S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVI, :.n Kainuun piirin it gosass a Osa I Geologinen tutkimuslaitos 1976-1977 Esko Iisalo
SISXLLYSLUETTELO Osa I Sivu I Yleist ä 1. Arviointi työ t " III Lausunto ja kartta-aineist o " VI Yleiskatsaus Kainuun piirin itäosa n sora- ja hiekkaesiintymii n X Yhteenveto Kainuun piirin itäosa n massamääristä Muodostumain kuvau s Sivu 1 Karttalehti 4322 Puukar i " 6 4411 Ontojok i " 21 4412 Hiisijärv i " 34 4421 Moisiovaar a 47 " 4422 Suomussalm i " 66 4511 Kiannanniem i " 72 4512 Perank a " 79 " 4323 Viek i " 80 4324 Lauvuskylä 97 4413 Kuhmo Osa ' I I Sivut 113-202 Karttalehdet 4414, 4423, 4424, 4513, 4514, 4342, 4431, 4432, 444 1 Sivu 203 Yhteenveto massamääristä karttalehdittäin
x Kainuun piirin itäosan soravarojen arvioint i Yleistä Arviointitutkimus tehtiin vuosien 1976 ja 1977 aikana TVL : n Kainuun piirin itäosassa tie- ja vesirakennushallituksen j a geologisen tutkimuslaitoksen välisenä yhteistyönä. Joulukuussa 1975 tehdyn yhteistyösopimuksen mukaan kartoitettii n alueen soraesiintymät ja suoritettiin massamäärien arviointi. Vastaava yhteistyösopimus 1977 osalta allekirjoitettiin joulukuussa 1976. Tutkimusten eri vaiheitten valvonnan ja ohjauksen suoritti edellämainittujen virastojen välinen projektiryhmä, johon kuuluivat tarkastaja R. Orama ja geolog i M. Suomalainen TVH :sta sekä valtiongeologi R. Kujansuu j a geologi J. Niemelä tutkimuslaitoksesta. Geologi J. Niemel ä toimi geologisen tutkimuslaitoksen puolesta projektin johta - jana. Piirin kenttätutkimukset johti geologi E. Iisalo. TVL :n Kainuun piirin yhteysmiehenä projektissa oli insinööri M. Niskanen. Kairaustyöt suoritettiin rakennusmestari E. Niirase n johdolla. Työhön osallistuneet tutkijat ja tutkimusharjoittelijat ilmenevät karttaliitteestä sivulla II. Seismiset luotaukset suoritti TVH :n maatutkimustoimisto. Luotausten maastotyöt tekivät LuK J. Parviainen ja LuK V. Tolvanen. Luotaus - tulokset on tulkinnut geologi J. Porras. Esiintymien massalaskut suoritti tutkimusapulainen A. Putkinen tutkimuslaitoksessa. Arviointityöt 1. Valmistelevat työ t Soravarojen arviointiin liittyvät valmistelevat työt suoritet - tiin tammi-huhtikuussa 1976 ja 1977. Tähän vaiheeseen kuulu i alustava kartta- ja ilmakuvatulkinta piirin sora- ja hiekka - esiintymistä sekä muun olemassa olevan tiedon kokoaminen. Näi - hin kuuluvat rkm Niirasen kokoamat kairaustiedot ja ainespaik - katutkimukset piirin alueelta., 2. Kenttätyö t Geologinen tutkimuslaitos suoritti soraesiintymien kartoituksen touko-syyskuussa 1976 ja 1977. Arviointitutkimuksee n liittyvät kairaustyöt tehtiin vuonna 1976 elo-syyskuun aikana
II KcirtoittQjat TVL : n plinn itäoscin alueect a Kainuun 197E -1977
ja vuonna 1977 huhti-heinäkuun aikana. Lisäksi piirin toimes - ta on suoritettu runsaasti kairauksia arviointitutkimusta j a omia tarpeita varten vuodesta 1975 lähtien. Seismiset luotauk - set tehtiin elokuussa 1977. Seismisiä luotauksia tehtiin 20 :ssä eri kohteessa. Luotauslinjojen yhteispituus oli 4350 m. Arvioinnissa noudatettiin yhteistyösopimuksen edellyttämä ä 2 ha :n vähimmäispinta-alaa ja 1,5 m :n vähimmäiskerrospaksuu t- ta. Sora- ja hiekkaesiintymien lisäksi kartoitettiin käyttö - kelpoisia moreenia ja hietaa sisältäviä esiintymiä. Kartoitus suoritettiin geologisin perustein, koska harjuje n esiintyminen ja kerrostumistapa on riippuvainen mannerjääti - kön sulamisvaiheen aikana vallinneista olosuhteista. Olemas - sa olevia leikkauksia käytettiin hyväksi alueellisen kerros - järjestyksen ja aineksen laadun toteamiseen. Kenttätyökauden aikana kertyneet havainnot (muodostuma- j a maaleikkauslomakkeet), peruskarttojen 1 :20 000 kenttätyökappaleet ja esiintymistä otetut valokuvat on arkistoitu geologiseen tutkimuslaitokseen. Lausunto ja kartta-aineisto Lausunto noudattaa yhteistyösopimuksen 3. ja 5. kohdassa mää - ritettyjä suuntaviivoja. Lausunnossa käsitellään muodostuma t (= esiintymät) yleiskartan lehtijaon mukaisten 1 :100 000- j a 1 :20 000-karttojen pohjalta. Muodostumien kuvauksessa esiintymän pohjataso on ilmoitett u vain siinä tapauksessa, että se on jokin muu kuin pohjavesi, tavallisimmin kallioperä tai moreeni. Keskipaksuudesta ta i paksuussuhteista muodostuman eri osissa on myös annettu tietoja kuvausten yhteydessä. Ainesmäärien ja laadun arviointi pohjautuu yleensä osa-alue - käsittelyyn. Muodostumat on arviointia varten jaettu keskipa k- suudeltaan suudeltaan ja/tai ainekse_itaan yhtenäisiin osiin. Osa-alueita ei ole piirretty lopullisille kartöille. Eräitten muodostuma - tyyppien massalaskuissa käytettiin matemaattisia kaavoja. 4
IV Vaikka lausunnossa esitetyt ainesmääräarviot ja luokitukse t koskevatkin aina koko muodostumaa, on muodostumien kuvausten yhteydessä pyritty antamaan viitteitä tai selvityksiä raesuu - ruusluokkien jakaumasta muodostuman eri osissa. Tutkimuksessa käytetty rakeisuuden pääluokitus on seuraava : A-luokka : murskauskelpoinen aines (0 yli 60 mm ) B-luokka : soravaltainen aines (0 2-60 mm d-50-menet. ) C-luokka : hiekkavaltainen aines (0 0,2-2 mm d-50-menet. ) Aineksen laatua kuvattaessa on e.m. luokituksen lisäksi an - nettu tietoja lajittuneisuudesta sekä moreenin ja save n esiintymisestä. Muodostumaa koskevat kairaus-, koekuoppa- j a luotaustiedot on-otettu massamäärien ja aineksen laadun arvioinnissa huomioon. Muodostumien käyttöä rajoittavista tekijöistä on joissai n tapauksissa mainittu tiestö, asutus, julkiset laitokset j a maankäyttösuunnitelmat, joista tärkeimmät koskevat virkistys - ja luonnonsuojelualueita. Piirin alueen muodostumat on esitetty yleissilmäyskartall a mittakaavassa 1 :200 000. Karttaa voi myös käyttää indeksinä, koska siinä on peruskarttajaotus ja -numerointi. Muu kartta-aineisto käsittää peruskartan kuultokopio t (kopiointi tasovalotuslaitteella) sekä niiden väritetyt v al o- jäljennökset. Karttamerkkien ja -värien selitys on liitteess ä sivulla V. Muodostumat on numeroitu peruskartoittain. Esiintymät, jotk a ulottuvat useamman peruskartan alueelle, on käsitelty kullakin kartalla omana yksikkönään. Vuoden 1976 aikana valmistuneet valokopiokartat 1 :20 00 0 piirin itäosan hiekka- ja soraesiintymistä luovutettiin pii - rille saman vuoden aikana.
V Korttomerkk len (1 :20000) selitys 22 9 22 0 Soravaltai nen aine s Hiekkavaltainen aine s 1 0 22 9 22 0 59 3 5 Hiet a Moreenia soravaltaise n aineksen pääll ä Moreeni a hiekkaval tai se n aineksen pääll ä Moreeni muodostum a Moreen i 22 9 5 9 161 Aineksen laatu epävarm a Sav i 5 70 Turv e Kalli o
VI Yleiskatsaus Kainuun piirin itäosan sora- ja hiekkamuodost u - miin Piirin alueelta jo aikaisemmin tehdyistä maaperään kohdistu - vista tutkimuksista ja kartoituksista on mainittava geologi - sen tutkimuslaitoksen maaperäkartat 1 :100 000 Suomussalmi, Raate, Hyrynsalmi ja Vuokkijärvi sekä 1 :400 000 Nurmes selltyksineen (Sauramo 1926, Virkkala ja Valovirta 1947-1957). Kainuun seutukaavaliitto on laatinut yleisluontoisen selvityksen alueen hiekka- ja soraesiintymistä. TVL :n omista tutkimuksista on tulokset koottu kairausarkistoon, jonka tiedoil - la oli tärkeä merkitys arviointitutkimukselle erityisesti muodostumien aineksen laadun määrityksessä. Pääosa piirin alueen hiekka- ja soravaroista sisältyy aluee n halki kulkeviin harjuihin. Harjujen kulku noudattaa lähe s aina kallioperän murroslaaksoja ja maastopainanteita. Harju - jen suunta on piirin pohjoisosassa lännestä itään. Pohjoise s - ta piirin eteläosaan siirryttäessä harjujen kulku muuttuu vä - hitellen luode-kaakkoissuuntaiseksi. Alueen halki kulkee 10 pääharjua, joihin liittyy sivuharjuja. Lisäksi esiintyy lyhyitä harjujen latvaosia, jotka jatkuvat kaakkoon aluee n ulkopuolelle. Harjujen väliset etäisyydet ovat useimmite n 10-20 km. Seuraavassa esityksessä piirin itäosa on jaettu kolmeen aluee - seen : tutkimusalueen pohjoisosaan, jonka etelärajana on linj a Pesiöjärvi-Suomussalmi-Raate, keskiosaan, jonka etelärajana o n Kostamus-rautatie ja eteläosaan. Tutkimusalueen pohjoisos a Alueen keski- ja eteläosien harjut ovat verrattain heikost i kehittyneitä katkeilevia jaksoja, jotka koostuvat alunperi n jäätikkörailoon tai tunneliin kerrostuneista kapeistasoraval - taisista selänteistä. Harjuaineksen puutealue on Kiantajärve n luoteispuolella, missä esiintyy korkeille alueille ominaisi a pienikokoisia harjumuodostumia. Kohtalaisen suuria harjulaa - jentumia ja kumpuja esiintyy ainoastaan alueen suurimmass a harjujaksossa, joka kulkee Pirttijärveltä Kiantajärven yl i Yl.ä-Karttimojärvelle.
VII Massamddriltään suurin harjujen yhdistymä sijaitsee aluee n pohjoisreunalla Korvu-anjärven-Hossan alueella. Hossassa on kolmen tai neljän harjun yhtymäkohta, jonka läheisyydess ä esiintyy alnekseltaan soravaltaisia, harjujärvien reunusta - mia kapeita harjuselänteitä, deltoja ja sandureita (jäätik - köjokien suistoja) sekä suurten harjukuoppien rikkomia laajoja reunamuodostumia. Soramuodostumia reunustavat hiekkaval - taiset harjulaajentumat ja laaksontäytteet. Muodostumien pin - nalla esiintyy runsaasti selännemäisiä dyynejä. Lajittuneiden muodostumien lisäksi alueella on laaja moreenikummuista koostuva vyöhyke, jota voidaan. seurata Kuurtojär - veltä Kiantajärven yli E hronjärven eteläpuolelle ja edellee n Hietajärvelle. Moreenin aines on pääosaltaan huuhtoutunutt a hiekkamoreenia. Tutkimusalueen keskios a Alueen halki kulkee kolme pitkää harjujaksoa, joista kaks i eteläisintä sisältää runsaasti massoja. Pohjoisin jakso koos - tuu kapeista katkeilevista sora- ja hiekkaselänteistä. Harju muodostaa Kiantajärven eteläreunalle patona toimivan, mutt a melko heikkorakentei 5en kannaksen. Keskimmäinen, Emäjoelt a Kuumunkylän itäpuolelle kulkeva jakso koostuu kapeista, soravaltaisista selänteistä, joita reunustavat harjukuopat. Runsaasti soraa esiintyy jakson kumpumaisissa laajentumiss a (Havanankylän Ruunasärkkä), harjun katkeamien kaakkoispuolel - ta alkavissa selänteissä (Kuumunkylän Kovalankangas) ja korkeiden kalliokynnysten kaakkoisreunalle kerrostuneissa selän - teissä (Vartiuksenkylän Ahvenlamminkangas). Korkeita kumpuma i - sia deltoja esiintyy eteläisimmässä jaksossa, joka kulkee Hy - rynsalmelta Keskisen kylään. Harjulle on ominaista ainekse n muuttuminen yhä hienorakeisemmaksi siirryttäessä idästä länsi - rajalle päin. Hyrynsalmen lähellä harju koostuu suurista hiek - kavaltaisista laajentumista, joissa alunperin jäätikön railoo n syntyneet, soraa sisältävät ydinselänteet ovat peittyneet pak - sujen, hiekasta koostuvien deltakerrostumien alle. Puutealueena voidaan pitää alueen eteläisintä reunaosaa Ko s- tamus-radan pohjoispuolella, missä tavataan ainoastaan yks i heikosti kehittynyt harjujakso.
VII I Tutkimusalueen keskiosasta on tavattu moreenipeitteisiä harjuja, joilla on huomattava merkitys ainespaikkoina. Hyrynsal - melta 10 km kaakkoon esiintyy kolme samaan jaksoon kuuluva a muodostumaa, joille on yhteistä 1-4 m :n vahvuinen moreenipe i - te ja tavanomaisesta harjasta poikkeava moreeniselänteill e ominainen muoto. Muodostumien ulkorajat ja jatkeet ovat mo - reenipeitteisyyden vuoksi epävarmoja. Läntisin, Saeharju-n i - minen selänne on ainekseltaan erittäin tiukkaan puristunutt a runsaskivistä soraa, jonka kerrospaksuus nousee lähell e 20 metriä. Samantyyppinen moreenipeitteinen harju sijaitse e Suomussalmen Laajan kylässä. Mainitut moreenipeitteiset har - jut muistuttavat tyypiltään viimeistä edellisen jääkaude n aikana kerrostuneita harjuja. Tutkimusalueen eteläos a Alueen halki kulkee useita suurehkoja harjuja, joiden välise t etäisyydet kasvavat säteettäisesti kaakkoon. Kun kanden harjun välinen etäisyys on kasvanut yli 15 km :n mittaiseksi o n puoliväliin syntynyt uusi kaakkoon jatkuva harju. Tästä esimerkkeinä ovat Kuhmon Lauvuskylän ja Kiekinkosken harjut. Alueen länsireunalla Sotkamon ja Hyrynsalmen kuntien alueel - la sijaitseville harjuille ovat tyypillisiä laajat hiekkava l - taiset laajentumat, joissa soran osuus on melko vähäinen. Sotkamon-Tipasojan ja Hiisijärven harjut ovat edelläkuvatu n Hyrynsalmen kirkonkylän harjun kaltaisia koostuen suhteelli - sen kapeista harjukuoppien reunustamista keskiselänteistä, joita ympäröivät ja osaksi peittävät laakeat kumpumaiset lievealueet ja tasanteet. Aines on ydinselänteissä karkearakeisi n- ta, mutta vain osittain soravaltaista. Lieveosien aines muuttuu keskeltä reunoillepäin yhä hienorakeisemmaksi. Tämän vuoksi harjujen runsaasti hietaa sisältävät uloimmat lieveosat on esitetty peruskartoilla omalla värillään, eikä niiden sisältä - miä massamääriä ole arvioitu. Tipasojan harju on kokonaismas - soiltaan piirin itäosan suurin yhtenäinen muodostuma. Kuhmon alueella harjut ovat kohtalaisen hyvin kehittyneitä, ja ne noudattavat kulussaan lähes aina murroslaaksojen, pai - nanteiden ja järvialtaiden suuntia, mikä on yleistä koko
IX piirin alueella. Harjut koostuvat useimmiten selänteistä, joihin liittyy laakea lievealue ; vain kaikkein pienikokoisimmista harjuista lievealueet puuttuvat. Kuhmon harjuissa esiintyy toistuvasti kolmesta rinnakkaiss e - länteestä koostuva harjurakenne. Usein lähes samankorkuise t selänteet eroavat toisistaan siten, että keskiselänne o n muodoltaan jyrkkäpiirteinen ja teräväharjainen kun taas ri n - nakkaisselänteet ovat loivapiirteisempiä. Toisinaan selänteet 'saattavat yhtyä lakiosastaan tasoittuneeksi laakioksi. Ainekseltaan selänteet eroavat toisistaan selvästi. Keskise - länne on lähes aina soravaltainen reunimmaisten selä.nteide n aineksen ollessa pelkästään hiekkaa, mikä on todettu selvim - min Kuhmon Multikankaan ja Lammasjärven Kylmäkankaan harjui s- sa. Keskiselänteen karkearakeisuus ja reunimmaisten seläntei - den hienorakeisuus johtuu siitä, että harjua kerrostanut jää - tikköjoki kasasi ensin karkeinta ainesta kapeaan jäätikköra i- loon. Railon avartuessa myöhemmin jäätikkölandeksi heikenty - nyt virtaus kerrosti hiekkavaltaiset rinnakkaisselänteet sa - malla kun selänteiden välissä oli sulamatonta jäätä. Muista soravaltaisista muodostumatyypeistä on mainittava suu - ret kumpumaiset ja selännemäiset harjulaajentumat (Kalliojoen Kylmänsärkät, Pitämävaaran Latvakangas), kalliokynnysten itä - rinteille kerrostuneet harjuselänteet (Lentiiran Huotarinvaara, Wivan Kivijärven harju) ja harjujen katkearier_ kaakkois - puolella sijaitsevat selänteet (Lentiiran Haasiosärkkä, Lu t- janjärven harju, Jämäsjoen harju). Kuhmon alueen suurimmat hiekkavaltaiset harjulaajentumat si- j jaitsevat Kellojärven-Hietaperän jaksossa. Laajentumiin o n liittynyt runsasta dyynimuodostusta. Kohtalaisen suuria hiek - kaa sisältäviä laajentumia esiintyy lisäksi Lammasjärven j a Kuikkajärven harjuissa Kuhmon itäosassa. Tutkimusalueen eteläosassa esiintyy harjujen lisäksi matali a rantakerrostumia, joista kaikkein suurimpia on poikkeustapauksina otettu arvioinnissa huomioon. Huuhtoutunutta moreenia ta- - v,ataan laajoissa kumpumoreenivyöhykkeissä Sut:isenjärven-Här-
X mänkylän ja Kelloselän alueilla. Moreeniaines on pääosaltaan huuhtoutunutta hiekkamoreenia, jossa esiintyy paikoin lajit - tuneita hiekkalinssejä ja -välikerroksia sekä toisinaan kivista soramoreenia. Huuhtoutuminen on ollut voimakkaint a kummuissa, jotka sijaitsevat lähellä nykyisiä puro- ja joki - uomia. Yhteenveto Kainuunpiirin itäosan massamäärist ä Kainuun piirin itäosan massojen kokonaismääräksi saatiin arvioinnissa 1270 milj.m3, josta A-luokan ainesta o n 20 milj.m 3, B-luokan aines 240 milj.m3 ja C-luokan ainesta 1010 milj.m3. Ainesmäärän jakautuminen peruskarttalehdittäin piirin er i osien kesken on esitetty kartakkeella sivulla XI. Kartake vahvistaa samaa kuvaa, mikä ilmenee yleissilmäyskar_taltakin. Alueen luoteisosassa Kiantajärven pohjois- ja luoteispuole l- la on havaittavissa jo aikaisemmin mainittu soran ja hieka n puutealue. Lisäksi on puutealueita alueen keskiosassa Kost a- mus-radan pohjoispuolella sekä alueen kaakkoisreunalla Jo n- keri- ja Saunajärven ympäristössä. Alueen muissa osiss a esiintyy soraa ja hiekkaa kohtalaisesti verrattain tasaises - ti jakautuneena. Tutkimusalueen pohjoisosassa massamäärät ovat runsaimma t Perangan-Hossan alueella ja keskiosassa Hyrynsalmen-Vuokkijärven vyöhykkeellä. Eteläosassa massoja esiintyy runsaimmi n leveässä vyöhykkeellä, joka ulottuu Kuhmon itäpuolelta Sotk a- mon kunnan itäisiin osiin. Otaniemessä 29 päivänä marraskuuta 197 7 Geologi J Esko Iisalo
XI Soran ja hiekan määräänn jakauma TVL:n Kainuu n piirin itäosassa peruskarttalehdittäi n > 50 milj. m 3 10-50.. 5-10., 2_ 5., 0,5-2 0,1-0,5.. < 0, 1 0 H
MUODOSTUMAIN KUVAUS
1 3344 11 + 4322 0 2 POUKARI 432 2 Karttalehti 3344 11 + 4322 02 Maanselk ä Karttalehden alueella ei ole muodostumia. Karttalehti 3344 12 + 4322 03 Saviah o Muodostuma 1, Rommakkojok i Selännemäinen harjumuodostuma, joka on kerrostunut kalliori n - teelle jäätikköjoen huuhtomaan murroslaaksoon. Aines on muo - dostuman luoteisosassa kivistä ja hiekkaista soraa. Kaakkois - osa on ainekseltaan hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-9 m. Pinta-al a on 8 ha. Kokonaisriassamäärä on 300 000 m3, josta arvioit u A 15 000 m3, B 95 000 m3, c 190 000 m 3. Muodostumasta on valo - kuvia GTL :n arkistossa. Muodostuma 2, Rommakkosu o Muodostuman tyyppi ja aines ovat epävarmoja. Karttalehti 4322 05 Rum o Karttalehden alueella ei ole muodostumia. Karttalehti 4322 06Loetta Muodostuma 1, Puukarinkanga s Matala rantakerrostuma, joka sijaitsee moreenivaaran rinteellä. Muodostuman aines käsittää hienoa ja karkeaa hiekkaa. Kerros - paksuus on 1-2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 30 000 m3. Muodostuma 2, Kynkäänkosk i Muodostuma kuuluu harjun uloimpaan lieveosaan ja sen pinnall a ja reunoilla on dyyniselänteitä. Aines on hiekkaista hietaa, jonka massamääriä ei ole arvioitu. Kerrospaksuus on 1-3 m.
2 4322 0 6 Muodostuma 3, Hamina Kaksi harjun lievealueesta, osaksi dyyneistä koostuva muodostuma, jonka aines on hiekkaista hietaa. Kerrospaksuus on 1-2 m. Karttalehden alueella esiintyy monin paikoin matalia rantake r- rostumia, jotka sijaitsevat moreenivaarojen rinteillä tavalli - simmin 160-180 m :n korkeudella. Karttalehti432208 Niemisuo Muoc;lostuma 1, Niemisu o Lajittunut, mandollisesti sulamisveden kerrostama selännemä i- nen muodostuma. Aines on muodostuman pohjoisosassa kivist ä soraa ja eteläosassa hiekkaista soraa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttö ä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä on 40 000 m3, josta arvioitu A 5000 m 3, B 25 000 m3, C 10 000 m3. Muodostuma 2, Telkkäsu o Harjun lieveosaan kuuluva matala muodostuma, jonka aines o n hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 1-2 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 70 000 m 3. Muodostuma 3, Kärnänjok i Dyyniselänteistä koostuva muodostuma, jonka aines on hiekkai s - ta hietaa. Aineksen hienorakeisuuden vuoksi massamäärää ei ol e arvioitu. Karttalehti 4322 0 9 Muodostuma 1, Varislaht i Osa laakeaa, deltamaista harjua, jonka pinnalla esiintyy dyyn i - selänteitä. Muodostuman aines on hiekkaa sekä osittain hiek - kaista hietaa. Muodostuman länsiosa on hiekkaista hietaa. Ke r- rospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - al.a on 9 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä 160 000 m3.
3 4322 0 9 Muodostuma 2, Konttikanga s Järvialtaaseen kerrostunut harjulaajentuma, joka koostuu loiva - piirteisistä kummuista. Kumpujen välissä on laajoja harjukuop - pa-alueita. Muodostuman pinnalla esiintyy dyynejä. Aines vaihtelee hienosta hiekasta hiekkaiseen hietaan. Kerrospaksuus on 2-15 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 136 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 7,0 milj.m3. Muodostuma 3, Repokanga s Osa loivapiirteisistä kummuista koostuvaa harjulaajentumia. Laakean lounaisosan pinnalla esiintyy runsaasti dyyniselänteitä. Muodostuman aines vaihtelee hienosta hiekasta hiekkaiseen hie - taan. Kerrospaksuus on 2-8 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 55 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on 2,8 milj.m3. Muodostuman lounaispuolella esiintyy dyynialueita, joissa aineksen valtaosa on hietaa. ' Muodostuma 4, Selkäkanga s Osa suurta harjujaksoa, joka kulkee kallioperän murroslaaksossa. Muodostuma koostuu harjukuoppien reunustamasta ydinselänteestä, deltamaisista laakioista ja kumpumaisista lieveosista. Aines o n karkearakeisinta keskiselänteessä, jota voidaan seurata Sammak - kolandesta Talkanluomalammen itäpuolella ja edelleen Syvä-Nie - misen lammen länsipuolitse Kangaslammille. Aines on karkea a hiekkaa, jossa paikoin esiintyy sorakerroksia. Deltamaisen osa n keskivyöhyke on hienoa ja hietaista hiekkaa, jonka pinnall a olevat dyynit sisältävät hiekkaista hietaa. Uloimpien lieve - osien aines on hiekkaista hietaa ja paikoin silttiä, mink ä vuoksi niiden sisältämiä massamääriä ei ole arvioitu. Kerros - paksuus on 2-25 m. Pinta-ala on 281 ha. Arvioinnin apuna o n käytetty TVL :n tekemiä kairauksia ja seismisiä luotauksia. Kokonaismassamäärä on 15,0 milj. m 3, josta arvioitu A 20 000 m3, B 680 000 m3, c 14,3 milj.m3. Muodostuma 5, Kukkoharj u Muodostuma koostuu harjukuoppien reunustamasta ydinselänteestä, joka laajenee eteläosassaan deltamaiseksi tasanteeksi. Selänn e on ainekseltaan kivistä ja hiekkaista soraa. Tasanteen aines
4 4322 0 9 käsittää hiekkaa ja soraa vuorokerroksina. Muodostuman lieve - osat koostuvat kummuista ja tasanteista, joiden aines on pää - osaltaan hienoa hiekkaa. Karkeaa hiekkaa ja soraa saatta a esiintyä vähäisessä määrin harjun ydinselänteisiin rajoittu - vissa vyöhykkeissä. Kerrospaksuus on 2-22 m. Pinta-ala on 177 ha. Arvioinnin apuna on käytetty TVL :n kairaustuloksia. Kokonaismassamäärä on 13,1 milj. m3, josta arvioitu A 120 000 m3, B 1,98 milj.m3, C 11,0 milj.m 3. Muodostuman länsireunall a esiintyy kerrostuneita dyyniselänteitä, joiden aines on hietaa. Muodostuma 6, Kolmisopenlamp i Osa harjua, joka koostuu matalista kummuista ja tasanteista. Muodostuman pinnalla on dyyniselänteitä. Aines on pääosaltaa n hienoa hiekkaa ja hietaista hiekkaa. Muodostuman rajojen ulko - puolella on matalia lieve- ja dyynialueita, joiden aines o n hietaa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkau k - sia. Pinta-ala on 81 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismass a- määrä on 2,0' milj.m 3. Karttalehti 4322 11 Portinsalo Muodostuma 1, Pieni-Portt i Kapea harju, joka on kerrostunut kallioperän murroslaaksoon. Muodostuman aines on pääosaltaan kivistä soraa. Kerrospaksuu s on 2-8 m. Muodostumassa ei'ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuma sijaitsee aarnialueella j a on luonnonsuojelun kannalta arvokas. Kokonaismassamäärä o n 360 000 m3, josta arvioitu A 50 000 m 3, B 200 000 m3, C 110 000 m 3. Muodostuma 2, Pitkä-Portt i Kalliomurrokseen syntynyt laakea harjuselänne. Muodostuman ai - nes on pääosaltaan kivistä soraa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuma on luonnonsuojelun kannalta arvokas. Kokonaismassamäärä on 210 000 m3, josta arvioitu A 20 000 m3, B 130 000 m 3, c 60 000 m 3.
5 4322 1 1 Muodostuma 3, Oravivaar a Kapea ja matala harjuselänne, joka on kerrostunut kalliorintee l - le jäätikköjoen huuhtomaan murroslaaksoon. Muodostuman aines o n pääosaltaan kivistä soraa. Kerrospaksuus 1-3 m. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuma sijaitsee luonnonsuojelun kannalta arvokkaassa ympä - ristössä. Kokonaismassamäärä on 70 000 m 3, josta arvioitu A 5000 m3, B 45 000 m3, C 20 000 m3. Muodostuma 4, Palolamp i Harjuun kuuluva terasseista ja selänteistä koostuva muodostuma, joka on kerrostunut kalliomurroslaaksoon. Aines käsittää sora a ja hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-7. m. Muodostumassa ei ole leik - kauksia. Pinta-ala on 5 ha. Muodostuma sijaitsee luonnonsuoj e - lun kannalta arvokkaassa ympäristössä. Kokonaismassamäärä o n 180 000 m 3, josta arvioitu B 80 000 m 3, c 100 000 m3..muodostuma 5, Palokanga s Osa tyypiltään deltamaista harjulaajentumaa, jonka keskellä o n laakea selänne. Selänteessä arvioidaan esiintyvän sora- j a hiekkakerroksia. Tasanteen aines vaihtelee karkeasta hiekast a hienoon hiekkaan. Kerrospaksuus on 2-9 m. Pinta-ala on 60 ha. Kokonaismassamäärä on 2,2 milj. m 3, josta arvioitu A 40 000 m3, B 560 000 m3, c 1,6 milj.m 3. Karttalehti 4322 12 Iso Tioasjärv i Karttalehden alueella ei ole muodostumia.
6 4411 0 4 ONTOJOKI 441 1 Karttalehti 4411 04 Tipasoj a Muodostuma 1, Riekinkanga s Osa suurta harjulaajentumaa, joka on syntynyt kallioperän laaksopainenteeseen. Muodostuma on laakea selänne, jonka pinnall a on loivapiirteisiä kumpuja sekä lentohiekkaa. Pohjatasona ova t pohjavesi ja muodostuman keskiosassa paikoin kallioperä. Muodostuman aines on pääasiassa hiekkaa, joka reunoilla muuttuu hietapitoiseksi. Muodostuman keskellä olevien harjukuoppie n itäpuolella on kapea, heikosti selännemäinen vyöhyke, joss a esiintyy karkeaa ja paikoin soraista hiekkaa. Muodostuman län - sireunalla on matalia lieve- ja dyynialueita, joiden aines o n hietaa. Arvioinnin apuna on käytetty TVL :n kairaustuloksia j a seismisiä luotauksia. Kokonaismassamäärä on 15,0 milj. m3, jos - ta arvioitu B 100 000 m 3, c 14,9 milj.m3. Muodostuma 2, Selkämäk i Harjulaajentuma, jossa voidaan erottaa harjukuoppien reunustama keskiselänne, kummuista ja tasanteista koostuva deltamaine n lieveosa sekä uloimpana erillisiä harjun lieve- ja dyynialue i - ta. Lakiosastaan tasoittunut keskiselänne sisältää sora- j a hiekkakerroksia.selänteen keski- ja kaakkoisosissa soraa peit - tää muutaman metrin vahvuinen hiekkakerros. Muodostuman reunoillepäin aines muuttuu karkeast a - ja soraisesta hiekasta hi e - taiseksi hiekaksi. Uloimpana olevat harjun lieveosat ja dyyn i - alueet ovat ainekseltaan hietaa, jonka massamäärää ei ole ar - vioitu. Kerrospaksuus on 2-45 m. Pinta-ala on 439 ha. Arvioi n- nin apuna on käytetty TVL :n kairaustuloksia ja seismisiä lu o- tauksia. Kokonaismassamäärä on 55,0 milj.m3, josta arvioit u A 700 000 m3, B 6,8 milj. m 3, C 47,5 milj. m3. Muodostumasta o n valokuvia GTL :n arkistossa. Muodostuma 3, Telkkätörm ä Osa harjulaajentumaa, joka koostuu suurten harjukuoppa-alueide n rajoittamista kummuista, selänteistä ja laakioista. Aines o n karkeinta Hiidenlammin itäpuolitse kulkevassa keskivyöhykkee s - sä, joka sisältää karkeaa ja soraista hiekkaa sekä mandollises-
7 4411 0 4 ti vähäisiä määriä soraa. Muodostuman pääosa-on hienoa hiekkaa, joka muuttuu itäänpäin hietapitoiseksi. Harjun itäreunan lieve - ja dyynialueet ovat hietaa, jonka määrää ei ole arvioitu. Kerrospaksuus on 2-35 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 77 ha. Aines on pääluokkaa C. Arvioinnin apuna on käytetty TVL :n kairaustuloksia. Kokonaismassamäärä on 11,0 milj. m3, josta arvioitu B 300 000 m 3, c 10,7 milj.m 3. Muodostuma 4, Hiidensu o Harjun lieveosaan kuuluva deltamainen muodostuma, jonka pinna l- la on pienipiirteisiä kumpuja ja dyyniselänteitä. Muodostuman länsireunalla on harjun lieve- ja dyynialueita. Muodostuman aines on pääosaltaan hienoa ja hietaista hiekkaa. Läntise t osat ovat hietaa. Kerrospaksuus on 2-12 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 96 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 5,4 milj.m 3..Muodostuma 5, Räätäkanga s Osa suurta harjulaajentumaa. Aines on karkeinta keskiosassa, jota rajoittavat harjukuopat. Aines käsittää hienoa ja karkea - ta hiekkaa, soraa saattaa esiintyä pohjakerroksina. Muodostu - man reunoilla aines on hietaista hiekkaa, itäreunalla hietaa. Kerrospaksuus on 2-25 m. Pinta-ala on 272 ha. Aines on pää - luokkaa C. Arvioinnin apuna on käytetty kairauksia ja seismi s- tä luotausta. Kokonaismassamäärä on 40,0 milj.m3. Muodostuma 6, Syväjärv i Harjudeltan lieveosaan kuuluva laakea selänne, jonka pinnall a on pienipiirteisiä kumpuja ja dyynejä. Muodostumaa rajoittava t harjulammet. Muodöstuman aines on pääosaltaan hienoa ja hie - taista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-30 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 145 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 18,0 milj.m3. Muodostuma 7, Peuralammi t Harjukuoppien reunustamasta keskiselänteestä ja kumpuilevast a lieveosasta koostuva harjumuodostuma. Sen uloimmat osat ova t laajojen harjukuoppien rajoittamia lieve- ja dyynialueita. Keskiselänteessä esiintyy hienon ja karkean hiekan ohella
8 4411 0 4 soraista hiekkaa sekä mandollisesti vähäisessä määrin sora a väli- ja pohjakerroksina. Lieveosien aines on hienoa ja hietaista hiekkaa. Harjun uloimmat lieve- ja dyynialueet ova t ainekseltaan hietaa, jonka massamäärää ei ole arvioitu. Kerrospaksuus on 2-25 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pintaala on 247 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n 18,0 milj.m 3, josta arvioitu B 300 000 m 3, c 17,7 milj.m3. Muodostuma 8, Varisrinn e Harjun lieveosaan kuuluva laakea, pinnastaan kumpuileva alue, jonka aines on hienoa ja hietaista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-20 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 44 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 6,6 milj.m 3. Karttalehti 4411 05 Soidinvaar a Muodostuma 1, Jokihaar a. Osa harjun lievealuetta, jonka pinnalla esiintyy dyynejä. Ai - nes on hietaista hiekkaa ja osittain hiekkaista hietaa. Ke r- rospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n 150 000 m3. Muodostuma 2, Lautakanga s Harjuun kuuluva hajanainen, laakea muodostuma, jonka pinnall a on loivapiirteisiä kumpuj a' ja dyynejä. Muodostuma on osittai n kerrostunut kumpuilevan kallioselänteen päälle. Aines käsittää hienoa hiekkaa ja karkeaa hiekkaa. Muodostuman eteläpuo - lella on polveileva dyyniselänne. Kerrospaksuus on 2-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 32 ha. Aines o n pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,28 milj.m 3. Muodostuma 3, Puolaharj u Luoteisosastaan laajentunut harjuselänne. Kaakkoisselänteess ä esiintyy kivistä soraa, jota on runsaasti otettu käyttöön. Luoteisosassa arvioidaan soraa esiintyvän keskiselänteen ko h- dalla pohjakerroksina. Muodostuman pääosa on hiekkaa. Kerros - paksuus on 2-10 m. Pinta-ala on 51 ha. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä on 1,91milj.m3, josta arvioitu A 10 000 m 3, B 130 000 m3, c 1,77 milj.m 3.
9 4411 0 5 Muodostuma 4, Sahaharj u Harjulaajentuma, joka koostuu harjukuoppien reunustamasta kapeasta keskiselänteestä, kumpuilevista rinnakkaisselänteistä j a laakeista lievealueista. Muodostuman pinnalla ja reunoill a esiintyy dyyniselänteitä. Keskiselänteen aines on pääosaltaa n soraista hiekkaa. Soraa esiintyy peittävän hiekkakerroksen all a väli- ja pohjakerroksina. Keskiselänteeseen rajoittuvien kumpujen ja selänteiden aines on karkeaa ja paikoin soraist a hiekkaa, joka muuttuu reunoille päin vähitellen hienoksi hie - kaksi. Uloimmat lieveosat ovat hietaista hiekkaa ja hiekkais - ta hietaa. Kerrospaksuus on 2-20 m. Pinta-ala on 153 ha. Arvioinnin apuna on käytetty TVL :n kairaustuloksia. Kokonaismas - samäärä on 8,6 milj.m 3, josta arvioitu A 60 000 m3, B 740 000 m3, c 7,8 milj. m 3. Muodostumasta on valokuvia GTL : n arkistossa. Muodostuma 5, Riekinkanga s, Osa laaja-alaista harjua, joka on kerrostunut koilliseen vie t- tävälle kallioalustalle. Muodostuman pinnalla on loivapiirtei - siä harjukuoppia ja kumpuja sekä dyyniselänteitä. Kumpuje n laella esiintyy paikoin lohkareita, mitä on pidettävä viitteenä kallion pinnan läheisyydestä. Muodostuman aines on pääasiassa hiekkaa, joka on suurelta osin hietapitoista. Sora n esiintymisestä ei ole havaintoja. Soraa saattaa esiintyä välija pohjakerroksina kapeana vyöhykkeenä. Kerrospaksuus on 2-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 198 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö. Arvioinni n apuna on käytetty TVL :n kairaustuloksia. Kokonaismassamäärä o n 8,0 milj.m3, josta arvioitu B 200 000 m 3, c 7,8 milj.m 3. Muodostuma 6, Valkol a Harjuun kuuluva matala muodostuma, jonka aines on pääosaltaa n hietaa. Kerrospaksuus on 2-7 m. Aineksen hienorakeisuuden vuok - si massamäärää ei ole arvioitu.
10 4 411 0 6 Karttalehti 4411 06 Matikan'ärv i Muodostuma 1, Hanhikanga s Polveileva harjuselänne, jonka sisältämä aines on pääosaltaa n hiekkaa. Soraa esiintyy muodostuman pohjoisosassa. Harjun kes - kiosassa soraa esiintyy vähäisessä määrin pinta- ja väliker - roksina sekä mandollisesti pohjakerroksina. Kerrospaksuus o n 2-10 m. Pinta-ala on 17 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä on 770 000 m 3, josta arvioitu A 5000 m 3, B 155 000 m3, c 610 000 m 3. Muodostuma 2, Ristisärkk ä Katkeileva harju, joka kulkee suoalueen halki. Muodostumass a esiintyy rinnakkaisselkiä ja vähäisiä laajentumia. Selänteiden aines käsittää kivistä ja hiekkaista soraa. Lieveosie n aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-10 m. Pinta-ala on 20 ha. Arvioinnin apuna on käytetty TVL :n kairaustuloksia. Kokonais - massamäärä on 1,1 milj.m 3, josta arvioitu A 40 000 m 3, B 420 000 m3, c 640 000 m 3. Muodostuma 3, Selkäkar i Kapea ja jyrkkäpiirteinen harjuselänne, joka rajoittuu suo - alueeseen. Muodostuman aines on pääosaltaan karkeaa ja sorais - ta hiekkaa. Soraa saattaa esiintyä muodostuman pohjoisosass a ja muissa osissa pohjakerroksina. Kerrospaksuus on 2-9 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 23 ha. Arvioinnin apuna on käytetty TVL :n kairaustuloksia. Kokonaismassamää - rä on 1,4 milj. m3, josta arvioitu B 200 000 m3, c 1,2 milj. m3. Muodostuma 4, Paskolamp i Osa kapeaa, selkämäistä harjua, joka rajoittuu suo- ja järvi - alueisiin. Muodostuman aines on pääosaltaan karkeaa hiekkaa. Soraa arvioidaan esiintyvän vähäisessä määrin pohjakerroksina. Kerrospaksuus on 2-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha. Arvioinnin apuna on käytetty TVL :n kairaustuloksia. Kokonaismassamäärä on 1,0 milj.m 3, josta arvioitu B 100 000 m 3, c 900 000 m 3.
11 4411 0 6 Muodostuma 5, Honkokanga s Harjun lieveosaan kuuluva erillinen muodostuma, jonka pohjat a- sona on osaksi moreeni. Aines on pääosaltaan hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pi n- ta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 400 000 m 3. Muodostuma 6, Korppikanga s Harjuselänne, joka jakaantuu eteläosassaan kandeksi rinnakkai s - selänteeksi ; Muodostuman lounaisosassa on deltamainen laajent u- ma. Selänteissä esiintyy hiekkaista ja kivistä soraa väli- j a pohjakerroksina. Laajentuma on hiekkavaltaista ainesta, joss a on arvioitu esiintyvän soraa 10 %. Uloimpien lieveosien aine s on hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-18 m. Pinta-ala on 56 ha. Arvioinnin apuna on käytetty TVL :n kairaustuloksia. Kokonais - massamäärä on 4,5 milj.m 3, josta arvioitu A 15 000 m3, B 615 000 m 3, c 3,87 milj. m 3. Muodostumasta on valokuvia GTL : n. arkistossa. Muodostuma 7, Väliniitynkanga s Harjun lievealueeseen kuuluva laakea ja matala muodostuma, jonka pinnalla on pienehköjä dyynejä. Aines on pääosaltaa n hietaista hiekkaa. Kerrospaksuus on 1-2 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 23 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 340 000 m 3. Muodostuma 8, Koittol a Osa matalahkoaharjuselännettä, jonka itäpuolella on tasoittunut laajentuma. Muodostuma on kerrostunut länteen viettäväll e kallioalustalle. Aines vaihtelee hienosta hiekasta soraisee n hiekkaan. Kerrospaksuus on 2-8 m. Pirita-ala on 19 ha. Aine s on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä än 820 000 m3, josta a r- vioitu B 60 000 m 3, c 760 000 m3. Muodostuma 9, Iionkalamminkanga s Harjulaajentuma, jonka pohjoisosassa on jäätikkörailoon kerrostunut ydinselänne. Selännettä reunustavat harjukuopat. Se - länteen eteläpuolelle levittäytyy laaja-alainen, matala harju - delta, jonka kerrostuminen on tapahtunut avartuneeseen jäätikkö-
12 4411 0 6 lahteen. Laakion pinnalla on runsaasti dyyniselänteitä. Synty - tavasta johtuen aines on karkeinta selännemäisessä osassa, jossa arvioidaan esiintyvän karkean hiekan ohella soraist a hiekkaa ja hiekkaista soraa. Laajentuman aines on pääosaltaa n hienoa ja hietaista hiekkaa. Dyynien aines on hiekkaista hie - taa. Kerrospaksuus on 2-15 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 141 ha. Arvioinnin apuna on käytetty TVL :n kairaustuloksia. Kokonaismassamäärä on 5,4 milj. m 3, josta arvioi - tu B 400 000 m 3, c 5,0 milj.m3. Muodostuma 10, Soidinaho Harjun lieveosaan kuuluvista laakeista selänteistä ja tasa n- teista koostuva muodostuma, jonka aines on pääosaltaan hi e - taista hiekkaa. Kerro s paksuus on 2-6 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 18 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 700 000 m 3..Muodostuma 11, Konttilanvaar a Moreenivaaran rinteelle kerrostunut loivapiirteinen rantavalli, jonka aines on karkeaa hiekkaa. Muodostuma on osittain käyte t- ty. Kerrospaksuus on 1-2 m. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 70 000 m 3. Karttalehti 4411 07 Herttua'ärv i Muodostuma 1, Iso-Valkeine n Osa suurta harjulaajentumaa, joka koostuu harjujärviin ja la m- piin rajoittuvista kummuista ja selänteistä. Muodostuman pin - nalla esiintyy dyyniselänteitä, jotka ovat korkeimpia muodos - tuman koillisosassa. Aines on karkeinta keskiselänteessä, joka kulkee Telkkälampien pohjoispuolitse Multilahteen. Selän - teessä arvioidaan esiintyvän karkeaa ja soraista hiekkaa sek ä vähäisiä määriä soraa pohjakerroksina. Lievealueiden aines o n hietaista hiekkaa ja osittain hiekkaista hietaa. Kerrospaksuus on 2-18 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 222 ha. Aines on pääluokkaa C. Arvioinnin apuna on käytetty TVL :n kairauksia, joista suurin osa sijaitsee muodostuman lie - veosissa. Kokonaismassamäärä on 13,0 milj.m 3, josta arvioitu B 250 000 m3, c 12,75 milj. m3. Muodostumasta on valokuvia GTL : n arkistossa.
13 4411 0 8 Karttalehti 4 411 08 Ori to j oki Muodostuma 1, Sumpsankanga s Kumpuileva harjulaajentuma, jonka keskellä kulkee suhteellise n kapea, harjukuoppien reunustama selänne. Muodostuman eteläpuo - lella on dyyniselänteistä koostuva alue. Keskiselänne on pää - osaltaan karkeaa ja soraista hiekkaa. Soraa on arvioitu esii n- tyvän selänteen keskiosassa runsaimmin pohjakerroksina. Lieve - alueen keskiosasta aines muuttuu vähitellen reunoillepäi n karkeasta hiekasta hienoksi ja lopulta hietaiseksi hiekaksi. Dyynien aines on säännöllisesti hiekkaista hietaa. Kerrospaksuus on 2-16 m. Pinta-ala on 79 ha. Kokonaismassamäärä on 3,9 milj.m 3, josta arvioitu B 200 000 m 3, c 3,7 milj.m3. Muodostuma 2, Konttilamp i Selännemäinen harju, jonka koillisreuna on kerrostunut lounaa - seen viettävälle kalliorinteelle. Pinnastaan kumpuileva j a paikoin lohkareikkoinen keskiselänne sisältää todennäköisest i soravaltaista ainesta. Aines muuttuu keskiosasta reunoillepäi n sorasta asteittain hienoksi hiekaksi. Kerrospaksuus on 2-18 m. Pinta-ala on 43 ha. Kokonaismassamäärä on 2,28 milj. m3, jost a arvioitu A 30 000 m 3, B 350 000 m 3, c 1,9 milj.m3. Muodostuma 3, Leppivaar a Kalliovaaran lounaaseen viettävälle rinteelle kerrostunu t tasapintainen harjumuodostuma. Harjun aines on pääosaltaan karkeaa hiekkaa. Soraa esiintyy paikoitellen pinta- ja väli - kerroksina vähäisessä määrin. Kerrospaksuus on 2-8 m. Pinta - ala on 25 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä on 1,07 milj. m3, josta arvioi - tu B 100 000 m3, c 970 000 m 3. Muodostuma 4, Leppisu o Suoalueella sijaitseva harjuselänne lievealueineen. Muodostuman aines on pääosaltaan karkeaa ja hienoa hiekkaa. Sora a esiintyy vähäisessä määrin muodostuman luoteis- ja keskiselänteessä. Kerrospaksuus on 2-9 m. Pinta-ala on 13 ha. Kokonaismassamäärä on 570 000 m 3, josta arvioitu B 10 000 m3, C 560 000 m 3.
14 4411 0 8 Muodostuma 5, Hdrkö1amp i Harjuun kuuluva laakea selänne, jonka aines on pääasiassa hiek - kaa. Soraa saattaa esiintyä vähäisessä määrin keskiseläntee n väli- ja pohjakerroksina. Kerrospaksuus on 2-8 m. Muodostumas - sa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 310 000 m 3, josta arvioitu B 20 000 m 3, C 290 000 m 3. Muodostuma 6, Kypäräisenkanga s Laakea harjumuodostuma, jonka eteläreuna rajoittuu moreenise - länteeseen. Keskiselänteessä esiintyy pintakivisyyttä ja mahdollisesti sorakerroksia. Aines on harjun muissa osissa hieno a hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-9 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 25 ha. Kokonaismassamäärä on 760 000 m 3, jos - ta arvioitu F3 60 000 m 3, c 700 000 m 3. L Muodostuma 7, Palokanga s Pienehkö rantakerrostuma, joka sijaitsee moreeniselänteen itä - rinteellä. Sen aines on karkeaa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2 m. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on 40 000 m3. Muodostuma 8, Lahtelankanga s Matala rantakerrostuma, joka sijaitsee moreenivaaran juurella. Muodostuman aines käsittää karkeaa ja hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2 m. Pinta-ala 'on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä o n 50 000 m3. Muodostuma 9, Ukonkanga s Moreenirinteellä sijaitseva pienehkö ' rantakerrostuma, jonk a aines käsittää karkeaa ja hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 20 000 m 3. Karttalehden alueella esiintyy lisäksi yleisesti pienehköj ä rantakerrostumia, jotka sijaitsevat moreenivaarojen rinteillä 180 metrin korkeustasolla.
15 4411 0 9 Karttalehti 4411 09 Häikiövaar a Muodostuma 1, Hallakanga s Vähäinen rantakerrostuma, jonka aines on karkeaa ja soraist a hiekkaa. Kerrospaksuus on 2 m. Muodosturnassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismass a- määrä on 15 000 m 3. Muodostuma 2, Lautakanga s Drumliinityyppinen moreeniselänne. Muodostuman sisäosiss a esiintyy lajittuneita hiekkakerroksia. Pintaosassa tavataa n moreenin patjarakenteita. Aines on suurelta osin käyttöke l- poista. Muodostumatta on valokuvia GTL :n arkistossa. Karttalehden koillisosassa, Kellojoen varressa on kumpumore e- nialue, joka koostuu huuhtoutunutta hiekkamoreenia sisältävi s - tä kummuista. Karttalehti 4411 10Jauhovaar a Muodostuma 1, Niskasu o Laakea harjuselänne, joka on kerrostunut kallioalustalle. Muodostuman aines on keskinkertaisesti tai heikosti lajittunutta. Keskiselänne sisältää kivistä soraa ja hiekkakerroksia. Lieve - osassa aines vaihtelee hienosta hiekasta soraiseen hiekkaan. Kerrospaksuus on 2-7 m. Pinta-ala on 12 ha. Muodostuman käy t- töä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä on 250 000 m3, josta a r - vioitu A 5000 m 3, B 75 000 m3, C 170 000 m 3. Muodostuma 2, Autioniem i Loivapiirteinen harjuselänne, jonka keskiosa sisältää sora - ja hiekkakerroksia. Paikoin esiintyy-myös kivistä soraa. Ke s- kiselänteen ainesta on osittain otettu käyttöön. Lieveosiss a vaihtelee soraisesta hiekasta hienoon hiekkaan. Kerrospaksuu s on 2-10 m. Pinta-ala on 61 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,9 milj.m 3, josta arvioitu A 30 000 m 3, B 440 000 m3, c 1,43 milj.m 3.
16 4411 1 0 Muodostuma 3, Kuorekanga s Osa selännemäistä harjua, jonka pohjatasona ovat selännemäine n kalliopinta ja pohjavesi. Muodostuman aines on pääosaltaa n hiekkaa. Keskiselänteen pohjoisosassa esiintyy sorakerroksi a runsaimmin pohjakerroksina. Selänteen keskiosassa arvioidaa n esiintyvän soraa väli- ja pohjakerroksina. Lieveosassa aine s muuttuu soraisesta ja karkeasta hiekasta hienoksi hiekaks i keskiosasta reunoillepäin siirryttäessä. Kerrospaksuus on 2-15 m. Pinta-ala on 40 ha. Kokonaismassamäärä on 1,6 milj. m3, josta arvioitu A 10 000 m 3, B 250 000 m3, c 1,34 milj.m 3. Muodostuma 4, Kuikkalamp i Osa harjua, jossa voidaan erottaa harjukuoppien rajoittam a keskiselänne ja reunoillepäin mataloituva laakea lievealue. Harjun keskiselänne sisältää hiekkaisia ja kivisiä sorakerroksia sekä hiekkaa. Lievealueet ovat ainekseltaan hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-10 m. Pinta-ala on 58 ha. Arvioinnin apun a on käytetty TVL :n kairaustulosta. Kokonaismassamäärä o n 2,2 milj.m3, josta arvioitu A 20 000 m 3, B 470 000 m3, C 1,71 milj.m 3. Muodostuma 5, Teerisu o Katkonainen harju, jota rajoittavat harjukuopat ja uomat. Aines on muodostuman keskiselänteissä kivistä soraa ja hiekkaa.'sora esiintyy väli- ja pohjakerroksina. Lievealueiden aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-12 m. Pinta-ala on 45 ha. Arvioinnin apuna on käytetty TVL :n kairaustulosta. Kokonais - massamäärä on 1,46 milj.m3, josta arvioitu A 20 000 m3, B 200 000 m3, c 1,24 milj.m3. Karttalehden alueella esiintyy kartoittamattomia matali a rantakerrostumia, jotka sijaitsevat moreenivaarojen rinteill ä 160-170 m :n korkeudella merenpinnasta lukien. Karttalehti 4411 11 Katerm a Muodostuma 1, Niskal a Harjuun kuuluva matala muodostuma, jonka aines on hiekkaa. Ker - rospaksuus on 2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäärä on 80 000 m 3.
17 4411 1 1 Muodostuma 2, Pajasaar i Matala harjusaari, jonka aines on pääasiassa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n 140 000 m 3. Muodostuma 3, Vasikkaniem i Laakea harjuniemeke, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja mahdollisesti paikoin moreeni. Aines on pääosaltaan hiekkaa. Soraa saattaa esiintyä vähäisessä määrin pohjakerroksina muo - dostuman pohjoisreunalla. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumas - sa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 24 ha. Aines on pääluok - kaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäär ä on 600 000 m3, josta arvioitu B 60 000 m 3, c 540 000 m 3. Muodostuma 4, Oraviniem i Laakea harjuselänne, jonka pohjoisreuna rajoittuu Outojärveen. Harjun ydinosa sisältää sora- ja hiekkakerroksia. Reunaosien aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-7 m. Pinta-ala on 28 ha. Kokonaismassamäärä on 820 000 m3, josta arvioitu B 200 000 m 3, C 620 000 m3. Muodostuma 5, Järvel ä Harjuselänne lievealueineen. Ydinosan aines käsittää soraa j a hiekkaa. Lievealue on ainekseltaan hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-7 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 28 ha. Muodostuman käyttöä rajoittaa maisernansuojeluun liittyvä t näkökohdat. Kokonaismassamäärä on 780 000 m3, josta arvioitu A 10 000 m 3, B 160 000 m 3, c 610 000 m 3. Muodostuma 6, Salmel a Matala rantakerrostuma, joka sijaitsee moreenirinteellä. Muodostuman aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 1-2 m. Muodostumas - sa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokka a C. Kokonaismassamäärä on 40 000 m 3 : Muodostuma 7, Ah o Moreenirinteelle syntynyt matala rantakerrostuma, jonka aine s on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2 m. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 70 000 m 3.
18 4411 1 1 Muodostuma 8, Kylm ä Matala rantakerrostuma, jonka aines on hiekkaa. Kerrospaksuu s on 1-2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 40 000 m 3. Karttalehti 4411 12 Ala-Vieks i Muodostuma 1, Korkeaniem i Osa harjua, joka on kerrostunut kallioperän laaksopainantee - seen. Muodostuma koostuu harjukuoppien rajoittamasta keskis e - länteestä, jonka eteläosaa ympäröi deltamainen laajentuma. Aines on karkearakeisinta keskiselänteessä, joka sisältä ä karkeaa ja soraista hiekkaa. Soraa saattaa esiintyä väli- j a pohjakerroksina. Harjulaajentuman aines on hienoa ja hietai s - ta hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-18 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 50 ha. Arvioinnin apuna on käytett y TVL :n kairaustuloksia. Kokonaismassamäärä on 3,4 milj. m3, jos - ta arvioitu B 70 000 m 3, c 3,33 milj.m 3. Muodostuma 2, Matikkasärkk ä Harjulampien reunustamasta selänteestä ja deltamaisista lieve - alueista koostuva harju. Aines on keskiselänteessä pääosaltaa n karkeaa ja soraista hiekkaa. Soraa arvioidaan esiintyvän 10-20 %. Lievealueilla aines vaihtelee karkeasta hiekasta hi e - taiseen hiekkaan. Kerrospaksuus on 2-20 m. Pinta-ala on 87 ha. Arvioinnin apuna on käytetty TVL :n kairaustuloksia. Kokonais - massamäärä on 5,5 milj.m3, josta arvioitu B 180 000 m 3, C 5,32 milj.m 3. Muodostuma 3, Katiskalamp i Harjun lieveosaan kuuluva muodostuma, joka rajoittuu idäss ä moreeniin. Aines vaihtelee karkeasta hiekasta hietaiseen hie k- kaan. Muodostuman pinnalla esiintyy paikoin ohuelti moreenimaista ainesta ja lohkareita. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta - ala on 22 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n 550 000 m 3. 4
19 4411 1 2 Muodostuma 4, Saresensu o Harjun lieveosaan kuuluva matalista kummuista koostuva muodo s - tuma, jonka aines on hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines o n pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 150 000 m 3. Muodostuma 5, Mäkisenkanga s Suo- ja moreenialueisiin rajoittuva laakea harjumuodostuma, jonka pinnalla on pienipiirteistä kumpu- ja selännemaastoa. Muodostuman, heikosti kehittynyt keskiselänne sisältää karkea a ja soraista hiekkaa sekä mandollisesti vähäisessä määrin soraa. Muodostuman reunaosien aines on hietaista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-15 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala o n 55 ha. Aines on pääluokkaa C. Arvioinnin apuna on käytetty TVL :n kairaustuloksia. Kokonaismassamäärä on 2,56 milj.m 3, josta arvioitu B 70 000 m 3, c 2,49 milj.m3. Muodostuma 6, Hukankanga s Suurehko harjulaajentuma, jonka pinnalla on hajanaisia kumpuj a ja selänteitä. Muodostuman pohjatasona esiintyy paikoin kallio - perä. Aines on pääosaltaan hiekkaa. Karkeaa hiekkaa esiintyy kummuissa ja lievää pintakivisyyttä pohjoisselänteessä. Hietaa esiintyy muodostuman pinnalla ja reunoilla olevissa dyyneissä. Kerrospaksuus on 2-15 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 128 ha. Aines on pääluokkaa C. Arvioinnin apun a on käytetty TVL :n kairaustuloksia. Kokonaismassamäärä o n 4,5 milj.m3. Muodostuma 7, Juurikkaniem i Harjun reunavyöhykkeeseen kuuluva pienehkö muodostuma, jok a on kerrostunut moreenirinteelle. Aines on hiekkaa, jonka ke r- rospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n. 60 000 m 3. Muodostuma 8, Mäkisensu o Harjun uloimpaan lieveosaan kuuluva pienehkö muodostuma, jonk a aines on hiekkaa. Kerro s paksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 150 000 m 3.