Nostokurkia. saatesanat

Transkriptio

1 saatesanat Nostokurkia Jos kaupungissa näkyy ainakin neljä nostokurkea, niin sillä menee hyvin, totesi Seinäjoen apulaiskaupunginjohtaja Harri Jokiranta tervehtiessään ulkosuomalaisseminaarin osanottajia. Heti kokouspaikan ympäristöstä bongasin kolme - ja se neljäskin löytyi kaupunkia kierrellessä. Hyvin ovat siis pullat uunissa Seinäjoella. Mutta voisiko näin ajatella laajemmaltikin? Pitkään toivoin, että elämä joskus asettuu uomiinsa, tulee valmiiksi. Vuosien varrella olen kuitenkin päätynyt ajattelemaan, että koska elämä on tie, sen kuuluukin olla muutosta ja liikettä. Ja valmiina se asettuu uomaansa, kun kuolen. Eine einzige Baustelle scheint mir bisweilen das Leben. Gerade hatte ich mich mit dem Status quo eingerichtet, bläst wieder ein neuer Wind herein und krempelt alles um. Und je mehr Personen in einer Familie zusammenleben, desto unerwarteter und öfter passiert es. Das ist ganz schön anstrengend. Aber sind nicht gerade Veränderung und Bewegung Zeichen des Lebens an sich? Zugegebenermaßen erfordert es eine gehörige Portion Mut, sich immer wieder auf einen unbekannten Weg mit überraschenden Biegungen einzulassen. Aber wie sagte schon der Philosoph und Theologe Kierkegaard: Verstehen kann man das Leben rückwärts, leben muss man es aber vorwärts. Ganz sicher ist es dabei hilfreich, zuverlässige Weggefährten zu haben. Syksy on uusien alkujen aikaa. Kesän tauon jälkeen alkaa arki ja sen mukana elämän täyttävät taas työ, koulut ja harrastukset. Myös seurakuntien toiminta pyörähtää käyntiin kaikkine haasteineen. Seurakunnan työ on melkoinen rakennustyömaa sekin. Joskus hyvin konkreettisesti, kuten parhaillaan Kölnissä, jossa uudet tilat alkavat olla loppusuoralla. Useimmiten kyse on rakentamisesta kuvainnollisessa mielessä: toiminnan kehittämisestä, uusien jäsenten mukaan kutsumisesta, elämältä maistuvan ilmapiirin luomisesta. Ehkä tässäkin suhteessa nostokurjet ovat elämän merkki. Elävä on yhteisö, joka rakentaa, on avoin uudelle ja etsii aktiivisesti tietä tulevaisuuteen. Yhdessä on kevyempää kulkea. Siksi tämä Rengas tarjoaa taas monien elämänmatkaajien ajatuksia iloksesi ja elämäsi rakennukseksi. Rohkeutta matkasi seuraavalle askeleelle! Gemeinsam geht es besser. Wir wünschen Ihnen, dass Sie in diesem Rengas etwas Mut machendes für die nächste Etappe Ihres Lebensweges finden! kuva: Andreas Dort Ritva Prinz Renkaan toimittaja/rengas-redakteurin Rengas@zfka.de

2 Tässä lehdessä / In dieser Ausgabe TEEMA: Rippikoulu Maailma on pieni pallo, toteaa Annaliisa Krage vietettyään kaksi vuotta kansainvälisessä sisäoppilaitoksessa Pohjois-Thaimaassa. Ihmekös tuo, koulussa kun oli edustettuna melkein joka maailman kolkka. Kavereistani yksi oli skotti-portugalilainen ja kotoisin Etelä-Afrikasta, toisella oli 3 passia ja hän oli asunut vielä muissakin maissa elämänsä aikana, kolmas ei ollut ikinä asunut kotimaassaan. (s. 11) 11 Vanha tuttu Kuka muistaa vielä Juha Eklundin? Jussi toimi Hessenin ja Lounais-Saksan pappina ja asui perheineen Frankfurtissa. Suomen vuosien jälkeen Keski-Eurooppa on vetänyt Eklundeja puoleensa uudelleen: Juha on nyt Sveitsin suomalaisten pappi. Mitä hän tekee, kun ei vaeltele Alpeilla ja miten työ Sveitsissä eroaa työstä Saksassa, kertoo Juha sivuilla 14 ja Finnische Dunkelheit Beleuchtung ist ein wesentlicher Bestandteil von Raum, Stimmung und Interieur. Die von Design Forum Finland und der Botschaft von Finnland in Deutschland gemeinsam arrangierte Ausstellung Finnische Dunkelheit oder Wie gestaltet man Licht? präsentiert finnisches Lichtdesign anhand der drei Themen Licht, Schatten und Form. Weitere Informationen auf Seite Kielenhuoltoa Missään tapauksessa me ei voida olla mitään pissiksiä, vaikka otettaiskin joskus päikkärit tai juotais parit bisset ja oltais jopa nakit silmillä! Müncheniläiset oppivat uusia sanoja ja verestivät vanhoja kielioppisääntöjä suomen kielen seminaarissa, josta Marja-Leena Müller kertoo sivulla 24. Kielenhuoltoa on tarjolla lokakuussa Düsseldorfissa (ks. s. 50), Kölnissä (ks. s. 51) ja Bremenissä (ks. s. 55). 24 Ihanaa, leijonat! Jokainen Renkaan lukija taitaa jo tietää, kuka tänä vuonna voitti jääkiekon maailmanmestaruuden. Mutta mistä jääkiekko alkoi? Ja koska se tuli Eurooppaan? Miten Suomi menestyi ensimmäisissä MM-kisoissaan? Päivi Kantti kertoo jääkiekkoharrastusta esittelevän sarjansa ensimmäisessä osassa tämän urheilulajin historiasta. (s )

3 Ajankohtaista / Aktuelles 35 Suomenkielistä seuraa lapsille Suomikoulu, muksula, äiti-lapsi-piiri, muskari, perhekerho, mukelot, mummo-lastenlapsi-piiri rakkaalla lapsella on monta nimeä. Kaikkia näitä yhdistää pyrkimys tarjota suomea opetteleville lapsille samanikäistä seuraa ja luonnollisia tilaisuuksia harjoitella suomen puhumista. Mukaan mahtuu uusia kasvoja. Etsi lähin piiri tai koulu seurakuntasivuilta ja vie lapsesi rohkeasti mukaan! Ammattihuijari jahtaa edelleen ulkosuomalaisia Varoitimme netissä keväällä huijarista, joka on ottanut yhteyttä myös meidän työmme piirissä toimiviin henkilöihin. Hän kuulostaa olevan liikkeellä taas. Jos joudutte yhteydenoton kohteeksi, älkää missään tapauksessa lähettäkö hänelle rahaa. Suomi-Seuran syyskuun tiedote kertoi asiasta mm. näin: Ilmeisesti yleensä Antti-nimeä käyttävän miehen tavallisin tarina on, että hän on tullut ryöstetyksi matkalla lentokentälle Kambodzhassa. Mies on valmistellut tarinansa hyvin, sillä hän on etsinyt Internetistä esimerkiksi huijattavien tuttavien nimiä ja muita tietoja. Mies pyytää yleensä noin 100 euroa maasta poistumiseen tarvittaviin kuluihin. Melko monet ulkosuomalaiset ovat valitettavasti uskoneet tarinaan ja toimittaneet miehelle rahaa. Meille huijarista kertoneiden mukaan mies osaa vaikuttaa hyvin vakuuttavalta puhelimessa. Kyseistä miestä etsitään monista rikoksista, ja myös keskustelufoorumeilla on hänestä tietoja. Kehotamme ulkosuomalaisia olemaan hyvin varovaisia erilaisten huijausyritysten varalta. Muistutamme, että maailmalla pulaan joutunut Suomen kansalainen voi aina kääntyä Suomen edustuston tai jonkin muun EU-maan edustuston puoleen apua saadakseen. Vastaavanlaisen puhelun soittajan tausta kannattaa selvittää mahdollisimman hyvin käyttäen apuna myös internettiä sekä kehottaa tällaista soittajaa ottamaan yhteyttä Suomen tai muun EUmaan edustustoon. Suomen edustustot maittain ulkoasiainministeriön verkkosivulla: > edustustot Huijauspuheluja saaneiden kannattaa myös ilmoittaa huijarista Suomen suurlähetystöön ja muihin edustustoihin asuinmaassaan. Rengas 11/2011 ilmestyy KV 43 marraskuun tapahtumatiedot artikkelit: seurakuntien tapahtumatiedot oman seurakunnan tiedottajalle: Rengas 12/2011 ilmestyy KV 47 joulukuun tapahtumatiedot artikkelit: seurakuntien tapahtumatiedot oman seurakunnan tiedottajalle:

4 Naisten seminaari 50+ Teologian tohtori Outi Lehtipuu on julkaissut uuden kirjan Raamatun äidit. Kirjan sisältö tulee meitä nykyajan äitejäkin lähelle vaikka olisimme jo isoäitejä. Raamattu on miesten kirjoittama kirja ja useat sen päähenkilöistä ovat miehiä, mutta se kertoo myös monista naisista. Useimmiten naiset ovat vaimoja ja äitejä. Millaista äitiys oli, millaista vaimona oleminen? Kuinka paljon liikkumatilaa naisilla oli tuon ajan patriarkaalisessa maailmassa? Raamatun kertomukset kuvaavat naisia, jotka rakastavat ja vihaavat, nöyrtyvät ja käyttävät valtaa, ahkeroivat, juonittelevat, uhraavat itsensä, taistelevat lastensa puolesta, ajavat omaa etuaan, kärsivät ja toivovat. Raamatun äidit ovat lempeitä ja tylyjä, pitkämielisiä ja kärsimättömiä, kateellisia ja solidaarisia. Nykylukijakin voi samastua heihin. Paikka: Kardinal-Döpfner-Haus, Domberg 27, Freising Aika: Viikonloppu täysihoitoineen maksaa 165,- Mukana seminaarissa TT Outi Lehtipuu ja pastori Helena Eckhoff. Ilmoittautumiset mennessä netissä: > yleinen tapahtumakalenteri Pohjois-Saksan uusi pappi on valittu Suomen kirkon ulkoasiain neuvosto (KUN) päätti istunnossaan 18. elokuuta valita Suomen kirkon ehdokkaaksi Pohjois-Saksan papin tehtävään teologian maisteri Päivi Vähäkankaan. Päivi Vähäkangas on 33-vuotias ja työskentelee tällä hetkellä Helsingin yliopiston tutkijana. Valinnasta päättää lopullisesti työnantajana toimiva maakirkko. Uusi pappi aloittaa tehtävässään ja esittäytyy Renkaan lukijoille Renkaan numerossa 12/2011. Der Rat für Auswärtige Angelegenheiten der Evangelisch-Lutherischen Kirche Finnlands hat in seiner Sitzung am 18. August Pastorin Päivi Vähäkangas für die finnische Pfarrstelle für den norddeutschen Bereich nominiert. Die endgültige Entscheidung obliegt der zuständigen Landeskirche. Frau Vähäkangas ist 33 Jahre alt und zurzeit als wissenschaftliche Mitarbeiterin an der Universität von Helsinki tätig. Sie tritt ihr Amt am an. Wir werden die neue Pastorin näher in der Rengas-Ausgabe 12/2011 vorstellen

5 kuukauden sana Lopussa totuus kirkastuu Milloin maailmanloppu tulee? Kristinuskon piirissä vallitsee lineaarinen aikakäsitys. Sen mukaan maailmalla on ollut Jumalan tahtoma alku. Jumalan tahdon mukaisesti sillä tulee myös olemaan päätös. Tällä aikajanalla tapahtuu eli maailma luotuineen tekee historiaansa. Koulussa kerrottiin erään luokan tytön kiivenneen keskiyöllä perheensä kanssa lakanoihin pukeutuneena kerrostalon katolle. Sieltä poliisi oli aamulla hakenut heidät pettyneinä siihen, että isän laskelmat eivät pitäneetkään paikkaansa. Halusta selvittää maailmanlopun tapahtumahetki kerrotaan itse Jeesuksen tiukasti todenneen: Mutta sitä päivää ja hetkeä ei tiedä kukaan, eivät taivaan enkelit eikä edes Poika, sen tietää vain Isä. (Matt. 24:36) Ihmisen tehtävä on pysyä ihmisenä eikä pyrkiä Jumalan asemaan. Niinhän Jeesuskin teki: kunnioitti yksin Jumalaa Luojana ja opetti rakastamaan toisia ihmisiä. Hän näytti hyvän ihmiselämän esimerkin siksi taivaallinen Isä herätti kuolleista sen, joka onnistui olemaan aito kunnon ihminen, Jumalan Poika. In der Heiligen Schrift finden wir auch Erdbeben, Fluten und andere Katastrophen, die als Vorzeichen vom Weltende gedeutet werden. Wenn man seinen Glauben auf Drohbilder bauen will, ist es leicht, aus diesen Bibelstellen eine eigene Anschauung zu gestalten. Jeder von uns kennt Comics, in denen alle möglichen Horrorvisionen über die Hölle farbig ausgemalt werden. Sie bieten Material für dualistische Spielfilme, in denen das Böse und das Gute als gleichgewichtige Gegner endlos miteinander kämpfen. Dieser Dualismus gehört aber nicht zum Christentum. Eskatologia eli oppi viimeisistä tapahtumista pyrkii ymmärtämään kirjoitukset Kristuksesta kertovan ilosanoman kokonaisuudessa. Esimerkiksi Raamatun viimeisen kirjan, (Johanneksen) Ilmestyksen pääsanoma on siinä, että Jeesus on voittanut pahan kuolemansa ja ylösnousemuksensa kautta. Vaikka paha näyttääkin vallitsevan maailmassa, johtaa ylösnoussut maailmanhistoriaa kohti varmaa päämäärää. Tullessaan silloin takaisin hän voittaa pahan lopullisesti ja kuninkaana lunastaa hänelle uskolliset, jotka saavat hänen valtakunnassaan pysyvän asunnon hänen luonaan. Tähän uskollisten joukkoon meidät on kastettu ja evankeliumin mukaisesti saamme opetusta koko elämämme ajan kirkossa. Luotamme siihen, että kirkon Herra tulee tulevaisuudessa päättämään meissä aloittamansa työn. Toivomme, että jokainen meistä pääsee silloin katselemaan totuutta kasvoista kasvoihin, sillä emme pysty tyytymään antiikin peilien sameisiin kuviin. Eipä niihin tyytynyt Paavalikaan: 1. Kor. 13:12. Anssi Elenius Fürchte dich nicht! Ich bin der Erste und der Letze und der Lebendige; ich war tot und siehe, ich lebe in alle Ewigkeit, und ich habe die Schlüssel zum Tod und zur Unterwelt. Offenbarung 1,

6 rippikoulu Oliko vetten päällä kävely trikki? Deutsch-finnische Konficamps bieten kreativen Zugang zum christlichen Glauben Älä ny vaa lyö mua sillä päähän! huusi aparimme Joonas ja suoritti väistöliikkeen. Välteltävänä ei ollut tällä kertaa kuitenkaan turhan innokkaasti Raamatulla huitova opettaja, vaan kirkkoveneen airon käyttöä opetteleva rippikoululainen. Sasu-rippileirillä Hvittorpissa keskityttiin pänttäämisen sijaan muutenkin pitämään yhdessä hauskaa ja oppimaan sitä kautta uusia asioita uskosta ja kirkon elämästä. Saksalais-suomalaiset rippileirit ovat Saksassa asuville nuorille mainio mahdollisuus viettää aikaa toisessa tai alkuperäisessä kotimaassaan ja kokea jotakin, mikä on erottamaton osa Suomessa asuvien nuorten elämää. Mukaan voi tulla, vaikka sijamuodot eivät olisikaan niin selvillä, sillä aamupäivien opetus tapahtuu kahdella kielellä ja kaikki muu tulkataan niin hyvin kuin osataan. Monet nuorista ovat jo käyneet saksalaisen rippikoulun, mutta tulevat silti kavereiden kanssa Suomeen leirille, sillä se kuuluu asiaan tai he ovat kuulleet siitä innostuneita kertomuksia. Kummankin maan rippikoulukulttuurit ovat erilaisia. Riparilaiset kertovatkin usein kaiken olleen Suomessa paljon hauskempaa, sillä opetus tapahtuu vaikkapa näytellen, valokuvaten tai pienryhmissä keskustellen. Tänä kesänä nähtiin Olarin seurakunnan kanssa järjestetyllä Hvittorpin leirillä jos jonkinlaisia spektaakkeleita: Tuhlaajapojan tarinaan perustuvassa saarnanäytelmässä perheen musta lammas eksyi juos

7 rippikoulu tessaan jäätelöauton perässä naapurikaupunkiin. Saksankielinen opetusryhmä mietti, mitä Bildlehti kirjoittaisi Jeesuksen elämästä: Oliko vetten päällä kävely sittenkin trikki? Lue silminnäkijäkuvaukset temppelissä riehuneesta Jeesuksesta! Ihmissuhteisiin liittyvät kysymykset ratkaisi Madame Electran vetämä paneelikeskustelu ja loppuleiristä täytettiin pänttäyskiintiö suorittamalla pakolliset ulkoläksyt. Leirin aikana tuli opittua niiden lisäksi paljon muutakin, minkä riparilaiset osoittivat rastiradalla, jonka varrella he kirjoittivat rukouksia, selvittivät kristinuskon perusasioita muslimikaverille ja ratkoivat perheriitoja. Leiriohjelma ja trooppisen kuuma Suomen kesä tarjosivat opetuksen lisäksi myös muita elämyksiä. Nälkään ei voinut viiden päivittäisen ruokaajan välissä kuolla, vaikka joidenkin makkarat paloivatkin ja allekirjoittanut tiputti erään isosen letun maahan. Isoset järjestivät päivävapailla ulkopelejä ja iltaisin saattoi nauraa kippurassa heidän esittämilleen sketseille, jollei juuri laulanut keuhkojensa pohjasta konfirmaatiolaulua tai heilunut Muffle man leikin tahdissa. Rauhallisia hetkiä hiljentymiseen ja Jumalan kohtaamiseen tarjosivat joka-aamuiset helmirukoushetket sekä isosten suunnittelemat iltahartaudet. Ilmoittautuminen ensi kesän leireille on jo käynnissä. Ripari-iän ohittaneet voivat lähteä mukaan isoskoulutukseen ja kaikki muutkin pidemmälle ehtineet suositella leirejä sukulaisilleen ja tuttavilleen. Reettakaisa Sofia Salo

8 rippikoulu kuvat/fotos: Tuuli Krappitz, Anna Prusila/Markus Silvola Jesus rastet im Tempel aus! Augenzeugen berichten. So hätte eine Überschrift in der Bild-Zeitung lauten können, meinten die Konfirmanden auf dem deutsch-finnischen Sasu-Konficamp, das in Zusammenarbeit mit der Kirchengemeinde Olari (Espoo) in Hvittorp stattfand. Auf dem Camp ( ) lernten die Jugendlichen biblische Geschichten und Grundlagen des christlichen Glaubens über kreative Zugänge kennen. Schauspielerische Szenen, Geländelauf und Podiumsdiskussion wechselten mit Andachten und vielfältigen Möglichkeiten der Freizeitgestaltung ab. Die deutsch-finnischen Konficamps ergänzen in ihrer Andersartigkeit den deutschen Konfirmandenunterricht. Gleichzeitig bieten sie Kontakte zu finnischen Jugendlichen und einen Einblick in die finnische Jugendkultur. Und eine unvergessliche Erfahrung im finnischen Sommer! Fehlende oder geringe Finnischkenntnisse sind kein Problem, da auf den Camps zweisprachig gearbeitet wird. Im Sommer 2012 bietet die finnische kirchliche Arbeit wieder zwei Camps an. Anmelden kann man sich bis Deutsche Zusammenfassung: Ritva Prinz Live dabei: Teamer und Teilnehmer Wer bist du? Ich bin Tristan von der Weth, einer der Teamer vom Sasu-Camp in Espoo. Warum wolltest du ein Teamer werden? Weil ich es toll fand, wie meine eigenen Teamer alles machten, organisierten und mit uns viel Spaß hatten. Da wollte ich anderen ein genauso toller Teamer sein. Wie war es, als Teamer auf dem Sasu dabei zu sein? Es war einfach großartig, ein mit Worten unbeschreibliches Erlebnis Hast du etwas Neues gelernt? Was? Ja, ich habe sehr viel dazugelernt, z.b. was es heißt, Verantwortung für eine Gruppe zu tragen, alles richtig zu organisieren und vor allem alles spaßig zu gestalten. Was war das Tollste / Schwierigste / Beste? Das Tollste war, dass alle, obwohl wir eine sehr große Gruppe waren, mit Begeisterung dabei waren und alles ohne Probleme verlief. Was war anders als auf deinem eigenen Camp? Mein eigenes Camp war letztes Jahr in Turku. Das Einzige, was anders war, waren die Räumlichkeiten und Zimmer. Hier war alles viel größer. Der Spaß war genauso groß und das Essen war genauso gut. Wem würdest du es empfehlen, Teamer zu werden? Empfehlen kann ich es allen. Jeder könnte ein toller Teamer werden!

9 rippikoulu Kuka olet? Olen Ottilia Nikula, 17-vuotias suomalainen, joka asuu Saksassa. Olin nyt Espoon Sasu-leirillä isosena. Tanssin, leivon ja käyn koulua, eli olen perustyttö. Miksi halusit isoseksi? Halusin tulla isoseksi, koska oma konfirmaatioleirini oli erittäin hauska ja nautin toisten saksansuomalaisten nuorten seurasta. Leirillä voi isosena näytellä sketseissä, laulaa ja tavata ihania uusia ihmisiä. Millaista oli olla isosena Sasu-leirillä? Oli ihana olla isosena, pääsin mukaan suunnittelemaan iltaohjelmaa, näin vanhoja tuttuja, sain uusia ystäviä ja sain näytellä niissä sketseissä, joista omalla leirilläni pidin eniten. Mitä uutta opit? Opin katsomaan asioita kaikkien näkökulmista, pari uutta laulua, miten rusauttaa selkä ja mikä on paras tapa paistaa lettuja. Mikä oli parasta tai vaikeinta? Parhainta oli, kun oma ryhmä teki erittäin hyvän näytelmän, saarnan, keskusteli raamattutunneilla tosi hyvin, tai vaan oli muuten erittäin hyvin mukana jutuissa. Miten leiri erosi omasta rippileiristäsi? Olin itse Sasu-leirillä 2009 ja erilaista nytten oli, että konfirmoituvia oli paljon enemmän, tällä kertaa paistettiin lettuja ja oli uusi sauna. Kenelle voit suositella isoseksi ryhtymistä? Isoseksi pitäisi ryhtyä sellaisen, joka tykkää tavata uusia ihmisiä, vetää keskusteluja, nauttii ryhmähengestä ja jolla on vähintään makkaran paistamiseen tarvittava maltti. Tärkeintä on että isoseksi tosissaan haluaa. Wer bist du? Ich bin May Müller und komme aus einer deutschfinnischen Familie aus der Nähe von Hamburg. Ich bin 14 Jahre alt und gehe jeden Freitag zur finnischen Schule in Hamburg. Warum warst du auf einem Sasu-Konficamp? Weil ich Freunde in der finnischen Schule habe, die ebenfalls auf dem Sasu-Camp waren und weil ich den deutschen mit dem finnischen Konfiunterricht vergleichen wollte. Außerdem trifft man auf Sommercamps meistens neue nette Leute. Was war anders als im deutschen Konfirmandenunterricht? Man hat teilweise andere Dinge gelernt als in Deutschland und man hatte keinen Konfiunterricht im Voraus wie es in Deutschland üblich ist. Wir haben im Camp auch viele Dinge eher spielerisch durch z.b. Schauspiele beigebracht bekommen und viel mit Videos und Bildern gearbeitet. Das fand ich einfacher und besser als beim Unterricht in Deutschland. Außerdem haben wir durch die lange Campzeit sehr intensiv gelernt. Was war das Beste auf dem Camp? Die stille Rallye, das Schwimmen, das Abendprogramm und das Grillen auf der kleinen Insel. Was hast du gelernt? Dass man zu Gott eine ständige Verbindung halten sollte und dass man nicht nur beten sollte, wenn es einem schlecht geht, sondern auch in einfachen Alltagssituationen oder für andere Menschen, z.b. die Familie oder Kranke. Was hat dich überrascht? Dass das Camp so schnell vorbei war. Es war so schön da. Wem würdest du die Erfahrung empfehlen? Ich würde meinem kleinen Bruder das Camp weiterempfehlen. Sonstiges, was du gerne erzählen möchtest oder Grüße an andere: Ich grüße alle meine neuen Freunde und Bekannten in Finnland und in Deutschland und wünsche allen noch viel Glück und Spaß im weiteren Leben! Ich hab euch alle lieb. Haastattelut/Interviews: Sofia Salo

10 rippikoulu Rippikoulun käyneet Suomalaisen kirkollisen työn järjestämille rippikoululeireille kesällä 2011 osallistui yhteensä 37 ulkosuomalaista nuorta. Leirit järjestettiin yhteistyössä Espoon Olarin seurakunnan ja Turun Martinseurakunnan kanssa. Kummallakin leirillä oli mukana myös suomalaisia nuoria. Auf den Konficamps in Zusammenarbeit mit den Kirchengemeinden von Olari in Espoo und Martti in Turku verbrachten auch in diesem Sommer wieder finnisch-deutsche Jugendliche eine unvergessliche Zeit mit Gleichaltrigen aus Finnland. Rippikoululeirille Espoossa osallistuivat: Maja Beckers Emilia Buxhoidt Janne Dengler Julian Eckhardt Marten Ecks Liisa Hoffmann Lotta Jalkanen Lotta Kemppi Rilla Kitola Stina Krage Lea Luttenberger Mona Marxer Ida Meinel May Müller Sebastian Neist Samuel Reinkensmeier Johanna Schneider Jonathan Schulz Reetta Seppälä Miika Sivonen Timo Staar Mona Syrjä Karolina Tahvanainen Emilia Weißenburg Tuulia Wolff Leirille Turussa osallistuivat: Anna-Sofia Eulenberger Bennet Eulenberger Mia Grow Arne Härkälä Nora Härkälä Aatu Kunnari Inkeri Kollmann Mikko Meier Katharina Niehaus Lars Nieminen Jenna Rahja Carlo Savastano Saksalais-suomalaisia rippikoululeirejä järjestetään myös kesällä Niille on ilmoittauduttava mennessä. Lisätietoja netissä ja Renkaassa 8-9/2011 Anmeldefrist für die Camps in 2012 läuft bis Nähere Informationen im Internet und im letzten Rengas. kuva: Ari Geil Konfirmaatio Martinkirkossa Turussa

11 Where are you from? Tähän kysymykseen vastaaminen ei juurikaan helpottunut kahden ulkomaanvuoden aikana, toteaa Annaliisa Krage. Seuraavassa hän kertoo kokemuksistaan kansainvälisessä sisäoppilaitoksessa Thaimaassa. Vuoden 2009 elokuussa lähdin Thaimaahan. Kansainvälinen, englanninkielinen koulu ja sisäoppilaitos Pohjois-Thaimaassa, Chiang Maissa, mahdollisti kaiken, mitä etsin tältä vuodelta: haastavaa koulunkäyntiä, englannin kielen oppimista, uusien ystävien löytämistä kaikkialta maailmasta, turvallista omatoimisuutta ja elämää Aasiassa. Yhdestä vuodesta tuli kaksi, kun päätin päästä ylioppilaaksi IB (International Baccaleaureate) nimisen koulutusohjelman mukaan. Kansainvälisessä yhteisössä toisen nimen kysymiseen kuuluu myös hänen kotimaansa kysyminen. Pitää sanoa, että minun oli joihinkin muihin verrattuna helppo vastata kysymykseen kotimaasta. Kavereistani yksi oli skotti-portugalilainen ja kotoisin Etelä-Afrikasta, toisella oli 3 passia ja hän oli asunut vielä muissakin maissa elämänsä aikana, kolmas ei ollut ikinä asunut kotimaassaan. Yksi poika vain hymyili ja sanoi sen olevankin hyvä kysymys, kun häneltä kysyttiin, mistä hän tulee. Luokallamme olivat edustettuina kaikki maanosat paitsi Venäjä, Etelä- ja Pohjoisnapa! Suurella osalla oli monta kansalaisuutta, kaksi- tai monikielisiä olimme kaikki. Tällaisessa ympäristössä oli helppoa ja luontevaa sanoa, että olen kahden maan kansalainen, että äitini on suomalainen ja isäni saksalainen ja että kumpikin maa tuntuu kodilta, vaikka olen asunut Saksassa aina. Kahden vuoden jälkeen asuntokumppaneista sisäoppilaitoksessa on tullut parhaita ystäviä. He ovat ystäviä, joiden kanssa on viettänyt melkein jokaisen päivän viimeisen kahden vuoden ajan, ja meistä tuntuu kuin olisimme sisaruksia. Vaikka olemme mitä erilaisimmista kulttuureista kotoisin, yhteinen aika ja avoin yhdessäolo ovat tehneet meistä perheen tapaisen ryhmän: tunnemme toisemme läpikotaisin ja ymmärrämme toisiamme ilman että meillä on sama kotikieli. Tällaiset suhteet antavat tunteen, että maailma on pieni pallo, jossa jokainen paikka saattaa olla koti. Ainoana suomalaisena pääsin edustamaan Suomea kansainvälisenä päivänä. Mi- Annaliisa edusti Suomea kansainvälisenä päivänä. nulla oli perheeni kansallispuku päällä; se tosin ei noin 35 asteen lämmössä ollut kaikkein sopivin vaate. Suomen lipun kantaminen lippuparaatissa oli hieno tunne. Maasi edustajana sinulla on suuri velvollisuus. Näin rehtori oli meille sanonut moneen kertaan. Ja niin se onkin. Se kuva, minkä jokainen meistä antoi itsestään, vaikutti muiden kuvaan meidän kotimaastamme tai -maistamme. Koulussa minulla oli saksa ensimmäisenä kielenä. Meillä ei kuitenkaan ollut saksan kielen opettajaa, joten opiskelu oli omatoimista. Saksalaisen luokkatoverini kanssa opiskelimme omaa kieltämme kaikkien niiden kanssa, joilla ei myöskään ollut oman kielen opettajaa. Kaiken kansainvälisyyden lomassa oma pohjoiseurooppalainen identtiteetti siis eli kotiyhteyden ja edustamisen varassa. Halu tulla takaisin kotiin kahden vuoden jälkeen oli mukanani koko ajan. Nyt on aika etsiä omaa paikkaa myös tällä puolella maailmaa. Annaliisa Krage, 18 v., Kiel

12 Luetko mielelläsi Rengasta? Suomalaisten seurakuntien jäsenet saavat Renkaan ilmaiseksi. Jäseneksi voi liittyä jokainen joko netissä ( > etusivu > jäsenyys) tai sivulla 60 olevalla lomakkeella. Jäsenyys ei velvoita mihinkään emmekä peri jäsenmaksua. Jos haluat tukea Rengasta vapaaehtoisella lahjoituksella, voit tehdä sen tämän lehden mukana olevalla tilisiirtolomakkeella. Kiitos jo etukäteen työmme tukemisesta! Mikäli et ole suomalaisen seurakunnan jäsen etkä halua liittyä, mutta luet edelleen mielelläsi Rengasta, pyydämme sinua maksamaan vuoden 2012 tilausmaksun 25,- tilille: Zentrum der finnischen kirchlichen Arbeit e.v., Evangelische Kreditgenossenschaft, Konto , BLZ merkinnällä Rengastilaus 2012 marraskuun 30. päivään mennessä. Muista merkitä selvästi, että kyse on tilausmaksusta, jotta maksu kirjautuu oikein kirjanpitoomme. Älä käytä oheista lahjoituksia varten tarkoitettua tilisiirtolomaketta tilausmaksun maksamiseen. Lesen Sie gerne Rengas? Die Mitglieder der finnischen Gemeinden in Deutschland erhalten Rengas kostenlos. Die Mitgliedschaft ist an keine Bedingungen geknüpft, jede/r kann Mitglied werden - im Internet unter ( > Startseite > Mitgliedschaft) oder mit dem Formular auf Seite 60. Wenn Sie Rengas mit einer freiwilligen Spende unterstützen wollen, können Sie dafür das beigefügte Überweisungsformular verwenden. Besten Dank bereits im Voraus für Ihre Unterstützung! Falls Sie nicht Mitglied in einer finnischen Gemeinde werden wollen, aber trotzdem weiterhin gerne Rengas lesen möchten, zahlen Sie bitte 25,- für Ihr Abonnement für das Jahr 2012 bis zum 30. November auf das oben genannte Konto. Bitte vermerken Sie auf der Überweisung deutlich, dass es sich um Verwendungszweck Rengas-Abo 2012 handelt. Der beigefügte Überweisungsträger ist nur für eine Spende, nicht zur Bezahlung von einem Abonnement vorgesehen

13 Ihanat naiset Saksanmaalla Kuka olet? Olen Paula Linke, syntyjäni paljasjalkainen helsinkiläinen; koulutukseltani olen filosofian maisteri ja äidinkielen opettaja. Tällä hetkellä olen kotona, mutta kotitouhujen lisäksi oikoluen tätä Rengas-lehteä, vedän äiti-lapsi-piiriä ja toimin Hannoverin Suomi-koulun puheenjohtajana. Tytär Aini on 4-vuotias, ja toisen lapsen laskettu aika on nyt syyskuussa. Milloin tulit ensimmäisen kerran Saksaan? Saksaan tulin ensimmäisen kerran 17-vuotiaana v Matkaseurana oli paras ystävätär ja matka Finnjetillä ja junalla Hannoveriin ihastukseni luo oikea seikkailu! Saksaan muutin vasta v Miten tulit lähteneeksi Saksaan? Miksi juuri tänne? Elimme ensin mieheni kanssa vuosia etäsuhteessa, ja kun opintoni valmistuivat, oli aika kypsä muuttoon. Tosin olin kuvitellut, että mies muuttaisi Suomeen, joten opiskelin kotimaista kirjallisuutta ja suomen kieltä. Ehkä olisin valinnut toisin, jos olisin tiennyt, että olosuhteet vievätkin minut Saksaan! Mitkä olivat ensivaikutelmasi Saksasta tänne muuttaessasi? Vuosien varrella olin käynyt täällä useasti ja viettänyt pitkiäkin aikoja, joten suuria yllätyksiä ei tullut. Ensivaikutelma v oli hyvä; koin saapuvani suureen maailmaan, mutta toisaalta olo oli heti kotoinen. Kerro jokin alkuaikojen kommellus? Kommelluksiakin varmaan sattui, mutta mitään yksittäistä ei tule mieleen. Liittyi ehkä kieleen. Millainen oli Suomi, josta lähdit? En koe Suomen muuttuneen suuresti lähtöni jälkeen. No, ehkä Pohjolakaan ei tunnu samanlaiselta, turvaisalta lintukodolta enää kuin vielä silloin. Mitä sinuun on saksalaisuudesta tarttunut? Olen tottunut saksalaiseen small-talk-kulttuuriin: hississä jutellaan, ja naapurien kanssa vaihdetaan vähintäänkin pari sanaa. Olen myös alkanut enemmän pohtia ruoan alkuperää ja puhtautta, ostaa bio-laatua ja lähiruokaa; toisaalta samoin olisi saattanut käydä myös Suomessa - sielläkin on entistä enemmän luomua tarjolla. Autossa stereoissa soi schlager! Miten suomalaisuus näkyy sinussa? Kaipaan usein rauhaa ja hiljaisuutta. Yksinolo on ihanaa! Aitous ja rehellisyys ovat tärkeitä arvoja. Haluan luottaa ihmisiin, ja jätän yhä lastenvaunut kaupan ulkopuolelle ilman lukkoja. Nimeä jokin suomalainen lempilaulusi? Miksi juuri se? Yön Joutsenlaulu on maailman kaunein rockballadi, ja vie minut nuoruuden romanttisiin tunnelmiin. Myös monet tangot ja isänmaalliset kappaleet herkistävät mielen. Kari Tapiolla on upeita, liikuttavia kappaleita, etenkin Valoon päin ja Myrskyn jälkeen. Mikä on parasta Suomessa? Ruoka, puhdas luonto, upea kieli, perhe, ystävät, juuret. Mikä on parasta Saksassa? Kansainvälisyys, etnisten ruokapaikkojen runsaus, bio-kauppojen kattava verkosto, pitkä, lämmin kevät, ystävät. Jos et asuisi täällä, niin missä asuisit? Helsingissä tai Turussa. Voisin myös kuvitella asuvani Englannissa. Millainen merkitys suomalaisella seurakunnalla on sinulle? Suomalainen seurakunta on tärkeä yhteisö ulkosuomalaisille. Henkilökohtaisesti en ole ollut paljon toiminnassa mukana - tosin joululaulutilaisuus on jokavuotinen elämys. Seurakunta on toistaiseksi merkinnyt minulle myös Suomi-koulun tuoreita tiloja, uusia kasvoja, kirjastoa ja Renkaan oikolukutyötä! Haastattelu Ritva Prinz kuva: Raija-Liisa Lampi

14 Susirajalta Sveitsiin Juha Eklund ist der finnische Pfarrer in der Schweiz Mitä olet tehnyt sen jälkeen? Olin ensin viisi vuotta pappina Suomen itärajalla, Ilomantsin kappalaisena ja sitten olen ollut seitsemän vuotta sotilaspappina Pohjois-Karjalan prikaatissa Kontiorannassa Joensuun liepeillä. Mielenkiintoisia tehtäviä molemmat: Ilomantsissa erityisesti suomalainen ekumenia ortodoksien kanssa oli mieleenpainuvaa. Sotilaspappina taas olen saanut kohdata suuren joukon suomalaisia nuoria miehiä (toki naisiakin joukossa), ammattisotilaiden perheitä, sotaveteraaneja ja laajasti yhteiskunnan eri toimijoita. Kuka olet? Olen Juha Eklund. Minulla on vaimo Heli ja neljä lasta, joista kolme vanhinta aikuisia ja omillaan Suomessa, kaksi vanhinta jo naimisissa. Joonaksesta tuli meteorologi, Elina valmistui kieltenopettajaksi (saksa pääaineena) ja Anna opiskelee neljättä vuotta teologiaa Itä-Suomen Yliopistossa Joensuussa. Frankfurtissa syntynyt Akseli on mukanamme Bernissä, käy lukiota ja pelaa sarjatasolla futista. Olemme Helin kanssa myös ikionnelliset Eerikan ukki ja mummi! Olet aiemmin toiminut suomalaispappina Saksassa... niin, toimin Hessenin ja Lounais-Saksan pappina Mikä sai sinut lähtemään ulkosuomalaistyöhön uudestaan? Ovi jäi hiukan raolleen Saksan vuosien jälkeen! Ja kun Wille-piispa kyseli tähän tehtävään, niin toisella kierroksella tartuimme mahdollisuuteen. Mitä teet vapaa-aikanasi? Harrastan liikuntaa, nyt Bernissä lenkkeillen, sulkapalloa pelaten ja jonkin verran pyöräillen. Tietysti olemme tutustuneet vuoriin niin vaeltaen kuin lasketellenkin, siihenhän täällä on loistavat mahdollisuudet. Lisäksi yritän pysyä kiinni lukemisessa ja muussakin kulttuurin harrastamisessa. Puutarhan (nyt parvekkeen kasvien) hoito on rakas yhteinen harrastuksemme. Suomen-lomalla pidimme koko ajan mökkiä tukikohtanamme, viihdymme mökkielämässä tosi hyvin. Liekö vapaa-aikaa vai mitä, mutta jatkan myös kouluaikana retuperälle jääneen englannin opiskelua. Olette muuttaneet Suomesta saksalaiseen suurkaupunkiin, sieltä Itä-Suomen maaseudulle ja taas suureen kaupunkiin Keski-Eurooppaan. Miten olet kokenut kulttuurista toiseen siirtymisen? Oliko sopeutumisissa eroa? Aamupalaa olemme syöneet hyvin samaan tapaan jokaisessa kodissamme. Koti on siellä, missä tärkeimmät ihmiset ja omat tavarat. Tottakai toinen kerta lähteä Suomesta maailmalle oli ensimmäistä helpompi; lisäksi tässä välillä moni asia on muuttunut suuresti, esim. yhteyden pi

15 täminen Suomeen on mullistunut tietotekniikan ja halventuneiden lentojen ansiosta. Miten työ Sveitsissä eroaa työstä Saksassa? Täällä olen ainoa vakinainen suomalainen pappi. Sveitsissä ei myöskään ole niin vahvaa organisaatiota suomalaista kirkollista työtä varten kuin Saksassa. Kolmantena asiana voisi mainita kirkkopoliittisen ongelman; Suomen ja Sveitsin kirkolla (kirkoilla) ei ole samankaltaista (hyvää) yhteistyösopimusta, joka on olemassa Suomen kirkon ja EKD:n välillä. Mitä haluat työssäsi toteuttaa, mikä näky sinulla on? Haluan olla pappi mahdollisimman laajasti kaikkia Sveitsin suomalaisia ja heidän perheenjäseniään varten. Jumalanpalvelus on minulle tärkeä, samoin toimituksiin liittyvät ja toisaalta vapaamuotoiset kohtaamiset ihmisten kanssa. Haluaisin myös olla rakentamassa Sveitsiin sellaista struktuuria, joka parhaiten tukisi täällä tehtävää kirkollista työtä. Mitkä ovat työn suurimmat haasteet? Vanhenevien suomalaisten tilanteen huomioiminen ( seniorityö ) ja toisaalta uusien muuttajien kohtaaminen. Oma ongelmansa on siinä, että emme ole saaneet Suomen kirkon jäsenten tietoja heidän muuttaessaan ulkomaille. Tähän on nyt onneksi tulossa muutos, joka oleellisesti parantaa uusien muuttajien saavutettavuutta. Ulkosuomalaistyössä tulee ajoittain vastaan henkilöristiriitoja, jotka tässä kontektissa helposti johtavat suomalaisia erilleen. Meitä on kuitenkin useimmiten aika vähän ja niinpä asioita kannattaisi mieluummin hoitaa yhteisin voimin! Suuri haaste on vapaaehtoisten tukeminen ja koulutus, koska heidän panoksensa tässä suomalaisessa kirkollisessa työssä on aivan keskeinen. Millaisena näet ulkosuomalaistyön tulevaisuuden? Suomalaiset lähtevät varmasti jatkossakin liikkeelle; opiskelun, työn, seikkailunhalun, rakkauden, joskus pakenemisen liikkeelle laittamina. Kyllä tätä työtä eri puolilla maailmaa tarvitaan. Työn ulkoiset edellytykset, erityisesti taloudelliset, muuttuvat entistä haasteellisemmiksi. Suomen kirkolla on halu olla aktiivisesti mukana siellä, missä suomalaisia on; toivottavasti jatkossakin löytyy vapaaehtoisia, jotka omalla panoksellaan mahdollistavat tämän työn toteuttamisen. Haluan olla pappi kaikkia Sveitsin suomalaisia ja heidän perheenjäseniään varten. Mitä vielä haluaisit sanoa? Lämpimät terveiset ystäville eri puolilla Saksaa! Juha Eklund ist für viele ein bekanntes Gesicht: Er arbeitete als finnischer Pfarrer für Hessen und Südwestdeutschland Nach einigen Jahren im Gemeindedienst in Ilomantsi an der finnischen Ostgrenze war Juha als Militärpfarrer tätig. Seit einem Jahr ist er wieder in Mitteleuropa, als finnischer Pfarrer für die Schweiz. Mit ihm nach Bern kamen seine Frau Heli und das jüngste Kind, Akseli. Die anderen Kinder - Joonas, Elina und Anna - leben in Finnland. Und dort gibt es bereits auch das erste Enkelkind! In seiner Arbeit möchte Juha ein Pfarrer für alle Finninnen und Finnen in der Schweiz sein. Eine besondere Bedeutung haben hierbei seiner Meinung nach die Gottesdienste und kirchlichen Amtshandlungen auf der einen und zwanglose Zusammenkünfte auf der anderen Seite. Als wichtige Herausforderungen für die Zukunft sieht er die Situation der Senioren und Stärkung der Ehrenamtlichen. Wesentlich sei es, mit vereinten Kräften an einem Strang zu ziehen auch über alles Trennende hinweg. Auch in seiner Freizeit ist Juha gern unterwegs, zum Sport, bei der Gartenarbeit oder in den Bergen. Und er sendet liebe Grüße nach Deutschland an alle, die ihn kennen! Haastattelu/Zusammenfassung: Ritva Prinz

16 Priimaa tuloo Suomen kirkon ulkosuomalaistyön seminaariin Seinäjoella elokuun alussa osallistui noin 90 ulkosuomalaistyöntekijää, turistityöntekijää ja luottamushenkilöä eri puolilta maailmaa. Seminaarin aihetta, kirkon jäsenyys ja siihen sitoutuminen, luodattiin niin tilastolliselta, hengelliseltä kuin tiedotukselliseltakin taholta. Sekä kokouspaikkaa keskellä Alvar Aallon suunnittelemaa kaupunkikeskusta että ohjelmaa voidaan luonnehtia pohjalaisittain: Vaikka tavallista yritetähän niin priimaa tuloo. Kirkon ulkoasiain osaston johtaja, kirkkoneuvos Kimmo Kääriäinen muistutti mieliin viime vuosikymmenien kuluessa tapahtuneen kirkon yhteiskunnallisen aseman muuttumisen. Kun vuonna 1920 luterilaisia oli 98,1 % Suomen väestöstä, oli heidän osuutensa vuonna ,2 %. Sekä usko kristinuskon oppisisältöön että julkinen uskonnonharjoitus (esim. jumalanpalveluksiin osallistuminen) on vähentynyt. Suuri osa suomalaisista uskoo kuitenkin Jumalan olemassaoloon ja kirkon merkitys korostuu erityisesti elämän käännekohdissa ja kriiseissä. Heikoin suhde kirkkoon on nuorilla aikuisilla. Kirkosta eroavista tämä ryhmä muodostaa 70%. Koska nimenomaan tämä ikäluokka kasvattaa lapsia, ei uskonnollinen perinne siirry kodeissa enää seuraavalle sukupolvelle itsestään selvästi. Juuri vuotiaat korkeasti koulutetut määräaikaisiin tehtäviin lähtevät osaajat ovat tällä hetkellä ulkomaille muuttavien suurin ryhmä. He eivät koe kirkkoa kodikseen samalla tavoin kuin seurakunnissa perinteisesti toimivat henkilöt. Ulkosuomalaisseurakuntien suuri haaste onkin ymmärtää heidän tarpeensa ja pyrkiä vastaamaan niihin. Suomen suurimman hiippakunnan, ulkosuomalaisten (suomalaistaustaisia on maailmalla 1,3 miljoonaa) piispa Wille Riekkinen muistutti raamattutunnissaan, että Raamatussa on pysyvä sanoma Jumalasta, mutta tämä sanoma on aikahistoriallisissa käärinpapereissa. Siksi Raamattua tulkittaessa on käytettävä myös uskoa, kokemusta, järkeä ja omaatuntoa. Seminaarin päätti juhlava messu, jossa uudet ulkosuomalais- ja turistityöntekijät siunattiin tehtäviinsä. Se muistutti meitä arkeen palaavia siitä, että kirkko on lopulta Kristuksen kirkko, jossa meidät on kutsuttu palvelemaan meille uskottuja lahjoja huolellisesti käyttäen, mutta luottaen siihen, että tulevaisuus lopulta on suuremmas käres. Ritva Prinz Keski-Euroopasta tulleet osanottajat ryhmäkuvassa. Päivien ohjelma oli erittäin hyvä. Seinäjoen kaupunki tarjosi tapahtumalle aivan ihanat raamit (sateesta huolimatta). Piispa Wille Riekkisen raamattutunti synnytti vahvan toiveen oppia ymmärtämään Raamatun tekstejä niiden historiallisesta taustasta käsin. Tutustuminen uusiin ihmisiin on myös aina antoisa ja motivoiva kokemus. Tuija Marttinen-Grote, Düsseldorf Seminaari oli hyvä ja antoisa. Sunnuntain messu oli juhlava ja niin kauniin musiikin täyttämä. Oli ilo olla mukana. Marja-Leena Müller, München Kuva: Susanna Merikanto-Timonen

17 Kyselytutkimus ulkosuomalaisille ruokaperinteiden muutoksista Ruokaperinnetutkija, FM Terhi Törrö tekee suomalaisten ruokaperinteiden muutoksista kyselytutkimusta, johon hän toivoo myös ulkosuomalaisten osallistuvan. Törrö on itse asunut kuudessa maassa. Kysely on tarkoitus suorittaa verkossa lokakuun aikana. Kyselymateriaali tullaan arkistoimaan lopullisesti Kansallisarkistoon kaikkien suomalaisten, myös ulkosuomalaisten kulttuuriperinnöksi ja se tulee olemaan tutkimuskäytössä jatkossa avoimesti, mikäli kukin vastaaja antaa tutkimuskäytölle luvan. Tutkimus on osa Törrön Suomalaisten ruokaperinteiden muutokset 1900-luvulla -väitöskirjaa. Kyselyaineisto keskittyy ruokaperinteiden muutoksen tarkasteluun. Törrö haluaa tutkia, mitä perinteitä omaksutaan toisista kulttuureista, mitä omia perinteitä säilyy, ja miten ruokavalio- ja raakaainetrendit vaikuttavat henkilökohtaisesti. Kyselystä valmistuu kaikille yhteinen Finnish Food Memories -teos. Maa- ja kotitalousnaiset Suomesta ovat sponsoroineet kyselyyn vastanneille kaksi kirjapalkintoa ja lisänä on Törrön lahjoittama ruokaan liittyvä yllätyspalkinto. Kyselykaavaketta ja lisätietoja tutkimuksesta voi tiedustella omaaloitteisesti lokakuusta lähtien sähköpostitse: Kuva: Okea - Fotolia AlueTV aloitti toimintansa Suomessa AlueTV:n ohjelmia voi katsoa ilman maksua internetin kautta rekisteröitymisen jälkeen käyttäjätunnuksella ja salasanalla osoitteessa AlueTV:n näkyvyysalue kattaa internetin kautta koko Suomen ja muun maailman. Ohjelmatuotannon toiminta-alueet Suomessa ovat alkuun Lapin ja myöhemmin Oulun, Länsi-, Itä- ja Etelä-Suomen läänit. AlueTV tarjoaa katsojille alueellista ajankohtaista asiaa, monipuolista tietoa ja viihdettä. Katsoja voi vapaasti valita ohjelmakategoriasta tai arkistosta jälkikäteen itselle mieleisen ohjelman katsottavaksi. Lähde: Suomi-Seuran tiedote Sutinat syyskuu

18 toripaikka / Marktplatz Vuokrataan hyviä, lämpimiä rantamökkejä H. Laurila Lempäälä p , fax , Yöpymismahdollisuus Berliinin Suomikeskuksessa. Schleiermacherstr. 24a, Berlin, alk. 25 /yö, booking@finnlandzentrum.de, Huoneistohotelli StadiHome, Helsinki vuokraa kalustettuja, siistejä huoneistoja (1-3h+kk/k) Helsingin kantakaupungista. Hinnat alk. 300 / vko + alv. 9 %. StadiHome, Ilkka Lehtonen , Katso myös: PEPESOUND Äänentoistopalvelu/Beschallungstechnik / Oletko tulossa autolla Suomeen? Jos sinulla on autossa tilaa, voisitko tuoda kaksi kollia (kolli 1: puulaatikko 80cm x 40cm x 32cm ja kolli 2: purettu tuoli 80cm x 38cm x 75cm) Heidelbergistä Suomeen korvausta vastaan? Kari Kekkonen, p: kari.kekkonen@kymp.net Myydään kaksikerroksinen omakotitalo Varpaisjärven rannalta. 172 m², 5 h+k, takkahuone+sauna Tahkolle 25 km, Kuopioon 60 km. puh GOOD NIGHT, BETTER DAY. Runkosängyt Jenkkisängyt Petauspatjat Sängynpäädyt Helmalakanat Pussilakanat Hanauer Landstrasse Frankfurt Puh Fax info@fennobed.de Frankfurt München Düsseldorf Berlin Stuttgart Hamburg Wien Zürich i Kirkko kuulolla Kirkko kuulolla -palsta on kaikille avoin keskustelupalsta, jolla voit kysyä uskoon ja elämään liittyvistä asioista. Suomen ev.-lut. kirkon työntekijät osallistuvat keskusteluun nimimerkillä kuunteleva_kirkko. Kirkko kuulolla -palstalla on mukana pappeja, nuorisotyönohjaajia, diakoneja ja muita kirkon työntekijöitä. He osallistuvat keskusteluihin päivittäin. Kirkon vapaaehtoiset keskustelevat palstalla nimimerkillä kuunteleva_ seurakunta. > suhteet > kirkko kuulolla Ilmoitukset - Anzeigenannahme: Info@zfka.de, puh./tel / Ensimmäiset 3 riviä yhteensä 8 lisärivit à % MwSt Die ersten 3 Zeilen insges. 8, zusätzliche Zeilen à 6 +19% MwSt

19 toripaikka / Marktplatz Suomalainen kätilö ja (perhe)terapeutti Hannoverissa ja sen ympäristössä Taina Palokangas-Büsing (Systemische Therapeutin) Tel Suomalainen hammaslääkäri Hannoverissa Zahnarztpraxis Marianne Lienard Rosenweg 6, Ortsteil Wettbergen, Hannover Telefon: Suomalainen toimintaterapeutti Ergotherapeutin Sari Heipp München, puh./tel , sari@heipp.de Vereidigte Übersetzerin & Dolmetscherin Virallinen kääntäjä & tulkki, KTM (Helsinki) ELINA OLDENBOURG Tel Fax Güntherstr. 4, Frankfurt a.m. ElinaO@aol.com FINNISCH-DEUTSCH-FINNISCH Vereid. Übersetzerin u. Dolmetscherin Dr. Angela Plöger Vogt-Groth-Weg 22, Hamburg Tel Valantehnyt kielenkääntäjä/tulkki, KK Vereidigte Übersetzerin/Dolmetscherin RITVA JAKOILA Treisberger Str. 8, Frankfurt a.m. Tel Fax jakoila@t-online.de Valant. kielenkääntäjä beeidigte Dolmetscherin Ritva Kaarina Schröder FINNISCH-SCHWEDISCH-DEUTSCH Ebelingstr. 4, Hannover Tel , Fax ritvaschroeder@gmx.de Rechtsanwalt, Fachanwalt für Steuerrecht Kai Schröder Beeidigter Dolmetscher, Englisch-Deutsch Tel , Fax Beratung & therapeutische Begleitung mielellään suomeksi, neuvoa myös puhelimitse Satu Marjatta Massaly HP Psychotherapie, Gesprächs- & Systemische Therapie Köln-Sülz, Guldenbachstr.1, Tel suomalainen yleislääketieteen erikoislääkäri Sanna Rauhala-Parrey Bahrenfelder Steindamm 37 / Ecke Thomasstraße, Hamburg Puh , Fax avoinna: ma 9-13 ja 16-18, ti 9-14, ke 9-12, to 9-12 ja sekä pe 9-14 Suomalainen psykoterapeutti Dr.med. Carita Schneider Friedensallee 62a, Hamburg Puh./Tel.: Psychotherapie auf Schwedisch, Deutsch und Finnisch Lento- ja laivaliput, seuramatkat Eija Kassner, TravelNet (Thomas Cook Group) Tel , Mobil eija.kassner@t-online.de Tarv. myös iltaisin ja viikonloppuisin! Verot/Steuern Veroja suomeksi ja saksaksi Deutsch - Finnisches Steuerrecht Steuerberatung Trosien Steuerberaterin Dipl. Kffr. Sari M. Trosien Tel , Fax: -51, info@tifcon.de Katso myös:

20 Kansalaisuuslaki muuttui Kansalaisuuslain muutos tuli voimaan Lain tavoitteena on parantaa Suomessa asuvien ulkomaalaisten yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta ja kotoutumista mahdollistamalla kansalaistaminen nykyistä joustavammin. Laki sisältää myös muutoksia, jotka koskevat ulkomailla asuvia. Entiset Suomen kansalaiset voivat jälleen hakea kansalaisuutta takaisin ilmoitusmenettelyllä. Kansalaisuuden saa riippumatta siitä, asuuko entinen Suomen kansalainen Suomessa vai ulkomailla. Ilmoitusmenettely ei koske Suomen kansalaisen jälkeläisiä. Ulkomailla asuva voi panna kansalaisuusilmoituksen (entiset Suomen kansalaiset, suomalaisen miehen au-lapset, ottolapset) vireille millä hyvänsä poliisilaitoksella Suomessa. Ilmoitus voidaan myös jättää asianomaiseen eli lähinnä kotivaltion mukaan määräytyvään edustustoon. Hakijana olevan lapsen puolesta hakemuksen tai ilmoituksen tekee ja jättää hänen huoltajansa tai edunvalvojansa. Myös Suomen kansalaisuuden säilyttäminen 22 vuotta täytettäessä muuttuu jälkeen riittävä yhteys osoitetaan jo pelkällä Suomen passin hakemisella vuotiaana. Myös ennen 22-vuotissyntymäpäivää aloitettu varusmies- tai siviilipalvelus tai naisten vapaaehtoinen asepalvelus estää kansalaisuuden menettämisen suoraan. Lisäksi menettämisuhkaa ei ole niillä, jotka ovat saaneet Suomen kansalaisuuden hakemuksesta tai ilmoituksesta. Tietoa uudesta kansalaisuuslaista ja sen tulkinnasta löytyy Maahanmuuttoviraston kotisivulta ( Ajankohtaista kulttuurikalenterista Designnäyttely Finnische Dunkelheit esittelee uutta ja innovatiivista suomalaista muotoilua. Pohjoismaiden suurlähetystöjen yhteistalo, Berliini Seminaari: Finnische Sprache und Literatur im Europäischen Kontext. Historische Perspektiven und aktuelle Herausforderungen. Ermst-Moritz-Arndt-Universität, Greifswald Radion sinfoniaorkesteri konsertoi Sakari Oramon johdolla Bonnin Beethovenfest-tapahtumassa. Beethovenhalle, Bonn Pistepirkko ja Mirel Wagner konserttikiertueella Saksassa. Bonn, Freiburg, Nürnberg, Münster, Weinheim Karoliina Kantelinen (laulu, kantele) ja Ilkka Heinonen (jouhikko) konsertoivat. Passionskirche Kreuzberg, Berlin Lisää kulttuurivinkkejä löydät kulttuurikalenterista Suomen suurlähetystön ja pääkonsulaatin verkkosivuilta

21 SUOMALAINEN VALAISINMUOTOILUNÄYTTELY ESITTELEE VALOJA, VARJOJA JA UUSIA MUOTOJA Valaisin voi olla taulu, veistos tai maalaus tai pelkkä hohde. Design Forum Finlandin ja Suomen Saksan suurlähetystön toteuttama näyttely Die finnische Dunkelheit oder wie gestaltet man Licht esittelee suomalaista valosuunnittelua kolmen eri teeman, valon, varjon ja muodon, avulla. Näyttely on esillä Pohjoismaiden suurlähetystöjen yhteistalossa Felleshusissa Valo ja pimeys ovat inspiroineet suomalaismuotoilijoita kautta aikojen. Viime vuosina uudet ledpolttimot, valaistustekniikan kehitys ja ekologinen ajattelu ovat tuoneet uusia näkökulmia valo- ja valaisinsuunnitteluun. Valon ja varjon leikkejä Suomalainen pimeys -designnäyttely esittelee uusinta suomalaista valomuotoilua kolmen eri teeman, valon, varjon ja muodon avulla. Näyttelyssä esitellään valomuotoilua kahdeltakymmeneltä suomalaissuunnittelijalta, muun muassa Eero Aarniolta ja Harri Koskiselta. Suomessa valo on valjastettu monenlaiseen hyötykäyttöön. Jokainen suomalaislapsi varustetaan koulutielle heijastimin ja aikuiset tarttuvat kahvikupin ohella kirkasvalolampun katkaisijaan saadakseen silmänsä auki pimeinä talviaamuina. Valoteema esittelee valon merkitystä terveyden, turvallisuuden ja tehokkuuden edistäjänä. Myös energiatehokkuudella ja ekologisuudella on yhä tärkeämpi asema valosuunnittelussa. Mutta ei valoa ilman pimeyttä: juuri varjot ja hämärä luovat tunnelman ja herättävät katsojan kiinnostuksen. Varjoteeman valaisimissa pääosassa ovat varjot, heijastukset ja epäsuora valo. Terhi Tuominen kertoo Centerpoint -valaisimen synnystä: Inspiraatio sai kimmokkeen avotulesta: kolme pitkää puunpalaa, jotka nojaavat toisiinsa ja liekkien synnyttämä tunnelmallinen valo. Kokeilun kautta päädyin valittuun materiaaliin, työstötapaan ja kiinnitykseen. Valon ja varjon leikki on olennainen osa lepattavaa tulta. Muototeeman valaisimissa suunnittelun lähtökohtana on ollut muoto, liike tai aine. Mikko Paakkasen Medusa-valaisin syntyi ideasta tuoda liike ja muoto samaan valaisimeen. Minulle muoto on yhtä tärkeä elementti kuin käyttäjäystävällisyys. Valaisimissa uusi tekniikka mahdollistaa uuden muodon löytymisen. Kaikki valot kohdistuvat designpääkaupunkiin! Die finnische Dunkelheit oder wie gestaltet man Licht -näyttely antaa myös esimakua vuodesta 2012, jolloin designmaailman keskipisteenä on vuoden 2012 designpääkaupunki Helsinki. Designvuoden teema on muotoilun vaikutus jokapäiväiseen elämään. Tervetuloa näyttelyyn toteamaan, miten design tekee elämästä parempaa, sujuvampaa ja toimivampaa! DIE FINNISCHE DUNKELHEIT ODER WIE GESTALTET MAN LICHT Öffnungszeiten: Mo - Fr Uhr, Sa - So Uhr. Veranstaltungsort: Felleshus, Gemeinschaftshaus der Nordischen Botschaften, Rauchstr. 1, Berlin. Busse 100, 200, 106 und 187. Weitere Informationen (auch auf Deutsch)