Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5011 Lummeneva, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa
Sijainti Lummeneva sijaitsee 24 km kaakkoon Pyhännän keskustasta rajoittuen lännessä Ahoperältä Kituperälle kulkevaan tiehen. Etelässä alue rajautuu Hällämönharju-Valkeiskankaan Natura 2000 -alueeseen (FIO600033). Noin 40 ha kohteesta sisältyy maa-aineslailla suojeltuun Natura- kohteeseen. Pinta-ala Kohteen kokonaispinta-ala on noin 357 hehtaaria Maanomistus UPM, Ahvenpuron yhteismetsä, itämäen yhteismetsä Yleiskuvaus Kohde muodostuu laajasta Lummenevan aapasuoalueesta sekä siihen eteläpuolelta liittyvistä harjualueista sekä edustavasta pienvesisoiden alueesta ison Ahvenjärven itäpuolella. Aluetta monipuolistaa Isosta Ahvenjärvestä alkunsa saava, luoteeseen virtaava luonnontilainen puro, joka varrella on lisäksi kaksi pientä suolampea. Lummeneva on melko hyvin luonnontilansa säilyttänyt aapasuo,jonka alueella on sekä rimpipintaisia että välipintaisia suoalueita. Alue rajautuu lännessä maantiehen, itäosassa peltoon ja muualla metsiin ja ojitettuihin soihin. Suon pohjoisosaa halkoo pellolle vievä luodekaakkosuuntainen pikkutie. Suolla on säilynyt edustava valikoima karuja nevoja ja rämeitä, lisäksi suoalueen kaakkoisosasta löytyy laajalti korpia. Osalla suometsäsaarekkeista sekä lounaisosan korpi- ja kangasmetsillä on myös selviä metsiensuojeluarvoa. Suon ojittamattomat osat ovat pääosin yhden omistajan (UPM-Kymmene) omistuksessa. Alueen soista Lummenevan luoteisosasta löytyy ainakin rahkarämettä (LC), oligotrofista lyhytkorsirämettä (VU) ja kalvakkanevaa (VU). Etelämpänä esiintyy ainakin oligotrofista sararämettä (VU) ja tupasvillarämettä (NT), suon keskiosan laajemman kangasmaasaarekkeen luoteispuolella on myös kuvio ruoho- ja heinäkorpea (EN). Saarekkeen koillis- ja itäpuolelta tapaa mm. oligotrofista lyhytkorsinevaa (VU) ja oligotrofista Sphagnum-rimpinevaa (NT). Kohteen itäosassa, pellolle vievän pikkutien koillispuolella suo on pääosin oligotrofista lyhytkorsirämettä, lyhytkorsinevaa, rahkarämettä sekä tupasvillarämettä. Metsäsaarekkeiden reunoilla esiintyy myös isovarpurämeitä (NT). Lummesuon eteläosassa on pohjoisosaa rehevämpiä neva-, räme- ja korpisoita sekä jonkin verran luhtia. Maastokäynnin yhteydessä havaittiin, että alueen soilla ei ole ojia, vaikka näin kartta väittääkin. Käytännössä laajalla korpisoiden alueella ojanpaikat on kyllä avattu, mutta varsinaisia ojia ei ole kaivettu. Suotyypeistä peltoalueen lounaispuolella tavataan ainakin oligo-mesotrofisia sararämeitä, oligo-mesotrofisia sarakorpia (VU), oligo-mesotrofisia rimpinevoja sekä vastaavan rehevyystason saranevoja (VU). Kartalle merkityn isomman luonnontilaisen kaltaisen puron (VU) ympäristössä on ylitsepääsemättömiä ja osin runsaasti koivulahopuuta sisältäviä koivuluhtia (VU), pensaikkoluhtia (NT) sekä luhtaista sarakorpea ja saranevaa. Aivan UPM:n palstan lounaisnurkassa on pienipiirteistä neva- ja rämemosaiikkia sekä melko laaja korpisoiden ja soistuneiden
kangasmaiden mosaiikki, jonka alueella on varttunutta sekapuustoa kasvavia muurainkorpia (VU), mustikkakorpia (VU), metsäkortekorpia (EN), ruoho- ja heinäkorpia (EN), kangaskorpia (VU) sekä korpirämettä (VU). Lisäksi Sivakkalammen itäpuolella olevan monipuolisen korpialueen halki virtaa pieni puro. Ahvenpuron yhteismetsän palstalla Ison Ahvenlammen itäpuolella virtaa Lummenevalle luonnontilainen puro, jonka varsilla on mesotrofista sara- ja rimpinevaa sekä sararämettä. Lähisoilta on havaintoja ainakin kalvakkanevasta sekä lyhytkorsi-, tupasvilla-, isovarpu-, kangas-, ja rahkarämeestä. Alueen metsistä Lummesuon rajaukseen sisältyy niin tavanomaisia hoidettuja talousmetsiä kuin sellaisia metsiä, joilla esiintyy METSO-ohjelman kannalta arvokkaita elinympäristöjä (edustavuusluokkien I-III elinympäristöt) sekä rakennepiirteitä. Valtaosaltaan suon metsäsaarekkeet ovat kehitysluokaltaan nuoria tai varttuneita metsiä, lounaisosasta löytyy myös vanhempia metsiä. Erityisen arvokkaita ovat suojeluesityksen lounaisosan laajat vesitaloudeltaan luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset korvet (edustavuusluokka I:n ja II:n korpia) sekä näihin liittyvät soistuneet kangasmetsät (edustavuusluokka II) sekä puustorakenteeltaan luonnontilaisen kaltaiset männikkösaarekkeet (edustavuusluokka II, osin ML 10 ). Huomattavan maisema- ja virkistysarvon takia suojeluesitykseen on sisällytetty myös vanhaa, aikanaan harvennettua puistomaista männikköä kasvava harjumäki Ison Ahvenjärven koillispuolelta. Lummesuon koillisreunan metsäsaarekkeet vaikuttavat luontaisesti uudistuneilta ja niiden puusto on iältään noin 50-vuotiasta, osa kangasmaiden reunoista on soistuneita (osin kangasrämettä). Rakenteensa puolesta näitä metsiä voi pitää edustavuusluokka II-III METSO-kohteina. Suon keskiosan ison kangassaarekkeen luoteis- ja kaakkoislaidat ovat säästyneet metsänhoitotoimenpiteiltä ja ovat erirakenteisina ja luonnontilaisen kaltaisina METSO II - III luokkaa. Pellon eteläpuolella sijaitsevat metsäsaarekkeet jakautuva luonnonmukaisiin varttuneisiin kuivahkon ja kuivan kankaan männiköihin sekä nuoriin kasvatusmänniköihin. Pääosa Ison Ahvenjärven itäpuolelta mukaan rajatuista yhteismetsän metsistä on nuoria tai varttuneita talousmetsiä, joilla on kuitenkin selvä merkitys arvokkaan suo- ja pienvesikokonaisuuden suojavyöhykkeenä ja lähimaiseman kannalta. METSO-arvot ja muut erityiset luontoarvot Etenkin Lummenevan eteläosan korvilla on selvää merkitystä METSO-ohjelman suojelutavoitteiden kannalta. Lisäksi eri puolilta aluetta löytyy merkittäviä määriä METSO I, II ja III-luokan vaihtelevassa määrin soistuneita kangasmetsiä. Alueen ojittamattomat rämeet ovat pääosin METSO II luokkaa, jonkin verran löytyy myös reheviä sekä vanha- ja lahopuustoisia luokan I rämeitä. Alueella on soidensuojelullista erityismerkitystä väli- ja rimpipintaisten aapasoiden, karujen ja keskirehevien nevojen ja rämeiden sekä korpien suojelulle. Lisäksi Isosta Ahvenjärvestä alkunsa saava puro- ja lampiketju sekä Sivakkalammen itäpuolinen puro ovat pienvesinä arvokkaita. Lajisto
Alueen lajistoa ei ole tarkemmin selvitetty. Suon linnusto vaikutti vuoden 2010 maastokäynnin perusteella kohtalaisen monipuoliselta. Suon pohjoisosan rimpinevalla varoittelivat töyhtöhyyppä, kapustarinta ja liro (NT, RT). Pellolle menevän tien varresta nousi ilmaan riekko (VU, RT). Lisäksi Lummenevan keskiosissa saalisteli isolepinkäinen ja eteläosan koivuluhdasta havaittiin pensastasku. Isolta Ahvenjärveltä koilliseen virtaavan puron varsilta on havaintoja vaateliaasta hoikkavillasta sekä vaarantuneesta suopunakämmekästä. Yhteenveto suojeluarvoista Lummenevalla on laajuuden, kohtalaisen korkean luonnontilan asteen sekä monipuolisen suoluontonsa vuoksi suona vähintään maakunnallista merkitystä. Alueen kokonaisarvoa lisäävät kohteelta löytyvät edustavuusluokkien I-III METSO-kriteerit täyttävät korpi- ja kangasmetsät sekä suon eteläosan kaksi luonnontilaisen kaltaista pienvettä. Olennaista lisäarvoa kohde saa siitä, että se kytkeytyy välittömästi Hällämönharju-Valkeiskankaan Natura 2000 -alueeseen. Muuta Lummeneva sisältyy metsäyhtiö UPM:lle vuonna 2011 tehtyyn Suomen luonnonsuojeluliiton, Luonto-Liiton ja Greenpeacen yhteiseen suojeluesitykseen. Siinä esitettyä rajausta on uudessa suojeluesityksessä hieman täsmennetty UPM:n maiden osalta ja lisäksi aluetta on laajennettu suo- ja pienvesiarvojen takia hieman yhteismetsien alueille. Etenkin Lummenevan keski- ja pohjoisosa ovat maisemallisesti näyttäviä. Tietolähteet Päätietolähteenä ovat toimineet 12.7.2010 ja 14.7.2010 tehdyt maastokäynnit (Kirsi Eskelinen, Tiina Jalkanen, Jaakko Junikka, Keijo Savola) sekä GTK:n turvetutkimusraportti vuodelta 2009 (Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 3). Lisäksi Lummenevan suoalueelta on Mauri Huhtalan valokuvia elokuulta 2015.
Kuvat Mauri Huhtala
Yhteystiedot Suomen Luonnonsuojeluliitto ry sähköposti: suomaa@sll.fi verkkosivut: www.sll.fi/suomaa