S P E C I A R Y : N J Ä S E N T I E D asiantuntij asiantuntiia O T E 2 2 0 0 3 Jäsenhankintakilpailu jatkuu Tutkittua tietoa specialaisista f sivu3 f sivu7
pääkirjoitus VEIKKO SOMERPURO Eikö molempien sukupuolien tulisi kustantaa tulevaisuus? Näin kärjistetysti voisi asian kysyä, kun vanhemmuutta ja lasten hankkimista tarkastellaan työmarkkinoiden näkökulmasta. Tässä numerossa on tarjolla tutkittua tietoa meistä specialaisista. Tarjolla on myös tutkittua tietoa AEK:sta ja Akavasta. Tutut teemat nousevat jälleen kerran esille. Naisten euro on 80 senttiä. Nuoret lapsentekoiässä olevat naiset kärsivät erityisesti pätkätöistä ja epätyypillisistä työsuhteista. Korkeasti koulutettujen (tyypillisesti naisvaltaisten alojen) alipalkkaus on noussut tärkeimmäksi ongelmaksi koko Akavassa. Ei tarvitse tehdä ihmeellisempiä johtopäätöksiä asiasta, kun kukin voi pohtia, miten asiat kytkeytyvät toisiinsa. Niin tärkeää ja ihanaa kuin vanhemmuus onkin, on kohtuutonta, että lasten synnyttäminen ja vanhemmuus rasittavat erityisesti naisvaltaisia aloja ja naisten työuraa. Naiset saavat tuntea lapsentekomahdollisuuden kukkarossaan monin erin tavoin. Vakituisille työurille on vaikeampaa päästä kuin vastaavassa iässä olevien miehien. Palkkapussi ei tällä kehityksellä paksune, edut eivät kehity. Alku tulevalle alipalkkaukselle syntyy helposti jo työuran alkumetreillä. Pätkätyöläisten lisäkoulutukseen ei satsata, aiempaa vaativampia tehtäviä ei helposti saa. Syrjintä on tasa-arvolaissa kielletty, mutta piiloasenteita ja niiden perusteella tehtäviä valintoja eivät voi estää mitkään lait. Uudessa hallitusohjelmassa on kohta, jos on maininta tasaisemmasta vanhemmuuden kulujen jakamisesta. Tavoitteena on, että hallitus edistää samanpalkkaisuutta ja työelämän tasa-arvoa pitkäjänteisellä ohjelmalla yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tavoitteena on poistaa myös perusteettomat palkkaerot miesten ja naisten väliltä. Miehiä kannustetaan perhevapaiden pitämiseen. Perhevapaista aiheutuvia työnantajakustannuksia tasataan nykyistä enemmän. Odotettavaksi jää, miten asia konkretisoidaan? Mitä oikeasti tehdään? Miten asioita aidosti edistetään? Hyvä, jos valoa on tunnelin päässä. Tunneli on vain pitkä ja mutkainen. Tavoite on erittäin tärkeä ja se palvelisi koko suomalaista yh - teiskuntaa. Syntyvien ikäluokka pienenee vuosi vuodelta. Jos asiat eivät muutu, kehitys on Suomelle todella huolestuttava. Asenteiden murtamisessa ja asioiden muuttamisessa tarvitaan sekä naisten että miesten yhteystyötä niin työmarkkinoilla kuin työmarkkinajärjestöissä. Vanhoillisia asenteita kun löytyy molemmilta tahoilta. Perhevapaiden kustannusten jako naisten ja miesten kesken, pätkätöiden sijaan pitkätyötä ja siitä kannustavaa palkkaa olisivat tavoitteita, joista hyötyisimme kaikki. Heleän kaunista kesää teille kaikille! asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Asiantuntija, ilm. v:sta 1991 Julkaisija: SPECIA ry Päätoimittaja: Salla Luomanmäki Ulkoasu: Public Design Oy Paino: Forssan kirjapaino Oy PL 38, 30101 Forssa Painos: 4200 Specian toimisto Toiminnanjohtaja Markku Saarinen Puhelin 0201 235 371 Telekopio 0201 235 372 specia@ry.inet.fi www.specia.org Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Specia ry:n puheenjohtaja: Salla Luomanmäki 0400 467 769 salla.luomanmaki@aek.fi Osoitteenmuutokset, valtakirjat ja jäsenmaksut AEK:n jäsensihteerit Puh. 0201 235 370 Faksi (09) 147 242 Jaana.honni@aek.fi katja.kosonen@aerk.fi mary.luokkamaki@aek.fi Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki puhelin (09) 150 21 Telekopio (09) 272 1212 Erityiskoulutettujen.tk@erko.fi puhelinaika: ma to klo 9 11 ke klo 13 15 Salla Luomanmäki 2 a s i a n t u n t i j a 2 2003
Jäsenhankinta kilpailu jatkuu Kuka ystäväsi, tuttavasi tai työkaverisi voisi kuulua joukkoomme? Toimiiko hän asiantuntija- tai esimiestehtävissä, onko hän ylempi toimihenkilö? Voisiko juuri hän olla SPECIA asiantuntijat ja esimiehet ry:n uusi jäsen? Suosittele hänelle jäsenyyttämme, me teemme jäsenhankinnan puolestasi ja sinä saat mukavan palkinnon. Muistamme palkinnolla myös ehdottamaasi uutta specialaista. Jäsen han kin - ta kilpailu jatkuu 30.09.2003 saakka. Tuo yksi uusi jäsen tai useampi Jokaisesta tuomastasi jäsenestä saat itsellesi henkilökohtaisen palkinnon. Lisäksi kaikkien kilpailuun osallistuneiden ja uusia jä se niä tuoneiden kesken arvotaan lokakuussa upea pääpalkinto lomaviikko Levillä Specian lomahuoneistossa vapaavalintai - sena ajankohtana tai vastaavan arvoinen matkalahjakortti. Kilpailun säännöt ovat yksinkertaiset: ehdottomasi uuden jäsenen hankinta kirjautuu jäsenhankinnaksi, kun henkilö täyttää Specia ry:n jäsenkriteerit ja hallitus on kokouksessaan hyväksynyt uuden jäsenen. Kuinka toimit? Suosittelusi tueksi saat hyödyllistä tietoa osoitteesta www.specia.org. Tarvittaessa saat toimistosta myös esitteitä. Ilmoita meille yhteystiedot uudesta jäsenehdokkaasta. Otamme yhteyttä ehdokkaaseesi ja lähetämme hänelle kirjallisesti lisätietoa siitä, mitä etua ja iloa on kuulua nykyaikaiseen asiansa osaavaan ammattiyhdistykseen. Itsellesi on tärkeää ilmoittaa myös omat yh teystietosi, jotta hankkimasi uudet jäsenet kirjautuvat kilpailutietoihisi, ja pääset valitsemaan mieluisen palkinnon sekä osallistut pääpalkinnon arvontaan. Jäsenhankintakilpailuun osal listuminen ja tietojen välittäminen on helppoa. Voit toimia myös netin kautta osoitteessa: www.specia.org/ liittyminen tai ottamalla suoraan yhteyttä Specian toimistoon. Jäsenhankinnan palkinnot Jokaisesta tuomastasi ja hyväksytystä jäsenestä voit valita yhden palkinnon oheisesta listasta. Palkitsemme myös tuomasi ehdokkaan liittymislahjalla. Piristämme hänen iltaansa elokuvalipulla tai mielenkiintoisella kirjalla. Jäsenhankintapalkinnot (yksi palkinto jokaista uutta jäsentä kohti) P P P P P 2 kpl Finnkinon elokuvalippuja Mini Stereokasettisoitin Parisuhteen keittokirja Golfin käsikirja Viini&ruoka, opas makujen harmoniaan Lisäksi kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan lokakuussa pääpalkinto: viikko Specian lomahuoneistossa valitsemanasi ajankohtana vuoden 2004 aikana tai vastaavan suuruinen matkalahjakortti. Ota selvää sinulle tärkeistä asioista! Tiedä oikeutesi ja velvollisuutesi työmarkkinoilla Specia järjestää jäsenilleen koulutuspäivän työntekijöille tärkeistä asioista. Tiedä oikeutesi ja velvollisuuteesi työmarkkinoilla koulutuspäivä on Helsingissä lauantaina 30.8.2003. Koulutuksen tavoitteena on antaa lyhyillä tietoiskuilla perustiedot työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Päivän aikana käydään läpi mm. työntekijän oikeudet vuosilomaan ja lomakorvauksiin, sairausajan korvauksiin, työttömyysturvaan, erorahaan, eläkkeeseen sekä ylityökorvauksiin. Myös työntekijän velvollisuudet suhteessa työnantajaan ovat osa päivän sisältöä. Koulutuspäivä järjestetään Helsingissä hotelli Pasilassa lauantaina 30.8. klo 10 15. Koulutus on Specian jäsenille ilmainen (sisältää tulokahvin ja lounaan). Kouluttajina toimivat alan asiantuntijat. Ilmoittautumiset tilaisuuteen viimeistään ma 4.8. sähköpostilla osoitteeseen specia@ry.inet.fi tai puhelinnumeroon 0201 235 371. Tästä numerosta saat koulutuksesta tarvittaessa lisätietoja toiminnanjohtaja Markku Saariselta. jäsenasiaa Levin vapaat viikot Levillä on tekemistä vuoden jokaisena aikana. Miksi et viettäisi rentouttavaa viikon lomaa Lapissa? Lisätietoja Levin lomahuoneistosta saat osoitteesta: www.specia.org Vapaita viikkoja on varattavista seuraavista: Viikot 26, 32, 33, 34, 35 ja 40 2 2003 a s i a n t u n t i j a 3
Tärkeitä sääntömuutoksia vuosikokouksessa vuosikokous Specian vuosikokous järjestettiin keväisessä Helsingissä 26. huhtikuuta Kokouksen tärkein anti oli uusien sääntömuutosesitysten hyväksyminen. Opiskelijajäsenyys Speciassa sai yksimielisen kannatuksen kuin myös jatkossa pidettävät kaksi vuosittaista yhdistyksen kokousta. Kokouksessa valittiin halli - tuksen jäsenet erovuoroisten tilalle ja pu heen johtaja seuraavalle kaudelle. Ko kouk - ses sa hyväksyttiin myös yhdistyksen tilinpäätös vuodelta 2002 ja vuoden 2003 talous arvio. Kevätkokoukseen osallistui 23 edustajaa. Paikalla oli Specian jäseniä mm. pääkaupunkiseudulta, Tampereelta, Lahdesta, Imatralta ja Kajaanista. Uusien hyväksyttyjen sääntöjen mukaan specialaiset tapaavat jatkossa sääntömääräisissä kokouksissa kahdesti vuodessa keväisin ja loppusyksystä. Kokouksia hajautetaan tarpeen mukaan muualle Suomeen. Mukaan liitetään toisen kokouksen yhteyteen myös mielenkiintoista ja tärkeää lisäohjelmaa. Kevätkokouksessa käsitellään mm. edellisen vuoden toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto. Syyskokouksessa käsitellään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä tehdään henkilövalinnat hallituksen ja puheenjohtajan osalta. Opiskelijat tervetulleita Specian jäseniksi Kevätkokous hyväksyi, että Specian ovet ovat auki myös alan opiskelijoille. Tyypillisimmät korkeakoulututkinnot specialaisten osalta ovat filosofian maisterin ja kasvatustieteen maisterin tutkinnot. Filosofian kandidaatteja ja maistereita järjestön 3800 jäsenestä on noin 39 prosenttia. Kasvatustieteen maisterin tutkinto on noin 15 prosentilla jäsenistöstä. Järjestöön liittyvät opiskelijat saavat asiantuntevaa neuvontaa Specian toimistosta tai AEK:n jäsensihteereiltä siitä, mikä on omaan opiskelutaustaan sopivin aek:lainen jäsenjärjestö. Jouko Lauhavalla on taka naan mo ni vuotinen ura hallituksen jäsenenä. 4 Jouko Lauhavan monivuotinen työ Specian hyväksi Jatkossa Lauhavan Jouko istuu kokoustuolin sijaan talvisin pilkkipenkillä ja kunnostaa kesäisin eläa s i a n t u n t i j a 2 2003
kepäiviksi hankittua vapaa-ajan asuntoa. Näin ehkä Joukon monivuotiset kollegat Specian hallituksessa toivoisivat käyvän, kun nyt hänelle vapautuu lisää aikaa monivuotisen hallitustyön loppumisen jälkeen. Hän on yhdistyk sen perustajajäseniä. Vuosien saa tos sa Jou ko on an tanut työllään merkittävän panoksen siihen, et tä Specia on kasvanut yhdeksi AEK:n vaikutusvaltaisimmaksi järjestöksi. Jouko Lauhava on ansainnut järjestönsä valtavan kiitoksen muiden hyväksi tekemästään työstä. Hallituksessa Jouko on ollut rakentava ja viisas neuvonantaja. Jatkossa toivomme näkevämme hänet ainakin keväisin ja syksyisin yhdistyksen kokouksissa. Hallitukseen vaihtuvuutta Specian hallitus sai kevätkokouksessa suoritetussa vaalissa täydennyksenä uutta näkökulmaa, kun espoolainen 31-vuotias Mikko Männikkö valittiin hallituksen jäseneksi. Specian jäsenrakenteen kannalta on tärkeää, että Mikko on järjestön suurimman alan eli yksityisen sektorin edustaja. Mikko työskentelee Helsingissä Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Il marisen markkinointipäällikkönä. Hän on taustaltaan tyypillinen specialainen paitsi yksityissektorin edustajana, myös koulutuksensa osalta. Mikko on humanisti ja koulutustaustalla on filosofian maisterin tutkinto. Pääaine on ollut yleinen historia. Ennen suomalaisia yliopisto-opintoja ensimmäinen yliopisto- tutkinto tuli Skotlannista St. Andrew sin yliopistosta. Speciaan Mikko tutustui jo opiskeluaikanaan. Liityin jäseneksi jo yliopistossa. Tun sin, että työmarkkinoilla on erityisen tärkeää ajaa asiantuntija- ja humanistikoulutustaustaisen koulutuksen omaavien asemaa. Suomessa on perinteisesti korostettu liikaa opiskellun pääaineen merkitystä. Tärkeämpää ovat mielestäni korkeakoulusta hankitut taidot ja tiedot. Myös omalla persoonalla ja asenteella on vahva merkitys. Esim. Briteissä kemistin taustalla voidaan valita pankinjohtajaksi, kun Suomessa tämä ei ole toistaiseksi kovin yleistä, toteaa Mikko. Hänestä on hyvä, että työelämän edunvalvontaa ajetaan yhdessä. Mitä enemmän on jäseniä takana, sitä enemmän on painoa sanomalla. Specian hallitustyöskentelyssä haluan oppia yhteisten etujen ajamista järjestökentän kautta ja avartaa näkökantojani, pohtii Mikko. Uskon, että hallituksen jäsenten ja järjestön jäsenten kautta voin oppia uusia asioita. Vahvuutenani ovat mm. tietoni työeläkeuudistuksesta ja yleensäkin niistä kokemuksista, mitkä koen ja koin tärkeinä siirtyessäni opiskelusta työelämän pariin. Toivon, että Specian jäsenet ovat aktiivisia ja osallistuvat yhteisiin tilaisuuksiin ja antavat palautetta meille, jotka vastaamme asioista. Myös uusia virikkeitä ja terveisiä niistä tärkeitä asioista, joita jäsenet haluavat meidän edistävän, ovat varmasti mieluisia yhteydenottoja Speciaan päin. Mikko Männikkö on uusi kasvo hallituksessa. Salla Luomanmäki jatkaa hallituksen puheenjohtajana. 2 2003 a s i a n t u n t i j a 5
Hallitus siirtymäajalla Jatkossa hallitus ja puheenjohtaja valitaan yhdistyksen vuosittaisessa syyskokouksessa, joka pidetään marraskuussa. Hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi vuotta alkaen aina kalenterivuoden alusta. Vuosittain on puolet hallituksesta erovuorossa. Puheenjohtaja valitaan kalenterivuodeksi kerrallaan. Pidetyssä kevätkokouksessa valittiin erovuoroisten paikoille kolme hallituksen jäsentä, joiden toimikausi jatkuu vuoden 2004 loppuun saakka. Poikkeuksellisesti vajaat kaksi kalenterivuotta. Erovuoroisista Jouko Lauhava ei halunnut enää jatkaa hallituksessa. Mikko Männikkö tuli valituksi hänen tilalleen. Saara Ruokonen ja Anu Raappana olivat halukkaita jatkamaan ja käydyssä hallitusvaalissa tulivat myös valituiksi. Tulevassa syyskokouksessa tehdään jo seuraavat henkilövalinnat erovuoroisten hallituksen jäsenten tilalle. Kevätkokouksessa valittiin myös puheenjohtaja poikkeuksellisesti vuoden 2004 loppuun saakka. Jatkossa puheenjohtaja valitaan syyskokouksessa aina seuraavaksi kalenterivuodeksi. Puheenjohtajana jatkaa Salla Luomanmäki. Specian hallitus: Puheenjohtaja Salla Luomanmäki, markkinointipäällikkö, Kustannusosakeyhtiö Tammi Jäsenet: Risto Keski-Nisula, toimistopäällikkö, Taideteollinen korkeakoulu Mikko Männikkö, markkinointipäällikkö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Ilmarinen Keijo Painola, toiminnanjohtaja, Salon Palvelutalosäätiö Anu Raappana, koulutussuunnittelija, Teknillinen korkeakoulu, Lahden toimipiste Saara Ruokonen, toiminnanjohtaja, Kristillisdemokraattiset naiset ry Leena-Maija Talikka, suunnittelija, CIMO 6 a s i a n t u n t i j a 2 2003
Työmarkkinatutkimuksen tuloksia SPECIAn näkökulmasta Akavan Erityisalojen Keskusliitto AEK:n vuosittainen työmarkkinatutkimus suoritettiin joulukuun alussa 2002. Kysely - lomake postitettiin tällä kertaa poikke - uk sellisesti ainoastaan yksityisellä sektorilla työskenteleville AEK:n jäsenille. Kyselyyn oli mahdollista vastata myös Internetin välityksellä täyttämällä AEK:n kotisivuilla oleva sähköinen kyselylomake. SPECIA:n vastausprosentti oli 37,5 %. Palkkatietojen lisäksi esitettiin mm. ylitöiden määrää ja niiden korvaamista, työsuhteen varmuutta ja ammatillista osaamista koskevia kysymyksiä. VASTANNEIDEN KOULUTUSTASO KORKEA AEK:n työmarkkinatutkimukseen vastanneita yksityisellä sektorilla työskenteleviä SPECIA:n jäseniä oli 535, joista neljäsosa oli miehiä. Vastanneiden keski-ikä oli 39,7 vuotta. Keskiikä oli korkeampi kuin edellisenä vuotena, jolloin mukana olivat myös julkisella sektorilla työssä olevat. Sekä miesten että naisten keski-ikä oli korkeampi kuin edellisenä vuonna. Miehet olivat keskimäärin lähes viisi vuotta vanhempia kuin naiset. Taustatietoja kyselyyn vastanneista,% Yhteensä Miehet Naiset (N= 535) Sukupuoli 100,0 25,3 74,7 Keski-ikä 39,7 43,1 38,5 Siviilisääty Naimisissa 53,2 64,1 49,7 Avoliitossa 19,6 15,6 21,1 Naimaton 18,7 15,6 19,7 Eronnut tai leski 8,4 4,8 9,5 Koulutusaste Keskiaste 4,0 9,6 2,3 Alin korkea-aste 6,5 9,0 5,6 Alempi korkeakoulututkinto 18,6 19,9 18,3 Ylempi korkeakoulututkinto tai tutkijakoulutus 69,5 60,3 72,4 Ulkomailla suoritettu tutkinto 1,4 1,3 1,4 Toimiasema Johtotehtävät 31,0 42,8 26,9 Asiantuntijatehtävät 40,5 40,4 40,4 Toimihenkilöt 26,5 13,3 31,3 Yrittäjät ja muut 2,0 3,6 1,4 Kyselyyn vastanneiden koulutustaso oli korkea. Vähintään alemman korkeakoulututkinnon oli suorittanut 88 %:a kyselyyn vastanneista naiset miehiä useammin. Johtotehtävissä työskenteli kolmasosa. Miehet työskentelivät naisia yleisemmin johtotehtävissä ja naiset taas toimihenkilöinä miehiä yleisemmin. Yleisimmät tehtävänimikkeet olivat projektipäällikkö, toiminnanjohtaja, koulutussuunnittelija ja suunnittelija. Miehillä yleisimmät nimikkeet olivat projektipäällikkö ja toiminnanjohtaja. Naiset taas työskentelivät useimmiten koulutussuunnittelijana, toiminnanjohtajana, projektipäällikkönä, suunnittelijana tai teknisenä kirjoittajana. MIESTEN PALKOISSA SUURTA VAIHTELUA Palkkatietoja laskettaessa on otettu huomioon yksityisellä sektorilla kokopäivätyössä olleiden SPECIA:n jäsenten (535 henkilöä) palkkatiedot. Kokonaispalkka koostuu marraskuun lopulla maksetusta rahapalkasta bruttomääräisenä sekä mahdollisista bonuksista ja muista palkkioista, ylityökorvauksista sekä luontoisetujen verotusarvoista. SPECIA:n jäsenten keskipalkka oli 2827 euroa. Naisten keskipalkka oli 2629 euroa, joka oli 78 %:a miesten keskipalkasta (3356 euroa). Miesten palkat vaihtelivat enemmän kuin naisten. Kokonaispalkka iän mukaan, /kk Yhteensä Miehet Naiset Alle 30 vuotta 2241 2534 2172 30 39 2558 2771 2500 40 49 3243 4090 2869 50 59 3342 3755 3108 Ikä nostaa keskipalkkaa molemmilla sukupuolilla; miehillä naisia enemmän. Miehet nauttivat maksimipalkkaansa 40 49 -vuotiaina ja naiset 50 59 -vuotiaina. Yksityisen sektorin sisällä keskipalkka on korkein yksityisissä yrityksissä. Vastaajista 62 %:a työskenteli yksityisissä yrityksissä ja neljäsosa yksityisissä yleishyödyllisissä yhteisöissä. Miehiä yrityksissä oli selvästi enemmän kuin yleishyödyllisissä yhteisöissä tai valtio- tai kuntaenemmistöisissä yrityksissä. Vastaajien koulutustaso taas oli korkein yleishyödyllisissä yhteisöissä. Johtotehtävissä olevia oli eniten yleishyödyllisissä yhteisöissä, asiantuntijoita ja toimihenkilöitä taas valtio- ja kuntaenemmistöisissä yrityksissä. Kokonaispalkka työnantajan mukaan, /kk Yhteensä Miehet Naiset Yksityinen yritys 2914 3432 2694 Yksityinen yleishyödyllinen yhteisö (esim. järjestö, säätiö, ) 2659 3189 2476 Valtio- tai kuntaenemmistöinen yritys 2768 2840 2747 Kokonaispalkka koulutuksen mukaan, /kk Yhteensä Miehet Naiset Keskiaste/alin korkea-aste 3110 3616 2771 Alempi korkeakouluaste 2884 3076 2808 Vähintään ylempi korkeakouluaste 2732 3302 2563 Korkeinta keskipalkkaa nauttivat keskiasteen tai alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneet. Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden keskipalkka oli näistä 87,8 %:a. Kokonaiskuukausiansioiden vaihtelu oli suurinta alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden joukossa. Sukupuolittain tarkasteltaessa käy ilmi, että miehillä koulutustaso ei tilastollisesti vaikuta palkkatasoon. Sen sijaan naisilla vähintään ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneet saavat pienempää palkkaa kuin alemman koulutustason omaavat naiset. Kokonaispalkka toimiaseman mukaan, /kk Yhteensä Miehet Naiset Johtotehtävät 3456 3969 3167 Asiantuntijatehtävät 2651 3024 2521 Toimihenkilöt 2296 2477 2267 2 2003 a s i a n t u n t i j a 7
Asiantuntijatehtävissä työskennelleistä miehistä vajaalla viidesosalla (18,5 %) oli joko keskiasteen tai alin korkea-asteen tutkinto. Asiantuntijatehtävissä keskimääräinen kokonaispalkka oli korkein juuri alimmalla koulutustasolla ja laski koulutustason kohotessa. Asiantuntijatehtävissä toimineiden naisten koulutustaso oli korkeampi kuin miesten. Kokonaispalkka marraskuussa 2002 Johtotehtävissä toimineiden keskipalkka oli 3456 euroa. Johtotehtävissä toimineiden naisten keskipalkka oli 79,8 %:a vastaavissa tehtävissä työskennelleiden miesten keskipalkasta. Toimihenkilötehtävissä tilastollisesti merkitsevää palkkaeroa miesten ja naisten keskipalkoissa ei ollut. Kokonaispalkka työssäkäyntialueen mukaan, /kk Lkm (%) Keskiarvo F10 Mediaani F90 Pääkaupunkiseutu 52,0 2874 1870 2600 4189 Etelä-Suomen lääni 10,8 3104 2018 2906 4866 Länsi-Suomen lääni 23,0 2614 1800 2473 3550 Itä-Suomen lääni 4,1 2649 1700 2411 3827 Oulun lääni 6,7 2739 2000 2650 3457 Kokonaispalkka marraskuussa 2002 Nauhakuvion vasen pää ilmoittaa tunnusluvun F10, oikea pää F90:n ja nauhan keskellä on mediaanipalkka (F50). Mediaanipalkka ilmoittaa palkan, jota pienempää saa puolet mukana olleista ja suurempaa puolet (50 %). F10 ilmoittaa palkan, jota pienempää saa 10 %:a ja suurempaa 90 %:a. F90:n ilmoittaman palkan alapuolelle jää 90 %:a ja yläpuolelle 10 %:a vastanneista. Mitä pidempi nauha on, sitä suurempaa on palkkojen hajonta. Vastaajista yli puolet kävi töissä pääkaupunkiseudulla. Korkein keskipalkka oli Etelä-Suomen läänissä työssä käyvillä, missä palkkojen vaihtelu oli myös suurinta. Etelä-Suomen läänissä työssä käyvien koulutustaso oli alhaisin alueittain tarkasteltaessa. Miesten osuus oli korkein Etelä-Suomen ja Oulun lääneissä työssä käyvillä. Näissä lääneissä myös keski-ikä oli korkein. Johtotehtävissä työskenteleviä oli Etelä-Suomen läänissä melkein puolet (49,1 %). Alhainen koulutustaso, korkeampi ikä, johtotehtävissä työskentely ja miessukupuoli ovat kaikki niitä tekijöitä, jotka näyttäisivät nostavan keskipalkkaa edellä esitetyn perusteella. Niinpä ei ole ihme, että Etelä-Suomen läänissä keskipalkka nousee muita työssäkäyntialueita korkeammaksi. PALKKAKEHITYS YKSITYISELLÄ SEKTORILLA SÄILYNYT HYVÄNÄ Yksityisellä sektorilla työskentelevien SPECI- An jäsenten palkat ovat nousseet keskimäärin 4,3 %:a vuoden 2001 marraskuusta vuoden 2002 marraskuuhun. Tilastokeskuksen julkaiseman Ansiotasoindeksin mukaan koko yksityisen sektorin palkat nousivat 3,2 %:a vuoden 2001 4. neljänneksestä vuoden 2002 4. neljännekseen. SPECIAlaisten palkkakehitys on siis ollut hieman parempaa kuin yksityisellä sektorilla yleensä. Myöskin SPECIA:n keskipalkka (2827 euroa) oli suurempi kuin keskiansio yksityisellä sektorilla yleensä (2275 euroa). Palkkakehitys 1999 2002 Yhteensä SPECIA Keskipalkka 2002 ( /kk) 2827 Muutos 1999 2000 (%) 2,6 Muutos 2000 2001 (%) 4,4 Muutos 2001 2002 (%) 4,3 Kaikki palkansaajat, yksityinen sektori* Keskiansio 2002/IV ( /kk) 2275 Ansiotasoindeksin muutos 2001/IV 2002/IV (%) 3,2 *Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus. Tarkasteltaessa SPECIAn yksityisen sektorin palkkakehitystä vuodesta 1999 lähtien huomataan, että parina viimeisenä vuotena palkkojen nousuvauhti on pysynyt suunnilleen samalla tasolla. 8 a s i a n t u n t i j a 2 2003
KOLMASOSA PITI TYÖMÄÄRÄÄNSÄ SOPIVANA SPECIAn yksityisellä sektorilla työskentelevien jäsenten työsopimuksessa tai muuten sovittu säännöllinen viikkotyöaika oli keskimäärin 37,1 tuntia ja todellinen viikkotyöaika keskimäärin 39,7 tuntia. Vuoden 2001 työmarkkinatutkimuksen mukaan todellinen viikkotyöaika yksityisellä sektorilla oli 40,9 tuntia. Todellinen viikkotyöaika on siis laskenut edellisestä vuodesta. Asiantuntijatehtävissä työskentelevien työsopimuksen mukainen viikkotyöaika oli lyhyempi kuin muissa tehtävissä työskentelevillä. Johtotehtävissä todellinen viikkotyöaika kohosi muita korkeammaksi. Myöskin iällä oli vaikutusta tehtyyn todelliseen viikkotyöaikaan. Vanhemmissa ikäluokissa todellinen viikkotyöaika oli korkeampi kuin nuoremmilla. Keskimääräinen viikkotyöaika, tuntia/vko Työsopimuksen Todellinen mukainen viikkotyöaika viikkotyöaika Yhteensä 37,1 39,7 Toimiasema Johtotehtävät 37,4 42,4 Asiantuntijatehtävät 36,8 39,2 Toimihenkilöt 37,7 38,3 IKÄ Alle 30 vuotta 37,2 38,2 30 39 vuotta 37,1 39,4 40 49 vuotta 37,4 40,4 50 59 vuotta 36,6 40,9 Työmääräänsä piti ajoittain liian suurena lähes puolet (49,7 %) vastaajista ja jatkuvasti liian suurena 13 %:a. Työmääräänsä oli tyytyväisiä kolmasosa vastaajista. Erityisesti johtotehtävissä työtaakkaa pidettiin liian suurena. Työmääränsä jatkuvasti liian suureksi kokevien määrä kasvoi iän myötä. Edellisenä vuotena yksityisellä sektorilla työskennelleistä SPECIAn jäsenistä 60 %:a piti työmääräänsä sopivana. Tässä kyselyssä ainoastaan kolmasosa oli tyytyväinen työmääräänsä. YLITYÖT RASITTAVAT JOHTOTEHTÄVISSÄ TYÖSKENTELEVIÄ SPECIAn jäsenistä 72 %:a teki ylitöitä. Eniten ylitöitä tekivät keskiasteen tai alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneet. Ylitöiden tekeminen väheni koulutustason noustessa. Johtotehtävissä työskentelevistä jopa 83 %:a ilmoitti tekevänsä ylitöitä. Tehdyistä ylitöistä 43 %:a jäi kokonaan korvaamatta. Korvauksetta tehtyjen ylitöiden määrä yksityisellä sektorilla on hieman laskenut edellisestä vuodesta, jolloin vastaava luku oli 46 %:a. 50 59 -vuotiaista jopa 63 %:a ei saanut tekemistään ylitöistä korvauksia. Tästä ryhmästä lähes kaksi kolmasosaa toimi johtotehtävissä. Osittaisen korvauksen tehdyistä ylitöistä sai vajaa kolmasosa (29 %) ja täysimääräisen korvauksen 28 %:a. Ylityökorvaukset olivat keskimäärin 191 euroa kuukaudessa. Mikäli ylityöt korvattiin vapaana viidesosalla vapaat jäivät pääsääntöisesti käyttämättä. Miehistä jopa kolmasosa ei pystynyt pitämään ylityövapaitaan. Alle 30-vuotiaista joka kymmenenneltä jäivät ylityövapaat pitämättä. Pitämättä jääneiden vapaiden määrä kasvoi vanhempiin ikäluokkiin mentäessä ja 50 59 -vuotiaista 40 %:lla vapaat jäivät käyttämättä. Kolmasosa vastaajista ilmoitti tekemiensä ylitöiden lisääntyneen verrattuna vuoteen 2001. Eniten ylitöiden määrä kasvoi johtotehtävissä työskentelevillä ja alle 30-vuotiailla. Ylityöt näyttävät erityisesti rasittavan johtotehtävissä työskenteleviä. Ylitöitä tehdään paljon, työmäärä koetaan ajoittain tai jatkuvasti liian suureksi eikä tehdyistä ylitöistä saada täyttä korvausta. Tämän tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida sanoa, kuinka moni johtotehtävissä työskennelleistä olisi ollut oikeutettu ylityökorvauksiin. Myös ylityövapaat jäävät johtotehtävissä monelta pitämättä ja tehtyjen ylitöiden määrä tuntuu aina vain lisääntyvän. AJANPUUTE ESTEENÄ KOULUTTAUTUMISELLE Tämänvuotisessa työmarkkinatutkimuksessa selvitettiin laajalti ammatilliseen osaamiseen ja koulutukseen liittyviä asioita. Kyselyyn Koulutustarpeeseen merkittävästi tai jossain määrin vaikuttavat tekijät, % vastanneet antoivat omalle osaamiselleen nykyisessä työtehtävässään kouluarvosanan 8,4. Naiset pitivät omaa osaamistaan hieman parempana kuin miehet. Iän karttuessa luottamus omaan ammattitaitoon lisääntyi. Lähes puolella vastaajista olisi ollut valmiuksia selviytyä vaativammistakin työtehtävistä ja 13,5 %:a olisi tarvinnut lisäkoulutusta. Lisäkoulutuksen tarve oli suunnilleen sama molemmilla sukupuolilla, mutta naiset kokivat miehiä useammin olevansa ammattitaitoaan alemmissa työtehtävissä. Vaikka nuoret pitivät omaa osaamistaan huonompana kuin vanhemmat ikäluokat, niin nuoret kuitenkin katsoivat vanhempia useammin kykenevänsä vaativampiinkin tehtäviin kuin missä olivat tällä hetkellä. He myös pitivät omaa lisäkoulutustarvettaan vähäisempänä kuin vanhemmat työtoverinsa. Johtotehtävissä työskentelevistä viidesosa olisi mielestään Tekijät, jotka ovat esteenä oman ammatillisen osaamisen kartuttamiselle, % Koulutusmuodot, jotka sopivat erittäin hyvin vastaajille nykyisessä tilanteessa, % 2 2003 a s i a n t u n t i j a 9
tarvinnut lisäkoulutusta selvitäkseen nykyisistä työtehtävistään. Asiantuntijatehtävissä ja toimihenkilöillä lisäkoulutuksen tarve oli puolet pienempi. Toimihenkilöistä jopa 62,4 %:lla olisi ollut valmiuksia selviytyä vaativammistakin tehtävistä, kun johtotehtävissä työskentelevistä vain kolmasosalla. Vastaajista 42 %:a uskoi nykyisten työteh - tä viensä muuttuvan melko paljon tai erittäin paljon seuraavan kolmen vuoden aikana. Iäkkäämmät vastaajat uskoivat työtehtäviensä muuttuvan vähemmän kuin nuoremmat vastaajat. Tärkeimpänä mahdolliseen koulutustarpeeseen vaikuttavana tekijänä pidettiin oman osaamisen vahvistamista nykyisessä työtehtävässä. Tärkeinä pidettiin myös halua varmistaa oma työmarkkinakelpoisuus mahdollisessa työttömyystilanteessa, uralla eteneminen sekä halu suuntautua kokonaan uusille osaamisalueille. Oman ammatillisen osaamisen kartuttamiselle suurin este oli ajanpuute ja vaikeus irrottautua työpaikalta. Myöskin koulutuksen (kuten esim. täydennyskoulutus) aiheuttamat kustannukset ja se, ettei itselle sopivaa koulutustarjontaa ollut olivat esteenä. Koulutusmuodoista parhaiten vastaajille sopivat 1 3 päivää kestävät yhtäjaksoiset koulutustilaisuudet ja itseopiskelu. Sen sijaan jopa 39,7 %:a vastaajista ilmoitti, että 4 5 päivää kestävät yhtäjaksoiset koulutustilaisuudet eivät sopineet heille lainkaan. Mielipiteitä liiton toiminnasta, %:a kantansa ilmoittaneista enemmän kuin korkeammassa toimiasemassa työskentelevät. Työssäkäyntialueella oli myös vaikutusta mielipiteisiin liiton toiminnasta. Pääkaupunkiseudulla tai Etelä-Suomen läänissä työskentelevät pitivät liiton koulutus- ja tiedotustoimintaa sekä lakimiespalveluita parem- pana kuin muualla työssä käyvät. Erityisen tyytymättömiä koulutus- ja tiedotustoimintaan sekä lakimiespalveluihin olivat Itä-Suomen läänissä työskentelevät. Näyttääkin siltä, että mitä useammin liiton toimistoon oltiin yhteydessä sitä tyytyväisempiä liiton palveluihin oltiin. ITÄ-SUOMESSA OLTIIN TYYTYMÄTTÖMIMPIÄ LIITON TOIMINTAAN Yksityisellä sektorilla työskentelevistä SPECI- An jäsenistä 43,5 %:a oli ollut yhteydessä liiton toimistoon viimeisen vuoden aikana. Naiset ottivat yhteyttä liiton toimistoon miehiä useammin. Naiset myös arvostivat liiton palveluita enemmän kuin miehet. Nuoret alle 30- vuotiaat olivat useammin yhteydessä liittoon kuin vanhemmat ikäluokat ja myös arvostivat liiton edunvalvontaa ja lakimiespalvelua enemmän kuin vanhemmat. Sen sijaan koulutustoiminnan arvostus lisääntyi iän myötä. Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon tai tutkijakoulutuksen omaavista jopa 46,4 %:a oli vuoden aikana ollut yhteydessä liiton toimistoon; keskiasteen tai alimman korkeaasteen tutkinnon suorittaneista sen sijaan ainoastaan vajaa kolmasosa. Korkeammin koulutetut myös pitivät toimiston yleistä jäsenpalvelua ja lakimiespalvelua parempana kuin alemman koulutustason omaavat. Toimihenkilötehtävissä työskentelevät olivat olleet useammin yhteydessä liiton toimistoon kuin johtotehtävissä työskentelevät ja myös arvostivat liiton yleistä jäsenpalvelua 10 a s i a n t u n t i j a 2 2003
Tutkittua tietoa AEK:sta ja Akavasta mikä?miksi?miten? Tyypillinen akavalainen on 42- vuotias yksityisellä sektorilla työskentelevä asiantuntija, joka ansaitsee 3130 euroa kuukaudessa ja tekee keskimäärin 41-tuntista työviikkoa. Tilastokeskuksen viimeisimmän työvoimatutkimuksen mukaan kaikkien palkansaajien keski-ikä oli 39 vuotta, ja keskiansiot 2210 euroa kuukaudessa. Naisia akavalaisesta työvoimasta on 51 prosenttia. Määräaikaisten osuus edelleen nousussa Akavan työmarkkinatutkimus tehtiin lokakuussa 2002. Kyselyhetkellä lähes joka toinen alle 30- vuotias nainen oli määräaikaisesti palkattu. Osuus oli noussut edellisvuodesta. Samanikäisistä miehistä, joka viides oli määräaikainen. Keskimäärin akavalaisesta työvoimasta on määräaikaisia noin 13 prosenttia. Määräaikaisuus on yleisintä julkisella sektorilla, erityisesti valtion hallinnossa. Määräaikaiset työt saattavat olla ainut keino päästä työmarkkinoilla, mutta tutkimusten mukaan määräaikaiset solmivat mm. harvemmin avio- ja avoliittoja ja ostavat asuntoja kuin vastaavan ikäiset vakituisissa työsuhteissa olevat. Perheen perustamista ja lasten tekoa lykätään, koska tulevaisuus ja taloudellinen asema on määräaikaisuuksien myötä epävarma. Nuorille perheen perustamisiässä oleville naisille määräaikaisuus on erittäin ongelmallista ja vaikuttaa kielteisesti työuraan ja ansiokehitykseen. Alipalkattujen palkkauksen korjaaminen tavoitteeksi koko Akavalle? Akavan tärkeimmäksi lähivuosien tavoitteeksi nousi myös työmarkkinatutkimuksessa alipalkattujen palkkauksen korjaaminen. Asia on nostettu jo aiemmin Akavan Erityisalojen Keskusliiton lähivuosien yhdeksi tärkeimmäksi lähivuosien Lähivuosien tärkein tehtävä akavalaisten mielestä on työn vaati vuuteen nähden alipalkattujen palkkauksen kohentaminen. Tätä mieltä oli 66 pro senttia Akavan työmarkkina - tutkimukseen vastanneista. Toiseksi nousee nimellispalkkojen korottaminen. tavoitteeksi. AEK on tehnyt asiassa tiivistä yhteistyötä muiden akavalaisten naisvaltaisten järjestöjen kanssa. Ei enää lahjaksi -kampanja oli näkyvästi esillä mm. viime sopimuskierroksella. Korkeasti koulutettujen alipalkkaus on tyypillisempi naisten ongelma kuin miesten. Naisten ansiot ovat Tilastokeskuksen tietojen mukaan 82 prosenttia miesten ansioista. Ero on räikeä, koska on naiset ovat Suomessa yleisemmin myös paremmin koulutettuja kuin miehet. Naisista 37 prosentilla on korkeakoulututkinto, miehillä 30 prosentilla. Koulutuksen pitäisi olla yksi keskeisimpiä palkan kriteerejä, mutta tilastojen valossa arkitotuus on toinen. AEK:ssa tutkittiin yksityissektoria Poikkeuksellisesti AEK:n työmarkkinatutkimuksessa keskityttiin tällä kertaa yksityissektoriin. Naisten ja miesten väliset palkkaerot ovat todettu kertaalleen myös oman jäsenistömme parissa. Naisten palkat ovat neljä viidesosaa miesten palkoista. Naisten keskipalkka oli 2502 euroa, miesten 2838 euroa. Specialaisten palkat olivat kahdeksan prosenttia keskiarvollisia palkkoja suuremmat. Työaika oli keskimäärin 37,5 tuntia. Todellinen viikkotyötuntimäärä oli naisilla 39,8 tuntia ja miehillä 40,8 tuntia. Myös työsuhteen määräaikaisuus oli AEK:n jäsenistön nuorimpien yleinen ongelma. Kyselyyn vastanneista alle 30- vuotiaista 27 prosenttia oli määräaikaisessa työsuhteessa, yli 50-vuotiaista noin kuusi prosenttia. Lisää tietoja tutkimuksista: Akavan työmarkkinatutkimus on julkaistu Akavan kotisivuilla www.akava.fi, AEK:n tutkimus löytyy osoitteesta www.aek.fi 2 2003 a s i a n t u n t i j a 11
Lennä, lennä leppäkerttu...