WP1, TASK 1.0.1: EREADING WORKPACKAGE MANAGEMENT D1.0.1.4 ereading WP Seminar 4,17.10.2012 Summary for Next Media Steering Group Editor(s): Author(s): Pasi Kivioja, SL, Helene Juhola, VKL Pasi Kivioja, Helene Juhola, Anu Seisto, VTT
Table of Contents 1 MX laboratory and field studies / Simo Järvelä / Aalto BIZ... 3 2 HBL+ update / Lotta Holm, KSF Media... 4 3 Heuristic evaluation model for tablet publishing / Harri Heikkilä, Aalto ARTS... 5 4 Tablettimainonnan verkosto / Nina Lehmusvuori, Kärkimedia... 7 5 Industry perspective to new advertising concepts/ Juho-Petteri Huhtala, Aalto BIZ8 6 Consumer perspective to new advertising concepts / Hedon Blakaj, Aalto BIZ... 8 7 Journalistic web service and user feedback / Erkki Hujanen, Kaleva... 9 8 Kirjastojen sähkökirjapalveluiden iteratiivinen kehittäminen / Harri Heikkilä, Aalto ARTS... 10 9 Structural data to dynamic visualizations / Mikko Kuhna Aalto SCI... 12 10 Progress in Planning Data specification / Maija Paikkala, STT-Lehtikuva & Sami Pekkala, Aalto SCI... 13 11 Similarity framework for content adaptation and retrieval / Olli Alm, Metropolia... 13
1 MX laboratory and field studies / Simo Järvelä / Aalto BIZ Simo Järvelä esitteli alustavia tuloksia kahdesta koesarjasta. Ensimmäisessä 32 koehenkilöä luki 15 min sekä printti- että ipad -Hesaria ja teki itsearvion vastailemalla kysymyksiin. Kysymyksillä selvitettiin käyttäjän mediakokemusta 16 eri dimension suhteen. Lisäksi tehtiin psykofysiologiset mittaukset (kasvolihasten aktiviteetti, ihon sähkönjohtavuus ja hikoilu sekä aivosähkökäyrä). Tavoitteena oli vertailla Hesarin paperi- ja ipad-lehtien lukukokemuksen vertaaminen. Testihenkilöt olivat opiskelijoita, joiden ikä vaihteli välillä 19 40 vuotta. 18 oli aikaisempaa kokemusta ipadistä tai vastaavasta laitteesta. Itsearviossa paperiversio koettiin myönteisemmin (esteettisyys, interaktiivisuus ja vireystila). Nuoremmat käyttäjät kokivat printin kauniimmaksi kuin ipad-version, vanhempien ryhmässä eroa ei ollut. Vanhempien ryhmässä puolestaan paperilehden hierarkia ja pääartikkelien esitystapa koettiin olevan parempi. Psykofysiologisten mittausten perusteella käyttäjät olivat ipadin kanssa keskittyneempiä lukemiseen, mutta lukivat kuitenkin mieluummin printtiversiota - Silmänliikekameraa on yhdistetty psykofysiologisiin mittauksiin. Sen avulla voi tarkastella, minkälaisia psykofysiologisia reaktioita voidaan havaita samalla, kun katse liikkuu kohteessa esimerkiksi sanomalehden sivulla. - Tämän datan pohjalta näyttää siltä, että ipad -versiossa on vielä kehittämistä. Toisen koesarjan tavoitteena on selvittää, miten hyvin kertaluonteinen psykofysiologinen mediakokemuksen mittaus ennustaa pidemmän tähtäimen mediankäyttöä. Kokeeseen osallistui 15 Hesarin 20 51-vuotiasta tilaajaa. Kokeessa tutkittiin Helsingin Sanomien seitsemää uutiskategoriaa talousuutisten toimiessa referenssinä. Lisäksi selvitettiin
itseraportoinnin ja psykofysiologisen mittauksen välistä suhdetta. Kolmantena tehtävänä oli selvittää laboratoriomittauksen ja pidemmän aikavälin seurannan välisiä riippuvuuksia. Self-reported measures SAM_Valence, SAM_Arousal, SAM_Dominance Relevance: Lukemani uutinen oli merkityksellinen omalta kannaltani. Interestingness: Lukemani uutinen oli kiinnostava. Attention: Luin uutisen huolellisesti. Reliability: Uutinen vaikutti luotettavalta. Objectivity: Uutinen vaikutti puolueettomalta. scale 1-5: täysin eri mieltä [1], jokseenkin eri mieltä, ei eri eikä samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, täysin samaa mieltä [5] 14 - Talousuutisiin verrattuna emotionaalinen reaktio oli myönteinen ihmiset ja kulttuuri - kategorioissa, relevanssi ja mielenkiinto puolestaan alhainen urheilussa. Luotettavuus koettiin ihmiset- ja mielipidekategorioissa alhaisemmaksi. - Kaupunkiuutisia lukiessa oltiin rentoutuneempia kuin talousuutisten kohdalla. - Laboratorioanalyysi verrattuna Hesarin käyttäjädataan osoitti, että virittyneisyys aiheuttaa lyhyemmän lukujakson (stressaantuneempana tai negatiivisesti virittyneenä luetaan vähemmän). Uutisen objektiivisuus ja kielteinen tunnetila liittyivät toisiinsa, eli kun koettiin, ettei uutinen ole kovin objektiivinen, se koettiin kielteisenä asiana. Seuraavaksi on tarkoitus analysoida eroja testihenkilöiden taustamuuttujissa ja luoda niistä käyttäjäprofiileja. Tämä antaa tuloksiin lisää syvyyttä. 2 HBL+ update / Lotta Holm, KSF Media HBL+ -konseptia on työstetty yhteistyössä Aalto ARTsin ja Conmion kanssa
Lotta Holm esitti lehden demoversion, joka on rakennettu täysin tablettilähtöisesti. Se ei muistuta perinteistä sanomalehteä, ja jutut ovat laajempia. Pieniä STT-uutisia ei julkaista ollenkaan kuten paperilehdessä. Lehdessä navigoidaan vaakasuuntaisella pyyhkäisyllä. Jutun aloitussivu on yleensä iso kuva. Juttua luetaan alaspäin pyyhkäisemällä. Visuaalisesti HBL+ on aika lailla HBL-sanomalehden oloinen, mutta silti erinäköinen. Sisältö ei ole yksi yhteen sama kuin HBL-printtilehdessä, vaan mukana myös konsernin paikallislehtien juttuja. Kuvat pääsevät ipadilla paremmin oikeuksiinsa kuin printissä. Käyttäjätestit valmistuvat seuraavalla viikolla ja lehti on esillä myös Helsingin kirjamessuilla lokakuun 2012 lopulla sekä WAN-IFRA Expon Mediaportissa ja Conmion ständillä 29.- 31.10.12. Sovellus toimii ipadissa ja uusimmissa Androideissa ja sen toteuttamisessa on hyödynnetty HTML5:ttä. 3 Heuristic evaluation model for tablet publishing / Harri Heikkilä, Aalto ARTS Harri Heikkilän tavoitteena on kehittää helppo ja validi heuristiikkaan perustuva työkalu tablettijulkaisujen arviointiin kustantajille, suunnittelijoille ja kehittäjille. Työkalun taustalla on joukko heuristisia malleja, joita on kehitetty muihin tarkoituksiin ja jotka säännönmukaisesti ovat aika raskaita. Tablettiheuristiikkaa lähestytään kolmesta näkökulmasta: saavutettavuus, käytettävyys ja käyttökokemus kolme asiaa, jotka ovat vaikeasti keskenään hahmotettavissa. Heuristiikan kolme näkökulmaa sisältävät seuraavat osatekijät: Saavutettavuus (accessibility) Teksti Ohjaus
Muistitilan tarpeen minimointi Elelait Käytettävyys (usability) Kosketusnäytön ergonomia Perceivability Orientaatio Yhdenmukaisuus Käyttäjäkokemus Estetiikka ja flow Kiinnostavuus, pelillisyys, arousal Interaktiivisuus: käyttöliittymädimensio Interaktiivisuus: sosiaalinen dimensio Interaktiivisuus: adaptiivinen dimensio Interaktiivisuus: luova dimensio
Heikkilä on arvioinut erilaisia tablettijulkaisuja näistä näkökulmista ja tuonut esiin myönteisiä ja kielteisiä ominaisuuksia. Esimerkkeinä käytiin läpi HBL+:ssa, Helsingin yliopiston HUB:in ja Bonnierin Muumi-julkaisujen arvioinnit. 4 Tablettimainonnan verkosto / Nina Lehmusvuori, Kärkimedia Tablettien käyttö kasvaa koko ajan, ja uusia versioita tulee markkinoille tasaiseen tahtiin. Kärkimedia on rakentanut yhteistä mainosverkostoa ja yhdenmukaisia käytäntöjä tablettimainonnan alueella. Tavoitteina koko järjestelmää rakennettaessa ovat ostamisen helppous asiakkaalle, sisäisen toiminnan tehokkuus ja mielikuvan rakentaminen / mainoseurot. Tablettiverkosto on vuoden sisällä kasvanut 6 tablettilehdestä 18:aan. Vuosi sitten oli 53500 ladattua sovellusta, nyt yli 110 000 ladattua sovellusta. 20 000 viikkolukijaa on kasvanut yli 40 000 viikkolukijaksi. Mainonnanhallintajärjestelmä on otettu käyttöön. 4 lehdellä on Richie -julkaisujärjestelmä, 11 lehdellä Visiolink -julkaisujärjestelmä ja integraatio Emediate - mainonnanhallintajärjestelmään. 3 lehdellä on Visiolink -julkaisujärjestelmä, mutta ei mainonnanhallintajärjestelmää. Mainospaikkana on koko sivu. Koko verkostoa myydään kerralla, hinnoittelu on aikaperustaista. Ensimmäiset profiilitutkimukset on tehty, jotta tiedetään, minkälaisia ihmisiä tablettilehtien lukijat ovat (esim. kuinka kauan lukevat lehteä). Mainosverkostoa halutaan tulevaisuudessakin kasvattaa ja mainosratkaisuja rikastaa. Tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja myös muiden kuin Richie -järjestelmän käyttäjille, ostotapoja lisätään tulevaisuudessa ja prosessit kehittyvät (esim. huomioarvon mittaaminen). Ensimmäiset profiilitutkimukset on tehty. Mainostajat ovat kovin kiinnostuneita. Statistiikkaa pitäisi saada paljon enemmän. Jatkossa halutaan lisää lehtiä mukaan tablettiverkostoon. Tarjotaan vaihtoehtoinen tablettialustaratkaisu niille lehdille, joilla ei ole tablettilehteä markkinoilla tai on pelkkä näköislehti, johon ei ole mahdollista myydä mainontaa. Lisää rikastettuja mainosratkaisuja tarvitaan ja myös ostotapojen lisätään: koko tablettiverkoston ostamisen rinnalle tulee kohdennettu ostaminen. Prosessien kehitetään edelleen ja panostetaan aktiivisen myyntityön kehittämiseen.
5 Industry perspective to new advertising concepts/ Juho- Petteri Huhtala, Aalto BIZ Aiemmin tänä vuonna on tutkittu yritysverkostoa liittyen mainontaan ja tämä on raportoitu opinnäytteenä. Jatkumona tälle työlle lähdetään selvittämään kyselytutkimuksella mainostajilta, miksi tehdään tablettimainontaa, minkä tyyppistä se on ja miten tablettimainontaa käytetään. Huhtala halusi kuulla yleisöltä, millaisia kysymyksiä halutaan esittää. Seuraavat vaiheet: kyselyn suunnittelu yhdessä erityisesti Kärkimedian kanssa, datan keräys ennen kuun loppua, kyselyn tulosten analyysi ja raportin kirjoitus. 6 Consumer perspective to new advertising concepts / Hedon Blakaj, Aalto BIZ Tutkimuksen tavoitteena on tutkia tablettimainosten tehokkuutta hedonististen ja utilitarististen ominaisuuksien näkökulmasta.
Kuluttajatutkimus on siirtymässä laadullisesta tutkimuksesta määrälliseen. Työtä tehdään yhdessä SMF:n kanssa. Hedonin aiempien, jo raportoitujen laadullisen tutkimuksen perusteella esiin nostettuja määritelmiä interaktiivisiin mainoksiin liittyen testataan kolmen mainoksen kohdalla, ja niiden kautta pyritään saamaan parempi ymmärrys mainosten tehokkuudesta. Testaus tullaan tekemään survey -muodossa. Seuraavat vaiheet: kyselyn suunnittelu ja datan keräys, kyselyn tulosten analysointi ja raportin kirjoitus. 7 Journalistic web service and user feedback / Erkki Hujanen, Kaleva Keväällä kartoitettiin nykyisiä palautekanavia ja keinoja antaa palautetta. Työrutiineja, prosesseja ja ajattelutapaa joudutaan muuttamaan, kun uusia palautekanavia luodaan ja otetaan käyttöön, mutta muutokseen liittyy myös teknisiä haasteita. Palautetta on saatu iät ajat. Toimitus saa ja yleisö voi antaa eri väylien kautta monenlaista palautetta, johon ei kuitenkaan reagoida systemaattisesti ja joka ei välity toimituksen suunnittelevaan työprosessiin. Tavoitteena on lukijapalautteen hyödyntäminen, lisätä sisältöjen lukijalähtöisyyttä (aiheet ja näkökulmat) ja synnyttää uusia juttumuotoja, -tyyppejä ja ilmaisutapoja eri alustoille. Palautteen systemaattinen kokoaminen tukee asiakas- ja käyttäjälähtöistä strategiaa, yleisön osallistumista sekä ammattilaisten ja amatöörien vuorovaikutusta. Palautteen hyödyntäminen systemaattisesti tuo lukijan ja yleisön = arjen näkökulman suunnittelevaan yhteistyöhön. Mitä tehdä? - kartoitetaan nykyiset palautekanavat ja -keinot - luodaan uusia palautekanavia ja -järjestelmiä - yhdenmukaistetaan palautetta ja sen tulkintaa - tukena juttukohtaiset lukijatutkimukset (2012/22 kpl), osana toimituksen viikkopalavereita - työpajat syksy 2012 (toimitus + lukijamarkkinointi + tekniikka)
- nivotaan palaute/lukijatietämys toimituksen työtapoihin 8 Kirjastojen sähkökirjapalveluiden iteratiivinen kehittäminen / Harri Heikkilä, Aalto ARTS Kirjastojen sähkökirjajakeluun on kehitetty kokeilualusta, jolle on annettu nimeksi Ebib. Järjestelmä on koekäytössä Helmet -kirjastoissa lokakuun puolivälistä vuoden loppuun. Kehitysvaiheessa tehtiin käyttäjätestaus 8 ihmisellä syyskuussa 2012 ipadilla kotona (mediapäiväkirja ja haastattelut). Heikkilä on kategorisoinut esiintyneitä ongelmia. Havaintona on esim. se, että vanhemmilla ihmisillä oli vaikeuksia avata ipad ja kirjoittaa isoja ja pieniä kirjaimia sen kanssa. Tuloksena oli, että käytettävyyttä täytyy helpottaa ja käyttöliittymä suunnitella havaitut ongelmat huomioon ottaen. Adobe DRM:n konsepti oli käyttäjille haastava. Ongelmiin puuttuminen on vaikeaa, jos koko ketju ei ole hallinnassa. Yleisesti tarvitaan ohjeistus hyvistä epub-käytännöistä, jotta päästään hyvään käytettävyyteen. Osa käyttäjistä tykkäsi ipadista, osa suhtautui varauksella kalliiseen laitteeseen. Käyttäjiltä tuli useita toiveita erilaisiin toimintoihin, esim. kirjanmerkki ja tarralaput. Ongelmat kirjaston kannalta: - Adobe DRM:n käytettävyys ihmiset eivät ymmärrä, miksi tarvitaan tällainen lisäpalvelu - ekirjojen saatavuus
- Monet kustantajat suhtautuneet varauksellisesti, jäävätkö kirjat lainaajille eivätkä lähde levitykseen Ratkaisuna kirjojen lukeminen selaimessa nk. streaming-malli? - turvallisuus: vain osa kirjasta latautuu välimuistiin - helppous: lainaus ja luku samassa ympäristössä - tekniikka: epub-konversio HTML5:ksi - hyviä esimerkkejä: Safari Books Kehityksen ja testauksen ideana oli pysyä iteratiivisessa mallissa, jossa ei olla tyytyväisiä heti ensimmäiseen versioon, vaan pyritään tekemään muutoksia käyttäjäpalautteen perusteella.
9 Structural data to dynamic visualizations / Mikko Kuhna Aalto SCI Yksi osa Content Workflows -taskia on rakenteellinen data ja sen visualisointi. Tavoitteena kaiken rakenteellisen tiedon visualisointi. STT-Lehtikuva ja SMF ovat olleet sisällöntuottajina. Tässä vaiheessa on testattu muun muassa karttatiedon ja taulukkojen visualisointia eri päätelaitteilla. Sisältö ei pidä olla vain pienennettävissä teksti ei ole silloin luettava, vaan se pitää olla jollakin tavoin automaattisesti mukautettavissa esim. kännykän pieneen näyttöön sekä pysty- että vaakasuunnassa. Tarkoitukseen soveltuvan, yliopistomaailmassa kehitetyn työkalun hyödyntämisessä törmättiin joihinkin ongelmiin: työpöytäsovelluksella toimii, mutta tökkii mobiilissa. Tästä johtuen päätettiin tehdä simppeli ja räätälöitävä sovellus, joka ei käytä useita raskaita kirjastoja. Kuhna esitteli sovelluksen käyttötapoja ja erilaisia esimerkkejä, joissa sitä voi hyödyntää.
10 Progress in Planning Data specification / Maija Paikkala, STT- Lehtikuva & Sami Pekkala, Aalto SCI Tilanne nyt: suunnittelutiedon vaihto tapahtuu pääasiassa ilman metatietoja, mm. listoina, sähköpostina ja puhelimella. Sisällönvaihdossa ongelmana on eri järjestelmien käyttämien tietomallien yhteensopimattomuus. Uutisten suunnittelun ja sisällönvaihdon kehitys helpottaa lehden rakentamista ennakoivasti. Aikaa jää enemmän viimeistelyyn ja poikkeustilanteisiin. On päätetty, että yhteistä alustaratkaisua selvitetään. Työryhmät ovat listanneet toivottuja metatietoja. 11 Similarity framework for content adaptation and retrieval / Olli Alm, Metropolia Sähköisen lukemisen palveluissa kiinnostavan aineiston löytäminen on tärkeää sekä loppukäyttäjän että aineiston tuottajan näkökulmasta. Kiinnostavan aineiston löytämisen tavat ovat tyypillisesti joko sisältöperustaisia tai käyttäjien toimiin perustuvia (esim. kollaboratiivinen suosittelu). Metropolian työpaketissa tutkitaan kirja- ja lehtiaineistoihin perustuen 1) mitkä aineistojen tai ympäröivän yhteisön piirteet ja 2) mitkä piirteisiin liittyvät samanlaisuusmetriikat auttavat parhaiten samanlaisen sisällön löytämisessä. Työpaketissa kehitettävän sovellusalustan avulla samanlaisuusmittoja pystytään soveltamaan heti erilaisille aineistoille. Sovellusta voidaan hyödyntää sähköisen lukemisen palveluissa mm. personointiin, suosittelupalveluihin, tiedonhaun parantamiseen sekä sosiaalisen lukemisen palveluihin.