Sisäilmastoseminaari 2013 123 KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN TOIMIVUUDEN YHTEYS TYÖYMPÄRISTÖTYYTYVÄISYYTEEN AVOTOIMISTOISSA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto, Hannu Koskela Työterveyslaitos, Sisäympäristölaboratorio, Lemminkäisenkatu 14-18 B, 20520 Turku TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitettiin sisäympäristön ja tilojen toimivuuden yhteyttä työympäristötyytyväisyyteen avotoimistoissa. Tutkimus kohdistui neljään kohteeseen, joissa toteutettiin erilaisia tilamuutoksia. Tiloissa toteutettiin kysely ja sisäympäristömittauksia ennen ja jälkeen muutosten. Ennen muutoksia suurimpia ongelmia olivat melu ja huono ilmanlaatu. Tyytymättömyys työympäristöön oli yhteydessä erityisesti meluun ja tilan ahtauteen. Tyytyväisyys työympäristöön liittyi mm. riittävään työrauhaan, miellyttäväksi koettuun sisustukseen ja taukotilojen viihtyisyyteen. Tyytyväisyys työympäristöön oli myös yhteydessä työtyytyväisyyteen ja ilmapiiriin. Tulosten perusteella avotoimistosaneerauksissa tulisi panostaa akustisiin olosuhteisiin, viihtyisiin taukotiloihin sekä työrauhaa edistäviin ratkaisuihin, kuten toimiviin tukitiloihin. TAUSTA JA TAVOITE Avotoimistojen sisäympäristön vaikutus työsuoriutumiseen ja työhyvinvointiin on saanut runsaasti huomiota viime vuosina. Vuonna 2012 päättyneessä TOTI-hankkeessa pyrittiin selvittämään kokonaisvaltaisesti sisäympäristön kokemista ja sen yksittäisten tekijöiden merkitystä työympäristötyytyväisyyden kannalta. Hankkeessa toteutettiin seurantatutkimuksia toimistotilojen saneeraus- ja muuttoprosessien yhteydessä. Yksittäisistä kohteista on aiemmin esitetty tuloksia Sisäilmastoseminaarissa /1, 2/. Tämän artikkelin tavoitteena on koota yhteen neljän TOTI-hankkeessa tutkitun avotoimistokohteen tulokset, jotta sisäympäristön ja työympäristötyytyväisyyden yhteyksistä saadaan yksittäistapauksia laajempaa ja yleistettävissä olevaa tietoa. Mielenkiinnon kohteena ovat työympäristötyytyväisyyden, sisäympäristötekijöiden, koettujen työolosuhteiden ja työhyvinvoinnin yhteydet. Tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät ovat työympäristötyytyväisyyden kannalta keskeisiä. Artikkelissa ei varsinaisesti tutkita muutoksen ja eri sisäympäristöparannusten vaikutuksia, vaan kuvataan tutkittujen tekijöiden yhteyksiä kahdessa eri tilanteessa vanhoissa ja saneeratuissa tiloissa. MENETELMÄT Tutkimuskohteet, niissä toteutetut saneeraukset, sisäympäristömittaukset ja kysely on kuvattu tarkemmin hankkeen loppuraportissa /3/. Tutkimuskohteita oli neljä. Niistä kaksi (A ja B) kuului samaan yritykseen ja muutti yhteisiin tiloihin. Perustiedot kohteista on kuvattu taulukossa 1. Kohteet vaihtelivat työtehtävien, henkilömäärän ja toteutettujen
124 Sisäilmayhdistys raportti 31 muutosten osalta. Työtehtävät olivat pääosin yksilötyötä, mutta osittain myös tiimityötä. Työtehtävien joukossa oli runsaasti erilaisia puhelinpalvelutehtäviä ja muita tukipalveluja, mutta myös suunnittelu- ja organisointitehtäviä sekä asiantuntijatehtäviä. Taulukko 1. Tilamuutokset ja henkilöstön määrä tutkimuskohteissa. Kohde Muutos Koko (hlöä) A Tilojen saneeraus 35 B Ilmastoinnin parannus. Pieniä sisustusmuutoksia. Taukotilan uusiminen ja äänieristys. Tukitilojen lisääminen. Kokonaistilan supistuminen noin 30 %. Muutto nykyaikaisempaan toimitilaan, tilankäytön tehostaminen 40 C Yhdistyi kohteen A uusittuihin tiloihin. Suurin osa siirtyi huonetoimistoista avotoimistoon. Kokonaistilan supistuminen noin 55 %. Sisäympäristön kehitys, ongelmakohtien parantaminen /2/ 150 D Työpistealueen akustiikan parannus. Taukotilan uusiminen ja äänieristys. Laajat sisustusmuutokset, työpistekalusteiden uusiminen yhtenäiseksi, siisteysparannukset, tukitilojen lisääminen. Osallistava muutosprosessi. Veto-ongelman parannus. Avotilan väljeneminen noin 20 % turhia huoneita purkamalla. Muutto nykyaikaisempaan toimitilaan 140 Kalusteiden ja sisustuksen uusiminen. Luonnonvalon lisääntyminen. Tukitilojen lisääminen. Huoneakustiikan lievä heikkeneminen. Nykyaikaisempi ilmastointi. Kokonaistilan väljeneminen noin 20 %. Kohteissa suoritettiin sisäympäristön fysikaalisia mittauksia sekä kysely ennen muutoksia ja niiden jälkeen. Mittauksilla selvitettiin lähinnä ilmanvaihdon määrää, lämpöoloja, huoneakustiikkaolosuhteita sekä määritettiin yksikön pinta-alat ja henkilömäärät. Tulokset on koottu taulukkoon 2. Ilmanvaihtoa on arvioitu hiilidioksidipitoisuuden ja ilmavirtojen perusteella ja lämpöoloja lähinnä lämpötilatason perusteella. Se oli kaikissa kohteissa ohjearvoa korkeampi toimiston lämpökuormien vuoksi. Taulukko 2. Sisäympäristömittauksien tulokset. Ilmanvaihdon ja lämpöolojen osalta ilmoitettu Sisäilmastoluokituksen 2008 luokat (S1 paras, S3 minimitaso). Huoneakustiikan osalta on ilmoitettu häiritsevyysetäisyyden RIL 243-3-2008 luokitus. Mittari kuvaa puheyksityisyyden tasoa tilassa (A paras, D huonoin). Lämpöolot Ilmanvaihto Akustiikka Tila (m 2 /hlö) Toimisto Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen Ennen Jälkeen A S3 S2 S1 S1 C+ C+ 21 13 B S3 S2 S3 S1 D- C+ 28 13 C S3 S3 S1 S1 B+ A+ 12 12 D S3 S3 S1 S1 C+ C- 8,5 12 Kyselyllä kartoitettiin mm. työtä, sisäympäristöä, tilojen toimivuutta ja viihtyisyyttä sekä työhyvinvointia. Useimmissa kysymyksissä käytettiin 5-portaista arviointiasteikkoa. Ennen muutoksia kyselyyn vastasi 173 ja niiden jälkeen 163 henkilöä. Aineistoon sisältyy muutamia jaetuissa 2-5 hengen huoneissa työskennelleitä. Muutosten jälkeen kerättyyn aineistoon sisältyy henkilöitä, jotka työskentelivät omassa huoneessa ennen muutoksia. Aineistosta jätettiin pois ne, jotka työskentelivät omassa huoneessa vastaushetkellä. Muuttujien yhteyksiä kuvaamaan laskettiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimet (r s ) PASW Statistics 18 ohjelmistolla (SPSS Inc.). Korrelaatioille laskettiin myös tilastollinen merkitsevyys, jonka rajana on p<.05. Korrelaatioita tulkittaessa korrelaatiokerroin on
Sisäilmastoseminaari 2013 125 kuitenkin tilastollista merkitsevyyttä oleellisempi. Korrelaatiokertoimen arvo r.7 merkitsee vahvaa yhteyttä, arvo r.5 kohtalaista yhteyttä ja arvo r.3 heikkoa yhteyttä. Arvon ollessa alle.3 muuttujien yhteys katsotaan vähäiseksi, vaikka se olisikin tilastollisesti merkitsevä. TULOKSET Koettu sisäympäristö Suurimmat sisäympäristöongelmat ennen muutoksia olivat melu ja huono ilmanlaatu, joita raportoi lähes 60 % vastaajista (Kuva 1a). Seuraavaksi eniten haittasivat tilan ahtaus, pöly ja lika, liian korkea tai matala lämpötila sekä veto. Ennen muutoksia 29 % vastaajista oli tyytyväisiä työympäristöön ja 44 % oli tyytymättömiä. Saneerausten jälkeen tyytyväisyys nousi 71 prosenttiin ja tyytymättömiä oli 16 %. Kuva 1. a) Sisäympäristötekijöistä koetut haitat. Kuvassa melko paljon ja erittäin paljon haittaa kokeneiden osuus [%]. b) Työympäristön osatekijöitä myönteisesti arvioineiden osuus [%]. Muutosten jälkeen sisäympäristön kokeminen parani useimpien sisäympäristötekijöiden osalta (Kuva 1a). Ongelma-alueista lämpötilaan, vetoon ja ilmanlaatuun liittyvät haitat vähenivät selvästi, pudoten alle 20 % tasoon. Melun osalta haitat vähenivät vain vähän. Osassa kohteista koetut ääniolosuhteet huononivat muutosten myötä, mitä tukevat myös fysikaaliset mittaukset (taulukko 2). Tulos johtuu siitä, että vain yhdessä kohteessa erityisesti paneuduttiin huoneakustiikan parantamiseen. Muissa kohteissa ääniolosuhteisiin vaikuttavat toimenpiteet rajoittuivat tilojen keskinäisen sijoittelun keinoihin, joilla pyrittiin vähentämään työpisteisiin kuuluvia ääniä (esim. taukotilojen äänieristys, tukitilojen rakentaminen, kulkureittien muutokset). Sisäympäristötekijöiden ja työympäristötyytyväisyyden yhteys
126 Sisäilmayhdistys raportti 31 Taulukossa 3 on kuvattu työympäristötyytyväisyyden ja sisäympäristötekijöiden väliset korrelaatiot ennen saneerausta ja sen jälkeen. Ennen saneerausta sisäympäristötekijöistä erityisesti melu (r s =-.56, p<.001) ja koettu tilan ahtaus (r s =-.48, p<.001) olivat yhteydessä työympäristötyytyväisyyteen: mitä enemmän melua ja tilan ahtautta koettiin, sitä tyytymättömämpiä työympäristöön oltiin. Myös huono ilmanlaatu, pöly tai lika, epäjärjestys tilassa sekä visuaaliset häiriötekijät (liike näkökentässä) olivat yhteydessä työympäristötyytyväisyyteen, mutta näiltä osin yhteydet olivat heikompia (r s välillä -.36-.40). Muiden sisäympäristötekijöiden yhteys tyytyväisyyteen oli varsin vähäinen (r s <.03). Muutosten jälkeiset tulokset vastasivat pitkälti ensimmäisen kyselyn tuloksia, joskin havaitut yhteydet olivat hieman heikompia. Tyytyväisyys työympäristöön oli edelleen vahvimmin yhteydessä meluun (r s =-.50, p<.001) ja tilan ahtauteen (r s =-.38, p<.001). Muiden sisäympäristötekijöiden yhteys työympäristötyytyväisyyteen oli vähäinen (r s <.03). Taulukko 3. Työympäristötyytyväisyyden ja sisäympäristötekijöiden väliset korrelaatiot ennen saneerausta (ylempi rivi) ja saneeratuissa tiloissa (alempi rivi). 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 Tyytyväisyys työympäristöön - -.56 *** -.50 *** 2 Melu - -.36 ***.44*** -.27 **.23** 3 Huono ilmanlaatu - -.23 **.33 ***.18 * -.21 *.30 ***.26 ** 4 Veto - -.27 **.38 ***.26 **.75 *** -.20 *.18 *.23 **.63 *** 5 Liian matala lämpötila - -.21 **.35 ***.66 *** -.01.11 -.05.02.48 ***.07.10 6 Liian korkea lämpötila - * p<.05, ** p<.01, ***p<.001 -.48 ***.68 ***.43 ***.35 ***.33 ***.27 *** -.38 ***.51 ***.28 ***.27 **.11.03 7 Tilojen ahtaus - -.38 ***.46 ***.51 ***.37 ***.40 ***.39 ***.46 *** -.29 ***.28 ***.38 ***.44 ***.32 ***.23 ***.32 *** 8 Pöly tai lika - -.26 **.37 ***.43 ***.29 ***.31 ***.33 ***.39 ***.47 *** -.35 ***.38 ***.35 ***.21 *.18 *.23 **.29 ***.33 *** -.06.26 **.36 ***.32 ***.24 **.34 ***.23 **.25 **.56 *** -.22 **.32 ***.29 ***.41 ***.28 **.19 *.21 **.48 ***.56 *** 9 Valaistus, määrä - 10 Valaistus, häikäisy - -.36 ***.43 ***.38 ***.31 ***.34 ***.32 ***.54 ***.60 ***.41 ***.26 ** -.26 **.25 **.39 ***.32 ***.31 ***.20 *.31 ***.58 ***.36 ***.34 *** 11 Epäjärjestys tilassa - -.40 ***.54 ***.26 **.21 **.15.15.60 ***.27 ***.28 ***.19 *.39 *** -.30 ***.47 ***.20 *.20 *.15.01.43 ***.27 ***.36 ***.24 **.29 *** 12 Liike näkökentässä - Työympäristön toimivuus ja yhteys työympäristötyytyväisyyteen Työympäristön osatekijöiden arvioita on esitetty kuvassa 1b. Erityisesti kalusteissa, valaistuksessa, sisustuksessa ja taukotiloissa tapahtui positiivisia muutoksia saneerausten yhteydessä. Sen sijaan työrauha ja vetäytymistilojen käytettävyys jäivät kehittämiskohteiksi vielä muutosten jälkeenkin. Tulos on yllättävä, sillä kaikissa kohteissa lisättiin tukitiloja keskittymis- ja keskustelumahdollisuuksia ajatellen. Kuvasta voi päätellä, että rakennetut tukitilat soveltuivat paremmin keskusteluihin ja puheluihin, eivät niinkään keskittymistä vaativien töiden tekemiseen.
Sisäilmastoseminaari 2013 127 Ennen muutoksia tyytyväisyys työympäristöön oli kohtalaisesti yhteydessä koettuun työrauhaan (r s =.50, p<.001), näköesteiden riittävyyteen työtilassa (r s =.41, p<.001), taukotilojen viihtyisyyteen (r s =.45, p<.001) ja sisustuksen värimaailman miellyttävyyteen (r s =.48, p<.001). Työtä häiritsevät keskeytykset olivat käänteisesti yhteydessä työympäristötyytyväisyyteen (r s =.49, p<.001): mitä enemmän keskeytyksiä koettiin, sitä tyytymättömämpiä työympäristöön oltiin. Työpisteen osalta päivänvalon saatavuus, työskentely- ja säilytystilan määrä ja kalusteiden säädettävyys olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä työympäristötyytyväisyyteen, mutta havaitut yhteydet olivat heikkoja (r s <.03). Vastaavasti vetäytymistilojen käytettävyys keskusteluihin tai keskittymiseen oli vain heikosti yhteydessä työympäristötyytyväisyyteen (r s <.03, p<.001). Saneerausten jälkeen kokemus työrauhasta (r s =.56, p<.001), sisustuksen värimaailman miellyttävyys (r s =.46, p<.001) ja taukotilojen viihtyisyys (r s =.50, p<.001) olivat edelleen vahvimmin yhteydessä siihen, kuinka tyytyväisiä työympäristöön oltiin. Muiden työtiloja arvioivien muuttujien yhteys työympäristötyytyväisyyteen oli vähäisempi. Työympäristötyytyväisyyden ja sisäympäristön yhteys työhyvinvointiin Lisäksi tarkasteltiin työympäristötyytyväisyyden ja alkutilanteessa keskeisiksi nousseiden ongelmien (melu, ilmanlaatu) yhteyttä työhyvinvointiin. Huono ilmanlaatu oli yhteydessä kurkun ärsytykseen ja äänenkäytön vaikeuksiin (r s =.44, p<.001) sekä päänsärkyyn, väsymykseen ja silmä- ja nenäoireisiin (r s <.40, p<.001). Tyytymättömyys työympäristöön (r s =.35, p<.001) ja melu (r s =.33, p<.001) olivat oireista vahvimmin yhteydessä keskittymisvaikeuksiin, joskin havaitut yhteydet ovat heikohkoja. Tyytyväisyys työympäristöön oli myös lievästi yhteydessä työyhteisön myönteiseen ilmapiiriin (r s =.32, p<.001). Saneerauksen jälkeen kerätyn aineiston tulokset olivat melko samankaltaiset, mutta työympäristötyytyväisyys oli lähtötilannetta vahvemmin yhteydessä työilmapiiriin (r s =.47, p<.001) sekä yleiseen työtyytyväisyyteen (r s =.45, p<.001). Taulukossa 4 on kuvattu tutkimuksessa keskeisiksi nousseiden muuttujien yhteyksiä saneerauksen jälkeen. Taulukko 4. Tutkimuksen keskeisten muuttujien väliset korrelaatiot muutosten jälkeen. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1 Tyytyväisyys työympäristöön - 2 Melu -.50 *** - 3 Tilan ahtaus -.38 ***.51 *** - 4 Työn keskeytykset -.35 ***.37 ***.09-5 Keskittymisvaikeudet -.37 ***.35 ***.25 **.38*** - 6 Riittävä työrauha.56 *** -.58 *** -.39 *** -.47*** -.39*** - 7 Taukotilojen viihtyisyys.50 *** -.22 ** -.24 ** -.18* -.22**.26** - 8 Sisustuksen värien miellyttävyys.46 *** -.14 -.20 * -.14 -.17*.26**.63*** - 9 Myönteinen työilmapiiri.47 *** -.27 ** -.23 ** -.09 -.39***.36***.39***.37*** - 10 Työtyytyväisyys.45 *** -.24 ** -.25 ** -.11 -.39***.28***.27***.27**.52*** - * p<.05, ** p<.01, ***p<.001 Kaikki tulokset tarkistettiin myös kohteittain sen varmistamiseksi, että tulokset eivät johtuneet yksittäisen kohteen ilmiöistä. Kohteiden välillä oli luonnollisesti eroja löydettyjen yhteyksien vahvuudessa, esim. osassa työrauhan yhteys työympäristötyytyväisyyteen oli vahva (r s.07) ja osassa heikompi. Lisäksi havaittiin työpaikkakohtaisia ilmiöitä, jotka eivät koko aineistossa nouse esiin. Tuloksissa keskeisimmiksi
128 Sisäilmayhdistys raportti 31 nostetut tekijät ilmenivät kuitenkin myös työpaikkatasolla, mikä tukee johtopäätöstä, että tutkimuksessa löydettiin yleisiä, työympäristötyytyväisyyden kannalta keskeisiä tekijöitä. POHDINTA Tässä tutkimuksessa avotoimiston ääniolosuhteet, työrauha ja taukotilojen suunnittelu nousivat keskeisimmiksi työympäristötyytyväisyyteen liittyviksi tekijöiksi. Tulokset olivat melko samankaltaisia ennen saneerauksia ja niiden jälkeen, vaikka sisäympäristöolosuhteissa ja työtiloissa tapahtui selviä muutoksia. Tämä viittaa siihen, että tulokset eivät heijastaneet pelkästään yksittäisten ongelmien tai parannusten vaikutusta, vaan tuloksia voidaan yleistää avotoimistojen kokemiseen laajemminkin. Tulosten perusteella huoneakustiikkaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota toimitilamuutoksissa, kuten tutkimuksen kohteessa C tehtiin /2/. Myös tukitilojen toimivuuteen ja käytettävyyteen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota erityisesti keskittymistä vaativien tilanteiden kannalta. Tässä tutkimuksessa yhteyksien tarkastelu tehtiin melko karkealla tasolla, tarkastellen ainoastaan kahden muuttujan suhdetta kerrallaan. Korrelaatiot eivät välttämättä tarkoita, että muuttujien välillä on syy-seuraus suhdetta, vaan yhteys voi selittyä muiden ilmiöön vaikuttavien tekijöiden kautta. Kirjallisuudessa mm. työn luonne, psykososiaaliset olosuhteet sekä erilaiset yksilölliset ominaisuudet on mainittu tekijöinä, jotka voivat vaikuttaa sisäympäristön ja työympäristön toimivuuden kokemiseen. Yhteydet työympäristötyytyväisyyden ja tutkittujen tekijöiden välillä eivät olleet erityisen voimakkaita. Tämä viittaa siihen, että työympäristötyytyväisyys muodostuu monista tekijöistä, joista sisäympäristötekijät ovat vain yksi osa. Esimerkiksi kokemus muutosprosessin toteutuksesta ja vaikutusmahdollisuudet suunnitteluun saattavat heijastua siihen, kuinka tyytyväisiä työympäristöön muutoksen jälkeen ollaan. KIITOKSET Tutkimus oli osa TOTI-hanketta, jota rahoittivat Tekes ja 15 yritystä. LÄHDELUETTELO 1. Hongisto, V., Haapakangas, A., Keränen, J., Oliva, D., Koskela, H., Sandberg, E. ja Veisterä, S. (2012) Avotoimiston sisäympäristön parantamisen vaikutukset toimistotyytyväisyyteen. Sisäilmastoseminaari 2012, SIY raportti 30, s. 23-28. 2. Hongisto, V., Haapakangas, A., Helenius, R., Keränen, J. ja Oliva, D. (2012) Avotoimiston sisäympäristön kehittämisen vaikutus työhyvinvointiin puhelinpalvelukeskuksessa. Sisäilmastoseminaari 2012, SIY raportti 30, s. 69-74. 3. Hongisto, V., Haapakangas, A., Koskela, H., Keränen, J., Maula, H., Helenius, R., Nenonen, S., Hyrkkänen, U., Rasila, H., Sandberg, E. ja Hyönä, J. (2012) Käyttäjälähtöiset toimistotilat, tilaratkaisut, sisäympäristö ja tuottavuus, TOTIhankkeen loppuraportti, 59 s, Työterveyslaitos, Helsinki, 2012.