Japanin alkeet Copyright Riku Eskelinen, 2007 Kaikenlainen levittäminen ilman Riku Eskelisen lupaa ehdottomasti kielletty. Lähde: coscom.co.jp Japanin alkeet, RE2007 Sivu 1
Sisällysluettelo Tervehdykset......2 Sanasto......2 Huomaa......3 Päivää......3 Kuinka voit......3 Kuinka ilmaista sana sinä......3 Subjektin (tekijän) poisjättäminen......4 Numerot......4 Yleistä......4 Sanasto......4 Kuukaudet ja päivät......5 Sanasto......5 Perusrakenteet, osa 1......6 Kielioppi......6 Esimerkkilauseita......6 Huomaa......7 Myönteinen ja kielteinen muoto......7 No-partikkeli......7 Kysymysmerkki Ka?....8 Nan Mitä?.....8 Sanasto......8 Perusrakenteet, osa 2......9 Kielioppi......9 Esimerkkilauseita......9 Huomaa......10 Japanin kielen adjektiivit......10 Sanasto......11 Perusrakenteet, osa 3......12 Kielioppi......12 Esimerkkilauseita......12 Huomaa......13 Japanin kielen verbit......13 Densha de junalla, tomdoachi to ystäväni kanssa......13 Doko minne/missä/mistä?....13 Sanasto......13 Perusrakenteet, osa 4......14 Kielioppi......14 Esimerkkilauseita......14 Huomaa......15 Shimasu tehdä, pelata......15 Nan ja Nani mikä, mitä......15 Sanasto......15 Tervehdykset Sanasto Suomeksi Japani, romanisoitu Japani, kana-merkitty Japanin alkeet, RE2007 Sivu 2
Päivää. Minä olen nimi. Hauska tavata sinut. Hajimemashite. Nimi Doozo yoroshiku. はじめまして スミスです どうぞ よろしく Hyvää huomenta. Ohayoo gozaimasu. おはよう ございます Hyvää (ilta)päivää. Konnichiwa. こんにちは Hyvää iltaa. Konbanwa. こんばんは Hyvää yötä. Oyasumi nasai. おやすみなさい Kiitos paljon. Arigatoo gozaimasu. ありがとう ございます Ole hyvä (vastaus ed.). Doo itashimashite. どう いたしまして Onpa kuuma(, eikö totta). Atsui desu ne. あついですね Onpa kylmä(, eikö totta). Samui desu ne. さむいですね Onpa kaunis päivä(, eikö totta). Ii tenki desu ne. いい てんきですね Sataa(, eikö totta). Ame desu ne. あめですね Anteeksi,... (excuse me,...) Sumimasen. / Suimasen. すみません すいません Anteeksi. Doomo suimasen. どうも すいません Anteeksi, mutta vielä kerran kiitos. Suimasen. Moo ichido onegai shimasu. すいません もう おねがいします Tätä tietä, olkaa hyvä. Doozo kochira e. どうぞ こちらへ いちど Käykää sisään, olkaa hyvä. Doozo o-hairi kudasai. どうぞ おはいり くださ い Sanokaa terveiseni vaimollenne. Huomaa Päivää Okusan ni yoroshiku. おくさんに よろしく Hajimemashite (Päivää) ja Doozo yoroshiku (Hauska tavata) ovat tervehdysilmaisuja. Niitä käytetään, kun tavataan joku ensimmäistä kertaa. Nimi on namae. Nimeni on Nimi on Watashi no namae wa Nimi desu, kuitenkin tuota ilmaisua käytetään harvoin tervehtiessä toista. Kun esittelet nimesi, sinun tulisi sanoa Watashi wa Nimi desu (Olen Nimi) tai vain Nimi Kuinka voit Englantia puhuvat ihmiset haluavat luontaisesti sanoa How are you?, Kuinka voit?, koska sitä käytetään päivittäisenä tervehdyksenä englannin kielessä. Tarkka käännös on O-genki desu ka?, Are you well?, Voitko hyvin?, kuitenkin sen käyttö on melkolailla erilainen kuin englanninkielinen fraasi How are you?, Kuinka voit? O-genki desu ka? -ilmausta käytetään, kun tiedustellaan terveydentilaa joltakulta, jota ei olla nähty pitkään aikaan. Tämän takia sitä ei käytetä yleisenä tervehdyksenä kuten englannin How are you? -ilmaisua. Japanilaiset sanovat usein vain Ohayoo gozaimasu (Hyvää huomenta), Konnichiwa Japanin alkeet, RE2007 Sivu 3
(Hyvää [ilta]päivää) tai Konbanwa (Hyvää iltaa) henkilöille, joita tapaavat usein. Kuinka ilmaista sana sinä Sinä on anata. Suomen kielessä sinä-sanaa käytetään usein missä tahansa tilanteessa. Japanissa kuitenkin anata voidaan joissain tapauksissa tulkita hyväksymättömyydeksi, kritiikiksi tai tyytymättömyydeksi. Japaninkielisessä keskustelussa tulisi käyttää henkilön nimeä anata-sanan sijasta. Subjektin (tekijän) poisjättäminen Japanin kielessä subjekti, eli lauseen tekijä, jätetään usein pois, kun keskustelijat tietävät sen lauseen kontekstin perusteella. Esimerkki: Yamada Norman Numerot Yleistä Norman-san wa puroguramaa desu ka? (Oletko sinä ohjelmoija?) Hai, (watashi wa) puroguramaa (Kyllä, (minä olen) ohjemoija?) Japanin kielessä käytetään kahta lukujärjestelmää: Ichi, ni, san -järjestelmää sekä Hitotsu, futatsu, mittsu -järjestelmää. Ichi-järjestelmää käytetään numerolaskureissa. Hitotsu-järjestelmää käytetään itsenäisesti ilman numerolaskureita. Hitotsu-järjestelmä yltää 10:een asti, eikä sitä voida käyttää ihmisiin, aikaan eikä rahaan. Sanasto Suomeksi Ichi-järjestelmä Japaniksi Hitotsu-järjestelmä Romanisoitu Kana-merkitty Romanisoitu Kana-merkitty 1 (yksi) ichi いち hitotsu ひとつ 2 (kaksi) ni に futatsu ふたつ 3 (kolme) san さん mittsu みっつ 4 (neljä) shi/ yon し / よん yottsu よっつ 5 (viisi) go ご itsutsu いつつ 6 (kuusi) roku ろく muttsu むっつ 7 (seitsemän) shichi/ nana しち / なな nanatsu ななつ 8 (kahdeksan) hachi はち yattsu やっつ 9 (yhdeksän) kyuu/ ku きゅう / く kokonotsu ここのつ 10 (kymmenen) juu じゅう too とお 20 (kaksikymmentä) ni-juu にじゅう Japanin alkeet, RE2007 Sivu 4
30 (kolmekymmentä) 40 (neljäkymmentä) 50 (viisikymmentä) 60 (kuusikymmentä) 70 (seitsemänkymmentä) 80 (kahdeksankymmentä) 90 (yhdeksänkymmentä) san-juu yon-juu go-juu roku-juu nana-juu hachi-juu kyuu-juu さんじゅう よんじゅう ごじゅう ろくじゅう ななじゅう はちじゅう 100 (sata) hyaku ひゃく きゅうじゅう 200 (kaksisataa) ni-hyaku にひゃく 300 (kolmesataa) sanbyaku さんびゃく 400 (neljäsataa) yon-hyaku よんひゃく 500 (viisisataa) go-hyaku ごひゃく 600 (kuusisataa) roppyaku ろっぴゃく 700 (seitsemänsataa) 800 (kahdeksansataa) 900 (yhdeksänsataa) nana-hyaku happyaku kuyy-hyaku 1000 (tuhat) sen せん Kuukaudet ja päivät Sanasto ななひゃく はっぴゃく きゅうひゃく tammikuu ichi-gatsu いちがつ helmikuu ni-gatsu にがつ maaliskuu san-gatsu さんがつ huhtikuu shi-gatsu しがつ toukokuu go-gatsu ごがつ kesäkuu roku-gatsu ろくがつ heinäkuu shichi-gatsu しちがつ Japanin alkeet, RE2007 Sivu 5
elokuu hachi-gatsu はちがつ syyskuu ku-gatsu くがつ lokakuu juu-gatsu じゅうがつ marraskuu juuichi-gatsu じゅういちがつ joulukuu juuni-gatsu じゅうにがつ maanantai getsu-yoobi げつようび tiistai ka-yoobi かようび keskiviikko sui-yoobi すいようび torstai moku-yoobi もくようび perjantai kin-yoobi きんようび lauantai do-yoobi どようび sunnuntai nichi-yoobi にちようび eilen kinoo きのう tänään kyoo きょう huomenna ashita あした viime viikolla senshuu せんしゅう tällä viikolla konshuu こんしゅう ensi viikolla raishuu らいしゅう viime kuussa sengetsu せんげつ tässä kuussa kongetsu こんげつ ensi kuussa raigetsu らいげつ viime vuonna kyonen きょねん tänä vuonna kotoshi ことし seuraavana vuonna rainen らいねん Perusrakenteet, osa 1 Kielioppi Substantiivi A wa Substantiivi B Substantiivi A は Substantiivi B です Yllä oleva lause tarkoittaa 'Substantiivi A' on 'Substantiivi B'. Wa on partikkeli ja aihemerkki. Wa-sanaa seuraava substantiivi on lausahduksen tai kysymyksen aihe. Aihe Japanin alkeet, RE2007 Sivu 6
viittaa usein samaan asiaan kuin subjekti (tekijä), mutta ei aina. Desu tunnistaa henkilön tai asian. Se voidaan kääntää suomeksi olen/ olet/ on/ olemme/ olette/ ovat. Desusanaan ei vaikuta sukupuoli eikä määrä. Esimerkkilauseita K: tarkoittaa Kysymys: ja V: tarkoittaa Vastaus:, lihavointi ja alleviivaus merkitsevät wa- ja desu-sanojen paikan. Tämä on matkapuhelin. Kore wa keitai denwa これは けいたい でんわ です Neiti Susan on kanadalainen. Susan-san wa Kanada-jin スーザンさんは んです カナダじ Tänään on perjantai. Kyoo wa kin-yoobi これは でんしゃの きっ ぷです Tämä on junalippu. Tämä on Japanin kartta Kore wa densha no kippu Sore wa Nihon no chizu これは でんしゃの きっ ぷです それは にほんの ちずで す (Kuppi) kahvia on 450 jeniä. Koohii wa 450-en コーヒーは 450えんで す Puhelinnumeroni on 03-123- 4567. K: Onko tuo japanilainen sanakirja? V: Kyllä, tämä on japanilainen sanakirja. K: Onko tämä japanilaista viiniä? V: Ei, tuo ei ole japanilaista viiniä. K: Mikä tämä on? V: Tuo on auto(ni) avain. Huomaa Myönteinen ja kielteinen muoto Watashi no denwa-bangoo wa 03-123-4567 K: Sore wa Nihongo no jisho desu ka? V:Hai, Kore wa Nihongo no jisho K: Kore wa Nihon no wain desu ka? V: Iie, Sore wa Nihon no wain janai K: Kore wa nan desu ka? V: Sore wa kuruma no kagi Kielteinen muoto ja mennyt aikamuoto sanasta desu ovat seuraavat: Ja arimasen sekä arimasendeshita ovat virallisempia. Ei-menneen aikamuoto (preesens) Myönteinen muoto desu わたしの でんわばんごう は 03-123-4567 です K: それは にほんごの じ しょですか V: はい これは にほんご の じしょです K: これは にほんの ワイ ンですか V: いいえ それは にほん の ワインじゃないです K: これは なんです か V: それは くるまの かぎ です Kielteinen muoto janai desu ja arimasen Japanin alkeet, RE2007 Sivu 7
Menneen aikamuoto (imperfekti, perfekti, pluskvamperfekti) deshita janakatta desu ja arimasendeshita No-partikkeli Partikkeli no ilmaisee attribuuttia (määritettä), yhteenkuuluvuutta tai omistajuutta (possessiota). Kun substantiivi muokkaa toista substantiivia, no tulee väliin: Densha no kippu Junalippu. Nihon no chizu Japanin lippu. Watashi no denwa-bangoo Puhelinnumero(ni). Kysymysmerkki Ka? Ka on kysymysmerkki. Ka virkkeen loppuun lisättynä tekee virkkeestä kysymyksen. Sanajärjestys ei muutu. Hai tarkoittaa kyllä ja iie tarkoittaa ei. Epävirallisessa puheessa käytetään myös sanaa ee sanana kyllä. Nan Mitä? Kysyvä mitä- tai mikä-sana on nan. Sanasto kartta chizu ちず juna densha でんしゃ puhelin denwa でんわ puhelinnumero denwa-bangoo でんわばんごう numero bangoo ばんごう olen, olet, on, olemme, olette, ovat desu です kyllä ee ええ kyllä hai はい iie ei いいえ en ole, et ole, ei ole, emme ole, ette ole, eivät ole janai desu sanakirja jisho じしょ kysymysmerkki ka? か avain, lukko kagi かぎ じゃないです Kanada Kanada カナダ kanadalainen (henkilö) Kanada-jin カナダじん Japanin alkeet, RE2007 Sivu 8
matkapuhelin kentai denwa けいたいでんわ perjantai kin-yoobi きんようび lippu kippu きっぷ tämä kore これ auto kuruma くるま tänään kyoo きょう mikä/ mitä nan なん japanin kieli Nihongo にほんご kahta substantiivia erottava partikkeli no (-)herra, (-)rouva, (-)neiti (-)san (-)さん tuo sore それ tekijän tai aiheen ilmaiseva partikkeli wa viini wain ワイン minä watashi わたし minun watashi no わたしの Perusrakenteet, osa 2 Kielioppi Jokin wa Adjektiivi desu Jokin は Adjektiivi です Wa desu -rakennetta voidaan käyttää myös adjektiivin kanssa. Esimerkkilauseita の は Japanin alkeet, RE2007 Sivu 9
Kesä Japanissa on kuuma. Ranskalainen viini on maukasta. Nihon no natsu wa atsui Furansu no wain wa oishii にほんの なつは あつい です フランスの ワインは お いしいです Kanji on vaikeaa. Kanji wa muzukashii かんじは むずかしいです Japanilainen talo on pieni. Nihon no ie wa chiisai にほんの いえは ちいさ いです Japanilainen pihvi on kallista. Nihon no gyuuniku wa takai にほんの ぎゅうにくは たかいです Olen kiireinen tänään. Kyoo wa isogashii きょうは いそがしいです Tämä elokuva ei ole mielenkiintoinen. Kono eiga wa omoshirokunai この えいがは おもしろ くないです Kioto on kaunis. Kyoto wa kirei きょうとは きれいです Hiragana ja katakana ovat helppoja. Tämä (buddhalainen) temppeli ei ole kuuluisa. Huomaa Japanin kielen adjektiivit Hiragana to Katakana wa kantan Kono otera wa yuumei janai ひらがなと カタカナは かんたんです この おてらは ゆうめい じゃないです Japanin kielessä on kahdenlaisia adjektiiveja: säännönmukaisia adjektiiveja ja eisäännönmukaisia adjektiiveja. Kaikki säännönmukaiset adjektiivit loppuvat -i, joten niitä kutsutaan i-adjektiiveiksi. Kun ei-säännönmukainen adjektiivi muokkaa substantiivia, na tulee ei-säännönmukaisen adjektiivin ja substantiivin väliin, siispä näitä adjektiiveja kutsutaa na-adjektiiveiksi. I- adjektiivit taipuvat eri muodoissa: myönteisessä ja kielteisessä muodossa sekä nykyisessä ja menneessä aikamuodossa. Na-adjektiivit eivät taivu. I-adjektiivi: Ei-mennyt aikamuoto Mennyt aikamuoto Na-adjektiivi: Ei-mennyt aikamuoto Mennyt aikamuoto takai desu (on kallis) Myönteinen takakatta desu (oli kallis) kirei desu (on kaunis) kirei deshita (oli kaunis) Myönteinen Kielteinen takakunai desu (ei ole kallis) takakunakatta desu (ei ollut kallis) Kielteinen kirei janai desu (ei ole kaunis) kirei janakatta desu (ei ollut kaunis) Japanin alkeet, RE2007 Sivu 10
Sanasto kuuma atsui あつい pieni chiisai ちいさい olen, olet, on, olemme, olette, ovat desu です elokuva eiga えいが Ranska Furansu フランス pihvi gyuuniku ぎゅうにく hiragana japanilainen kirjoitusjärjestelmä Hiragana talo ie いえ ひらがな kiireinen isogashii いそがしい en ole, et ole, ei ole, emme ole, ette ole, eivät ole kanji japanilais-kiinalainen merkistö janai desu Kanji じゃないです かんじ helppo, yksinkertainen kantan かんたん katakana japanilainen kirjoitusjärjestelmä Katakana カタカナ kaunis kirei きれい tämä (jkn) kono この tämä elokuva kono eiga この えいが tänään kyoo きょう Kioto Kyoto きょうと vaikea, monimutkainen muzukashii むずかしい kesä natsu なつ kahden substantiivin välissä oleva partikkeli no maukas, makuisa oishii おいしい kiinnostava, nautinnollinen, hauska omoshiroi の おもしろい edellisen vastakohta omoshirokunai おもしろくない (buddhalainen) temppeli otera おてら kallis, korkea, pitkä takai たかい ja to と aiheen tai subjektin merkitsevä partikkeli wa は Japanin alkeet, RE2007 Sivu 11
viini wain ワイン kuuluisa, tunnettu yuumein ゆうめい Perusrakenteet, osa 3 Kielioppi Henkilö wa Paikka ni ikimasu Henkilö は Paikka に いきます Ikimasu on verbi, joka tarkoittaa mennä. Paikka, johon ollaan menossa tai josta tulossa merkitään partikkelilla ni tai e, joiden merkitys on kuin englannin kielen sanan to. Tässä materiaalissa käytetään sanaa ni. Ni-partikkeli on epäsuoran objektin (kohteen) merkitsin. Tämä partikkeli seuraa epäsuoraa objektia, kuten teon suuntaa tai tulemisen/ menemisen tarkoitusta. Verbejä, kuten ikimasu (mennä, lähteä), kimasu (tulla) ja kaerimasu (palata) käytetään tämän rakenteen mukaisesti. Esimerkkilauseita Minä menen pankkiin tänään. En mene toimistooni lauantaina. Smith lähti Kiotoon viime viikolla. Susan palasi Japaniin viime kuussa. Tulen kotiin noin kello 8:00 tänään. Greg palaa maahansa ensi viikolla. Menen kouluuni junalla. Menin hiihtämään ystäväni kanssa eilen. K: Mihin menit eilen? V: Menin ostoksille. K: Minne menet talvilomallasi? V: Menen Thaimaahan. Watashi wa kyoo ginkoo ni ikimasu. Watashi wa do-yoobi kaisha ni ikimasen. Smith-san wa senshuu Kyoto ni ikimashita. Susan-san wa sengetsu Nihon ni kimashita. Watashi wa kyoo 8-ji goro uchi ni kaerimasu. Greg-san wa raishuu kuni ni kaerimasu. Watashi wa densha de gakkoo ni ikimasu. Watashi wa kinoo tomodachi to sukii ni ikimashita. K: Kinoo doko ni ikimashita ka? V: Kaimono ni ikimashita. K: Fuyu-yasumi doko ni ikimasu ka? V: Tai ni ikimasu. わたしは きょう ぎんこ うに いきます わたしは どようび かい しゃに いきません スミスさんは せんしゅう きょうとに いきました スーザンさんは せんげつ にほんに きました わたしは きょう 8じご ろ うちに かえります グレッグさんは らいしゅ う くにに かえります わたしは でんしゃで がっ こうに いきます わたしは きのう ともだ ちと スキーに いきまし た K: きのう どこに いきま したか V: かいものに いきました K: ふゆやすみ どこに い きますか V: タイに いきます Japanin alkeet, RE2007 Sivu 12
Huomaa Japanin kielen verbit Japanin kielen verbit tulevat lauseen loppuun ja taipuvat näyttääkseen nykyisen tai menneen aikamuodon, kuten myös myönteisen tai kielteisen muodon. Japanin kielessä on kaksi eri aikamuotoa: mennyt ja nykyinen. Koska siinä ei ole futuurimuotoa (tulevaa aikamuotoa), nykyistä aikamuotoa käytetään sekä tavanmukaiseen tekemiseen että tulevan aikamuodon korvaamiseen. [KÄÄNT. HUOM!] Johtuen lähdetekstin englanninkielisyydestä, tässä esitellään suomalaiselle opiskelijalle tarpeetonta tietoa, sillä kuten japanissa, suomessakaan ei ole futuuria, ja preesensiä käytetään sekä nykyisen että tulevan tapahtuman ilmauksena. Nykyinen aikamuoto Mennyt aikamuoto ikimasu (mennä) ikimashita (mennyt) Myönteinen Densha de junalla, tomdoachi to ystäväni kanssa ikimasen (ei mennä) Kielteinen ikimasendeshita (ei mennyt) Partikkeli de ilmaisee tapaa tai keinoa, esimerkiksi densha de tarkoittaa junalla ja kuruma de autolla. Jonkun kanssa on ilmaistu käyttäen to-partikkelia: tomodachi to ystävän(i) kanssa. Doko minne/missä/mistä? Doko tarkoittaa minne/ missä/ mistä?. Minne menet? on doko ni ikimasu ka?, ja Minne menit? on doko ni ikimashita ka?. Sanasto tavan merkki, by de で juna densha でんしゃ junalla densha de でんしゃで minne/missä/mistä doko どこ lauantai do-yoobi どようび talvi fuyu ふゆ talviloma fuyu-yasumi ふゆやすみ koulu gakkoo がっこう pankki ginkoo ぎんこう (jnkn) aikaan, noin kello... goro ごろ kello 8 hachi-ji (8-ji) はちじ (8 じ) Japanin alkeet, RE2007 Sivu 13
mennä ikimasu いきます kysymysmerkki ka? か palata, tulla kotiin kaerimasu かえります ostosten teko, shoppailu kaimono かいもの yhtiö, toimisto kaisha かいしゃ tulla kimasu きます eilen kinoo きのう valtio, kotivaltio, kotikaupunki kuni くに tänään kyoo きょう Kioto Kyoto きょうと epäsuoran kohteen merkki, suuntamerkki ni ensi viikolla raishuu らいしゅう (-)herra, (-)neiti, (-)rouva (-)san (-)さん viime kuussa sengetsu せんげつ viime viikolla senshuu せんしゅう hiihtää sukii スキー Thaimaa Tai タイ (jonkun) kanssa to と ja to と ystävä tomodachi ともだち ystävän kanssa tomodachi to ともだちと talo, koti uchi うち tekijän tai aiheen merkitsevä partikkeli wa minä watashi わたし loma, vapaapäivä, lepo, olla suljettuna Perusrakenteet, osa 4 Kielioppi yasumi Henkilö wa jokin o kaimasu/ tabemasu/ nomimasu Henkilö は jokin を かいます/ たべます/ のみます に は やすみ Kaimasu (かいます) tarkoittaa ostaa, tabemasu (たべます) tarkoittaa syödä ja nomimasu (のみます) tarkoittaa juoda. Näitä verbejä käytetään objektin (kohteen) kanssa. Objektin tunnistaa partikkelista o, joka on objektin merkki. Japanin alkeet, RE2007 Sivu 14
Esimerkkilauseita Juon kahvia joka aamu. Susan syö kasviksia joka päivä. Katsoin elokuvan eilen. Greg osti auton. En lue sanomalehteä. Pelaan golfia tänä sunnuntaina. K: Mitä ostit? V: Ostin huonekalun. K: Mitä teet huomenna? V: Pelaan tennistä ystäväni kanssa. Huomaa Shimasu tehdä, pelata Watashi wa maiasa koohii o nomimasu. Susan-san wa mainichi yasai o tabemasu. Watashi wa kinoo eiga o mimashita. Greg-san wa kuruma o kaimashita. Watashi wa shinbun o yomimasen. Watashi wa kondo no nichiyoobi gorufu o shimasu. K: Nani o kaimashita ka? V: Kagu o kaimashita. K: Ashita nani o shimasu ka? V:Tomodachi to tenisu o shimasu. わたしは まいあさ コー ヒーを のみます スーザンさんは まいにち やさいを たべます わたしは きのう えいが を みました グレッグさんは かいました くるまを わたしは しんぶんを よ みません わたしは こんどの にち ようび ゴルフを します K: なにを かいましたか V: かぐを かいました K: あした なにを します か V: ともだちと テニスを します Shimasu on verbi, joka tarkoittaa tehdä tai pelata. Shimasu-verbiä käytetään substantiivin kanssa ja siitä tulee silloin verbi. gorufu o shimasu pelata golfia sukii o shimasu hiihtää, mennä hiihtämään benkyoo o shimasu opiskella shigoto o shimasu tehdä työtä, työskennellä Nan ja Nani mikä, mitä Japanin kielessä on kaksi sanaa sanoille mikä, mitä : nan ja nani. Nani-sanaa käytetään, kun kysytään verbin (tekemisen) kohdetta? Sanasto Nani o tabemasu ka? - Mitä syöt? Nani o kaimashita ka? - Mitä ostit? Nani o shimasu ka? - Kuinka (hyvin) voit? huomenna ashita あした Japanin alkeet, RE2007 Sivu 15
opiskella, opetella, oppia, oppiminen benkyoo べんきょう elokuva eiga えいが golf gorufu ゴルフ kysymysmerkki ka? か huonekalu kagu かぐ ostaa kaimasu かいます eilen kinoo きのう seuraava, tuleva, tällä kertaa kondo こんど kahvi koohii コーヒー auto kuruma くるま joka aamu maiasa まいあさ joka ilta mainichi まいにち katsoa, nähdä mimasu みます mikä, mitä nan/ nani なん / なに sunnuntai nichi-yoobi にちようび kahden substantiivin väliin tuleva partikkeli no juoda nomimasu のみます objektin merkki o を (-)herra, (-)neiti, (-)rouva (-)san (-)さん sanomalehti shinbun しんぶん työ, liiketoiminta shigoto しごと tehdä, pelata; muodostaa suru-verbin shimasu の します hiihtää sukii スキー syödä tabemasu たべます tennis tenisu テニス (jonkun) kanssa to と ja to と ystävä tomodachi ともだち ystävän kanssa tomodachi to ともだちと tekijän tai aiheen merkitsevä partikkeli wa minä watashi わたし kasvikset yasai やさい lukea yomimasu よみます は Japanin alkeet, RE2007 Sivu 16
Käytännöllisiä sanontoja, osa 1 Jokin wa doko desu ka? Jokin は どこですか Esimerkkilauseita K: Missä on talosi? V: Se on Shibyassa. K: Missä on toimistosi? V: Se on Shinjukussa. K: Missä on tämänpäiväinen sanomalehti? V: Se on pöydällä. K: Anteeksi, mutta missä on juna-asema? V: Se on tuota rakennusta vastapäätä. K: Anteeksi, mutta missä on vessa? V: Se on täällä. K: Anteeksi, mutta missä on pankki? V: Se on tuon rakennuksen toisessa kerroksessa. K: Uchi wa doko desu ka? V: Uchi wa Shibuya K: Kaisha wa doko desu ka? V: Kaisha wa Shinjuku K: Kyoo no shinbun wa doko desu ka? V: Teeburu no ue K: Suimasen. Eki wa doko desu ka? V: Ano biru no tonari K: Suimasen. Toire wa doko desu ka? V: Asoko K: Suimasen. Ginkoo wa doko desu ka? V: Ano biru no 2-kai K: うちは どこですか V: うちは しぶやです K: かいしゃは どこですか V: かいしゃは しんじゅく です K: きょうの しんぶんは どこですか V: テーブルの うえです K: すいません えきは ど こですか V: あの ビルの となりで す K: すいません トイレは どこですか V: あそこです K: すいません ぎんこうは どこですか V: あの ビルの 2かいで す Japanin alkeet, RE2007 Sivu 17