Resurssitehokas kiviaineshuolto -hanke. Työpaja I: Kiviaineksen tarve ja saatavuus Aalto Urban Mill, Otaniemi

Samankaltaiset tiedostot
Betoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA. Johtaja Riitta Murto-Laitinen

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä.

OMAKOTITALON POHJATYÖT. Maaperä ratkaisee mitä pohjatöitä tontilla pitää tehdä

HELSINGIN MASSAT JA UUMA

Rakentaminen ja hiilidioksidipäästöt. Rakennuksen elinkaaren aikaiset CO2 päästöt

Kiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö

Betonimurskeen hankinta ja käyttö

RESURSSIVIISAS MASSAHUOLTO

Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshankkeen koulutus. Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset rakennusjätteet maarakentamisessa

PIENRAKENTAJAN KIVIAINESOPAS

K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä.

HELSINGIN MASSAT

Bitumikatteen pitkä tie asfaltiksi VALTSU. Tarpaper Recycling Finland Oy Kati Tuominen

Renne Sänisalmi. Maa-ainesseminaari Kajaani

HELSINGIN MASSAT

BETONIMURSKE INFRARAKENTAMISESSA PURKUBETONIN HYÖDYNTÄMINEN HELSINGIN INFRARAKENTAMISESSA

Kiviaineksen tekniset laatuominaisuudet. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

E18 parantaminen välillä Naantali-Raisio Yleissuunnitelmavaiheen uusiomateriaaliselvitys. Vesa Virtanen

Betoni ja rakentaminen yleiskatsaus Betoniseminaari, Oulu

Johanna Tikkanen, TkT

Ohje Valmiiseen emulsioon ei saa lisätä tartuketta.

Luonnonsoran käytön vähentäminen

HSY:n uusi Blominmäen jätevedenpuhdistamo

Ympäristöministeriö Kiviaineshuollon kehittämishanke Konsultteina Sito ja GTK

Tutkimustieto viestinviejänä. Betonin kesäkokous

PUUTA, TERÄSTÄ VAI BETONIA? Kerrostalorakentamisen vaihtoehdot

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA

Uusiomateriaalien ja kalliokiviaineksen käytön esteet. Vahanen Environment Oy Ulla-Maija Liski

BETONIMURSKEEN HYÖTYKÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA

Purkubetonin hyödyntäminen Helsingin infrarakentamisessa

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

SORAJALOSTEIDEN MYYNTI

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET

KAIVUMAIDEN HYÖDYNTÄMISEN KEHITTÄMISOHJELMA

Rakennustuotteita koskevien EU säännösten ja merkintöjen toimeenpano Suomessa ajankohtaista/uutta

Kiinteistö- ja rakennusalan toimijat ja sidosryhmät - roolit, päätöksenteon ja ansainnan logiikka

Kivi- ja maa-aineksen ominaisuuksien määrittäminen ja soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin. Pirjo Kuula-Väisänen TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Kalliokiviaineksen käyttö betonissa. Kiviainekset kiertotaloudessa Tuomo Haara

BETONISEMINAARI. Betonirakenteiden suunnittelu DI Matti Kinnunen / WSP Finland

Uudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta

Tulevaisuuden kalliorakennushankkeet

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

NCC:n synergiamahdollisuudet Ekomon alueella

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Kiertotalous ja rakentaminen. INFRA ry Juha Laurila

KOKEMUKSIA HELSINGISTÄ. Johanna Hytönen KYMP/MAKA/MAKE

Ylijäämämaiden ja uusiomaaainesten

Östersundomin maa-aines-yva

Korkealujuusbetonin suhteitus, suhteituksen erikoistapauksia. Harjoitus 6

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

KIVIAINESTEN SAATAVUUS KESTÄVÄN KEHITYKSEN MUKAISESTI

Kierrätyskiviainesten hankinta avaimet kestäviin ratkaisuihin

Pohjanmaan UUMA2. Tienrakentamisen mahdollisuuksia. Ari Perttu

KATSAUS HELSINGIN PILAANTUNEISIIN MAIHIN

KIVIAINESHUOLLON PÄÄSTÖT ALUEKEHITYSHANKKEISSA

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT

MAA-AINESHUOLTO HELSINKI

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA

Kiertotalouden merkittävimmät materiaalivirrat Pohjois- Karjalassa (TRANSCIRC)

UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma

Mallintamisen mahdollisuudet. vuorovaikutuksen lisäämiseksi infran ylläpidossa. Manu Marttinen Työpäällikkö NCC Roads Oy 1

Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen

PISARARATA. Sisältö. Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet

Johanna Tikkanen, TkT

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK

KIVIAINESKULUTUSENNUSTE

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

ASFALTIN UUSIOKÄYTTÖ Miten tästä eteenpäin? Uusiokäytön laajuus ja trendit Toimenpiteet ja haasteet

Työmenekki Purku, puurakennus suuri, kuljetus 20km rm3 5,66 5,66 5,

Työpaikka- ja. Päivitetty

SUUNNITTELU LAUKKA OY

Betoniteollisuus tänään DI Seppo Petrow RTT ry

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Sinkityt profiloidut Teräsputket

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Raaka-aineesta rakennetuksi ympäristöksi

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, tammikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Yhteiskäyttöautot haasteita ja ratkaisuja

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

MARA-asetuksen uudistaminen. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari , SYKE

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

VÄYLÄRAKENTEIDEN VALTAKUNNALLINEN KIVIAINES- JA GEOSYNTEETTITUTKIMUS

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, huhtikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

SORAJALOSTEIDEN MYYNTI

Rakennustuotteiden kelpoisuuden varmistaminen Tarkastusasiakirjan liitelomake. Jani Kemppainen

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, maaliskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

TUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT

2232 Rakennuksen täytöt

Suoritustasoilmoitukset kunnossa? Markkinavalvontakuulumisia

VALTAKUNNALLINEN KIVIAINESTEN JA GEOSYNTEETTIEN PISTOKOETARKASTUS

Betonilaboratorio, käyttämätön voimavara?

CLASS projekti vettä läpäisevillä pintamateriaaleilla hulevedet paremmin hallintaan

Transkriptio:

Resurssitehokas kiviaineshuolto -hanke Työpaja I: Kiviaineksen tarve ja saatavuus 17.3.2015 Aalto Urban Mill, Otaniemi

17.3. Työpaja osa 1 Eri käyttötarpeisiin käytettävän materiaalin ominaisuusvaatimukset

Siltarakenteet Lujabetonirakenteet: pyöreitä rakeita, oikeat suhteet: tiivis betoni, luja, muuttumaton, ei alkali-silika-reaktiota Käyttäjälle turvallinen CE-merkintä Raekoko, kemialliset ominaisuudet (ei ruostu, sitoutuu kunnolla) kantavuus, puristuslujuus. Helposti pumpattava betoni Saatavuus, olosuhdekestävyys

Rakennukset Väri, väri, väri! Homogeenisuus Muoto Kiillotettavuus Esteettisyys Tulenkestävyys

Perustukset, salaojitukset Säteilytaso alhainen, rakeisuus oikea, routimaton Kuten silloissa Salaojissa ei saa tiivistyä liikaa Puhdasta, turvallista, lämpöä sitovaa Vettä läpäisevää

Tiet perustuksineen Eristekerros: estää pohjamaan ja tien rakennekerrosten sekoittumisen Jakava kerros: routimaton, veden johtava Kantava kerros: lujuus, laatu, Los Angeles-luku, muoto Päällystekerros: lujuus, kuulamylly, muoto Rakeen muoto: sitoutuneisuus betoniin, bitumiin Kulutuksenkestävyys

Täytöt Heterogeeninen Pientä raekokoa Pitkulaisuus (pyöreä parempi) Stabiliteetti, ei epäpuhtauksia Painavaa Veden läpäisevyys: tiivis tai hyvin vettäjohtava

Ratarakenteet Lujuus Kestävyys

Yleisiä vaatimuksia infrankiviaineksille Hinta, jälkikäyttö, muokattava, kem/fys kestävyys Edullista, läheltä Materiaalin saatavuus jatkuvasti Kuljetusten minimointi: MEPA = Meno-Paluukuljetusten periaate Ympäristökelpoisuus, CE-merkintä, Laatu Jalostettavuus, Kierrätettävyys Riittävä elinkaari, Resurssitehokas Hankinnan eettisyys

Erityisiä huomioita Hiilijalanjälki: Miten huomioidaan, kenellä tietoa, tiedonkulku? Ympäristöarvot: Miten huomioidaan? Materiaalitaseen koordinointi: Kuka hallinnoi ja koordinoi? Louheesta jalostetun murskeen käyttö alusrakenteissa: CEmerkintä, hyväksymisprosessi?

Keskustelu 1 osan pohjalta

YLEISTÄ BETONI: teollisuutta valvoo rakennusvalvonta, CE-merkinnän osalta Tukes. LOUHE: 5 milj.m3 louhetta tulossa markkinoille Hki-Vantaa- Espoo KORKEALAATUISET PÄÄLLYSTEKIVET: Harvinaisia, alueet pitää varata maankäytössä; tonnihinta ei kovin suuri, kun vertaa siihen, miten paljon hukataan prosessissa; Erikoiskivikaivos?? PÄÄLLYSTEET/RATAPOHJA: erityisominaisuus kovuus kovakivialueet RAKENNUSMATERIAALIT, PERUSTUKSET: Ulkonäkö, lujuus, kantavuus, säteily (kokonaisradioaktiivisuus), routimattomuus, pölyttömyys, vedenjohtavuus

LOUHE VS. TÄYTÖT LOUHE: syntyy olosuhteiden pakosta: avolouhos, kiviainestuotanto; infralouhinta, tunnelit syntyy sivutuotteena, on kallista näissä ylipäänsä kysyntä ja tarjonta ei kohtaa! TÄYTTÖ: Miten ominaisuuksia seurataan/valvotaan? CE-merkintä ei koske voiko olla mitä vain? Huom. Täyttöjen erilaisuudet. Louheen määritelmä?

BETONI Erilaiset betonit, esimerkiksi kalliorakentamisessa ruiskubetonointi. Betoninormit: 0-8 mm: kallioaines vs. luonnonsora? Tarvitaan luonnonpyöreää Tarve pk-seudulla(?) 0,6-1 milj.m3 Betonielementtien virta vs. muut materiaalivirrat Pumpattavuus Erityisvaatimuksia: kemikaalinkestävyys silloissa (ei rapaudu, ruostuminen), säteilyvapaa rakennuksissa, paalutus ei erityisominaisuuksia, tärinän kestävyys

Perustukset vs. täytöt Luonnonsoran käyttö perustuksissa vähäistä, Soramurske: saatavuus vaikeutuu; Kalliomurske yleistyy Täytöt: kysyntä ja tarjonta ei kohtaa; Täyttöjä ei tilastoida volyymit suuria; kukaan ei maksa, mutta tämä maksaa; täytöissä riski epäilyttävästä toiminnasta; rakennuttajan vastuu julkisista hankkeista suurimmat massat.

17.3. Työpaja osa 2 Eri käyttötarpeiden materiaalin saatavuus, määrä ja yhteistyötahot

LOUHE Saatavuus ja määrä SAATAVUUS Kuntarajojen ongelma: ylikunnallinen organisaatio tai pikemminkin samat markkinat; Työllistetään yksityistä sektoria Kuljetukset: Kumipyörät, proomut Kaavoituskysymys: yritysten ja muiden etu; ympäristökysymyksissä vaikuttavuus; geologinen näkökulma ja geologisen aineiston hyödyntäminen MÄÄRÄ Syntyy Helsingissä 300-400 000 m3/vuosi; käytetään 400 000t/v Helsingissä ajankohtainen aihe: maanalainen louhinta ja sen volyymi Esim. meluvallien tekeminen kannattaa vaikka valtio ei olisi mukana Kierrätys on logistiikkakysymys: kuljetukset ja sijainnit Ylijäämäisyys: pk-seututai oikeastaan vain Helsinki; maanalaista rakentamista ei ole samassa mittakaavassa edes maailmalla (9milj.m3, rakennettu maan alle). Uusiutumattomuus ei ongelma tässä kontekstissa kierrätettävyys pk-seudulla maa-aineksia 3 milj. tonnia vuodessa, maankaatopaikalle

LOUHE ketä koskee Julkinen: kaupungin organisaatio: maankäytön suunnittelu, rakennusvirasto, yhdyskuntasuunnittelu kokonaisuudessaan Poliittinen päätöksenteko: koko linja valtakunnantasolta alaspäin Luvitukset: AVI luvittaa viranomaisia; ELY liikennehankkeissa Yksityinen Rakennusliikkeet, urakoitsijat, materiaalitoimittajat, betoniteollisuus, kivijalosteet Suunnittelu-ja konsulttiyritykset Asiantuntijat, erityisesti erityiskysymyksissä

PÄÄLLYSTEET SAATAVUUS: 1 lkkivi: vähän, tietyissä paikoissa, pitkän kuljetusmatkat, koskenkylä: loppu, myrskylä, kytäjä, hyvinkää, loviisa. Saatavuutta vaikeuttaa kaavoitus, luonnonsuojelu. Kohteet pitää varata pitkäksi aikaa MÄÄRÄ: Tarve: 1-1,5 % koko kiviainesmäärästä (muut päällystekivet kuin 1.lk 5% koko aineksesta). Isot valtakunnalliset hankkeet: ainesta jää yli, sillä on fraktiosidonnoista. Kivituhkat ovat hukattu resurssi KEITÄ KOSKEE: LiVi, ELYt, kunnat, asfalttiurakoitsijat, tien-ja radan rakentajat, kaavoittajat tulevat tarpeet.

BETONI SAATAVUUS: luonnonsorat ja hiekat loppumassa Uudellamaalla, varoja jäljellä Etelä-Hämeessä. Tulevaisuus on kalliokiviaineksessa. Soraa riittää noin 10 v. MÄÄRÄ: Betonikiviaineksen tarve 2,5-3,5 milj. t eli 1,5-2 milj.m3. Uusimaa ei enää omavarainen! KEITÄ KOSKEE: Infrarakentajat, talonrakennusteollisuus, rakennusvalvonta, valtio, kunnat, Tukes, pohjavesiasiantuntijat, vedenottajat, ympäristö- ja lupaviranomaiset.

PERUSTUKSET SAATAVUUS: Riippuu käyttökohteesta perusmateriaalit/hyvä saatavuus, luonnonsora/haettava kauempaa (kehyskunnat) Olisi tärkeää, että jollain taholla olisi tieto siitä, mistä tulee ja kuinka paljon ja kohteita, mihin täyttömaata voisi viedä Suunnitelmallisuus; laadusta ei voi tinkiä, CE-merkintäoltava; käsittelypaikat rakennuskohteiden lähellä. MÄÄRÄ: rantarakentaminen imee valtavasti materiaaleja; Pisara-rata kiviaineksen lähde; Helsingillä ei ole maankaatopaikkaa; jalostus/kierrätys/välivarastointipaikka tulisi olla; suunnitelmallisuus KEITÄ KOSKEE? Kaavoittajat, urakoitsijat, lupaviranomaiset, rakennusvalvonta, kunta, suunnitelmallisuus, tilaajat, tilaajaosaaminen, kulttuurin muutos koko rakentamisen ketjussa.

TÄYTÖT SAATAVUUS: Infrahankkeet, esirakennus, ottoalueet, aika ja paikka eivät kohtaa! Onko terminaali ratkaisu vai ei? MÄÄRÄ: Tarvitsevalle riittää KEITÄ KOSKEE: Tilaaja-viranomaiset-urakoitsijat(sama pooli), kunta-valtio (suurimmat massat), kaavoitus (aikataulu, aluevaraus)