Sisäilmaongelmien hoitaminen kunnissa Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö
Nykytilanne Rakennuskannassa korjausvelkaa 30-50 miljardia euroa (Roti 2013) Kunnilla korjausvelkaa 5-6 miljardia euroa Noin 750 000 suomalaista altistuu päivittäin kosteusvaurioiden aiheuttamille epäpuhtauksille (TrV 2013) Kosteus- ja homeongelmiin liittyvät terveyshaitat aiheuttavat vuodessa 450 miljoonan euron kustannukset (TrV 2013)
Asia on laajempi kuin pelkästään yksittäisten rakennusten sisäilmaongelmat Suomessa korjausvelkaa 30-50 mrd, kunnilla 5-6 mrd Rakennuskanta paisunut Kunnilla tyhjiä tiloja 8-10 % Palveluverkkoja sopimatta Toimitilaohjelmia tekemättä Kuntoarvioita ja -tutkimuksia tehty vähän (rakennuskannan kuntoa ei tiedetä) PTS-korjaussuunnitelmia tehty vähän
Kosteus- ja homeongelmien määrä Suomessa on n. 1,45 miljoonaa rakennusta Näissä merkittävien kosteus- ja homevaurioiden esiintyvyys: pien- ja rivitaloissa 7 10 % kerrostaloissa 6 9 % kouluissa ja päiväkodeissa 12 18 % hoitolaitoksissa 20 26 % toimistoissa 2,5 5 % kerrosalasta Eduskunnan tarkastusvaliokunta 1/2012 (Työterveyslaitos)
Eri tekijät aiheuttavat sisäilmaongelmia Puutteellinen ilmanvaihto Mikrobiologiset tekijät, homeet, bakteerit, hiivat Lämpöolot ja veto Hiukkaset (pienhiukkaset sisältä ja ulkoa, pöly, rakennuspöly, mineraalikuitupöly, asbesti) Kemialliset tekijät (VOC-yhdisteet, hiilidioksidi, häkä, formaldehydi, styreeni, ammoniakki, kreosootti yms.) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Mistä kuntien kiinteistöjen sisäilmaongelmat ovat aiheutuneet viimeisen 5 vuoden aikana? Ei koskaan Joskus Usein Tupakansavu Allergeenit (eläinpöly, huonekasvit, siitepöly) Säteily (radon) Etelä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 25.2.2015
Sisäilmaongelmien yleisimmät syyt Erityisesti rakennuksen käyttöiän loppuminen näyttää johtavan sisäilmaongelmiin, joista terveyden kannalta merkittävimpiä osatekijöitä ovat kosteus- ja homevauriot. Eduskunnan tarkastusvaliokunta 1/2012 (Työterveyslaitos) Suuri osa rakennuskannasta 1960-1980-luvulta o Alttiimpia kosteus- ja homevaurioille (riskirakenteet) o Joka tapauksessa peruskorjausiässä, rakennusosat ovat kuluneet o Ennakoivat toimenpiteet puuttuvat pitäisi korjata ajoissa o Kunnossapidon laiminlyönnit, huollon resurssien ja osaamisen puute Myös rakennus- ja suunnitteluvirheistä sekä huolimattomasta rakennuksen käytöstä johtuvia sisäilmaongelmia esiintyy
Eri aikakausilla on omat tyypilliset riskitekijät www.hometalkoot.fi
Valitettavan usein korjausväli ylittää kriittisen käyttöiän 100 % Korjausvelan raja, noin 75 % uuden kunnosta Sisäilmaongelma 0 %
Sisäilmaongelmat ovat seurausta kiinteistönpitokulttuuristamme
Tilanne kunnissa Halvinta 36 % 45 % Kalleinta 19 % 0 % Ennaltaehkäisty Hallinnassa ja tilanne paranee (Hyvä) Kohtalaisesti hallinnassa, tilanne pysyy ennallaan (Kohtalainen) Vain akuutit ongelmat pystytään hoitamaan, tilanne pahenee (Huono) Pekkola & all, 2011
Koska on järkevää korjataan? Kun on pikkuvikoja? n. 1 000-5 000 Kun rakenne on kohta vaurioitumassa? 50 /m 2 n. 100 000 200 000 Kun rakenne on vaurioitunut? 150-300 /m 2 250 000 1 000 000 Vai vasta, kun on pakko? 2 500 3 000 /m2 n. 7,5-10 milj. Sisäilmaongelmia esiintyy näissä! Sisäilmaongelmia esiintyy näissä!
Kuntoarvioista ja kuntotutkimuksista on hyötyä Pekkola & all, 2011
PTS-korjaussuunnittelusta on hyötyä Pekkola & all, 2011
Missä vaiheessa nämä olisi pitänyt havaita?
Tavoitteeksi ennakoiva kiinteistönpito! 1. Sovitaan palveluverkoista (palvelutarpeeseen perustuva, myös kuntarajojen yli) 2. Selvittään rakennuskannan kunto, erityisesti kaikki vanhat (> 25 v) rakennukset 3. Saadun tiedon pohjalta arvioidaan mitkä rakennukset voidaan korjata ja hyödyntää palvelujen tarjonnassa sekä mistä rakennuksista hankkiudutaan eroon 4. Laaditaan esim. 10 vuoden suunnitelma rakennusten korjausvelan taittamiseksi ja priorisoidaan korjaukset 5. Laaditaan säilytettäville rakennuksille huoltosuunnitelmat vaurioiden ennaltaehkäisemiseksi ja hillitsemiseksi ja toteutetaan ne Kenen tehtävänä on tehdä aloita ko. suunnitelman toteuttamiseksi! 16
Ne sisäilmaongelmat, joita ei pystytä ennaltaehkäisemään, pitää hoitaa tyylikkäästi! 17 25.2.2015 Etunimi Sukunimi
Rakennuksessa, jossa on sisäilmaongelma esiintyy epäpuhtauksia enemmän kuin rakennuksessa, jossa ei ole sisäilmaongelmaa oireillaan usein myös enemmän kuin rakennuksessa, jossa ei ole sisäilmaongelmaa Astma ym. Infektiot Yleisoireet ja ärsytysoireet Astma ym. Infektiot Yleisoireet ja ärsytysoireet
Terve koulu Sairas koulu 100 lasta 100 lasta 20-30 nuhaoireilevaa 10 yskivää 5 hengenahdistusta 5 astmaatikkoa (tai astmalääkitys ilman diagnoosia) 2-3 poskiontelotulehdusta 50 nuhaoireilevaa 15 yskivää 15 hengenahdistusta 15-20 astmaatikkoa (tai astmalääkitys ilman diagnoosia) 20-25 poskiontelotulehdusta Pysyvät sairaudet Pysyvät sairaudet Infektiot Infektiot Yleisoireet ja ärsytysoireet Yleisoireet ja ärsytysoireet
Moniammatillinen yhteistyö on tärkeää, mutta se ei pelkästään riitä 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Sisäilmatyöryhmä /- ryhmiä Kohdekohtaisia ryhmiä Muu yhteistyöryhmä /-ryhmiä Ei erillistä työryhmää Pekkola & all, 2011
Tarvitaan osaamista! 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Rakennusterveysasiantuntija Muita alaan liittyviä pätevyyksiä Erikoistunut lääkäri tai terveydenhoitaja Erikoistunut terveystarkastaja Ei erikoistumisia, mutta säännöllistä kouluttautumista Muuta osaamista hyvä kohtalainen huono Pekkola & all, 2011
SISÄILMAONGELMAN TUTKIMISEN VAIHEET OIREET/VALITUKSET RAKENTEIDEN JA JÄRJESTELMIEN RISKIARVIO HENKILÖKUNNAN HAASTATTELUT KÄYTTÄJIEN OIREKYSELYT PINTAPUOLISET KARTOITUKSET: kosteusvauriot, iv:n toiminta, sisäilman laatu OIREKYSELYJEN TULKINTA TUTKIMUSSUUNNITELMAT: RAKENNE, LVI, MATERIAALIT, SISÄILMA RAKENTEIDEN KUNTOTUTKIMUKSET: -Kosteusmittaukset -Rakenteiden avaukset -Mikrobianalyysit näytteistä -Rakenteiden tiiveysmittaukset -Painesuhteiden mitatukset -Vauriomekanismien määritys IV:N KUNTOTUTKIMUKSET: -Ilmamäärät -Puhtaus -Painesuhteet -Tiiveys LVV-kuntotutkimukset SISÄILMA- YM. MITTAUKSET: -Mikrobit -Kuidut -VOC -Ammoniakki -yms. RAPORTOINTI (TULKINTA): KORJAUSSUOSITUKSET, KIIREELLISYYSJÄRJESTYS, TILOJEN TURVALLISUUS KÄYTTÄJÄLLE Ensiaputoimet ja korjaushankkeen käynnistäminen
Mitä pitäisi ymmärtää ja muistaa? Sisäilmaongelmia aiheuttavat monet tekijät ja usein yhtä aikaa, eikä ensimmäinen löydetty ongelma ole välttämättä ainoa Terveyshaittoja aiheuttavien tekijöiden löytäminen on usein vaikeaa Sisäilmaongelmista sitkeästi valittava ihminen on usein ollut oikeassa Jos johtopäätökset tehdään puutteellisten selvitysten perusteella, on seurauksena väärät johtopäätökset Korjausten epäonnistuminen johtuu useimmiten huonoista kuntotutkimuksista 25.2.2015
Sisäilmaongelman hoitaminen ei lopu siihen, että ongelmat on tutkittu hyvin. Ne pitää myös korjata hyvin! 24 25.2.2015 Etunimi Sukunimi
Terveyshaittojen kustannuksia Kosteus- ja homeongelmiin liittyvät terveyshaitat aiheuttavat vuodessa noin 450 miljoonan euron kustannukset Eduskunnan tarkastusvaliokunta 1/2012 (Työterveyslaitos) Tulehdussairaudet suurin kustannusten aiheuttaja (aiheuttavat poissaoloja ja ovat yleisiä) Sairaslomapäivän palkkakustannukset sivukuluineen keskimäärin noin 300 /vrk, kansantalouden näkökulmasta yli 700. Kuntaliitolla hanke, jossa selvitetään sisäilmaoireilun hintalappua korjausinvestointi muutakin kuin pelkkä kustannus.
KORJAUSHANKKEEN VAIHEET VALTIONAVUSTUKSEN EHDOT h a n k e v e t ä j ä OIREILU TAI HAVAITUT VAURIOT RAKENTEIDEN JA JÄRJESTELMIEN KUNNON SELVITTÄMINEN, SUHDE OIREILUUN HANKESUUNNITTELU, SUHTEUTTAMINEN KIINTEISTÖSTATEGIAAN KORJAUSSUUNNITTELU KORJAUSTYÖ JÄLKISEURANTA Korjaushanke liittyy kunnan pitkän tähtäimen suunnitelmiin (palveluverkko, toimitilaohjelma) Rakennuksen kokonaiskunto on selvitetty (kaikki rakennusosat, talotekniikka, haitta-aineet, oireet) Rakennusterveysasiantuntijan tms. lausunto rakennuksen kokonaiskunnosta ja merkityksestä rakennuksen käyttäjille Korjaussuunnitelmat sisältävät kaikkien kuntotutkimuksissa todettujen vaurioiden poistamisen, jos korjausaste > 70 % uudisrakennus Kuntotutkijoiden, suunnittelijoiden, valvojan ja työmaan johdon pätevyydet varmistettu (pätevyysvaatimukset tulossa) Ulkopuolisen asiantuntijan arvio korjausuunnitelmista Hankkeelle laadittu laadunvarmistussuunnitelma, kosteudenhallintasuunnitelma ja pölynhallintasuunnitelma sekä ne toteutetaan myös käytännössä Hankkeen onnistuminen arvioidaan jälkivalvonnalla 6-10 kk hankkeen valmistumisen jälkeen
Korjauksia epäonnistuu jatkuvasti, mitä pitäisi tehdä? Rakenteiden kuntotutkimuskynnystä pitää madaltaa, sillä todelliset ongelmat usein piilevissä vaurioissa Ilmanvaihtojärjestelmä on tutkittava aina, nopeatkin muutokset ovat mahdollisia. Riskirakenteet pitää tutkia kaikki, myös muita rakenneosia on syytä avata ennen korjaussuunnittelua. Kaikki homevauriot kannattaa korjata peruskorjauksen yhteydessä. Osakorjauksista huonoja kokemuksia. Homevauriot ja ilmanvaihto on korjattava yhtäaikaa. Rakenteet kannattaa tiivistää aina varmuuden vuoksi, kun pintamateriaaleihin kajotaan.
Urakka on iso ja ison asian muuttaminen vie aikansa Mikä tilanne meillä on 10-20 vuoden kuluttua? Mitä päätöksiä pitäisi tehdä nyt?