaksen uuteen ympäristöön, uusiin haasteisiin. Toivotamme hänelle iloa ja intoa rakkaiden harrastusten parissa. Tytti ja Manfred MaaSS Stuttgartin suomalainen seurakunta Lieber Thomas, so viele Jahre bist du im Finnchor und Singkreis gewesen und hast uns geführt und dazu 2 Jahre hervorragend dirigiert. Du hast es geschafft uns Erfolg und Freude zu bringen, wir werden noch lange an dich denken, wenn wir singen. Dein Singkreis kuvat/fotos: Gunnar Lochmahr

21 Pilgerfahrt ins münstersche Reich Am Tag des Heiligen Stanislaus von Krakau, am 11ten Tage des Ostermonat 2015, einen Tag vor Quasimodogeniti, unternahm die Eintopfgruppe eine Pilgerfahrt über gut erkennbare Hellwege ins münstersche Reich der Wiedertäufer und ins Moor beim Rüschhaus. Hier einige Eindrücke von der Reise: Schon von Weitem grüßten uns die Käfige am Kirchturm von St. Lamberti, die an die Zeit des Wiedertäuferreiches erinnern. Von dieser Schreckensherrschaft des König Johann von Münster, alias Jan Bockelson berichtet eine Chronik: Es schien, als habe ganz Münster den Verstand verloren. Es war ein pompöser Zug, der sich am 25. August 1534 durch die Straßen der Stadt Münster bewegte. Drei Dutzend berittenen Leibwachen folgte ein junger Mann mit einer riesigen Krone auf dem Kopf, um den Hals an goldener Kette eine Weltkugel. An seiner Seite schritt der Scharfrichter mit überlangem Schwert. Alle Menschen knieten nieder und priesen König Johann den Gerechten in dem Stuhle Davids. Auf dem Prinzipalmarkt wurde unter Posaunengeschmetter ein Thron installiert. Von dort hielt der König, umgeben von seinen 17 Ehefrauen, eine visionäre Predigt. Wenn der sogenannte Täufergeist über ihn kam, geschah es auch, dass er sich aus der Menge einen Verdächtigen griff und eigenhändig enthauptete, was vom Volk mit wilden Freudentänzen quittiert wurde. Aus Münster ging es auf einsamen Wegen weiter hinaus ins münstersche Nienberge zum Haus Rüschhaus. Hier schrieb Westfalens Dichterin, Anette von Droste-Hülshof, in ihrem Schneckenhäuschen, wie sie ihr privates Wohnzimmer nannte, unter anderem die Novelle die Judenbuche und das bekannte Gedicht Der Knabe im Moor. Letzteres wurde inspiriert durch das Moor zwischen Rüschhaus und Burg Hülshoff in Havixbeck, auf der Anette geboren wurde. Reich an Erlebnissen bestiegen wir, als der Abend dämmerte, unsere Fuhrwerke, steckten deren Laternen an und fuhren ohne Zögern wieder über den Hellweg A 43 zurück nach Bokhem. albrecht Winkler Eintopfkoch und Pilgerfahrtenleiter Der Text ist gekürzt, den vollständigen Bericht finden Sie unter > aktuelles Die Pilgergruppe kuva/foto: privat Diese Wahnsinnsherrschaft dauerte bis zum 25. Juni 1535, als ein Belagerungsheer des Bischofs in Münster eindrang. Hunderte Wiedertäufer wurden erschlagen und Bockelson selbst nebst zweier seiner Gefährten gefangen genommen. Sie wurden wochenlang in Käfigen durchs Bistum gefahren, um jedermann ihre Niederlage zu dokumentieren, und dann nach barbarischen Foltern getötet. Ihre Leichen steckte man in eben jene drei eisernen Käfige und zog sie bis unter die Spitze der Lambertikirche

22 Eurooppa - EU - Eurooppapäivä Kun Düsseldorfin kaupunki vuonna 2001 järjesti ensimmäisen kerran Eurooppapäivän raatihuoneen aukiolla, oli Düsseldorfin Suomalainen Seurakunta jo mukana tapahtumassa ja on ollut viimeisiä kahta vuotta lukuunottamatta aina. Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran raatihuoneen sisätiloissa. Tilaisuuteen osallistuneet EU-maat (15) olivat omassa kerroksessaan ja EU-tiedotus toisessa kerroksessa. Tietenkin tapahtuman uusi organisaatio tuo tullessaan myös epäkohtia ja jopa valittamisen aiheita, mutta mielenkiintoisin ja positiivisin asia johtui sen salin koosta, jonne kaikki 15 maata oli ahdettu. Näin nimittäin kontakti muiden maiden edustajiin syntyi aivan luonnostaan ja eri maiden esityksiä salin keskellä, kuten esim. Portugalin fado-kitaristin soittoa, Irlannin steptanssijaa, Italian lasten laulua, pystyi seuraamaan aivan läheltä. Saimme myös nauttia mm. Viron ja Latvian herkkuja ja Tsekin olutta. 1. Otaniemen tekninen korkeakoulu on paras akustisen kitaran opiskelupaikka. 2. Suomessa oli silloin EU:n ensimmäinen naispresidentti. Nuoren miehen mielestä tämän takia Suomen täytyi olla tosi hyvä maa. 3. Hän halusi mahdollisimman kauaksi kotoa = Suomeen! Itse tiedostin taas kerran tällaisten kohtaamisten mielekkyyden. Kun oppii tuntemaan ainakin hitusen verran enemmän toisen maan ihmistä / ihmisiä, on myös helpompi samaistua Eurooppaan. Tuija Marttinen-Grote Jean Sibeliuksen juhlavuoden kunniaksi olimme me järjestäneet Sibelius-visan ja tarjosimme suomalaista lakritsaa. Se taas herätti monessa saksalaisessa KAIPUUN lakritsajäätelöön! Omalla ständillämme saimme luonnollisesti erilaisten kysymysten lisäksi kuulla ihmisten kokemuksista Suomessa, mm. vapaaehtoistyöstä poroaitauksen korjaustöissä tai Erasmus-opiskeluvuodesta Suomessa. Hauskinta olivat ehkä nuoren portugalilaisen fado-soittajan perustelut, miksi hän halusi nimenomaan Suomeen stipendiaatiksi: kuvat/fotos: Ulrich Grote