VÄLIRAPORTTI ICT TYÖRYHMÄ 30.11.2016 www.ekarjala.fi 1
TYÖRYHMÄ JA SEN TYÖSKENTELY / Osallistujat: / Mia Hokkanen, Saita, puheenjohtaja / Toni Suihko, Eksote / Kari Perälä, Imatra / Matti Backman, Ruokolahti / Juuso Mikkonen, Lappeenranta / Alatyöryhmät (ja kokoonpanot) / Ei alatyöryhmiä / Kokoustyöskentely / Kokoontunut 6 kertaa joista 4 kertaa online / Kuullut asiantuntijat / Aija Tuimala, Etelä-Karjalan muutosjohtaja / Pauli Paatsola, KEHA / Olli Seppänen, Etelä-Karjalan liitto / Rauni Lainejärvi, Etelä-Karjalan liitto, sihteeri / Olli Oksala, JHL, henkilöstön edustaja 2
PALVELUJEN NYKYTILAN KUVAUS 1/2 / Työryhmä selvittää ICT-palveluihin ja tietohallinnon kokonaisarkkitehtuuriin liittyvien palveluiden tuotannon nykytilan ja tulevaisuuden uuden Etelä-Karjalan maakunnan mallissa. 3
PALVELUJEN NYKYTILAN KUVAUS 2/2 VUODEN 2016 TIEDOILLA Asiakas ICT Toimittajat Eksote Saita 3 994 t /v 30 htv Medi-IT, Hyvis-ICT 3217 t /v 17 htv 4 567 t /v 11 778 t /v PELA KEHA/ELY Etelä-Karjala Ympäristötoimi, Etelä- Karjalan liitto, Lomitus, Maaseututoimi KUNNAT Etelä-Karjala Ei sis. konserniyhtiöitä ja koulutuskuntayhtymiä ym.! Saita 144 t /v 1 htv Valtori Xx /v Saita 138 t /v 1 htv Saita 2 990 t /v 79 t /v Xx /vuosi 74 t /v 2 283 t /v 223 t /v Xx /vuosi 212 t /v 5 273 t /v Etelä-Karjalan Maakunnan ICT yhteensä 12 213 t /vuosi (KEHA/ELY puuttuu!) Etelä-Karjalan kuntien (emot) ja tulevan maakunnan ICT yhteensä 17 487 t /vuosi (KEHA/ELY puuttuu!) 4
PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTTAMINEN LAKIESITYKSEN MUKAAN 1/2 Sote- ja maakuntauudistusta koskevasta hallituksen esityksessä ehdotetaan perustettavaksi valtakunnalliset yhteishankintojen palvelukeskus, toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus sekä tieto- ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskus (ICT-palvelukeskus). Ehdotettu malli tähtää valtakunnan tasolla keskitettyyn malliin, jossa nykyiset yhtiöpohjaiset toimijat eivät voi tarjota palveluitaan maakunnalle, maakunnan tukipalveluyhtiöille eikä yksityistettävälle SOTE sektorille. Yksityistettävän SOTE sektorin ICT palvelut tulevat tn. joka tapauksessa markkinoilta, joten tämän volyymin verran nykyiset tukipalvelut supistuvat joka tapauksessa. Volyymin suuruutta on vaikea arvioida tässä vaiheessa kun valinnanvapauden osalta laajuutta ei ole vielä päätetty. Suomeen syntyisi maakuntatasoinen monopolimarkkina, missä asiakkaat tulisivat annettuina. Ilman kilpailua ei ole saavutettavissa optimaalisinta kustannustehokkuutta, laadukkuutta ja hyvää asiakaskokemusta. ICT palvelukeskuksen perustaminen omana uutena yhtiönään keskitetyillä järjestelmillä olisi merkittävä taloudellinen ponnistus. Jo tehty kehitystyö ja investoinnit jäisivät hyödyntämättä. Yhtiöpohjaisten toimijoiden henkilöstön asema ei myöskään olisi yhdenvertainen kuntien ja kuntayhtymien henkilöstön aseman kanssa. Tukipalveluyhtiöiden osalta tämä malli johtaisi irtisanomisiin ja ratkaisulla olisi merkittäviä vaikutuksia paikkakuntien työllisyyteen. 5
PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTTAMINEN LAKIESITYKSEN MUKAAN 2/2 Mitä selvitettävää tai epäselvää vielä? / Lopulliset arviot vaikutuksista ja tulevasta palvelumallista ICT palveluiden osalta Etelä-Karjalassa voidaan tehdä vasta kun nähdään lausuntokierroksen vaikutukset lopulliseen lakiin, asetuksiin ja valtakunnallisen ICT tukipalvelukeskuksen tavoitteisiin/visioon. / Tämän hetken tilannetta pidemmälle valmistelua ei voi tehdä ennen tietoa lopullisesta tavoitteesta ICT tukipalveluiden osalta. 6
MAAKUNTAESITYKSEN KESKEISIÄ MAHDOLLISUUKSIA JA RISKEJÄ MAHDOLLISUUDET/ EDUT / Nykyisten toimijoiden määrä supistuu joka tapauksessa. Tällä saavutetaan varmasti hyötyjä Suomen tasolla. / Etelä-Karjalassa toiminta on jo valmiiksi keskitettyä ja meillä olisi valmiudet tarjota valmista konseptia muillekin alueille. / Kehitysyhteistyöllä voidaan saavuttaa merkittäviä etuja pitkällä tähtäimellä. / Kansallisten palveluiden käyttöönotto ja leviäminen helpottuu. / Keskeisten toimintamallien (esimerkiksi tietoturva) käyttöönotto ja hyödyntäminen valtakunnallisesti mahdollista RISKIT/ HAITAT / Liian suuri keskittäminen voi johtaa monopolisoitumiseen ja kustannustehottomuuteen / Palveluiden jatkuvuuden turvaaminen isossa muutoksessa. / Jos tukipalveluita ja näiden rakenteita ja johtamista muutetaan radikaalisti samaan aikaan ydintoimintojen rakenteiden ja johtamisen kanssa, eivät tukipalvelut pysty tukemaan muuta toiminnan muutosta riittävällä tasolla. / Tilanteen epäselvyys ja erilaiset tulkinnat aiheuttavat epävarmuutta. Lopullinen tavoitekuva pitäisi saada selkeäksi mahdollisimman pian, jotta epävarmuus ei vaaranna palveluiden kehitystä ja jatkuvuutta. 7
MAAKUNTAHALLINNON VAIKUTUKSET ASUKKAAT YRITYKSET VIRANOMAISET - Voi nopeuttaa mm. yhdenmukaisten epalveluiden käyttöönottoja ja palveluiden digitalisointia. - Perus ICTn osalta ei vaikutuksia asukkaisiin. - SOTE valinnanvapauden piirissä olevien palveluiden osalta tukipalvelut tulee tn. tuottamaan yksityinen sektori. - Voi tuoda yrityksille lisävelvoitteita palveluiden tietojen integroinnin osalta. Miten pienet pk yritykset pystyvät integraatiot järjestämään? - Palveluiden jatkuvuuden ja kehityksen turvaaminen ison muutoksen aikana. - Mahdollistaa paremmin yhdenmukaisen tietopohjan, antaa paremmat eväät eri viranomaisten tiedolla johtamiseen. 8
MUUTA HUOMIOITAVAA- ERITYISKYSYMYKSIÄ TMS. / Ei muita erityiskysymyksiä. 9