Lasten ja nuorten klinikka TO 8. Jussi Mertsola Toimialuejohtaja, professori



Samankaltaiset tiedostot
Lasten SiSote. Jussi Mertsola Toimialuejohtaja, professori Lasten ja nuorten klinikka, Tyks

Erikoisalaraportti TYKS. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 019 Aura

Yhteistyöseminaari TK:n johtavat viranhaltijat ja Ppshp

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Jari Petäjä. Naisten ja lasten toiminnan teknologiset ja hoidolliset haasteet

Lasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa. Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

VSSHP TALOUSPALVELUT KUNTARAPORTOINTI

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

Lastentautien tulevaisuuden näkymät. Pekka Lahdenne, osastonylilääkäri HYKS, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Tutkimus ja opetus sotessa

VSSHP, sisäiset lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat , TYKSin organisaatiomuutoksen tähden 2012 ei ole mukana

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

AVOPEDIATRINEN TOIMINTA SALOSSA

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

VSSHP, saapuneet lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat ja 2014

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008

/Merja Kronström AURA LÄHETTEET YHT*** Terv.kesk. Muut Työterv. Yksityinen

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan / 1.1.

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

HARVINAISSAIRAUKSIEN YKSIKKÖ VSSHP

Erikoislääkäriennuste Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Sairaaloiden tuottavuus Pirjo Häkkinen

Kuntien palautteet ja keskustelu kirjauksineen

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Tiedot päivitetty: Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

AVOPEDIATRIA VARSINAIS-SUOMEN ALUEELLA

Kokouspäivämäärä

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä) ja odotusajat2i

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne Psykiatria: sairaanhoitopiirit

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

TY Amm. Jatkokoul. Tilannekatsaus JIM Yhteistyö (valtak./alueel.) eri erikoisaloilla Koulutussopimukset Erikoistuvien määrät Auditointi

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Kohti maakunnallista lasten ja nuorten kokonaiskuntoutumista

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti (liite 1)

LASTENPSYKIATRINA NEUVOLASSA

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Tiedot päivitetty: Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta /2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna Leena Setälä, paj

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Terveydenhuoltolain muutokset

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava

Sairaaloiden tuottavuus Pirjo Häkkinen

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten?

ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998)

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP

Hoitojaksot ja päiväkirurgia - Vårdperioder och dagkirurgi. Hoitojaksot Muutos-% Päivystyksen osuus % Vårdperioder Ändring % Jourens andel %

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGIA VUOTEEN 2016

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Päivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Lastenpsykiatria Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä

Transkriptio:

Lasten ja nuorten klinikka TO 8 Jussi Mertsola Toimialuejohtaja, professori

Lasten ja nuorten klinikka Henkilökuntaa 298 Hoitohenkilöstö 250, erik.lääk. 37 5 vastuualuetta - Lasten ja nuorten sair.hoito - Vastasyntyneiden sair.hoito - Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien hoito - Lasten ja nuorten kirurgia - Lasten neurologia 2013 Avohoitokäyntejä 42 500 Sairaalahoitojaksoja 4 700 Sairaalahoitopäiviä 17 500 Kaikista vuodeosastopäivistä lähes 50% on vaativaa syöpähoitoa, tehovalvontaa tai tehohoitoa: Vuosibudjetti noin 40 milj

Lasten ja nuorten klinikka on sairaala sairaalassa Erikoisalojen vaatimustaso kovenee, eri osa-alueet spesialisoituvat ja eri sektoreiden erikoislääkäreiden joukko on pieni. Erikoisalat; lastentaudit (25 erik.lääk.), lastenkirurgia (8 el), lastenneurologia (4 el) joista lastentautien suppeille aloille jakautunut lääkärikunta; Neonatologia (4 erik.lääk.) Hematologia ja onkologia (3 el) Astma ja allergologia (1.8 el) Infektiosairaudet (1.3 el) Kardiologia(2 el) Nefrologia (0.3 el) Endokrinologia (1.5 el) Diabetes (0.5 el) Aineenvaihduntasairaudet (0.5 el) Gastroenterologia (1.3 el) Reumasairaudet (2 el) Sosiaalipediatria (1 el)

T3 sairaala tarvitaan pian U-sairaalan ongelmat ovat suuria ja kalliita

T3 SAIRAALA SUUNNITELLAAN PERHESAIRAALAKSI, KUTEN SUOMESSA MUUALLAKIN LASTEN JA NUORTEN OIKEUDET SAIRAALASSA, kansainvälinen sopimus 1. Sairaalahoitoon ottaminen Lapsi tulee ottaa sairaalahoitoon vain silloin, kun hänen tarvitsemaansa hoitoa ei voida toteuttaa yhta hyvin kotona tai polikliinisesti. 2. Lapsen oikeus vanhempaan Lapsella tulee olla oikeus vanhemman tai muun läheisen aikuisen läsnäoloon sairaalassaoloaikana. 3. Vanhempien läsnäolon turvaaminen Vanhempia tulee kannustaa olemaan sairaalassa lapsensa kanssa ja heille tarjotaan mahdollisuus yöpymiseen. Vanhempien sairaalassaolo tulee taata perheelle siten, ettei siita koidu perheelle taloudellista rasitetta. 8. Lastensairaanhoitoon sopiva henkilökunta Lasta hoitavalla henkilökunnalla tulee olla sellainen koulutus ja pätevyys, etta he kykenevät vastaamaan lasten ja perheiden tarpeisiin sairaalassa.

Ulkokuntastrategia (Lasten ja nuorten klinikka) 1. Vastasyntyneiden, erityisesti keskosten hoito 2. Lasten ortopedian osaamiskeskus 3. Lasten hematologia ja onkologia, kantasolusiirrot, syövän sairastaneet 4. Lasten aineenvaihdunta-sairaudet Neopilotista valtakunnan verkostoksi (SASKE seulontakeskus SAPA:ssa 10/2014) 5. Harvinaiset geneettiset keuhkosairaudet ja kliininen immunologia 6. Sosiaalipediatrian osaamiskeskus (Lastenasiaintalo VSSHP:ssä 2014-2016) 7. Lasten reuman Erva-strategia 8. Allergian ja ravitsemuksen tutkimuskeskus Tarkka talousseuranta, kvartaaliraportit Toiminta mitoitetaan ja resursoidaan kulujen ja tuoton mukaan Kriittinen osaamisen massa varmistettava; riittävästi todellisia erikoissairaanhoidon tason potilaita, jotta osaaminen kehittyy Kallista hoitoa ei kannata tehdä keskinkertaisesti Osaamisen kehittymisellä myös kriittisesti sairaat omien jäsenkuntien lapset saavat parasta hoitoa 2014 potilaiden vapaa liikkuvuus Ulkokuntatulo nyt 8,1 milj Valtakunnalliset keskitykset HUS; sydänkirurgia, elinsiirrot, HUSUKE, epilepsiakirurgia, muut erit.tapaukset Valtakunnalliset osaamisverkostot Yhteistyö etenkin Helsingin uuden Lastensairaalan kanssa

Lastenklinikan ulkokuntamyynti ( ) 2008-2013 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Pediatria 627.068 845.331 938.522 2.091.598 987.892 1.136.900 (+ 81%) Neonatologia 1.186.755 544.982 1.146.476 1.257.598 1.626.269 2.606.200 (+ 119%) Hem-onkol. 732.902 1.103.860 1.001.299 1.142.034 1.256.269 1.686.400 (+ 130%) Last.neurol. 102.470 120.552 108.380 168.501 131.020 85.600 ( - 17%) Last.kirurgia 309.717 693.028 1.175.551 1.424.206 1.600.564 2.175.000 ( + 7 x)

Neonatologia Sairaiden vastasyntyneiden ja keskosten hoito 2013 Tyksissä syntyi 4123 lasta, Keskolassa hoidettiin 638 lasta, joista tehohoidossa 188. Hoitopäiviä 5998, joista tehohoitopäiviä 4538 <1000g 23 <1500g 72 <2500g 240 Ulkokuntapotilaita SatSHP, Vaasan SHP ym. 20% hoitopäivistä <1000 g painavan keskosen hoidon hinta on keskimäärin 100.000 Vammautuminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi Keskosten hoito on hyvin vaikuttavaa Vuosittain hoitoja verrataan kansainvälisesti ja tulokset ovat korkeatasoisia, maailman huippuluokkaa

Neonatologia Sairaiden vastasyntyneiden ja keskosten hoito TOP 40 diagnoosit, joihin Turku käytti koko väestölleen eniten ( ) Tyksin erikoissairaanhoitoa v. 2011 (Turku-TYKS raportti 2012) Eniten maksoi keuhkokuume 807 aikuista ja lasta 2.3 milj. Listan ainoa lastentauti oli <1000 g painavien keskosten hoito 11 lasta 1.5 milj

Lasten ortopedian osaamiskeskus Toiminnan painopiste on lasten ja nuorten vaikeissa selkäleikkauksissa (skolioosi) Osaamiskeskuksessa hoidetaan myös hankalat murtumat, synnynnäisiä anomalioita ja kasvuhäiriöitä Lasten luukasvaimien erikoisoperaatioita Suomessa yhä suurempi osa vaikeista leikkauksista on keskitetty Turkuun Vuonna 2013 lasten ja nuorten skoliooseja leikattiin 62 kpl Yhden operaation hinta noin 30.000

Infantiili skolioosi 3v. Kuopiosta Lasten ortopedian osaamiskeskus

Lasten ortopedian osaamiskeskus

ALUEELLINEN NÄIVETTYMINEN TORJUTAAN ERIKOISOSAAMISEN TASO PIDETÄÄN KANSAINVÄLISELLÄ TASOLLA, TUTKIMUSTYÖ ENTISTÄ TÄRKEÄMPÄÄ VALTAKUNNALLINEN JA HELSINKI-YHTEISTYÖN STRATEGIA, VERKOSTOT, JOISSA AKTIIVINEN ROOLI

Avohoidon kehittäminen osana VSSHP:n strategiaa 2014-2016 1.5 Avohoitopainotteisuutta lisätään koko sairaanhoitopiirissa 1.6 Turussa palvelut sovitetaan yhteen Turun kaupungin hyvinvointitoimialan oman erikoissairaanhoidon kanssa. 1.7 Luodaan yliopistosairaalan kilpailukykya parantava huippuosaamisstrategia ja edistetään kilpailukykya sairaanhoito- piirin viestintästrategialla. 2. Varsinais-Suomen alueen terveyden- ja sairaanhoito tuotetaan oikealla erikoistumisen tasolla, saumattomassa yhteistyössa perustason sosiaalija terveyspalveluiden kanssa. 2.1 Tuetaan palvelujärjestelmän kokonaisuuden toimivuutta kehittämälla konsultaatio-, koulutus- ja verkostotoimintaa, jalkautuvaa erikoissairaanhoitoa ja hoitoketjuja. 2.2 Kehitetään monialaisia (erityisesti psykiatria ja lastentaudit) alueellisia toimintamalleja tukemaan perustason työta lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymisen ennaltaehkäisyssa ja hoidossa.

Aluestrategia (Lasten ja nuorten klinikka) Erikoissairaanhoidossa tertiääritason osaamiskeskukset (Ulkokuntastrategia) Avohoidossa kroonisten tautien hyvät hoitoketjut lastenneurologia lastenkirurgia alueellinen diabeteshoidon koordinaatio endokrinologia kardiologia reumasairaudet gastroenterologia nefrologia infektiotaudit sosiaalipediatria IKÄRAJAA TULISI NOSTAA YLÖSPÄIN, koska vanhusten määrä kasvaa traumatologia sydänsairaudet suolistosairaudet endokrinologia anomaliat, syndroomat lapsena syöpään sairastaneiden erityiskysymykset Tehohoito turvattava lapsille ja nuorille Avohoidossa perustason erityisongelmien ja lasten perushoidon osaamiskeskukset Avoterveydenhuoltoa kehitetään Turun ja Kaarinan mallien kokemusten perusteella Voimakkaampi yhteistyö lasten- ja nuorisopsykiatrian kanssa VSSHP:n strategian mukaisesti psykiatrian ja lastentautien yhteispanostus kuntatasolle syrjäytymisen ehkäisemiseksi LASTEN SOTE: Perustason erikoissairaanhoidon alueellisen kehitystyön avulla luodaan aluesairaaloihin ja isompiin keskuksiin lasten ja nuorten avohoidon osaamiskeskuksia Voimakas yhteistyö sosiaalisektorin kanssa Yhteistyö yksityissektorin kanssa Hyvinvointikeskuksia aluesairaaloihin? Varhainen perhetyö Terveys preventiivinen toiminta Alueen sosiaalinen hyvinvointi

Turku Lasten ja nuorten pkl (potilaat 0-20v) = kaupungin last.erik.sair.hoito Perusterveydenhuollosta ja muualta lähetteellä Allergia, astma, diabetes, syömishäiriöt, vatsaongelmat, päänsärky, kasvuongelmat, lastenkirurgian konsultaatiot Nuorisopkl (päihteet, nuorisogynekologia) 6 ped.erikoislääkäriä, erikoistuva, osa-aikainen last.kir ja gynekologi, 7 sair.hoitajaa, toimistosihteerit TYKS myy lastenkirurgipalvelut Säännölliset kokoukset neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon kanssa, päivähoito, lastensuojelu, opetustoimi, poliisi Lasten neurologialla oma palvelujärjestelmä, erityiskoulut

Avohoitopediatrin rooli (uudistuva Kaarinan malli) Sairaala Pediatri terv keskuksessa Välillä töissä sairaalassa pkl:lla (napanuora-malli). Avohoitopediatrin työnkuva paljon laajempi kuin vain sairaalasta tullut konsultti Tk lääkäri Avohoitopediatri Avopediatrin kautta elektiiviset lähetteet sairaalaan (gate keeper) Hoidon tarkka tarvearvio Identifioi koulutustarpeen omalla alueella perusterv.huollossa Sairaalasta lapsi palautetaan avohoitopediatrille jatkohoitoon Koululääkäri, lastenneuvola Potilastyö ja konsultaatiot Moniammatilliset työryhmät Perhetyön avustamien Tk lääkäri Tk lääkäri Tk lääkäri

Lasten henkinen hyvinvointi vaatii kodin, koulun ja terv.huollon yhteistyötä

Avun tarpeesta hoitoon, nopeasti ja lähellä Neuvoloissa ja kouluissa identifioidaan riskit ja tunnistetaan tarve Perhetyöllä apu lähellä, kun tarve identifioitu Perhe on asiakasyksikkö, ei lapsi tai nuori yksin Lastenlääkäri yksi auttajista, matalan kynnyksen kontaktien mahdollisuus toimijoilla ja perheellä Sama lääkäri, lähellä, stabiliteetti ja osaaminen AAA; ADHD, Asperger, Autismi Suuren syrjäytymisriskin lapset ja nuoret tunnistettava ajoissa Tarvittavat toimenpiteet lähellä ja moniammatillisesti

Tulevaisuus Lasten erikoistarpeet on tunnustettava erityiskysymykseksi palvelujärjestelmässä Lapsiperheiden, lasten ja nuorten kuntapalvelut tulisi koota yhdeksi kokonaisuudeksi Keskeinen asia on perheosaaminen, jota avohoidon pediatrian tulee tukea Nykyinen pediatria on suuntautunut somaattiseen erikoissairaanhoitoon, joka sinänsä on tärkeä mutta ei tyydytä väestötasolla lapsiperheiden terveydellisiä tarpeita osaamisvaje perusterveydenhuollossa Lastenlääkäreiden kansallinen verkostoituminen on turvannut hyvän erikoissairaanhoidon, mutta toiminta on reaktiivista Ennaltaehkäisevän työn merkitys on nähtävä koulutuksessa, arjen työssä ja resursoinnissa Päivystysasetus muuttaa synnytyssairaaloita ja yhteispäivystyksiä Päivystys sairaalan osastoilla voi muuttua ongelmalliseksi voimakkaan spesialisoitumisen ja akuuttilääketieteen erillispoliklinikoiden kehittymisen myötä Akuuttilääketieteen erikoisalan pediatrinen koulutus ja osaaminen on iso haaste Sosiaalisektorin yhteistyö on tärkeää mutta lasten terveydenhuollon integraatio perus- ja erikoissairaanhoidon välillä tulee olla prioriteetti

T3 suunnittelun myötä on syntynyt mahdollinen tulevaisuuden visio avohoidon pediatriasta, josta apua syrjäytymisen ehkäisyyn; Kinnula, Malmi, Vauramo; Sisältöä Sote-uudistukseen (Kunnallisalan kehittämissäätiö, 2014) Kuvan 31 toimintamalli (s. 104) merkitsee sitä, että TYKS:n Lastenlääkäri voisi mennä lähipalvelukeskukseen. Hän hoitaa sairaita lapsia mutta myös kouluterveydenhuollon ja lastensuojelun ongelmatapauksia. Mallin uskotaan siirtävän lasten erikoissairaanhoidon potilaita turvallisesti hoidettavaksi lähipalveluina ja tuovan lähipalveluista aikaisemmin erikoissairaanhoidon tarpeessa olevia potilaita keskussairaalaan.