An einem Strang ziehen

Transkriptio

1 saatesanat An einem Strang ziehen Kun pastori Hannu (Hinski) Honkkila saapui maaliskuussa 1971 Saksaan aloittamaan Keski-Euroopan siirtolaistyötä, hän suuntasi ensimmäisenä askeleensa Hampurin merimieskirkolle. Siellä merimiespappi Göran Hellbergin kanssa katseltiin karttaa ja todettiin, että Köln näyttää olevan sopivan keskellä, hän muistelee. Vuosikymmenien kuluessa on tapahtunut paljon: on kehitelty ideoita ja heitetty osa niistä roskakoppaan; seurakuntia on perustettu ja jotkut niistä ovat ehtineet taas jo lopettaakin yhdistystoiminnan; on luotu työmuotoja ja luovuttu joistakin vanhentuneina. Über die Jahrzehnte hat sich die finnische kirchliche Arbeit verändert. So ist auch eine Anpassung der Strukturen notwendig geworden. Die neue finnische Pastorin für Norddeutschland, Päivi Vähäkangas, wird in Hamburg wohnen und auch für die Gemeinden Bremen, Kiel und Lübeck zuständig sein. Die finnischen Gemeinden Bielefeld und Hannover werden bereits von der finnischen Pfarrerin für Ostdeutschland, Päivi Lukkari, betreut. Die Leitung der finnischen Seemannskirche in Norddeutschland (Hamburg und Lübeck) ist von den pastoralen Diensten abgekoppelt und wird von Satu Oldendorff wahrgenommen. Sowohl in Hamburg als auch in Lübeck stehen die Räumlichkeiten der Seemannskirche auch für die finnische kirchliche Arbeit vor Ort voll zur Verfügung. Wir freuen uns über die erweiterte Zusammenarbeit mit der Finnischen Seemannskirche und auf die neue Partnerschaft mit der Nordelbischen Evangelisch-Lutherischen Kirche und dem Kirchenkreisverband Hamburg, der der Arbeitgeber von Päivi Vähäkangas ist! Am Ende des Jahres sagen wir danke. Wir bedanken uns für die gute Zusammenarbeit bei den finnischen Gemeinderäten und ihren Redakteurinnen, allen Autorinnen und Autoren, unseren Kooperationspartnern und Anzeigenkunden und allen, die unsere Arbeit unterstützt haben. Unser Dank gilt auch Ihnen, liebe Leserinnen und Leser. Wir wünschen Ihnen ein besinnliches Weihnachtsfest und ein gutes neues Jahr 2012! Renkaan toimitus kiittää sydämellisesti lukijoitaan, seurakuntien kirkkoraateja ja tiedottajia, artikkelien kirjoittajia, yhteistyökumppaneita, ilmoittajia ja työmme tukijoita hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna. Toivotamme teille siunattua joulua ja hyvää uutta vuotta 2012! Mauri Lunnamo, päätoimittaja Mari Mansikka ja Ritva Prinz SKTK:n toimisto suljettu ist das ZfkA-Büro geschlossen

2 Tässä lehdessä / In dieser Ausgabe TEEMA: Pohjois-Saksan suomalainen kirkollinen työ, osa 1 Uusi pappi Pohjois-Saksan uusi suomalaispappi Päivi Vähäkangas aloittaa tehtävässään Hän esittäytyy Renkaan lukijoille sivulla 8. Päivi tulee asumaan Hampurissa. Uusi yhteistyömaakirkko on Nordelbische Evangelisch- Lutherische Kirche, jonka ekumeniavastaava, pastori Martina Severin-Kaiser kertoo ajatuksiaan uudesta yhteistyöstä sivulla 9. 8 Kurssi kohti yhteistyötä Pohjois-Saksan suomalainen kirkollinen työ on järjestetty uudelleen. Tavoitteena on entistä saumattomampi yhteistyö suomalaisten seurakuntien ja Pohjois-Saksan Merimieskirkon välillä. Muutto uusiin tiloihin on tuonut uusia tuulia myös Lyypekin Suomi-Kodin toimintaan. Kurkista Suomi-Kodin arkeen ja lue pohjoisimman seurakuntamme Kielin juhlista sivulta 10 alkaen. 10 Lost heroes Dem finnischen Pianisten Iiro Rantala wurde bei seinem Konzert am 6. November im Rahmen des JazzFest Berlin offiziell der renommierte Jahrespreis der Deutschen Schallplattenkritik 2011 in der Sparte Jazz überreicht. Mehr dazu und weitere Kulturtipps auf S und im Internet auf den Seiten der Botschaft und des Generalkonsulats von Finnland unter 21 Eine Jugendgruppe abzugeben In seinem Jahr als Zivi in der deutschen Gemeinde in Helsinki hat Massimo Köster neben vielfältigen Küster- und Hausmeistertätigkeiten auch eine Jugendgruppe ins Leben gerufen. Massimos Jahr geht dem Ende zu und ein Nachfolger wird gesucht. Wäre das was für dich? Lies mehr auf S. 24 und Arkihuolesi kaikki heitä Nyt on aika jättää arkihuolet ja kiittää Kristuksen syntymästä ja iloita siitä, kirjoittaa piispa Wille Riekkinen joulutervehdyksessään. Tilaisuuden yhteiseen juhlimiseen tarjoavat lukuisat Kauneimmat joululaulut tilaisuudet, suomalaiset adventtihartaudet ja joulukirkot - myyjäisiä unohtamatta! Etsi lähin joulujuhla seurakuntasivuilta ja tule mukaan!

3 Reettakaisa Sofia Salo vihitty papiksi kuva: Antti Salo Piispa Wille Riekkinen toimitti papiksi vihkimisen pyhäinpäivänä Kuopion tuomiokirkossa. Papiksi vihkimisessä avusti mm. kirkon ulkosuomalaistyön sihteeri, rovasti Ilkka Mäkelä, joka myös saarnasi messussa vuorisaarnasta. Ave crux spes unica Terve risti, ainoa toivo! tervehtii Kuopion tuomiokirkon alttariteksti. Sen yläpuolen maalauksessa Jeesus ikään kuin leijuu ristin päällä ja ennakoi tulevaa ylösnousemustaan. Pyhäinpäivän messussa yhdistyi kaksi asiaa: Kristukseen uskovien vapautuminen ajallisista kärsimyksistä kuolemassa ja jälleennäkemisen toivo aikojen lopulla taivaan valtakunnassa. Papiksi vihkimisen yhteydessä piispa Wille Riekkinen korosti, että kuolemanläheinen aihe liittyy myös papin tehtävään. Papin kanssa seurakuntalainen saa jakaa elämänsä murheet ja kärsimyksen. Sielunhoitajana pappi on rakkauden ammattilainen. Vihkimyksessä piispa laittoi jokaisen uuden papin kaulaan stolan pappeuden merkiksi. Samalla hän lausui Kristuksen sanat: Ota minun ikeeni harteillesi. Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt. Piispan avustajat pukivat jokaisen päälle messukasukan, jota pappi voi käyttää johtaessaan ehtoollisjumalanpalvelusta. Sen jälkeen piispa avustajineen siunasi jokaisen papiksi vihityn kätten päällepanemisella ja rukouksella, että kolmiyhteinen Jumala pyhittäisi tämän palvelemaan Kristuksen kirkkoa aina ja kaikkialla. Sofia papin juhlapuvussa Anssi Elenius Mikä on Saksan suomalaisten suosituin joululaulu? Vaikuta ja äänestä loppiaiseen mennessä netissä facebook/saksansuomalaisten rengas tai lähetä postikortti SKTK:n toimistoon! Ehdolla ovat seuraavat laulut: 1. En etsi valtaa, loistoa 2. Enkeli taivaan lausui näin 3. Heinillä härkien kaukalon 4. Jouluyö, juhlayö 5. Kello löi jo viisi 6. Kulkuset 7. Petteri Punakuono 8. Soihdut sammuu 9. Sylvian joululaulu 10. Varpunen jouluaamuna Tulos julkaistaan Renkaan numerossa 3/2012 Rengas 1-2/2012 ilmestyy KV 1 tammi- ja helmikuun tapahtumatiedot artikkelit: seurakuntien tapahtumatiedot oman seurakunnan tiedottajalle: Rengas 3/2012 ilmestyy KV 9 maaliskuun tapahtumatiedot artikkelit: seurakuntien tapahtumatiedot oman seurakunnan tiedottajalle:

4 kuukauden sana Kristus kulkee rinnallasi Piispa Wille Riekkisen joulutervehdys Rengaslehden lukijoille ja Saksassa asuville suomalaisille jouluna 2011 Ihanaa, että meillä on taas kerran joulu, Kristuksen syntymäjuhla. Monen kohdalla se ainakin täällä Suomessa on tullut lähelle melkein hiipimällä kuin kaamosajan ehtoo. Tosin markettien kassat ovat soittaneet joulumusiikkia jo viikkotolkulla, joten tämä kirkkovuoden yksi kohokohta on ollut kyllä kaikkien aistittavissa. Sekin vielä yleisellä tasolla tiedostetaan, että joulu tuo sekä kotimaassa että Keski-Euroopassa etuoikeuden saada kuulla taas kerran ja joidenkin elämässä viimeisen kerran jouluevankeliumin, joka kertoo Jumalan rakkaudesta ihmislapsia kohtaan. Rakkaudesta, jonka hän osoitti meille kaikille Jeesuksen syntymässä, julkisessa toiminnassa, ristinkuolemassa ja ylösnousemuksessa. Itse asiassa kaikki tapahtui 2000 vuotta sitten käännetyssä järjestyksessä. Jeesuksen ylösnousemus synnytti kristinuskon ja viestin: hän ei jäänyt kuolemaan, Jumala herätti hänet, hän elää ja on omiensa kanssa maailman loppuun saakka. Tämän elävän Vapahtajan läsnäolo tekee tärkeäksi Jeesuksen julkisen toiminnan, hänen sanansa ja tekonsa, vieläpä hänen syntymänsäkin. Kyllähän maailman Vapahtajan ja kuoleman tuhovoimat voittaneen Kristuksen syntymäpäivää kannattaa juhlia paljon suuremmasta syystä kuin jonkun keisarin, kuningattaren tai presidentin, omista merkkipäivistämme puhumattakaan. Jeesuksen syntymäjuhlan vietolla olemme kruunaamassa lopuillaan olevaa adventtiaikaa. Itse asiassa tähän joulun odotukseen on sisältynyt kaksi kerrosta tai syvädimensiota, jotka molemmat alkavat jo ensimmäisenä adventtisunnuntaina. Ensinnäkin meillä on silloin tapana laulaa Hoosianna-hymniä, mikä tarkoittaa rukousta: Herra, auta ja pelasta. Pyyntö kohdistuu tietenkin sille läsnä olevalle Vapahtajalle, joka ylösnousseena kuoleman voittajana jo on vierellämme haluten meitä vetää puoleensa, auttaa ja opastaa elämän tiellä. Mutta mitä useampia adventtikynttilöitä joulun alla sytytämme, sitä enemmän mielessämme toisaalta löytyy tilaa myös sille seimen lapselle, josta kerran tuli ylösnoussut Herra. Viimeistään jouluyönä hän itse kolkuttaa sydämesi ovelle ja kyselee seimitilaa. Huomion kiinnittäminen tähän joulun lapseen on tärkeää sen tähden, että juuri Jeekuva: Kaija Pyykönen

5 kuva: Andreas Dort suksen syntymän kautta meille kaikkein tehokkaimmin puhutaan Jumalan rakkaudesta ja armollisuudesta ihmislapsia kohtaan. Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että hän antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. Tästä pienoisevankeliumista on hyvä muistuttaa joulunakin. Samalla on hyvä muistuttaa, että älä mittaa tuota Jumalan rakkautta omatekoisilla uskon mittareilla, tunteilla tai vaikkapa menestyksen tai siunauksen kokemuksilla. Nimittäin erityisesti silloin, kun koet olevasi elämässä heikoilla, kun pelkäät, hätäilet, kamppailet terveydestäsi tai kohtaat surun ja kärsimyksen, nuo omatekoiset mittarit antavat väärän viestin, joka masentaa ja vie katkeruuden jäille. Joulun sanoma ohjaa ihan toiseen suuntaan: iloon ja luottamukseen silloinkin, kun kyyneleet täyttävät silmäkulman. Sillä Jeesus syntyi maailmaan sitä varten, että hän olisi vierelläsi erityisesti silloin, kun muut tuet elämässä pettävät. Kärsimyksessäkään hän ei jätä sinua vaan kulkee rinnallasi ja jakaa taakkasi. Siksi nyt on aika jättää arkihuolet ja kiittää Kristuksen syntymästä ja iloita siitä. Kiittää Jumalan rakkaudesta. Juuri tuo rakkaus voi synnyttää meidän sydämissämme keskinäistä rakkautta, yhteisvastuullisuutta ja joulurauhaa, jota voimme kanavoida ympärillemme. Ei vain läheisiämme valikoiden, vaan jokaista ihmislasta arvostaen. Sillä Jumala rakastaa meistä jokaista. Toivotan jouluusi runsaasti enkeleitä. Muista, etteivät ne välttämättä tarvitse siipiä! Mutta joulun lapsen, ylösnousseen Kristuksen siunausta tarvitsemme kaikki. Teille kaikille joulurauhaa toivottaen ja siunaten Wille Riekkinen Ulkosuomalaistyön toimikunnan puheenjohtaja

6 Evangelische Kirche in Deutschland Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Frankfurt Düsseldorf München Berlin Hamburg Stuttgart Wien Oederweg 29, FFM, Tel Alte Schönhauser Str. 42, Berlin, Tel Suomen evankelis-luterilainen kirkko / Kirkon ulkosuomalaistyö Evangelisch-Lutherische Kirche Finnlands / Kirchliche Arbeit unter den Finnen im Ausland Suomen suurlähetystö Rauchstr. 1, Berlin Tel.: [email protected]

7 Frohe Weihnachten und ein Glückliches Neues Jahr God Jul och Gott Nytt År tel. +49 (0) fax [email protected]!eigenanz_65x54,5:layout :2 QUENSEN DRUCK + VERLAG GMBH & CO. KG Kiitämme asiakkaitamme kuluneesta vuodesta! Suomikauppa Little Finnland Fir st Climate Klimaneutral Drucken Utermöhlestraße Hildesheim Telefon / Telefax / [email protected] Nordea Bank Finland Plc Niederlassung Deutschland Bockenheimer Landstraße Frankfurt am Main Tel HEINER LABONDE VERLAG & MEDIAKONTOR Feilenhauerstraße 44 D Grevenbroich Tel Fax [email protected] kuva: Marcus Rüter

8 Keskeistä on yhteys Die neue Pastorin für Norddeutschland stellt sich vor Olen Päivi Vähäkangas, pienen keskisuomalaispitäjän pappilan kasvatti, mutta sittemmin helsinkiläistynyt pappi ja tutkija. Perheeseeni kuuluu Romaniasta kotoisin oleva aviomies Alin, joka on niin ikään tutkija. Päivämme kuluvat siis vielä toistaiseksi kirjojen parissa tietokoneen äärellä. Sen vastapainoksi pyrin liikkumaan säännöllisen epäsäännöllisesti; mieluisimpia lajeja ovat uinti, jooga ja lenkkeily. Intoilemme elokuvista uusin suosikkiohjaajamme on hampurilainen Fatih Akin ja testaamme usein uusia reseptejä keittiössä. Matkustaminen kuuluu myös yhteisiin kiinnostuksen kohteisiimme. Monet ystävämme ovat hajaantuneet ympäri Eurooppaa, joten matkakohteista ei ole pulaa. Saksassakin tulee varmasti riittämään nähtävää ja ihmeteltävää. Aloitin teologian opinnot Helsingin yliopistossa vuonna 1997, ja sille tielle olen jäänyt. Työskentelin ensin opintojen ohessa viisi vuotta teologisen tiedekunnan opintoneuvojana ja valmistuttuani maisteriksi aloin tehdä väitöskirjaa raamatuntutkimuksen alalta. Olen aina ollut kiinnostunut kristinuskon varhaisvaiheista. Varhaiskristillisiä tekstejä lukemalla kasvaa ymmärrys siitä, mistä ajattelumme ja tapamme kumpuavat ja miten monenlaisia ääniä kirkkoon on aina mahtunut. Olen nauttinut kovasti vuosistani tutkijana, mutta nyt väitöskirja on valmistumassa ja on aika siirtyä uusille urille. Opintojen aikana vietin vuoden ranskankielisessä Kanadassa. Vuosi ulkomailla sai pohtimaan omaa identiteettiä uudella tavalla: mitä tarkoittaa, että olen suomalainen, kristitty ja luterilainen? Palattuani takaisin Suomeen minut vihittiin papiksi ja jo silloin toivoin, että jonain päivänä saan tehdä työtä ulkosuomalaisten parissa. Merimieskirkoissa on matala kynnys, ja niihin uskaltaa astua sekin, joka koto-suomessa ei juuri ole osallistunut seurakunnan toimintaan. Tästä ilmapiiristä pidin kovasti, kun viime vuonna olin hetken aikaa kesäpappina Lontoon merimieskirkolla. Koen tarpeelliseksi löytää elämään aika ajoin uusia näkökulmia. Näiden yliopistovuosien jälkeen kaipaan papin työhön. Pohjois-Saksan papin paikka tuntuu juuri oikealta ratkaisulta siitä huolimatta, että Saksa on minulle maana ja kielenä vielä melko uusi tuttavuus tai ehkä juuri siksi. Suomalaiset seurakunnat ulkomailla tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia kokea yhteyttä omalla äidinkielellä. Juuri yhteys on kristinuskossa keskeistä: elämä Kristuksen yhteydessä on konkreettisemmin elämää toisten ihmisten yhteydessä. Toivon voivani omalla työlläni osallistua tämän yhteyden rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Päivi Vähäkangas Päivi Vähäkangas ist die neue Pastorin für Norddeutschland und wird ab dem in Bremen, Hamburg, Kiel und Lübeck tätig sein. Sie stammt aus Mittelfinnland, ist aber nach dem Studium in der Forschungstätigkeit an der Universität in Helsinki hängengeblieben. Ihr Schwerpunkt war das Urchristentum. Jetzt ist meine Doktorarbeit fast fertig, und es wird Zeit, neue Wege einzuschlagen, schreibt sie und freut sich nach den Jahren bei Büchern und PC auf die Tätigkeit als Gemeindepfarrerin. Mit ihr nach Hamburg kommt ihr Mann Alin, gebürtig aus Rumänien und ebenfalls in der Forschung tätig. In ihrer Freizeit treibt Päivi Vähä

9 kangas Sport, geht ins Kino (ihr Lieblingsregisseur ist Fatih Akin), kocht und reist gern. Auslandserfahrung hat sie während eines Jahresaufenthalts im französischsprachigen Teil Kanadas und bei einem Sommereinsatz bei der Seemannskirche in London gesammelt. Dort erlebte sie, dass die Seemannskirche eine niedrige Schwelle hat, über die sich auch solche Menschen trauen, die sonst kirchlich nicht aktiv waren. Zentral im christlichen Glauben ist für sie die Gemeinschaft mit Christus und zwischen den Menschen untereinander. Diese Gemeinschaft möchte ich durch meine Arbeit mit aufbauen und erhalten, sagt die neue Pastorin. Zusammenfassung: Ritva Prinz Wir heißen Päivi Vähäkangas und Alin Suciu in unserer Mitte herzlich willkommen! Intensivierung der Zusammenarbeit Eines gleich zu Anfang: Die Zusammenarbeit mit den finnischen Christinnen und Christen im Bereich der Nordelbischen Landeskirche ist seit Jahren lebendig und aus dem ökumenischen Zusammenleben besonders in Hamburg gar nicht mehr wegzudenken. Das bezieht sich nicht allein auf die legendären Basare, sondern auch auf die kontinuierliche Präsenz und Mitarbeit bei allen wichtigen ökumenischen Anlässen. Ab 2012 werden wir unser Verhältnis auf eine neue Weise intensivieren, wenn in unserer Landeskirche ab Januar zum ersten Mal eine finnische Pastorin arbeiten wird. Dadurch bringen wir zum Ausdruck, dass wir lutherischen Geschwister zusammengehören. Wir kommen vielleicht aus verschiedenen Ländern und leben unser reformatorisches Erbe mit unterschiedlichen Akzenten - aber wir gehören zusammen. Es ist bereichernd zu schauen, wie wir jeweils mit den Herausforderungen umgehen, die sich für Christinnen und Christen in unserer modernen Welt ergeben. So hoffe ich, dass Pastorin Vähäkangas ihre Erfahrungen aus Finnland einbringt, wenn wir in unseren Pastorenkonventen über unsere Gemeindearbeit sprechen. Und wir hoffen natürlich, dass umgekehrt auch finnische Christinnen und Christen durch verstärkte Zusammenarbeit vor Ort Unterstützung erleben. Gemeinsam nehmen wir als lutherische Kirchen an der großen Ökumene mit allen anderen in Norddeutschland vertretenen Kirchen teil. Da freuen wir uns über Verstärkung, die zeigt, dass die Reformation beileibe keine allein deutsche Angelegenheit ist. Und last but not least wünschen wir, dass die Zeit in Norddeutschland und aus finnischer Perspektive schon mehr im südlichen Europa für Pastorin Vähäkangas und ihren Mann und alle finnischen Christinnen und Christen eine gute und gesegnete Zeit wird. Pastorin Martina Severin-Kaiser Nordelbische Ökumenebeauftragte

10 Perunamuhennosta ja kuunteleva korva Suomi-Koti in Lübeck bietet eine Heimat für alle, die unterwegs sind. kuvat: Ritva Prinz, Bertold Werkmann Pojat tulevat ilmeisesti vasta huomenna, sanoo Suomi-Kodin vapaaehtoinen assistentti Noora Alimattila ja napsauttaa saunan pois päältä. Pojat tarkoittaa rekkakuskeja, jotka kuljettavat viikolla tavaraa ympäri Eurooppaa ja palaavat tukikohtaansa Lyypekin Suomi- Kodille viikonlopuksi. Mutta myös satamassa pyörähtäville merimiehille, Lyypekin seuduilla asuville suomalaisille ja ohi kulkeville matkalaisille tämä suomalainen keidas tarjoaa saunaa, hyvää kotiruokaa ja mahdollisuuden keskustella. Kävijöitä on keskimäärin päivässä. Jokainen voi tulla sellaisena kuin on Assistentin tavallinen työpäivä alkaa aamulla saunan siivoamisella. Siinä kuule saa juuriharjaa heiluttaa, kun äijät on edellisenä iltana istuneet kahdeksan tuntia lauteilla, virnistää Noora. Se on hyvää stressin purkamista! Nooran kuuratessa saunaa on emäntä Hanna Järvinen keittiössä jo alustanut pullataikinan ja kuorinut perunat muusia varten. Suomi-Kodilla saa joka päivä ostaa kahvin ja tuoreiden korvapuustien lisäksi lämmintä ruokaa. Muusin myymisen lomassa tulee asiakkaiden kanssa käytyä välillä pitkiäkin keskusteluja. Tämä työ on ihmisläheistä. Suomi-Kodille jokainen voi tulla sellaisena kuin on, olipa hänen taustansa ja menneisyytensä mikä tahansa. Pienillä asioilla, usein jo pelkästään olemalla läsnä, voi saada paljon hyvää aikaan, kertoo Noora kokemuksiaan. Noora on valmistunut filosofian maisteriksi ja toiminut mm. työvoimakouluttajana ja henkilöstökonsulttina Suomessa. Hän tuli vapaaehtoiseksi assistentiksi Hampurin merimieskirkolle 2009 ja jäi koukkuun merimieskirkkotyöhön. Kustavin merenrannasta mökiltä hänet haettiin tänä kesänä auttamaan Lyypekkiin, jossa oli huutava pula työntekijöistä. Tuu ottaan kaljat! Kahvin tuoksu houkuttelee Esko Vepsän porakoneen varresta uuden keittiön työmaalta. Esko on tehnyt pitkän uran Merimieskirkon palveluksessa eri puolilla maailmaa ja auttelee nyt muuton ja remontin valmiiksi saamisessa Lyypekissä. Aika monta ruuvia ja vasaraniskua on tarvittu, ennen kuin viimeinenkin kaappi oli kasassa ja parketit lattiassa. Muutimme Finnlines-yhtiöltä vuokrattuihin uusiin tiloihin vuoden vaihteessa, ja toiminta alkoi 9.1., kertoo Esko. Kuluneen vuoden aikana on remontin viimeistelemisen ohessa kypsytelty toimintaideaa ja hiottu yhteistyötä tiimin sisällä. Tässä Merimieskirkon

11 Noora Alimattila Hanna Järvinen Esko Vepsä kävelevän tietosanakirjan 40-vuotisesta kokemuksesta on ollut paljon apua. Esko muistaa vielä senkin ajan, kun merimiehelle saattoi olla ongelma ostaa postimerkki vieraalla maalla vieraalla valuutalla. Merimieskirkkotyö on täyttä kristillistä työtä arkisissa puitteissa, hän toteaa. Avun saanut muistaa sen joskus loppuikänsä, kuten Eskolta apua saanut merimies, joka oli 1970-luvulla Gdanskissa joutunut kielitaidottomana miliisin pidättämäksi. Suoranaisen hengellisen työn osuus on vähäinen, mutta kun keskustelu kääntyy hengellisiin kysymyksiin, se on aitoa ja syvää, summaa Esko ja pahoittelee, että kesti monta vuotta, ennen kuin hän raittiina miehenä ymmärsi, mitä merimiehen tuu ottaan kaljat oikeastaan tarkoitti. Kutsua kuuntelemaan. Tämä toiminta on erittäin hyvää, toteaa kahviossa iltaa istuva suomalainen autokauppias, jonka veljet ajavat rekkaa. Suomi-Koti on meidän keskustelupaikkamme. Kaikki tietävät, että täältä löytää aina jonkun, joka tietää. Yksi osaa auttaa yhdessä kohtaa, toinen toisessa. Vertaistuki. Siinä se. Uutta yhteistyötä Aivan toisenlainen ryhmä kerääntyy saamaan vertaistukea seuraavana aamuna. Elämänsä viimeistä kolmannesta elävien naisten iloinen puheensorina saa Hanna Järvisen kurkistamaan keittiöstä: Täältähän kuuluu tuttuja ääniä. Yksi naisista yrittää ripustaa takkiaan pakastekaappiin: Ai, eihän tässä olekaan naulakkoa enää Muuton jäljiltä moni asia hakee paikkaansa edelleen. Mutta kotitekoiset karjalanpiirakat ovat yhtä hyviä kuin ennenkin ja tekevät taas kauppansa kahvin kanssa ja kotiin vietäviksi ostettuina. Kahvikupeilla varustettuina 14 osanottajaa siirtyy kirjastoon odottamaan raamattuseminaarin alkamista. Jotkut ovat ajaneet jopa 40 km:n matkan ollakseen mukana. Pohjoisen papin sijainen Reettakaisa Sofia Salo on monille vielä uusi kasvo. Uutta on myös tiivis yhteistyö Hampurin merimieskirkon kanssa. Pohjois-Saksan merimieskirkon johtaja Satu Oldendorff ja sosiaalikuraattori Ritva Lehmann käyvät Lyypekissä säännöllisesti, niin tänäänkin. Huolimatta seminaarin vakavasta aiheesta Kuolema ja iankaikkisuus Raamatussa hersyy nauru keskus

12 teluissa tämän tästä. Mutta myös muihin tuntoihin on lupa. Anna kyyneleiden tulla vaan! rohkaisee ystävä toista. Näkymiä rajan taakse Sofia aloittaa seminaarin vertailemalla eri uskontojen käsityksiä tuonpuoleisesta. Yhteistä useimmille uskonnoille on usko elämän jatkumiseen jossain muodossa kuoleman jälkeen ja ajatus jonkinasteisesta viimeisestä tuomiosta, jossa ihmisen elämä joutuu arvioinnin kohteeksi. Siitä, millainen tuonpuoleinen maailma sitten on, on Raamatussakin erilaisia käsityksiä. Vanhan testamentin alkuaikoina kuolleiden ajateltiin siirtyvän varjojen valtakuntaan, jolla ei ollut mitään yhteyttä Jumalaan. Myöhäisemmissä Vanhan testamentin kirjoissa Jumala-suhteen kuolemattomuus voittaa alaa ja sen katsotaan jatkuvan kuolemattoman sielun kautta myös tuonpuoleisessa. Jeesuksen aikana usko ylösnousemukseen ja viimeiseen tuomioon oli vakiintunut. Ensimmäiset kristityt odottivat Jeesuksen paluuta ja maailmanloppua heidän elinaikanaan, kuten mm. Paavalin kirjeistä käy ilmi. Suomi-Koti on toinen Pohjois-Saksan merimieskirkon asemapaikoista. Sen taustajärjestöinä toimivat Suomen merimieskirkko ry ja Suomen Kansainvälinen Rekkakirkko ry. Yhteistyökumppaneina kuljettajien ja ulkosuomalaisten etuja ajavat myös mm. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto (AKT), Ulkomaan- ja sopimusliikenteen harjoittajat (USL Kuljetusyrittäjät ry), Rahtarit, Suomen Kuljetus ja Logistiikka (SKAL) ja Suomen ev.-lut. kirkon kirkkohallitus. Suomi-Koti ist eine Oase am Lübecker Hafen, seit Anfang des Jahres in neuen, von der Firma Finnlines gemieteten Räumen. Es versteht sich als einen Treffpunkt für finnische Trucker, die in Lübeck und Umgebung Rast machen, in Deutschland lebende Finninnen und Finnen sowie Touristen, die Lübeck besuchen. Suomi-Koti bietet eine Sauna und finnisches Essen, aber auch praktische Hilfe in alltäg- Nykyjuutalaisuudessa ylösnousemuksen edellytys on ruumis, minkä takia juutalaiset eivät voi hyväksyä polttohautausta. Tätä taustaa vasten ymmärtää, miksi Hitlerin juutalaisvainojen krematoriot olivat pahinta, mitä tälle kansalle saattoi tehdä. Kristinuskossa vakiintunut käsitys on, että ruumiin ylösnousemus ei tarkoita maallista kehoa, vaan uutta ruumista. Luottavaisesti kohti uusia haasteita Kun yksittäisiä tuomiosta ja armosta kertovia raamatunkohtia tutkitaan ensin pareittain ja sitten yhdessä Sofian johdolla, vallitsee kirjastossa tiivis ja keskittynyt tunnelma. Keittiön puolella kypsyy sillä aikaa lohikeitto lounasta varten. Emäntä Hanna Järvinen on ollut Suomi-Kodilla töissä jo 6,5 vuotta. Hän tuli Lyypekkiin aikoinaan Suomessa työvoimatoimiston sivuilta löytämänsä ilmoituksen perusteella, koska halusi töihin ulkomaille. Aika kuluu todella nopeasti, Hanna toteaa. Tämä työ vie mukanaan. Erityinen ilo Hannalle on asiakkaiden positiivinen palaute ja kiitos. Ja se onkin tarpeen, sillä haasteita on koko ajan enemmän kuin mihin ehtii vasta- lichen Angelegenheiten. Es ist das zweite Standbein der finnischen Seemannskirche in Norddeutschland und wird getragen von der Finnischen Seemannskirche und der internationalen Truckerkirche in Finnland. Der Truckerkirche gehören verschiedene weitere Gesellschaften und Verbände an, z.b. das Arbeitnehmerbündnis der Auto- und Transportbranche (AKT), Rahtarit, die Betreiber des Auslandsverkehrs (USL Kuljetusyrittäjät ry), Finnlands Transport und Logistik (SKAL) und das Außenamt der finnischen Kirche. In Suomi-Koti trifft sich auch die finnische Sprachschule und viele Veranstaltungen der finnischen Gemeinde finden dort statt. Suomi-Koti, Einsiedelstrasse 43, Lübeck Tel , Mobil: ,

13 ta. Remontin lisäksi taloudellisen tilanteen epävarmuus on aiheuttanut huolta. Kun stressi alkaa painaa, lähtee Hanna lenkille metsään tai kuntosalille ja uimaan. Sitten jaksaa taas luottaa tulevaisuuteen. Ja käydä käsiksi myyjäisten valmistelemiseen, jotta rahaa tulee toiminnan pyörittämiseen. Kaikkein mieluimmin leivon, hymyilee Hanna. Siihen hänellä seuraavina viikkoina tulee olemaan monta tilaisuutta. Hannan korvapuustit ja Nooran kuuraama sauna odottavat vieraita. Myös hostel-tyyppinen vierashuone on viimeistelyä vaille valmis. Suomi-Kodille on jokainen tervetullut. Ritva Prinz Kiitos Esko, väsymättömästä aherruksesta ja lukemattomista työtunneista. Mitä olisimme ilman sinua tehneet! Satu Oldendorff ja Suomi-Kodin väki Kuolema ja iankaikkisuus Raamatussa Seminaariin osallistuneiden palautteita Mielenkiintoinen historiallinen katsaus. Eri uskontojen ja eri aikakausien (Vanha testamentti ja Uusi testamentti) käsitykset kuolemasta ja sen jälkeisestä elämästä antoivat perspektiiviä ja etäisyyttä omille ajatuksille kuolemasta. Toivoisin säännöllisiä seminaareja, seuraava esim. Lutherin vaikutuksesta nykyiseen uskoomme ja uskonelämään. Seminaarin jälkeinen saarna oli täydellinen yhteenveto päivän seminaarista. Kiitos Sofialle ja kaikille järjestäjille! Eija Suomi-Koti on kuin mummola Silloin, kun Lyypekin Suomi-Koti -hanketta aloitettiin, eivät seurakuntalaiset ollenkaan ajatelleet itse rupeavansa käyttämään näitä tiloja; nehän oli tarkoitettu rekkamiehille. Me hoksasimme heti, että tästä tulee meille taloudellisesti aivan liian suuri projekti. Meillä on pienenä seurakuntana aivan tavattoman suuri onni, että ensin SKTK ja nyt Merimieskirkko hoitavat tämän puolen, ja silti me saamme tarpeen tullen käyttää tiloja kokouksiimme. Minulle ei Suomi-Koti ole koti (minullahan on tietenkin oma koti), vaan ehkä enemmänkin mummola: siellä on aina pullan tuoksu, joku muu on leiponut. Sinne voi mennä auttamaan, mutta ei ole pakko ja kuitenkin, vaikka sinne menisi vain kahville, tulee ohimennen hoidettua joku pikku tehtävä - ja sieltä saa suomalaisia makeisia (ne kylläkin pitää maksaa!) Suomi-Kodin tapahtumat, joihin seurakuntalaiset ottavat osaa, esim. grilli-illat, pikkujoulu, äitienpäivän brunssi, ovat mainioita tilaisuuksia moniaiheisiin keskusteluihin; opimme samalla puolin ja toisin katsomaan asioita hiukan omaa nenää pitemmälle. Milja von Fragstein Lyypekin suomalainen seurakunta kuva: Bertold Werkmann Kuoleman lopullisuus on hirveää. Seminaari antoi luottamusta siihen, ettei elämä lopu. Tämä elämä on osa kokonaisuutta, kuoleman jälkeen tulee toinen osa eikä se ole huonompaa ainakaan. Sain mielenrauhan. En pelkää kuolemaa. On tullut tietoisuus siitä, ettei tämä elämä ole ollut turhaa. En olisi uskonut miten mielenkiintoisia Raamatun jutut voi olla! Inga ja Viveca

14 Ihanat naiset Saksanmaalla Kuka olet? Olen Kaarina Williams (39), koulutukseltani valtiotieteen tohtori, Idan (5 v) ja Kallen (3 v) äiti. Asumme ekotaloyhteisössä Kielissä, ja olen töissä Schleswig-Holsteinin valtionkanslian Eurooppa-yksikössä, jossa tehtäväalueeni on osavaltion yhteistyö Itämeren maiden kanssa. Olen toisen polven suomalainen eli puolisuomalainen : äitini on suomalainen ja isäni saksalaisamerikkalainen, joten olen syntynyt ja myös asunut suurimman osan elämästäni Saksassa. Kaikki kesät olen tietysti viettänyt Suomessa. 16-vuotiaana kävin puoli vuotta koulua Helsingissä ja palasin sinne myöhemmin vuodeksi opiskelemaan. Mieheni on puoliruotsalainen, eli hänelläkin on aika samanlainen elämäntarina. Tunnetko olevasi saksalainen vai suomalainen? Sekä että. Tuntuu joskus siltä, että olen todella jotain siitä väliltä. Kotoinen olo minulla kuitenkin on molemmissa maissa, ja jatkuva kiinteä kontakti Suomessa asuvan sukuni kanssa on minulle hyvin tärkeä - haluan tietää, mitä he ajattelevat asioista. Sosialisaationi on kuitenkin tapahtunut pääosin Saksan kulttuurissa. Millaista on ollut kasvaa kahden kulttuurin välissä? Mukavaa! Koska silloin voi aina valita molemmista kulttuureista parhaat puolet ja saa säilyttää kriittisen välimatkan kumpaankin. Toisaalta joskus tulee tunne, ettei oikein todella kuulu kumpaankaan, ja silloin saattaa tuntea itsensä vähän kodittomaksi. Mitä haluat välittää lapsillesi monikulttuurisesta elämästä? Haluaisin, että lapset ainakin ymmärtäisivät ja puhuisivatkin jonkin verran suomea, että he osaisivat laulaa suomeksi ja tuntisivat itsensä myös suomalaisiksi. Säännöllinen kielikoulussa käynti ja pitkät kesälomat Suomessa ovat siinä vahvoina tukipylväinä. Miten saksalaisuus näkyy sinussa? Saksa on ehdottomasti äidinkieleni huomasin sen, kun yritin alkuun puhua tyttärelleni suomea. Se ei sujunut, sillä en osannut välittää tunteitani vauvalle suomeksi samalla tavoin kuin saksaksi. Muuten en taida olla niin tyypillinen saksalainen, kun isänikin on amerikkalainen. Entä suomalaisuus? Tärkeintä suomalaisuudessa on minulle ollut naisen asema yhteiskunnassa, naisten työssäkäynti ja sukupuolten välinen tasa-arvo. Minulle oli alusta lähtien selvää, ettei minusta tule saksalainen Hausfrau! Samoin arvostan suuresti Suomen koululaitosta. Lasteni kouluunmenon lähestyessä Saksan koulujärjestelmien huonot puolet - lasten eriarvoisuus ja aikainen erottelu hyviin ja huonoihin - alkavat tuntua yhä ahdistavammilta. Mikä on parasta Suomessa? Sauna, sauna ja sauna! Ihanat naiset (ja miehet), luonto, ruoka, musiikki ja muumit. Ja tietysti ruisleipä, salmiakki ja suomalainen design. Mikä on parasta Saksassa? Saksalainen Gemütlichkeit ja siihen liittyvä ruoka- ja juomakulttuuri! Jos et asuisi täällä, niin missä asuisit? Asuisin Helsingissä tai Turussa, joista olen hakenut työpaikkoja tähän asti tuloksetta. Olisi mukavaa myös lasten kannalta asua jokin aika Suomessa. Millainen merkitys suomalaisella seurakunnalla on sinulle? Suomalainen seurakunta on tärkeä kohtaamispaikka, luo kodikkuutta ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Haastattelu Ritva Prinz

15 Alussa oli kantapöytä Die finnische Gemeinde in Kiel feierte Geburtstag Die finnische Gemeinde in Kiel gibt es seit 30 Jahren. Allerdings hieß sie damals finnische Gemeinde in Norddeutschland und umfasste die heutigen Gemeinden Kiel und Lübeck. Ihren Anfang nahm die Gemeindegründung von einem DFG-Stammtisch und bis heute sind die Beziehungen zur DFG gut und unkompliziert. Sehr bald wurde in Kiel auch eine Sprachschule gegründet, mit zur besten Zeit ca. 40 Schülerinnen und Schülern. Aufgrund der Veränderung in der Altersstruktur der finnisch-deutschen Familien kann man von solchen Zahlen heute nur träumen. Aber nach einer Flaute gibt es jetzt wieder eine gut funktionierende Gruppe. Die Gemeinde ist ein Ort, wo Einer des Anderen Lasten trägt, erinnerte Pastorin Päivi Lukkari in ihrer Festansprache. Genau dieses wird in Kiel seit 30 Jahren gelebt. Oli tarkoitus löytää paikka, jossa levähtää, luonnehti pastori Päivi Lukkari juhlasaarnassaan Kielin suomalaisen seurakunnan perustajien motivaatiota. Pohjois-Saksan suomalainen seurakunta (nykyisin Lyypekin ja Kielin seurakunnat) syntyi DFG:n kantapöytään kokoontuvien suomalaisten ja pastori Reijo Virolaisen yhteistyönä Me oltiin kauhean innostuneita, muistelee Suomesta juhliin saapunut seurakunnan ja kielikoulun perustajajäsen Taru Ihms. Jumalanpalveluksiin kokoontuivat kaikki jäsenet. Tärkeää oli tulla yhteen lapsuudesta tuttujen suomenkielisten laulujen ja rukousten pariin. Yhteistyö seurakunnan ja DFG:n välillä on aina ollut saumatonta ja tehtävien jako selvä. Me emme seurakuntana järjestä varsinaisia kulttuuritilaisuuksia, vaan tuemme pyynnöstä DFG:tä niiden järjestämisessä, kertoo seurakunnan nykyinen puheenjohtaja Pirjo Menges. kuvat: Ritva Prinz Kielin seurakunnan kirkkoraati katsoo luottavaisena tulevaisuuteen (kuvassa vas. kirkkoraadin jäsenet Leena Paschen, Tuire Spielvogel, Raili Stuhr, Pirjo Kühn, seurakunnan tiedottaja Riikka Eriksson-Schulz ja kirkkoraadin puheenjohtaja Pirjo Menges). Pirjo Menges juonsi juhlatilaisuuden ja sai paljon kiitosta iloisesta ja seurakuntaa kokoavasta toimintatavastaan

16 Noin 30 henkeä kokoontui kansanlaulumessuun ja juhlahetkeen Kielin suomalaisen seurakunnan 30-vuotistaipaleen kunniaksi. Messun säesti hanurilla Claudia Gotthardt. Erna Reimers on Kielin seurakunnan alkuhetkien jäseniä ja toisen polven suomalainen. Hän on syntynyt ja viettänyt lapsuutensa Suomessa. Toisen maailmansodan edellä Ernan saksalainen äiti kuitenkin halusi palata takaisin oman sukunsa luo, ja perhe muutti Saksaan vuonna Olisin mielelläni jäänyt Suomeen kavereiden ja suvun luo, Erna muistelee ja kertoilee tansseista Puolalanmäellä Turussa. Rakkaus kuitenkin löytyi uudesta kotimaasta, ja 21-vuotiaana Erna solmi avioliiton saksalaisen miehen kanssa. He ehtivät olla naimisissa 61 vuotta. Ja kuitenkin, kun Ernalta kysyy, kokeeko hän olevansa suomalainen vai saksalainen, hän epäröimättä silmät loistaen toteaa suomalainen. Ernan lapsuuskodissa kotikielenä oli ruotsi, ja 90-vuotiaan ulkomuistista löytyy hakematta lukuisia sekä ruotsin- että suomenkielisiä lauluja. Suomalaista perinnettä Erna on välittänyt myös kolmelle lapselleen ja viidelle lapsenlapselleen. Kesäisin hän matkustaa aina lomalle nuoruuden maisemiin: Ensimmäinen tie vie Kauppatorille, josta ostan herneitä. Sitten menen kävelemään Auran rannoille. Erna Reimers on asunut Saksassa yli 70 vuotta

17 Kirkkoraadin puheenjohtaja Pirjo Menges kukitti juhlissa ansioituneita seurakunnan vastuunkantajia: Taru Ihms, Erna Reimers, Eva Temmes, Liisa Rumohr-Norio, Irma Christophersen, Hinrich Paschen (kuva), Pirjo Scharzingen. kuva: Ritva Prinz, Bertold Werkmann Pirjo sai alkusysäyksen tulla mukaan seurakunnan toimintaan lastensa kastetilaisuudesta. Alkuvuosina mukana oli paljon nuoria perheitä. Kielikoulussa Taru muistelee olleen valtavasti lapsia, reilut 40. Mennyttä muistellessa esiin tuli monta hauskaa tarinaa. Kuten kertomus siitä, miten Eva Temmes puhui suomikoulussa niin johdonmukaisesti vain suomea, ettei kukaan lapsista kuvitellutkaan hänen osaavan saksaa kunnes yhtenä päivänä koulun siivooja tuli kysymään Evalta jotain kesken tunnin. Vuosien saatossa vastuunkantajat ovat vanhentuneet ja lasten määrä on vähentynyt. Kielikoulun yhdyshenkilö Kaarina Williams iloitsee siitä, että lapsia tänä vuonna kuitenkin taas on tarpeeksi yhteen ryhmään. Seurakunta on kristittyjen, suomalais-saksalaisten perheiden kantapöytä, sinne tullaan saamaan voimaa arkeen. Isäntä ei ole pappi eikä kirkkoraadin puheenjohtaja, vaan Kristus itse, totesi Päivi Lukkari saarnassaan. On mahdotonta laskea, montako ihmistä Kielin seurakunta on vuosien saatossa tavoittanut. Keskusteluissa synttärikahveilla palattiin moniin heistä, osin jo ajan rajan taakse siirtyneisiin. Kaikesta huokui vahva toinen toisestaan huolehtimisen henki, jonka kansanlaulumessun loppulaulu kiteytti: Näin toisiamme tukien me yhdessä täältä vaellamme päivään uuteen. Ritva Prinz

18 toripaikka / Marktplatz Vuokrataan hyviä, lämpimiä rantamökkejä H. Laurila Lempäälä p , fax , Yöpymismahdollisuus Berliinin Suomikeskuksessa. Schleiermacherstr. 24a, Berlin, alk. 25 /yö, [email protected], Huoneistohotelli StadiHome, Helsinki vuokraa kalustettuja, siistejä huoneistoja (1-3h+kk/k) Helsingin kantakaupungista. Hinnat alk. 300 / vko + alv. 9 %. StadiHome, Ilkka Lehtonen , Yhteishakujen aikataulut 2012 Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku osoitteessa Syksyllä 2012 alkavaan koulutukseen: hakuaika Ammattikorkeakoulujen vieraskielisen koulutuksen yhteishaku osoitteessa fi. Syksyllä 2012 alkavaan koulutukseen: hakuaika Ammattikorkeakoulujen nuorten suomen- ja ruotsinkielinen yhteishaku osoitteessa www. amkhaku.fi syksyllä 2012 alkavaan koulutukseen: hakuaika Yliopistokoulutuksen yhteishaku osoitteessa Syksyllä 2012 alkavaan koulutukseen, hakuaika: Poikkeuksena ovat Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun koulutukset, joihin hakuaika päättyy jo Hakuaika päättyy viimeisenä hakupäivänä kello 16:15. Yhteishaussa mukana olevat koulutukset ja suurin osa erillisvalintojen koulutuksia ovat nähtävissä nettisivuilla alkaen. The website contains a database of English-language degree and non-degree programmes, information about Finland as a study destination, Finland s higher education institutions, and practicalities concerning scholarships, admissions systems and living in Finland. PEPESOUND Äänentoistopalvelu/Beschallungstechnik / Vuokrattavana kaksi huonetta + keittiö + 2 kylpyhuonetta. Sopii myös yhteisasumiseen, koska keittiö on keskellä ja joka huoneella on oma kylpyhuone. Asunto on paritalon yläkerrassa omalla sisäänkäynnillä. Vuokra on 600 (lämminvuokra), joka sisältää myös vesikulut, omalla sähkömittarilla. Asunto sijaitsee noin 12 km Hampurin rautatieasemalta itään päin. Osoite: Dorfstr. 33, D Oststeinbek/Havighorst. Ota yhteys: [email protected] tai puh GOOD NIGHT, BETTER DAY. Runkosängyt Jenkkisängyt Petauspatjat Sängynpäädyt Helmalakanat Pussilakanat Hanauer Landstrasse Frankfurt Puh Fax [email protected] Frankfurt München Düsseldorf Berlin Stuttgart Hamburg Wien Zürich Suomi Shop - Suomi Travel Frankfurt * herkkuja, lahjoja, uutuuksia, lento- ja laivaliput. * Finnland-Reisen und finnische Spezialitäten. Mörfelder Landstrasse Frankfurt, Tel. (069) [email protected] Ilmoitukset - Anzeigenannahme: [email protected], puh./tel / Ensimmäiset 3 riviä yhteensä 8 lisärivit à % MwSt Die ersten 3 Zeilen insges. 8, zusätzliche Zeilen à 6 +19% MwSt

19 Palveluhakemisto / Dienstleistungen Suomalainen kätilö ja (perhe)terapeutti Hannoverissa ja sen ympäristössä Taina Palokangas-Büsing (Systemische Therapeutin) Tel Suomalainen hammaslääkäri Hannoverissa Zahnarztpraxis Marianne Lienard Rosenweg 6, Ortsteil Wettbergen, Hannover Telefon: Suomalainen toimintaterapeutti Ergotherapeutin Sari Heipp München, puh./tel , [email protected] Vereidigte Übersetzerin & Dolmetscherin Virallinen kääntäjä & tulkki, KTM (Helsinki) ELINA OLDENBOURG Tel Fax Güntherstr. 4, Frankfurt a.m. [email protected] FINNISCH-DEUTSCH-FINNISCH Vereid. Übersetzerin u. Dolmetscherin Dr. Angela Plöger Vogt-Groth-Weg 22, Hamburg Tel Valantehnyt kielenkääntäjä/tulkki, KK Vereidigte Übersetzerin/Dolmetscherin RITVA JAKOILA Treisberger Str. 8, Frankfurt a.m. Tel Fax [email protected] Valant. kielenkääntäjä beeidigte Dolmetscherin Ritva Kaarina Schröder FINNISCH-SCHWEDISCH-DEUTSCH Ebelingstr. 4, Hannover Tel , Fax [email protected] Rechtsanwalt, Fachanwalt für Steuerrecht Kai Schröder Beeidigter Dolmetscher, Englisch-Deutsch Tel , Fax Beratung & therapeutische Begleitung mielellään suomeksi, neuvoa myös puhelimitse Satu Marjatta Massaly HP Psychotherapie, Gesprächs- & Systemische Therapie Köln-Sülz, Guldenbachstr.1, Tel suomalainen yleislääketieteen erikoislääkäri Sanna Rauhala-Parrey Bahrenfelder Steindamm 37 / Ecke Thomasstraße, Hamburg Puh , Fax avoinna: ma 9-13 ja 16-18, ti 9-14, ke 9-12, to 9-12 ja sekä pe 9-14 Suomalainen psykoterapeutti Dr.med. Carita Schneider Friedensallee 62a, Hamburg Puh./Tel.: Psychotherapie auf Schwedisch, Deutsch und Finnisch Lento- ja laivaliput, seuramatkat Eija Kassner, TravelNet (Thomas Cook Group) Tel , Mobil [email protected] Tarv. myös iltaisin ja viikonloppuisin! Verot/Steuern Veroja suomeksi ja saksaksi Deutsch - Finnisches Steuerrecht Steuerberatung Trosien Steuerberaterin Dipl. Kffr. Sari M. Trosien Tel , Fax: -51, [email protected] Katso myös:

20 JUUREVA erzählt Geschichten und zeigt finnisches Design JUUREVA ist eine vielfältige Kunsthandwerkskollektion von zehn Künstlern aus Satakunta/Südwestfinnland. Sämtliche Produkte wurden dort geplant und hergestellt. Die zugleich zeitgemäßen und zeitlosen Produkte vereinen die starke Tradition des Kunsthandwerks in Satakunta mit finnischer Design-Kompetenz und bieten eine nachhaltige Alternative zu Schnelllebigkeit und Einweg-Kultur. Das Finnland-Institut präsentiert die Ausstellung JUUREVA Kunsthandwerk aus Satakunta vom 17. November 2011 bis 27. Januar JUUREVA satakuntalaista muotoilua tuo tyylikkäästi ja ajattomasti esille satakuntalaisia perinteitä, käden taitoja ja muotoiluosaamista. Käsityöluomusten taustalta voi löytää satakuntalaiseen historiaan liittyvää lämpöä ja lujuutta yhdistettynä suomalaiseen puhtaaseen luontoon sekä korkeatasoiseen osaamiseen. Mallisto syntyi syksyllä 2008 taidekäsityön tuotekehityshankkeen tuella. Hankkeen tavoitteena oli luoda tuotesuunnittelullisesti kunnianhimoisia uusia tuotteita Satakunta-konseptin alle sekä kehittää jo olemassa olevia tuotteita ja tuoteperheitä toimivammiksi ja muotoilullisesti paremmiksi. JUUREVA-tuotteisiin sisältyvä tarinallisuus sekä maakunnallisuus ovat tärkeä osa niiden identiteettiä. Malliston kaikki tuotteet on suunniteltu ja tuotettu paikallisesti kahdeksan satakuntalaisen muotoilijan sekä yhden muotoilijapariskunnan toimesta. He edustavat eri käsityötaiteen aloja, joten erilaisten ammattiosaajien mukanaolo näkyy JUUREVAn moninaisuudessa. Perinteikkäillä käsityömenetelmillä muotoilijat ovat valmistaneet ajattoman, tarinoita ja lämpöä huokuvan koriste- sekä käyttöesinemalliston. Se sisältää Marianne Friberg erilaisia tekstiileitä, huovutettuja ja taottuja tuotteita, luu-, puu- ja uusiolasituotteita sekä keramiikkaa ja koruja. JUUREVAlaisten omin sanoin mallisto tuoksuu ja tuntuu. Marko Timonen Harvoin on nähtävillä näin monimuotoista taidekäsityömallistoa, joka kaikessa kirjavuudessaan onnistuu kuitenkin olemaan yhtä. Kauniit kirkkaat, tummat sekä vaaleat luonnon värit, sileät ja rosoiset pinnat sekä pehmeät ja kovat materiaalit ovat Annamari Salmi kaikessa erilaisuudessaan sulassa sopusoinnussa. Suomen Saksan-instituutissa on mahdollista tutustua JUUREVA-mallistoon sekä sen historiaan välisenä aikana. Instituutissa järjestettävä JUUREVA Kunsthandwerk aus Satakunta on ryhmän ensimmäinen Suomen ulkopuolella järjestettävä näyttely. Susanna Kasurinen Praktikantin Finnland-Institut in Deutschland Georgenstr. 24 (1. OG), Berlin Tel Öffnungszeiten: Mo Uhr, Di Do Uhr, Fr 9 15 Uhr (6.12. und geschlossen) kuvat: Vida Design/Heidi Valtonen

21 kuva: Lutz Voigtländer Iiro Rantala palkittiin vuoden jazzlevystä Saksassa Iiro Rantalan vuoden 2011 alussa ilmestynyt esikoissoololevy Lost Heroes palkittiin marraskuussa Saksan äänilevykriitikkojen Vuoden jazzlevy palkinnolla. Saksalaisen ACT Music -levymerkin tilaama ja tuottama Lost Heroes on Rantalan ensimmäinen soololevy. Se koostuu kymmenestä kappaleesta, joista kahdeksan on Rantalan omia sävellyksiä. Pianisti ja säveltäjä Iiro Rantalalla on takanaan pitkä ja monipuolinen ura. Rantala tuli kansainvälisestikin tunnetuksi menestyksekkään jazzyhtye Trio Töykeiden johtohahmona. Levyn sävellykset ovat Rantalan henkilökohtaisia kunnianosoituksia hänen edesmenneille musiikillisille esikuvilleen tästä tulee myös levyn nimi. Oman kappaleensa ovat saaneet niin Suomen kansallissäveltäjä Jean Sibelius, oopperalaulaja Luciano Pavarotti kuin monet jazzin esikuvatkin, kuten Jaco Pastorius, Art Tatum, Oscar Peterson ja Esbjörn Svensson. Lost Heroes on kerännyt musiikkikriitikoilta ylistäviä arvioita paitsi Saksassa, myös esimerkiksi Iso- Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Levyä on pidetty mestarillisena tribuuttilevynä ja tyylikkäänä taidonnäytteenä Rantalan virtuoosimaisesta tekniikasta. Sen on sanottu huokuvan musiikillista mielikuvitusta ja energiaa sekä Rantalalle ominaista huumoria ja lämpöä. Ajankohtaista kulttuurikalenterista Nordwind-festivaali Berliinissä ja Hampurissa esittää: Kristian Smeds 12Karamasows, Volksbühne Berliini Saara Turunen Häschen, Volksbühne Berliini Juha Valkeapää & Kaja Kann In the Lokaal tonight, Volksbühne Berliini Nya Rampen Worship!, Kampnagel Hampuri Kristian Smeds 12Karamasows, Kampnagel Hampuri Juha Valkeapää & Kaja Kann It seems a good place to build a house, Kampnagel Hampuri Laura Nykäsen, Sami Luttisen ja Ville Enckelmannin Lied-konsertti, Palais Wittgenstein, Düsseldorf Nordischer Filmclub: Napapiirin sankarit (FIN), Pohjoismaiden suurlähetystöjen yhteistalo, Berliini Popbändi French Films (FIN) keikkailee Saksassa. Roter Salon Berliini, Kulturpalast Wiesbaden Lisää kulttuurivinkkejä löydät kulttuurikalenterista Suomen suurlähetystön ja pääkonsulaatin verkkosivuilta

22 Presidentinvaali 2012 ennakkoäänestys Saksassa Presidentinvaalin ennakkoäänestys ulkomailla toimitetaan ensimmäisessä vaalissa tammikuuta ja mahdollisessa toisessa vaalissa tammikuuta Äänestyspaikalla on esitettävä passi tai muu virallinen (kuvallinen) henkilöllisyystodistus. Ilmoitus äänioikeudesta on hyvä ottaa mukaan, mutta ilman sitäkin voi äänestää. Saksassa äänestysmahdollisuus on kahdeksassa kaupungissa: kuva: 2007 James Steidl James Group Studios inc Berliini Suomen suurlähetystö Rauchstr. 1, Berliini Ensimmäinen vaali: , 13:00-18: , 10:00-18:00 Mahdollinen toinen vaali: , 13:00-18: , 10:00-18:00 Yhteyshenkilö: Leena Meier, konsuli, puh Hampuri Suomen pääkonsulaatti, Finnlandhaus Esplanade 41, 8. OG., Hampuri Ensimmäinen vaali: , 12:00-18:00 Mahdollinen toinen vaali: , 12:00-18:00 Yhteyshenkilö: Tuijamari Pahl, konsuli, puh Hannover Suomen kunniakonsulaatti Karl-Wiechert-Allee 55, Hannover Ensimmäinen vaali: , 14:00-19:00 Mahdollinen toinen vaali: , 14:00-19:00 Yhteyshenkilö: Tuijamari Pahl, konsuli, puh tai / Hannover Kiel Suomen kunniakonsulaatti c/o Sartori & Berger GmbH & Co Wall 49-51, Kiel Ensimmäinen vaali: , 14:00-19:00 Mahdollinen toinen vaali: , 14:00-19:00 Yhteyshenkilö: Tuijamari Pahl, konsuli puh tai / Kiel Düsseldorf ABD Business Center GmbH & Co KG Immermannstr. 13, Düsseldorf Ensimmäinen vaali: , 13:00-18: , 10:00-18:00 Mahdollinen toinen vaali: , 13:00-18: , 10:00-18:00 Yhteyshenkilö: Anja Valavuo, puh Frankfurt am Main Suomen kunniakonsulaatti (Büroservice 99 GmbH) Beethovenstraße 5, Frankfurt am Main Ensimmäinen vaali: , 13:00-18: , 10:00-18:

23 Mahdollinen toinen vaali: , 13:00-18: , 10:00-18:00 Yhteyshenkilö: Tarja Lashbrook, puh München Suomen kunniapääkonsulaatti Ismaninger Str. 75, München Ensimmäinen vaali: , 12:00-18: , 10:00-18:00 Mahdollinen toinen vaali: , 12:00-18: , 10:00-18:00 Yhteyshenkilö: Nana Lahti, puh Stuttgart Suomen kunniakonsulaatti Mittlerer Pfad 15, Stuttgart Ensimmäinen vaali: , 13:00-18: , 10:00-18:00 Mahdollinen toinen vaali: , 13:00-18: , 10:00-18:00 Yhteyshenkilö: Leena Meier, konsuli, puh tai / Stuttgart Etelä-Saksan suomalaiset voivat äänestää myös Sveitsin, Ranskan tai Itävallan puolella: Bern Suomen suurlähetystö Weltpoststrasse 4, 3015 Bern Ensimmäinen vaali: klo 17:00-20: klo 11:00-14:00 ja 17:00-20: klo 11:00-14:00 ja 17:00-20: klo 10:00-15:00 Mahdollinen toinen vaali: klo 17:00-20: klo 11:00-14:00 ja 17:00-20: klo 11:00-14:00 ja 17:00-20: klo 10:00-15:00 Puh Zürich Suomen kunniapääkonsulaatti Dufourstrasse 128, 8008 Zürich Ensimmäinen vaali: klo 17:00-20: klo 11:00-14:00 ja 17:00-20: klo 11:00-14:00 ja 17:00-20: klo 10:00-15:00 Mahdollinen toinen vaali: klo 17:00-20: klo 11:00-14:00 ja 17:00-20: klo 11:00-14:00 ja 17:00-20: klo 10:00-15:00 Puh Straßburg Suomen pysyvä edustusto Euroopan neuvostossa 31, Quai Mullenheim, Strasbourg Ensimmäinen vaali: , 10:00-17: , 10:00-19: , 10:00-17:00 mahdollinen toinen vaali: , 10:00-17: , 10:00-19: , 10:00-17:00 Wien Suomen suurlähetystö Gonzagagasse 16/2, 1010 Wien Ensimmäinen vaali: klo 12:00-18: klo 10:00-15:00 Mahdollinen toinen vaali: klo 12:00-18: klo 10:00-15:00 puh s-posti: [email protected] Lisätietoa vaaleista:

24 Zivi gibt s nicht mehr und wir sagen trotzdem: Netter Zivi gesucht! Deutsche Kirche in Helsinki Hej, ich bin Massimo Köster und ich mache zurzeit meinen Zivi in der Deutschen Gemeinde Helsinki. Ich bin 20 Jahre alt und in Deutschland aufgewachsen, wobei meine Mutter aus Helsinki kommt und meine Großmutter Finnlandschwedin ist. Auf dem Papier habe ich also zwei Staatsbürgerschaften, aber was bedeutet das eigentlich für jemanden, dessen finnischer Wortschatz nicht über Moi, mitä kulo? hinausgeht? Diese Unwissenheit ist wohl einer der Hauptgründe, weshalb ich mich gegen Anfang des Deutschen Sommers bzw. gegen Ende des Finnischen Winters entschieden habe, im April 2011 für ein Jahr in die finnische Hauptstadt zu ziehen. Das mehr oder weniger überraschende Schreiben des finnischen Staates mit der Bitte, dass ich doch nach Finnland kommen sollte, um meinen Wehrdienst abzuleisten, kam mir eigentlich ganz gelegen, weil ich nach meinem Abitur nicht direkt wusste, was ich studieren soll, und somit die Lust nach einem Gap Year verspürte. Diese Ideen des Gap Years und der finnischen Identitätssuche, verbunden mit dem Brief des finnischen Staates in meiner Hand und meiner Fähigkeit ein Kreuzchen bei Zivildienst statt Dienst an der Waffe zu setzen, brachte mich letztendlich als Zivildienstleistender nach Helsinki. Welche Erwartungen ich hatte, als ich mich mit Sack und Pack in den Flieger nach Finnland setzte und ob sie sich erfüllt haben? Naja, als ich mit meinen kurzen Hosen nachts neben schulterhohen Schneebergen am Helsinki Airport stand, waren es offensichtlich die Falschen. Abgesehen davon, lag ich aber richtig, und meine Erwartung, das Land, das auf meinem Pass steht, besser kennenzulernen, erfüllt sich von Tag zu Tag immer mehr. Dass ich dort in Helsinki glücklicherweise in der Deutschen Gemeinde landete, hat mehrere Gründe. So gibt es dort zum Beispiel keine Sprachbarriere. Die Hauptsprachen in der Gemeinde sind Deutsch und Finnisch, wobei es ausreicht, wenn man entweder Finnisch oder Deutsch kann, solange man sich in manchen Situationen mit Englisch zu helfen weiß. Zu meinen guten Erfahrungen mit der finnischen Kirche gehörte zu diesem Zeitpunkt außerdem meine Taufe und Konfirmation in Seinäjoki. Die Deutsche Gemeinde selbst ist relativ klein, wobei ich das persönlich als sehr positiv empfinde, weil man sich untereinander kennt. Darüber hinaus sind die Kollegen sehr nett und bemüht darum, dass man sich wohlfühlt. So wird zum Beispiel bei den Arbeitszeiten Rücksicht genommen, wenn man einen Sprachkurs belegen möchte. Meine Aufgaben sind sehr unterschiedlich und vielseitig. Dazu zählen Küsterarbeiten, Mitarbeit im Kindergarten, Büroarbeiten, Jugendarbeit und auch kreative Mitarbeit am Gemeindeblatt. Um diese nüchterne Aufzählung der Arbeitsbereiche mit ein bisschen Leben zu füllen, hier zwei Beispiele: In der Funktion als Küster erledige ich Hausmeisterarbeiten und bereite Hochzeiten, Taufen und Gottesdienste vor. Bezüglich der Jugendarbeit habe ich zum Beispiel einen Jugend- Foto: Deutsche Gemeinde Helsinki

25 klub gegründet, der sich mittlerweile regelmäßig in der Gemeinde trifft und ich hoffe, dass mein Nachfolger diesen Jugendklub übernimmt und weiterführt. Da wären wir auch schon bei einem der großen Wünsche der Gemeinde: Die Gemeinde würde die Zivildienststelle im kommenden Jahr gerne wieder besetzen. Mein Zivildienst endet offiziell Anfang April 2012 und die Entscheidung, hierher zu kommen, bereue ich bisher keineswegs - und ich blicke mit einer großen Portion Sisu meinem ersten finnischen Winter entgegen. Wenn du dich angesprochen fühlst, dann bewirb dich einfach bei der Deutschen Gemeinde in Helsinki und/oder wenn vorher noch Fragen aufkommen, bin ich immer per Mail unter [email protected] zu erreichen. i Massimo Köster Kontakt: Deutsche Ev.-Luth. Gemeinde in Finnland, Hauptpastor Erik Panzig, Tel (0) , Anzeigen [email protected] parki & knochen_anzeige Apfelbäume Anzeigen parki & knochen_anzeige Apfelbäume EIN PARKINSON-LESEBUCH Sir James, der ungebetene Gast von Jessika Kuehn-Velten und Heiner Labonde (Hrsg.) Dieses Lesebuch öffnet die Tü ren zu einem ganz eigenen Er fah rungs - raum mit Geschich ten, Ge dichten, Anekdoten, mit ei n em Kaleidos - kop an heiteren und besinnlichen, fröhlichen, skurrilen und traurigen Bei trä gen. Es sind Autoren und Au torinnen, die hier zu Wort kommen, die bei aller Indivi dua li tät ein Schicksal und eine Geschichte teilen: Sie sind chronisch krank, betroffen von der Parkinson'schen Krankheit. Das Buch be schrei bt Innen- und Außen welten geprägt von Begren zun gen und macht deutlich, der ganze Mensch mit seinen Res - sour cen und Möglich kei ten ist doch weit mehr! Die Tex - te sammeln Erfahrun gen, in denen sich die Le ser spie - geln können, an denen sie sich reiben dürfen, de nen sie mit Verstehen und Zu stimmung ebenso be geg nen mö - gen wie mit Fremdheit und Befremdung. Und schließ - lich soll und wird das Buch einfach auch unterhalten... Tb, 168 Seiten, 14,80 Euro, ISBN Heiner Labonde Verlag & Mediakontor Telefon Fax w w w. l a b o n d e - v e r l a g. d e IN DER KNOCHENMÜHLE autobiografischer Roman von Erwin Wuillemet Mit»In der Knochenmühle«liefert der 1935 in Ratingen geborene Erwin Wuillemet eine Fort setzung seiner autobiografischen Skizzen in Roman - form. Warf er in»der Bruder an meiner Brust«ein Schlag licht auf Kind - heit und Schulzeit, gilt seine Auf - merk samkeit jetzt der Lehrzeit, seinem Leben als Heranwachsender. Wieder ist es die authentische Sprache knapp, derb, lakonisch, offen, un ge künstelt, humorvoll die die Episoden dieses jungen Burschen aus der Ar bei terschicht glaubwürdig, kurz weilig und lesenswert macht. Vor dem Hintergrund der ersten Nachkriegsjahre erfährt der Ich-Pro ta go nist, dass»lehrjahre keine Herrenjahre«sind, teilt dabei aber genau so viel aus, wie er einstecken muss.»in der Knochenmühle«ist eine vergnüglich-unorthodoxe Zeitreise in den pro letarischen Alltag der jungen Bundesrepublik. Tb, 128 Seiten, 12,80 Euro, ISBN Heiner Labonde Verlag & Mediakontor Telefon Fax w w w. l a b o n d e - v e r l a g. d e

26 Sonne und super Stimmung GfdJ-Jugendtreffen 2011 Bei der Andacht in der finnischen Seemannskirche in Hamburg. Strahlender Sonnenschein im September, Schafe auf dem Elbdeich und eine große, einladende Unterkunft begrüßten uns alle zu einem tollen Wochenende im Zeichen der Jugendvollversammlung 2011 in Hamburg. 25 Teilnehmer nahmen die weiten und kurzen Reisen aus ganz Deutschland, der Schweiz und Österreich auf sich und eine super Gruppe von alten Hasen und Neuankömmlingen der Jugendtreffen fand sich zusammen. Es wurden Neuigkeiten ausgetauscht, alte Jugendtreff-Geschichten erzählt, alte Freundschaften gestärkt und neue geschlossen. Wenn wir alle aufeinander treffen, ist eine gute Zeit garantiert! Am Samstagvormittag fand die alljährliche Jugendvollversammlung statt. Ein Jahresrückblick, Erläuterung der Tätigkeiten und Finanzen des Jugendrates, und (Neu-) Wahlen des Jugendrates bildeten den Hauptteil der Versammlung. Außerdem gedachten wir Sanna Kiviluoto mit einer Schweigeminute. Auf dem Wochenend- Programm standen darüber hinaus die jährliche Stadtrally in Hamburgs sonniger Innenstadt und eine Führung durch die Seemannskirche, wo wir anschließend einer Andacht von Sofia Salo lauschten. Am Sonntag vor der Abreise sangen wir noch gemeinsam Lieder aus dem roten Liederbuch und erinnerten uns an unsere Konfilager. Der Dank für das Wochenende geht an den Jugendrat, vor allem Johanna Meinel und Amanda Cassaro, die Treffenorganisatoren. Und natürlich an alle Teilnehmer, denn ohne eine so fröhliche und entspannte Gruppe wäre das toll organisierte Wochenende nichts geworden! Nächstes Jahr findet das Jugendtreffen in Düsseldorf statt und für 2012 werden auch zwei Minicamps geplant! Für die neusten News und Termine könnt ihr im Facebook in unserer Gruppe (Offizielle SaSu- Gruppe der Gfd) nachgucken. Oder per Mail nachfragen und dann bestens informiert sein! Annaliisa Krage, Kiel & Leena Mahr, Berlin i Bleib dran: Facebook/Offizielle SaSu-Gruppe der GfdJ Foto: GfdJ

27 Ystävyys jatkuu Martinseurakunnan nuorten matka JuureS-tapahtumaan kuva: Martinseurakunnan rippikoulutyö Viime kesänä, Heinänokan leirikeskuksessa, pidettiin järjestyksessään toinen saksalais-suomalainen rippikoululeiri Turun Martinseurakunnassa. Jotakin leirin onnistumisesta kertoi nuorten välittömästi leirin jälkeen perustama facebook ryhmä. Samaan suuntaan viittasi myös se, että 9 rippikoulun käynyttä nuorta ja 3 isosta ilmoittautui Martinseurakunnan järjestämälle matkalle Juuret ja Siivet tapahtumaan Oberurselissa. Matkaan päästiin siitäkin huolimatta, että vain hieman ennen lähtöaikaa huomattiin, ettei kukaan (lue: allekirjoittanut) ollutkaan tilannut bussikuljetusta Helsinki-Vantaan lentokentälle. Kiitos Jalobus yhtiön henkilökunnan reippaan toiminnan bussi saapuikin jo puolen tunnin kuluttua Martinkirkolle. Lentokentällä saimme tietää, että lento Frankfurtiin oli myöhässä ja myöhästyi lennon aikana lisää; koneemme kaarteli lähes pyörryttävällä tavalla useita kierroksia Fuldan yläpuolella. Syyksi paljastui Frankfurtin lentokentän uuden kiitoradan avajaiset ja juhlallisuuksiin liittynyt liittokansleri Merkeliä kuljettaneen lentokoneen suorittama ensilasku. Viivästys ei seuruettamme harmittanut, vaan päinvastoin iloitsimme siitä, että uuden kiitoradan turvallisuus testattiin näin arvovaltaisella tavalla. Kentällä meitä kärsivällisesti odotti vastaanottokomitea Sofia, Anssi, Ari ja Axel, joiden johdolla matka jatkui junalla ja bussilla Oberurseliin, Haus Heliandiin. Viikonvaihteen teemana olivat Sankarit ; oman elämän, arjen, Raamatun sekä myös antisankarit unohtamatta tietenkään sankarivaellusta Taunuksen metsissä. Sankaruutta pyrittiin käsittelemään monimuotoisin kanavatyöskentelyin, muun muassa ihmissuhdekysymyksiä ja valintoja käsittelevän Soili-pelin avulla (jonka nimi hieman hämäävällä tavalla muistutti sveitsinsaksan possu-sanaa). JuureS-tapahtuman ohjelmaan kuului monenlaista luovaa työskentelyä. Viikonlopun kokemuksiin kuuluivat Taunuksen kauniin viileä syksy sekä Haus Heliandin erinomainen aamiaismysli. JuureS-päivien upeinta antia oli nuorten avoimuus ja rohkeus yhdessä keskustella tärkeistä, mutta samalla niin vaikeista kysymyksistä. Mieleenpainuvaa oli myös ystävien jälleennäkemisen ilo ja uusien ystävyyksien solmiminen. Haikeiden jäähyväisten jälkeen paluumatkaan kuului pikainen kierros Frankfurtin keskustassa, ennen kuin siirryimme lentokentälle paluulentoa odottelemaan. Öisellä Helsinki-Vantaan lentokentällä meitä odotti (tällä kertaa asianmukaisesti tilattuna) bussikuljetus Turkuun. Entä miten viikonlopun matka ja tapahtuma sitten onnistuivat? Ehkä olennaisimman kertoo tälläkin kertaa se, miten vilkkaasti Facebookissa on käyty keskustelua isoskoulutukseen menemisestä, ensi kesän SaSu-leiristä ja ensi vuoden JuureS-tapahtumasta. Ystävät haluavat pitää kiinni ystävyydestään. Seppo Riihimäki Martinseurakunnan kappalainen

28 Kirkollinen ABC-kiria eli pieni sanasto kristityn arjen ja juhlan järjestelyihin Pastori Miika Rosendahl jatkaa kirkollisen elämänpiirin erityissanastoa esittelevää sarjaa. Asiakirjat. Vaikka pyhä Byrokratius ei taidakaan kuulua pyhimysten joukkoon, Mikä on dimissoriale? Mitä teen kun toivoisin ei paperisodalta voida täysin välttyä kas- lapselleni saksalaissuomalaista kastejuhlaa? teen, avioliittoon vihkimisen ja muitten Mistä saan virkatodistuksen? kirkollisten toimitusten yhteydessä. Kaikkein varminta on hakea tarvittavat paperit aina kirkkoherranvirastosta, silloin niihin varmasti tulee kaikki kirkollisten toimitusten kannalta tärkeät tiedot. Useimmiten virkatodistukset on mahdollista saada Suomessa kansainvälisinä, siis joko englannin- tai saksankielisinä tai jopa monikielisinä EU-lomakkeina. Apostille. Tätä asiakirjan allekirjoitusoikeuden osoittavaa todistusta ei tarvita kirkollisissa asioissa, ainoastaan valtioitten välisissä. Apostolinen. Tällä sanalla viitataan johonkin apostoleilta eli Jeesuksen kahdeltatoista opetuslapselta periytyvään. Useimmissa jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa toimituksissa luetaan Apostolinen uskontunnustus yhteen ääneen useimmiten jokainen omalla äidinkielellään. Tällä yhteen kokoontunut seurakunta osoittaa tunnustavansa samaa uskoa ylösnousemukseen kuin apostolitkin ja olevansa osa apostolien vaikutuksesta syntynyttä kristillistä kirkkoa. Avioliitto. Jumalan lahja, Jumalan toinen toiselleen tarkoittaman miehen ja naisen välinen liitto. Tämän kristillisen avioliittokäsityksen oheen kietoutuu avioliitto yhteiskunnallisena ja oikeudellisena asiana. Myös kirkkokuntien näkemykset avioliitosta poikkeavat toisistaan. Siinä missä meille luterilaisille avioliitto on aviopuolisoiden välinen julkinen oikeustoimi, jolle rukoillaan siunausta, on se niin katolisille kuin ortodokseille sakramentti. Myös suhtautuminen eronneitten vihkimiseen vaihtelee suuresti kirkosta ja kirkkokunnasta toiseen. Häitään valmistellessa kannattaakin olla ajoissa yhteydessä pappiin ja selvittää vihkimiseen liittyvät yksityiskohdat tarkkaan. Avioliittoon vihkiminen ja avioliiton siunaaminen. Rakenteeltaan ja sisällöltään nämä suomalaiset kirkolliset toimitukset ovat jotakuinkin samanlaisia. Ero on lähinnä ensimmäisen sisältämässä siviilioikeudellisessa avioliittoon vihkimisessä, jälkimmäisessä vihkiminen on jo tapahtunut maistraatissa. Saksassa kirkolliset vihkimiset (kirchliche Trauung) ovat aina suomalaisittain siunaamisia, täällä kun kirkoilla ei ole oikeutta avioliittoon vihkimiseen (standesamtliche Trauung). Saksan suomalaispapit ovatkin melkoinen poikkeus oikeuksineen vihkiä valtioitten välisen sopimuksen (!) määrittelemissä rajoissa Suomen lain mukaiseen avioliittoon. Dimissoriale. Lupa kirkolliselle toimitukselle muualla kuin omassa kotiseurakunnassa. Siinä missä paimen (pastor) on vastuussa laumansa lampaista on pappi (pastor) vastuussa seurakuntalaisistaan. Jos seurakuntalainen haluaa vaikkapa kasteen toimitettavaksi naapurikaupungissa suomalaisen seurakunnan jumalanpalveluksen yhteydessä tai haluaa kutsua suomalaispapin kastamaan lapsen kotipaikkakunnalleen, tarvitaan siihen aina oman paimenen, oman paikallisen saksalaisen seurakunnan papin lupa. Luvan kysyminen ja saaminen on poikkeuksetta mukava muodollisuus ja mahdollisuus olla yhteydessä omaan pappiin. Sarja jatkuu Renkaan seuraavassa numerossa

29 KIELIKOULU Hyvät kie likou l ulaiset, opett ajat ja van hemmat! Onnittelemme tänä vuonna juhlavuottaan viettäneitä kielikouluja: Kassel 10 vuotta, Dortmund-Iserlohn 25 vuotta ja Augsburg 30 vuotta. Toivotamme kielikouluväelle ja Renkaan lukijoille hyvää joulunodotusta, mukavia joulujuhlia kouluissa, työpaikoilla ja seurakunnissa sekä rauhaisaa joulua! P.S. Lapset, tontut kurkkivat ja tarkkailevat jo! Pedagogisen neuvoston puolesta Ulla Hässelbarth

30 kirkolliset toimitukset kaste Erika Merit Greis synt Düsseldorf kast Düsseldorf Ville Tommi Bertram synt Berlin kast Berlin Avioliittoon vihitty / avioliiton kirkollinen siunaaminen Rudolph Perkins Paula Juntunen Schliersbergalm NAISTEN SEMINAARI ilmoittaudu mennessä! Naisen elämä on monenlaisten roolien kantamista yhdessä persoonassa. Meillä on tuhat rautaa tulessa ja mietimme jo seuraavaa tehtävää, kun suoritamme ensimmäistä. Näin on ollut kautta aikojen. Historian käänteissä on usein naisen käsi ollut mukana vaikuttamassa, vaikka onkin eletty miesten ehdoilla. Elämä muuttuu - muuttuuko äitiys? Lapset aikuistuvat ja muuttavat pois kotoa - mihin äitiä enää tarvitaan? Oma äiti Suomessa käy yhä huonokuntoisemmaksi - mitä voin täältä käsin tehdä? Miniä kasvattaa lapsia ihan kummallisesti - voinko puuttua asiaan? Meillä jokaisella on kokemuksia äitiydestä, joko omakohtaisesti tai tyttären näkökulmasta. Tervetuloa pohtimaan muuttuvan äitiyden haasteita yhteiseen seminaariin. Alustajana toimii teologian tohtori Outi Lehtipuu, entinen Hampurin pappilan emäntä. Häneltä on ilmestynyt kirja Raamatun äidit - sivustakatsojista päähenkilöiksi. Kirjansa pohjalta hän johdattelee yhteiseen pohdintaan siitä, miten äitiys on muuttunut niin historian saatossa kuin jokaisen meidän elämänkaaressa. Tervetuloa mukaan jakamaan kokemuksia äitiydestä niin äidin, tyttären, miniän kuin anopin näkökulmasta! Paikka: Kardinal-Döpfner-Haus, Domberg 27, Freising - Aika: Osallistumismaksu: EUR 165,- (sisältää majoituksen, ohjelman ja ruokailut, mutta ei kokousja ruokajuomia). Mukana seminaarissa TT Outi Lehtipuu ja pastori Helena Eckhoff. Ilmoittautumiset mennessä netissä > yleinen tapahtumakalenteri kuva: Yuri Arcurs - Fotolian