Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Kuntaliiton linjaukset soteuudistuksen valmisteluun Sote-uudistuksen valmisteluhenkilöiden tapaaminen 5.2.2016 Varatoimitusjohtaja Hanna Tainio
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon organisoituminen Ohjausyksikkö? Ehdotus järjestämispäätökseksi Kunnat, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Rahoitus? VALTIO Rahoitus (ensisijainen vaihtoehto, myös itsehallintoalueen verotusoikeus selvitettävä) Yleinen ohjaus, toiminnallinen ohjaus sekä resurssiohjaus STM, tehtävä ja ohjaus Toimivalta- ja vuorovaikutussuhteet sekä yhteistyö? VM, rahoitus ja ohjaus Erilaiset itsehallintoalueet (18) Yhteiset ict- ja muut tukipalvelut Itsehallintoalue, jossa yo-sairaala (5) VN, ohjaus Järjestämispäätös Palvelutuotanto -strategia Itsehallintoalue, jossa kattava päivystyssairaala (7) Itsehallintoalue, ilman kattavaa päivystyssairaalaa (3) Toimivaltaja vuorovaikutussuhteet sekä yhteistyö? Kunnallinen soteomaisuus? Hankintayksikkö Itsehallintoalue, ilman täyttä sotea (3) Itsehallintoalueen palveluntuotanto Muut palveluntuottajat Yritykset Järjestöt Kansalainen, palvelun käyttäjä Valinnanvapaus 2
Uudistusten aikataulut 2015 2016 2017 2018 2019 Päätös alueiden määrästä ja rahoituksen perusratkaisusta Kuntien lausunnot Linjaukset ICT:n ohjauksesta, rakennusinvestointien koordinaatiosta ja vaalien periaatteista Tarastin selvitys siirtyvistä tehtävistä 01/16 Lait lausuntokierrokselle 04/16 Kuntien lausunnot Valinnanvapaus Selvityshenkilöiden esiselvitys 15.3. Raportti ehdotuksineen 31.5. HE eduskuntaan 10/16 Sote-järjestämislaki ja voimaanpanolaki 07/2017 Maakuntalaki 07/2017 Valtionosuuslait, tuloverolaki Valinnanvapaus ja monikanavarahoitusuudistus lait voimaan Alueellinen valmistelu 1.vaalit ja muutoshallinto Järjestämisvastuu maakunnille Pohjaselvitys kuntien aseman muuttumisesta sekä sääntelypolitiikasta 04/16 Parlamentaarisen seurantaryhmän alustavat linjaukset 12/16 Lainsäädäntömuutosten valmistelu 12/17 Tulevaisuuden kuntaa koskeva lainsäädäntö voimaan 3
Sote-uudistuksen valmistelun ja itsehallintoalueiden perustamisen valmisteluorganisaatio Kuntaliiton edustajat mukana Parlamentaarinen seurantaryhmä Järjestämisen edellytyksen ja aluejakoryhmä** Sami Uotinen Ohjaus, rahoitus ja kehittäminen* Sanna Lehtonen Epävirallinen IHA rahoitusmalliryhmä* Sanna Lehtonen Tero Tyni Rahoitus ja resurssiohjausryhmä* Arto Sulonen Tero Tyni Reformiministerityöryhmä Veroryhmä* Jukka Hakola Vaikuttavuus ja kustannustieto* Valtionosuusryhmä* Sanna Lehtonen Projektiryhmä* pj. Tuomas Pöysti Hanna Tainio Epävirallinen laskentaryhmä* Sanna Lehtonen Heikki Pukki Mikko Mehtonen Tero Tyni Omaisuusjärjestelyt* Sari Korento Jussi Niemi Virkamiesohjausryhmä Järjestämisja voimaanpanoryhmä* Tarja Myllärinen Antti Kuopila Henkilöstö* Henrika Nybondas- Kangas (KT) Itsehallintoalueryhmä* Kirsi Mononen Kaija Majoinen Vaalit ja osallisuus* Päivi Kurikka Digitalisaatio, ICT ja tietohallinto* Minna Saario Karri Vainio Asiantuntijaryhmä Kuntaliiton edustajat mukana valmisteluryhmissä 9/2015 * Kuntaliiton edustaja alkaen 12/2015 ** 4
Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Kuntaliiton lausunto hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi Kuntaliiton hallitus 4.2.2016
Maakuntien ja sote-alueiden määrä 1(2) Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kuntien mielipidettä kuullaan aidosti ja että kunta voi itse päättää, mihin itsehallintoalueeseen se haluaa kuulua kunhan samalla huolehditaan, että jäljelle jäävät alueet muodostavat toimintakykyisen maakunnan. Kunnallisissa organisaatioissa on vankkaa osaamista. Tätä asiantuntemusta tulisi hyödyntää uudistuksen valmistelussa. 6
Maakuntien ja sote-alueiden määrä 2(2) Tehty linjaus (15/18) kaipaa selkiyttämistä» millä taholla on järjestämisvastuu» miten hallintoon tarkoitus järjestää niillä kolmella alueella, jotka tukeutuvat vaativimmissa palveluissa toiseen itsehallintoalueeseen» miten rahoitus on tarkoitus järjestää. Linjaus jättää epäselväksi myös sen, miten hallinto on tarkoitus järjestää niillä itsehallintoalueella, jotka järjestävät edellä mainittujen kolmen alueen sosiaali- ja terveyspalvelut Sote- ja aluehallinnon uudistuksen yhteydessä on panostettava vuorovaikutukseen ja viestintään.» Muutoksen johtaminen» Käytännön yhteistyö 7
Ympäristöterveydenhuolto, ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta Ympäristöterveydenhuolto koostuu pääosin kunnalle säädetyistä terveydensuojelun, elintarvikevalvonnan ja eläinlääkintähuollon tehtävistä Kuntaliitto ei pidä koko ympäristöterveydenhuollon siirtämistä itsehallintoalueille tarkoituksenmukaisena Eläinlääkintähuolto on palvelutehtävä, jossa voidaan käyttää myös yksityisiä palveluntarjoajia. Päivystysvelvoitteen vuoksi palvelujen järjestäminen edellyttää nykyistä laajempia toiminta-alueita. Elintarvikevalvonnassa korostuu valtakunnallisesti yhtenäisen valvonnan tarve ja vähäinen paikallinen harkintamahdollisuus, mikä puoltaa itsehallintoalueelle siirtoa. Kunnille tulee jäädä ympäristöterveydenhuollosta ainakin terveydensuojelulain mukaisten tehtävien hoitaminen Kunnat tarvitsevat terveydensuojeluun ja rakennusterveyteen liittyvää osaamista terveellisen elinympäristön luomisessa. Kunnassa pitää olla erityisesti omaa rakennusterveysosaamista, joka tukee kiinteistöjen ylläpidon ja korjauksen suunnittelua Kuntiin jäävä terveydensuojelu organisoidaan ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan kanssa samoihin rakenteisiin siten, että suuremmat kunnat voisivat hoitaa näitä tehtäviä yksin ja pienemmät yhteistyössä toisten kuntien kanssa. 8
Rahoitus 1(2) Hallituksen linjaus:» Kokonaisveroaste ei saa nousta eikä työn verotus saa kiristyä millään tulotasoilla.» Ensisijaisesti valtion rahoitusvastuu (VM:n linjaus)» Valtio ohjaa vahvasti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä itsehallintoalueilla ja tavoitteena on aidon itsehallinnon luominen. RISTIRIITA Kuntaliitto: Käytössä oleva aika ei riitä toimivan toistaiseksi voimassa olevan rahoitusjärjestelmän aikaansaamiseksi. On varauduttava väliaikaisen rahoitusmallin käyttöönottoon. 9
Rahoitus 2(2) Perustuslailla turvatun kunnallisen itsehallinnon keskeinen osa on kunnan oikeus päättää taloudestaan. Uudistusten yhteydessä on varmistettava kuntien rahoituksen riittävyys. Tässä keskeiset elementit ovat verotusoikeus, tehtävien ja niiden rahoituksen tasapainon turvaava rahoitusperiaate sekä olosuhde- ja tarvetekijät ja verotulopohjan huomioon ottava laskennallinen ja yleiskatteellinen valtionosuusjärjestelmä. 10
Oikeus sopimukseen perustuvaan yhteistyöhön 1(2) Maakunnilla ja alueen kunnille tulee olla mahdollisuus sopia keskenään myös muiden kuin maakuntalaissa niille osoitetuista tehtävien siirroista. Joustava ja mahdollistava maakuntalainsäädäntö pitää sisällään maakuntien yleisen rajatun toimialan ja oikeuden kuntien ja maakuntien väliseen sopimukseen perustuvaan yhteistyöhön. Tämä vähentäisi tarvetta perustaa kuntayhtymiä sekä mahdollistaisi joustavan palvelujen organisoinnin kullekin alueelle parhaiten sopivalla tavalla kuntien ja maakuntien kesken. Valtuustokausittain ja tarvittaessa useammin on käytävä neuvottelut kuntien ja maakuntien välisestä yhteistyöstä Kuntaliitto suhtautuu varauksellisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen maakuntien valtionosuuskannusterahoitukseen, koska maakuntien rooli hyvinvoinnin ja terveydenedistämisessä on vielä epäselvä ja mittareita tässä onnistumiseen/epäonnistumiseen on vaikea tässä vaiheessa rakentaa 11
Oikeus sopimukseen perustuvaan yhteistyöhön 2(2) Kuntaliitto pitää välttämättömänä, että kuntia kuullaan aidosti ja kuntien asiantuntemusta ja kokemusta käytetään hyväksi uudistuksen valmistelussa. Kuntia on kuultava tehtäessä päätöksiä kuntien tulevista tehtävistä, itsehallintoalueista, niiden tehtävistä ja rajoista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja tuottamisesta. Kuntaliitto katsoo, että kunnilla ei ole ollut lausuntoa antaessaan käytettävissä riittävästi tietoa valmisteltavan uudistuksen sisällöstä kuten esim. kuntien ja itsehallintoalueiden tehtävien jaosta, rahoituksesta eikä henkilöstö- ja omaisuusjärjestelyistä. Tämä on vaikeuttanut kuntien lausuntojen antamista. 12
Oikeus sopimukseen perustuvaan yhteistyöhön 2(2) Kuntaliitto pitää välttämättömänä, että kuntia kuullaan aidosti ja kuntien asiantuntemusta ja kokemusta käytetään hyväksi uudistuksen valmistelussa. Kuntia on kuultava tehtäessä päätöksiä kuntien tulevista tehtävistä, itsehallintoalueista, niiden tehtävistä ja rajoista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja tuottamisesta. Kuntaliitto katsoo, että kunnilla ei ole ollut lausuntoa antaessaan käytettävissä riittävästi tietoa valmisteltavan uudistuksen sisällöstä kuten esim. kuntien ja itsehallintoalueiden tehtävien jaosta, rahoituksesta eikä henkilöstö- ja omaisuusjärjestelyistä. Tämä on vaikeuttanut kuntien lausuntojen antamista. 13
Oikeus sopimukseen perustuvaan yhteistyöhön 2(2) Kuntaliitto pitää välttämättömänä, että kuntia kuullaan aidosti ja kuntien asiantuntemusta ja kokemusta käytetään hyväksi uudistuksen valmistelussa. Kuntia on kuultava tehtäessä päätöksiä kuntien tulevista tehtävistä, itsehallintoalueista, niiden tehtävistä ja rajoista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja tuottamisesta. Kuntaliitto katsoo, että kunnilla ei ole ollut lausuntoa antaessaan käytettävissä riittävästi tietoa valmisteltavan uudistuksen sisällöstä kuten esim. kuntien ja itsehallintoalueiden tehtävien jaosta, rahoituksesta eikä henkilöstö- ja omaisuusjärjestelyistä. Tämä on vaikeuttanut kuntien lausuntojen antamista. 14
Kuntaliiton linjaus tulevaksi rahoitusmalliksi 1. Julkisen talouden säästötavoitteet huomioidaan lainsäädäntöön pohjautuvassa palvelulupauksessa 2. Maakunnilla on verotusoikeus 3. Valtakunnallinen rahoituskehys (määritelty JTS:ssa ja palvelulupauksessa) 4. Laskennallinen ja yleiskatteinen VOS 5. VN:n vahvistama järjestämispäätös 6. Maakuntia koskevat samankaltaiset talouden kriisisäädökset kuin nykyisin koskee kuntia. 15
Omaisuuden siirto maakunnille Sote-kiinteistöt tulee siirtää kunnilta maakunnille oikeudenmukaisilla korvauksilla Rakennukset erotettaisiin tonteistaan ja että tontit vuokrattaisiin kunnilta pitkäaikaisella, käyttötarkoitukseen sidotulla vuokrasopimuksella. Kiinteistöjen arvon määrittelyssä käytettäisiin tasearvoja, joita tarkistettaisiin ylöspäin arvojen saattamiseksi lähemmäs kiinteistöjen todellisia arvoja. Maakunnat voisivat rahoittaa kiinteistöjen hankinnan kunnilta kuntien maakunnille myöntämillä lainoilla, jotka valtio voisi taata tai joiden vakuutena voitaisiin käyttää ko. kiinteistöjä Jakautumismalli ei ole toteuttamiskelpoinen, koska se kohtelee epäoikeudenmukaisesti ja epäjohdonmukaisesti kuntia Supistettu jakaustumismalli 16
Henkilöstö 1(2) Itsehallinnollisten alueiden perustaminen merkitsee yli 200 000 työntekijän työnantajan vaihtumista. Muutostilanteessa on tärkeää huomioida henkilöstön asema sekä työrauhan ylläpitäminen. Itsehallintoalueiden työmarkkinasopimusten tulee perustua kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksiin. Työmarkkinaosapuolet itsehallintoalueilla ovat KT kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että laki KT:sta uudistetaan, siten että KT säädetään myös itsehallintoalueiden työnantajaorganisaatioksi. 17
Henkilöstö 2(2) itsehallinnollisia alueita perustetaan ja henkilöstöä siirretään uusien organisaatioiden palvelukseen, eläkemenoperusteiset maksut on jaettava palkkasummien perusteella itsehallinnollisen alueen ja kuntien kesken. Julkisen työnantajan kilpailuedellytykset tulee turvata myös työnantajan eläkevakuutusmaksujen osalta. 18
Itsehallintoalueiden ja kuntien yhteys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kunnilla ei ole ollut riittävää tietoa lausuntoa antaessaan» Hyten järjestämisvastuun jakautumisesta kunnan ja ih-alueen välille» Tehtävän rahoituksesta Ih-alueiden annettava konkreettista tukea ja asiantuntemusta kunnille hyte-tehtävässä Kuntien valtionosuuteen tule lisätä hyten tuloksellisuuteen liittyvä kannuste Maakuntien hyte-tuloksellisuusrahoitukseen liitolla kriittinen suhtautuminen» Soveltuvien mittareiden rakentaminen vaikeaa 5.2.2 016 19
Tulevaisuuden kunnan roolit: Kunnan rooli rakentuu entistä enemmän myös muulle kuin palvelujen järjestämiselle Palvelujen järjestämisen ja tuottamisen rooli Paikallisen identiteetin ja demokratian edistäjän rooli Paikallisen elinvoiman edistäjän rooli Paikallisen hyvinvoinnin edistäjän rooli 20
Tulevaisuuden kunta Kuntaliiton käynnistämässä ohjelmassa työstämme kuntien ja sidosryhmien kanssa tulevaisuuden kuntien roolia alueen elinvoiman ja asukkaiden elämän edellytysten luojana. Samalla selvitämme maakuntien ja kuntien tehtävien työnjakoa, yhteistyötä ja neuvottelumenettelyä erityisesti rajapintoihin jäävien tehtävien osalta (mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, ICT, tukipalvelut opiskelija- ja oppilashuolto, työllisyyspalvelut, kotouttaminen) sekä mahdollistamme muutosjohtamista. 21
Kuntaliiton hallitus 4.2.2016 Kuntaliitto edellyttää, että uudistuksen yhteydessä huolehditaan kuntien ja alueiden elinvoimasta ja turvataan riittävä rahoitus kuntiin jääviin tehtäviin 22
Järjestäminen ja voimaanpano keskeisiä kysymyksiä Kuinka yksityiskohtainen valtioneuvoston vahvistama järjestämispäätös on mistä alueet itse päättävät? Millä tavalla järjestäminen ja tuottaminen erotetaan? Miten omaisuusjärjestelyt tehdään? Investointien ja yhtiöittämisten rajoittaminen siirtymäkaudella? Miten valtakunnalliset tukipalvelut, toimitilapalvelut, henkilöstö-, talous- ja tietohallinto ja ICT-palvelut organisoidaan? Miten henkilöstön siirtyminen toteutetaan?» Kokonaan sotessa työskentelevät vs. tukipalvelujen työntekijät» Miten palkkojen harmonisointi toteutetaan? Millainen liikkumavara ja päätösvalta maakunnille jää tukipalvelujen tuotannon organisoinnissa? Maakuntien keskinäisen ja kuntien kanssa tehtävän alueellisen yhteistyön mahdollisuus? 23
Rahoitus- ja resurssiohjaustyöryhmä keskeisiä kysymyksiä Miten maakuntien rahoitus kohdennetaan ja millaisilla laskentaperusteilla?» Sote-rahoitus vs. muut tehtävät» Valtionosuutta (yleinen/korvamerkitty) vai budjettirahoitusta?» Kustannusten tasausjärjestelmä alueiden välillä tarpeen Maakuntien verotusoikeus - miten laaja? Onko kuntien veropohja nykyinen? Onko kunnilla ja maakunnilla verokatto? Kuntien valtionosuusjärjestelmän rakenne maakuntien perustamisen jälkeen ja vossin riittävyys? Miten investointeja ohjataan ennen uudistuksen voimaantuloa ja sen jälkeen? Valtakunnallisen yhteishankinta- ja arviointiyksikön rooli ja sen suhde Kuntahankintoihin ja Hanseliin? 24
Rajapinnat luokittelu 1. Toiminnalliset rajapinnat 2. Kunnan vastuulla olevat tehtävät, joissa erityinen tarve yhteistyöhön 3. Itsehallintoalueen tehtävät, joissa erityinen tarve yhteistyöhön 25
Kunnan ja itsehallintoalueen tärkeät rajapinnat 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 2. Työllisyystoimenpiteet 3. Liikunta- ja kulttuuripalvelut Kunnan vastuulla, tarve yhteistyöhön Kunta 4. Opetustoimi ja lasten ja nuorten palvelut 5. Kirjastopalvelut 6. Maankäyttö ja asuminen 7. Joukkoliikenne ja kuljetukset 8. Tekninen toimi, mm. jätehuolto 9. Maaseutuhallinto Itsehallintoalue 10. Tukipalvelut ml. hankinnat 11. Kiinteistöt ml. esteetön infrastruktuuri 12. Ympäristöterveydenhuolto 13. Kotouttaminen 14. Sosiaali- ja terveystoimi 15. Valvonta- ja lupa-asiat 16. Palo- ja pelastustoimi: Valmiussuunnitelmat ja sisäinen turvallisuus Sekä kunnan että itsehallintoalueen vastuulla, tarve yhteistyöhön Itsehallintoalueen vastuulla, tarve yhteistyöhön 26
Kuntien ja itsehallintoalueiden yhteistyö Itsehallintoalueen ja alueen kuntien yhteistyö hyvinvoinnin edistämisessä on tärkeää. Kunnan ja itsehallintoalueen palvelujen rajapintoja ja työnjakoa on selkiytettävä. Itsehallintoalueen on annettava kunnille konkreettista tukea, tietoa ja asiantuntemusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävissä. Yhteistyöstä ja työnjaosta on sovittava, jotta vältytään päällekkäisyyksiltä ja toimitaan yhdensuuntaisesti. 3.2.2016 Hanna Tainio Sote-johdon neuvottelupäivät 27
Tarastin esitykset/ työllisyydenhoito Päinvastoin kuin Tarastin esitykseen on kirjattu, Kuntaliitto kannattaa vaikeimmin työllistyvien työllisyysvastuun siirtämistä kuntiin. Tätä koskevat kuntakokeilut ovat antaneet erinomaisia tuloksia ja niitä on syytä jatkaa, kuten hallitusohjelmaankin on kirjattu. Tätä koskeva ministeri Lindströmin johtama selvitystyö on juuri päättynyt suosittelemaan vastuun siirtoa. Suurimmat kaupungit ovat valmiita ottamaan koko työllisyyden hoidon itselleen. 28
Oma-aloitteinen ja aktiivinen kehittäminen kannattaa STM ja VM:n yhteinen viesti 7.12.2015 http://alueuudistus.fi Valtioneuvoston muutostuki alueille 7/2016-2018» Toteutuksesta vastaavat STM, VM, THL ja Kuntaliitto Toiminnan käynnistämistä valmisteleva väliaikaishallinto käynnistetään alueilla 2017 Suositellaan, että alueilla käynnistetään ja jatketaan oma-aloitteista toiminnallista kehittämistä» Nojautuminen jo sovittuihin rakenteisiin, elinkaarimallit säilytetään» Alueilla voidaan sopia yhteistyöelimistä ja organisaatioista, myös kuntayhtymistä, jotka voidaan helposti sulauttaa uusiin itsehallintoalueisiin 1.1.2019 lukien Suositellaan kuntien ja ky:ien neuvotteluja ja sopimista siitä, miten alueella tehdään yhdessä toiminnallista kehittämistyötä uudistukseen valmistautumiseksi ja sen tavoitteiden toteutumiseksi» Kaikkien sote-palvelujen ja toimijoiden asiantuntemus mukana valmistelussa 29
Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Havaintoja kuntien lausuntojen avovastauksista
Yleistä Linjaukset tulevista itsehallintoalueista jakavat mielipiteitä kuntakentällä Erityisesti Uudellamaalla ja Savossa suhtaudutaan kriittisesti ehdotettuihin maakuntarajoihin. Yleisesti kunnat epäilevät uudistuksen aikataulua sekä rahoitusratkaisuja Maakuntajaon vanhanaikaisena ja epätarkoituksenmukaisena. Osa alueista on jäämässä liian pieniksi ja varsinkin Uusimaa liian suureksi. 31
Mitä muita tehtäviä kuin linjauksessa mainittuja tehtäviä olisi tarkoituksenmukaista siirtää itsehallintoalueille? Yleisimmin mainittiin toisen asteen koulutus, työllisyysasiat, maaseutuhallinto, lomitus, joukkoliikenne,ympäristöterveydenhuolto, jätehuolto, Useat vastaajat näkivät tarpeelliseksi sen, että kuntien, itsehallintoalueen ja/tai sote-alueen kesken olisi mahdollista keskinäisillä sopimuksilla siirtää myös muita kuin linjauksessa mainittuja tehtäviä itsehallintoalueelle. Jotkut kunnat ilmaisivat huolensa muutoksen toteutumisen aikataulusta» Keskeisempää kuin siirrettävien tehtävien lisääminen, on tässä tilanteessa varmistaa muutoksen toteutuminen suunnitellussa aikataulussa. Sote-palvelut nähtiin uudistuksessa tärkeimpinä ja ensisijaisina» Tässä vaiheessa ei pidä myllertää enempää» Mahdollinen muiden tehtävien siirto itsehallintoalueille tulee toteuttaa portaittain, jotta pystytään varmistamaan siirrettävien julkisten palvelujen toimivuus murrosvaiheessa 5.2.2 016 32
Itsehallintoalueiden ja kuntiin jäävien tehtävien yhteyden varmistaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä? Itsehallintoalueiden ja kuntien välille nähtiin tärkeäksi muodostaa yhteinen suunnittelujärjestelmä tai neuvottelumenettely hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä työnjaosta ja yhteistyöstä sopimiseen Rahoitusjärjestelmä tulisi useiden vastaajien mielestä olla kannusta niin, että se ohjaa kuntia edistämään kuntalaistensa terveyttä ja hyvinvointia. Toimiva yhteistyö esim. varhaiskasvatukseen, kouluun, työllisyyden hoitoon, liikuntatoimeen nähtiin oleellisena terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyölle 5.2.2 016 33
Rahoituslinjaukset Ih-alueille haluttiin useimmissa vastauksissa verotusoikeus, mahdollisimman paljon itsenäistä päätösvaltaa ja vastuuta palveluiden järjestämisessä Valtion rahoitusvastuu nähtiin tarpeelliseksi liikkeelle lähdössä Kuntien ei pidä joutua kohtuuttomiin vaikeuksiin rahoituksen muuttuessa. Selkeän kannan ottamista pidettiin mahdottomana rahoitusjärjestelmän yksityiskohtien ollessa avoimia. 5.2.2 016 34
Summa summarum. - Kunnat ja maakunnat ovat erilaisia, ja tulevissa ratkaisuissa pitäisi ottaa erilaisuus huomioon. Metropolialueen, muiden suurten kaupunkien ja toisaalta harvaan asuttujen alueiden tilanne, tarpeet ja mahdollisuudet pitää ottaa huomioon tarpeeksi joustavalla lainsäädännöllä. - Kunnille ja itsehallintoalueille pitää antaa mahdollisuus sopia keskenään yhteistyöstä ja tehtävien siirrosta esimerkiksi työllisyyden hoidossa, joukkoliikenteessä ja toisen asteen koulutuksessa. - Uudistuksessa on tarkkaan varjeltava kuntien ja alueiden elinvoimaa. Rahoitusratkaisut ovat vaikeita: tasapuolisten sote-palvelujen ohella on turvattava riittävä rahoitus kuntien tehtäviin. 35
Kiitos! 36