RESURSSIVIISAS MASSAHUOLTO

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "RESURSSIVIISAS MASSAHUOLTO"

Maija-Liisa Tuominen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 RESURSSIVIISAS MASSAHUOLTO Mikko Suominen Helsingin massakoordinaattori

2 MAA-AINESHUOLTO 2010 Pääkaupunkiseutu Hyötykäyttö 10 Mt Pääkaupunkiseudulla tarvitaan rakentamiseen vuosittain noin 17 miljoonaa tonnia maa- aineksia. Rakentamisessa tarvittavista maamassoista muodostuu rakentamisen yhteydessä noin 50 %, loput tuotetaan neitseellisiltä maanottopaikoilta.

3 MAA-AINESHUOLTO Kaivumaa on jätettä, kun se sijoitetaan maankaatopaikalle tai sille ei ole osoittaa hyötykäyttökohdetta. Kaivujäte on suurin jätejae. Kaivumaita ei tilastoida, seurata tai valvonta järjestelmällisesti. 3

4 MASSATALOUS 1973 JA 2011 ja 38 v. myöhemmin 2011 Näin

KAIVUMAIDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2014 2017 KH 7.1.2015 Lautakunnat Raportti lausunnoille 4.

5 KAIVUMAIDEN KEHITTÄMISOHJELMA KH Lautakunnat Raportti lausunnoille 4. Seminaari -lausuntopyynnöt -raportin avoin kommentointi Kehittämisohjelman hyväksyntä: Aluerakentamisen johtoryhmä Kaupunginhallitus Ehdotus toimenpideohjelmasta 5

6 KAIVUMAIDEN KEHITTÄMISOHJELMA Toimenpideohjelmassa on kuvattu toimenpiteitä, joilla Helsingin kaivumaiden hyödyntämisen kehittämisohjelmaa toteutetaan. Jokaiselle kärkihankkeelle määritellään mittarit ja niitä arvioidaan vuosittain. Kärkihankkeet ovat: 1. Kaivumaan määrän vähentäminen 2. Kaivumaiden uudelleenkäytön edistäminen 3. Ylijäämämaiden loppusijoituksen turvaaminen. 6

7 Yhteistyöllä saavutetaan hyödyt Tavoitteiden toteutuminen merkitsee tiedon jakamista, yhteistyön tiivistämistä ja tavoitteiden, prosessien sekä roolien selkiyttämistä kaupungin eri toimijoiden, HSY:n, kuntien, valtion viranomaisten sekä muiden osapuolten ja yritysten kanssa. Kun kaikki osapuolet hoitavat rakentamisen ketjussa oman osansa, turhaa kaivumaiden syntyä voidaan ehkäistä ja kaivetut maat saadaan parhaiten hyödynnettyä. Kaupungin eri toimijoilla on vastuu toimia tavoitteiden mukaisesti, jolloin esimerkiksi maankaatopaikoille loppusijoitettavaa maa-ainesjätettä muodostuu aiempaa vähemmän. Maa-ainesten materiaalitehokkuutta kehitetään yhteisesti. Seurantaa sekä raportointia kehitetään nykyisestä. Näin voidaan mitata ja ohjata toimintaa entistä tehokkaammin. Myös tiedonkulkuun kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. 7

8 RAKENNUSVIRASTON MERKITTÄVIMMÄT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Kooste puistorakentamisen vaikutusten arvioinnista

9 Kiviaineshuollon päästövähennyspotentiaali aluekehityshankkeissa (KIPA) Aluekehityshankkeiden ekotehokkuuden arviointiin on valmistumassa kaupunkien, rakennusliikkeiden, tutkimuslaitosten, ympäristöministeriön ja Tekesin mittavan yhteistyöhankkeen tuloksena KEKO-työkalu, jota kehitettäessä havaittiin yllättävä jatkotutkimustarve. Kiviaineshuollon kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus jäi puuttumaan työkalusta, koska tutkimuslaitoksilla tai yhteistyökumppaneilla ei ollut tarvittavia tietoja laskentaosion toteuttamiseksi. KIPAssa mallinnetaan tapaustutkimuksena aluekehityshankkeessa kiviaineshuollosta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ja suhteutetaan ne rakennusvaiheen sekä yhdistetyn rakennus- ja käyttövaiheen kokonaispäästöihin. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää aluekehityshankkeiden ekotehokkuuden näkökulmasta kiviaineshuollon hiilijäljen suuruusluokka, merkitys ja suhteellinen päästövähennyspotentiaali. Mallinnuksen tapaustutkimuskohteena on Helsingin Kuninkaantammi. Tulosten avulla kiviaineshuoltoon liittyvien ratkaisujen merkitystä voidaan arvioida myös laajemmassa maankäytön suunnittelun kontekstissa. Tulokset luovat tietopohjaa, jonka avulla voidaan etsiä parhaita ratkaisuja päästövähennysten mahdollistamiseen maankäytön suunnittelun ja liiketoimintatapojen uudistamisen kautta. Tutkimusprojekti tukee Hämeen liiton, Uudenmaan liiton ja Päijät- Hämeen liiton koordinoimaa Resurssitehokkaan kiviaineshuollon ja pohjavesien suojelun avoin kehittämisympäristö laajalle metropolialueelle-esiselvitystyötä, jonka puitteissa kartoitetaan kiviaineshuollon nykytila. Tutkimusprojektin toteuttaa Aalto-yliopisto yhteistyössä Helsingin,Espoon, Vantaan ja Lahden kaupunkien sekä Uudenmaan liiton kanssa. 9

10 ALUERAKENTAMISHANKKEET Nimi (pvm:n ja nimen vaihto: Näytä > Ylä- ja alatunniste) 10

11 JÄTKÄSAARI MASSOJEN VÄLIVARASTO-KÄSITTELYALUE 20 ha 11

12 YLEISTEN ALUEIDEN KAIVUMAAT t maa-ainesjätteenä maankaatopaikoille t t t (hyötykäyttöön t) 2015 Massoja jälleen rajojen ulkopuolelle Säästöt M 25,4 milj.tkm tonnia CO2 VASTUU MASSOISTA RESURSSITEHOKKUUS Englantilaiskallio Koirasaari 20 M 4 milj. tkm tonnia CO2 12

13 LÄNSIMETRO VAIHE 1 Louhetta yhteensä m3ktr 40 EDUSKUNTATALOA, JOSTA 29 HELSINKIIN -Helsinki m3ktr (28 %) -Espoo m3ktr (72 %) Urakkasopimus: Louheet tilaajan omaisuutta, tilaaja osoitti vastaanottopaikan (Jätkäsaari), johon kuljetus sisältyi urakkaan Helsinki - kaikki Jätkäsaareen, max kuljetusmatka 6 km Espoo - Jätkäsaari 61 %, max kuljetusmatka 13 km - Yhteensä Jätkään 71 % LM1 louheista - Kulmakorpi, Espoo 18 %, max kuljetusmatka 23 km - Voutila, Vantaa (murskaamo) 16 %, max kuljetusmatka 29 km - Muut Espoon kaupungin työmaat 5 %. Länsimetro Oy /

14 LÄNSIMETRO VAIHE 2 Urakkasopimus: Louheet urakoitsijan omaisuutta, tilaaja ei osoita vastaanottopaikkaa, louheen kuljetus + käsittely sisältyy urakkaan Optio: tilaaja voi lunastaa osan louheesta ja osoittaa sille paikan ja maksaa kuljetuksen - hyvityshinta urakassa ( /m3, toistaiseksi ollut miinusmerkkinen) Louheen kuljetuksen + käsittelyn merkitys: - Toistaiseksi 2 isoa louhintaurakkaa kilpailutettu - > ollut 5-7 % urakkahinnasta. Länsimetro Oy /

15 LM2: louhinnat Esimerkki: Soukan työtunneliurakan louheiden toteutunut sijoittelu: - n m3ktr - n m3rtr - yht. 37 kohdetta - kuljetusmatkat max 45 km. Länsimetro Oy /

16 KALASATAMAN MASSAVIRRAT SEURANTAJAKSON MASSAMÄÄRÄ M3 VASTAANOTTOPAIKKOJA 23 16

17 LOUHEEN KUMULATIIVINEN KERTYMÄ PISARA VAI EI? 17

18 HANKEKOHTAINEN MASSATAULUKKO 18

19 19

21 UUMA2

22 22

23 KATU VS TIE 23

24 KATU JA BEM 24

25 YLEISKAAVA MASSOJEN KIERRÄTYSALUEET, LUMEN VARAVASTAANOTTOPAIKAT JA VARIKOT

Samankaltaiset tiedostot

HELSINGIN MASSAT 7.9.2015

HELSINGIN MASSAT 7.9.2015 Mikko Suominen kaupungin massakoordinaattori YLEISTEN ALUEIDEN KAIVUMAAT 2010 500 000 t maa-ainesjätteenä maankaatopaikoille 2012 180 000 t 2013 10 000 t 2014 0 t (hyötykäyttöön