Sisäministeriö, Oikeusministeriö MINVA SM2016-00094 KVY Rytkönen Riikka(SM), Aittoniemi Eeva(OM) 02.03.2016 Viite Asia OSA; Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto 10.-11.3.2016 OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN NEUVOSTO 10. 11.3.2016; YHTEENVETO KOKOUSAIHEISTA Suomea kokouksessa edustavat sisäministeri Petteri Orpo ja oikeus- ja työministeri Jari Lindström. Sisäministerit käyvän keskustelun asedirektiivistä, jonka tarkoituksena on antaa poliittista ohjausta ehdotuksen käsittelyyn työryhmätasolla. Puheenjohtaja on valmistellut keskusteluasiakirjan, jossa nostetaan esiin viisi kysymystä: minimi-ikäraja aseiden hallussapidolle, lääkärintestit, puoliautomaattisten aseiden kielto siviilikäytössä, poikkeukset aseiden hallussapidolle kulttuuri- ja historiallisista syistä, sekä internet-kauppa. Ministerit keskustelevat myös terrorismin torjunnan toimien edistymisestä ja puheenjohtaja informoi viimeaikaisten terrorismin torjuntaan liittyvien konferenssien tuloksista. Lisäksi neuvostossa saadaan tilannekatsaukset muuttoliikkeestä ja Euroopan raja- ja merivartiojärjestelmästä. Puheenjohtajan tarkoituksena on informoida raja- ja merivartiojärjestelmää koskevan asetusehdotuksen käsittelyn etenemisestä kaikissa kevään OSA-neuvostoissa. Muuttoliikkeen osalta ministerit keskustelevat lisäksi päätettyjen toimien täytäntöönpanosta ja tulevista toimista. Keskusteluun nousevat tulevassa neuvostossa ainakin 7.3.2016 pidettävän EU- Turkki-huippukokouksen tulokset. Oikeusministerit hyväksyvät kokouksessa uuden terrorismirikoksia koskevan direktiivin, joka on valmisteltu poikkeuksellisen nopeasti osana EU-tason vastausta terrorismin aiheuttamaan uhkaan. Direktiivi velvoittaa jäsenvaltiot kriminalisoimaan terroristisessa tarkoituksessa tapahtuvan matkustamisen EU:n ulkopuolelle sekä tällaisten matkojen rahoituksen, järjestämisen ja edistämisen. Direktiivi hyväksytään lopullisesti EP-neuvottelujen jälkeen. Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) osalta neuvostossa käydään keskustelua viraston rahoitukseen ja henkilöstöön liittyvistä artiklaehdotuksista. Komissiolta odotetaan neuvostossa uusia arvioita EPPO:n perustamisen kustannusvaikutuksista. Näihin palataan valmistelun edetessä myöhemmin. Digisopimuksia koskevien direktiiviehdotusten käsittely on käynnistynyt työryhmätasolla. Tässä neuvoston kokouksessa sovitaan puheenjohtajan ehdotuksesta siitä, että neuvotteluissa keskitytään ensin digitaalista sisältöä koskevan direktiiviehdotuksen käsittelyyn. Vasta myöhemmässä vaiheessa käynnistetään neuvottelut ehdotuspaketin toisesta direktiivistä, joka koskee tavaran verkkokauppaa ja muuta etämyyntiä. Komissio tulee kokouksen yhteydessä suullisesti raportoimaan EU:n ja Yhdysvaltojen välisistä tietosuojaneuvotteluista. Komissio ja Yhdysvallat ovat ensinnäkin päässeet sopuun uudesta Privacy
2(40) Shield -järjestelystä, johon liittyneille Yhdysvaltalaisille organisaatioille voidaan siirtää henkilötietoja EU:sta. EU-tuomioistuin kumosi lokakuussa 2015 aikaisemman Safe Harbour -järjestelmän pätemättömänä, koska se oli ristiriidassa EU:n henkilötietodirektiivin ja perusoikeuskirjan kanssa. Komission ja Yhdysvaltojen neuvottelemaan uuteen järjestelyyn ottaa seuraavaksi kantaa EU:n tietosuojaviranomaiset. Toiseksi, komissio ja Yhdysvallat ovat saaneet päätökseen neuvottelut lainvalvonnan alan tietosuojasopimuksesta. Komissio on lähiaikoina antamassa neuvostolle ehdotuksen sopimuksen allekirjoittamisesta. Kun ehdotus saadaan, sopimusluonnoksesta valmistellaan valtioneuvoston U-kirjelmä.
Asialista: 3(40) A. TORSTAI 10. MAALISKUUTA 2016 (10.00) SISÄASIAT Esityslistaehdotuksen hyväksyminen (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt Euroopan raja- ja rannikkovartiosto: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan raja- ja rannikkovartiostosta sekä asetuksen (EY) N:o 2007/2004, asetuksen (EY) N:o 863/2007 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta (ensimmäinen käsittely) = Tilanneselvitys s. 6 Aseet: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta annetun neuvoston direktiivin 91/477/ETY muuttamisesta (ensimmäinen käsittely) = Periaatekeskustelu/Tilanneselvitys s. 9 Muut asiat = Puheenjohtajavaltion tiedote käsiteltävänä olevista säädösehdotuksista A-kohtien luettelon hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat Muuttoliike a) Tilannekatsaus ja toteutettujen toimenpiteiden seuranta b) Tulevat toimet = Keskustelu s. 16 Terrorismin vastainen toiminta 1 a) Neuvoston 20. marraskuuta 2015 antamien päätelmien jatkotoimien seuranta = Keskustelu b) "Terrorismiin liittyvät matkailun vastaiset toimet" (CTT) = Puheenjohtajavaltion tiedotusasia c) "Väkivaltaisten ääriliikkeiden torjunta" (CVE) = Puheenjohtajavaltion tiedotusasia s. 23 1 Poikkeuksellisesti assosioituneiden valtioiden edustajien läsnä ollessa
Muut asiat Komission 11. tammikuuta 2016 antama suositus Turkin kanssa toteutettavasta vapaaehtoisesta humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmästä 4(40) B. PERJANTAI 11. MAALISKUUTA 2016 (10.00) OIKEUS Lainsäädäntökäsittelyt Digitaalistrategia a) Digitaalisen sisällön toimittaminen: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tietyistä digitaalisen sisällön toimittamista koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista (ensimmäinen käsittely) b) Tavaroiden etämyynti: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tietyistä tavaroiden verkkokauppaa ja muuta etämyyntiä koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista (ensimmäinen käsittely) = Tilanneselvitys s. 27 EPPO: Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta = Periaatekeskustelu s. 31 Direktiivi terrorismin torjumisesta: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi terrorismin torjumisesta sekä terrorismin torjumisesta tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS korvaamisesta (ensimmäinen käsittely) = Yleisnäkemys s. 36 Muut asiat = Puheenjohtajavaltion tiedote käsiteltävänä olevista säädösehdotuksista Muut kuin lainsäädäntöasiat Muut asiat a) EU:n ja Yhdysvaltojen Privacy Shield -sopimus: Uudistetut puitteet henkilötietojen transatlanttisia siirtoja varten = Komission tiedotusasia b) EU:n ja Yhdysvaltojen puitesopimus: Ehdotus Amerikan yhdysvaltojen ja Euroopan unionin väliseksi sopimukseksi rikosten torjuntaan, tutkintaan, havaitsemiseen ja syytteeseenpanoon liittyvien henkilötietojen suojasta = Komission tiedotusasia c) Sähköiset todisteet: Tehokas rikosoikeus digitaalisena aikana: toimivalta verkkoympäristössä = Puheenjohtajavaltion ja komission tiedotusasia d) Istanbulin yleissopimusta koskeva ehdotus: Komission ehdotukset neuvoston päätöksiksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen tekemisestä ja allekirjoittamisesta Euroopan unionin osalta = Komission tiedotusasia e) Vihapuhe verkossa: Vuoropuhelu IT-yritysten kanssa vihapuheesta verkossa = Komission tiedotusasia
o o o 5(40) Neuvoston istunnon yhteydessä: SEKAKOMITEAN kokous (TORSTAI 10. MAALISKUUTA 2016 10.00) Muuttoliike a) Tilannekatsaus ja toteutettujen toimenpiteiden seuranta b) Tulevat toimet = Keskustelu Euroopan raja- ja rannikkovartiosto: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan raja- ja rannikkovartiostosta sekä asetuksen (EY) N:o 2007/2004, asetuksen (EY) N:o 863/2007 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta (ensimmäinen käsittely) = Tilannekatsaus Viisumipolitiikka a) Viisumisäännöstö: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö) (uudelleenlaadittu) (ensimmäinen käsittely) b) Kiertomatkaviisumi: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kiertomatkaviisumin luomisesta ja Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen sekä asetusten (EY) N:o 562/2006 ja (EY) N:o 767/2008 muuttamisesta (ensimmäinen käsittely) = Tilanneselvitys Aseet: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta annetun neuvoston direktiivin 91/477/ETY muuttamisesta (ensimmäinen käsittely) = Periaatekeskustelu/Tilanneselvitys Muut asiat
Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM2016-00088 RVL Rytkönen Mika(SM) 29.02.2016 6(40) Asia OSA; oikeus- ja sisäasioiden neuvosto 10.-11.3.2016; Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan raja- ja rannikkovartiostosta sekä asetuksen (EY) N:o 2007/2004, asetuksen (EY) N:o 863/2007 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta Kokous Oikeus- ja sisäasiat -neuvosto 10.03.2016-11.03.2016 U/E/UTP-tunnus U 2/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Oikeus- ja sisäasiainneuvostossa kuullaan puheenjohtajan tilannekatsaus Euroopan rajaja merivartiojärjestelmästä (EuRMV) annetun asetusehdotuksen käsittelystä. Edellinen tilannekatsaus saatiin 25.2. pidetyssä neuvostossa. EuRMV-asetusehdotus on 29.2. osa-neuvosten ja 8.-9.3. Rajat-työryhmän käsittelyssä. Puheenjohtajan tilannekatsaus perustuu näin kokousten tuloksiin. Suomi kannattaa jäsenvaltioiden välisen rajaturvallisuusyhteistyön tiivistämistä ja syventämistä sekä EU:n rajaturvallisuusviraston roolin ja toimivaltuuksien vahvistamista. Huolimatta ehdotetusta rajaturvallisuusyhteistyön tiivistämisestä, viraston toimivaltuuksien lisäämisestä ja jäsenvaltioiden velvoitteiden kasvattamisesta, valtioneuvosto katsoo, että ehdotuksen mukaisen Euroopan raja- ja merivartiojärjestelmän perustaminen ei tarkoittaisi kansallisen ulkorajavalvonnan toimivallan siirtämistä EU:n ylikansalliselle rajavartiolaitokselle. Suomi pitää tärkeänä, että virastolle annetaan riittävät valtuudet arvioida monipuolisesti jäsenvaltioiden rajaturvallisuusjärjestelmien haavoittuvuuksia ja niiden kykyä vastata ulkorajojensa valvonnasta sekä siihen liittyvästä varautumisesta laittomaan maahantuloon ja rajat ylittävän rikollisuuden uhkiin. Suomi kannattaa ensimmäisessä vaiheessa viraston pääjohtajalle ja toisessa vaiheessa viraston hallintoneuvostolle annettavaa oikeutta kehottaa jäsenvaltiota korjaamaan sen rajavalvonnassa havaitut puutteet ja haavoittuvuudet. Suomi on valmis siihen, että puutteidensa korjaamisen laiminlyönyt tai hallitsemattoman maahantulon kohteeksi joutunut jäsenvaltio voitaisiin komission komitologiamenettelyssä tehtävän päätöksen sijaan velvoittaa neuvoston määräenemmistöpäätöksellä ottamaan viraston tukea alueelleen sillä edellytyksellä, että kyseessä on tilanne, joka vaarantaa Schengenjärjestelmän toimivuuden. Suomi kuitenkin edellyttää, että myös näissä tilanteissa
Pääasiallinen sisältö 7(40) operaation ja muun tuen osalta EU:n ja jäsenvaltioiden välisen vastuunjaon tulee pysyä ennallaan. Kaluston ja henkilöstön lähettämisessä viraston koordinoimiin operaatioihin valtioneuvosto on valmis siihen, että jäsenvaltiot velvoitetaan osallistumaan viraston nopean toiminnan reserviin suhteessa niiden rajavalvontaviranomaisten kokoon. Komission ehdottama 2 %:n osuus rajavartijoista tarkoittaisi Suomen osalta noin 40 rajavartiomiestä. Suomi edellyttää, että nopean toiminnan reservin lisäksi operaatioihin lähetettävän henkilöstön ja kaluston määrän tulee perustua viraston kanssa yhteistyössä laadittavaan vuosisuunnitelmaan ja läpinäkyviin perusteisiin siten, että kunkin jäsenvaltion rajatilanne ja resurssit otetaan huomioon. Suomi kannattaa rannikkovartiointiin liittyvän yhteistyön lisäämistä, mutta katsoo, että vastuu rannikkovartioinnin toteuttamisesta tulee jatkossakin olla jäsenvaltioilla ja kehittämisen tulee perustua jäsenvaltioiden omaan lainsäädäntöön. Suomi näkee tärkeäksi EU:n virastojen koordinoidun tuen jäsenvaltioille rannikkovartioinnin kehittämisessä ja kannattaa niiden yhteistyön tiivistämistä. Komissio antoi 15.12.2015 asetusehdotuksen Euroopan raja- ja merivartiojärjestelmästä (EuRMV), joka sisältää Euroopan raja- ja merivartiojärjestelmän perustamisen, yhdennetyn rajaturvallisuuden määritelmän, EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontexin vahventamisen ja uudelleen nimeämisen, ja rannikkovartiostoyhteistyön tiivistämisen. Rannikkovartiostoyhteistyön tiivistämiseen liittyen komissio antoi ehdotukset Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) ja Euroopan kalastuksenvalvontaviraston (EFCA) perustamisasetusten muuttamisesta. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Neuvoston kannasta päätetään määräenemmistöllä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Parlamentti on nimennyt ehdotukselle raportoijan (Artis Pabriks/EPP), mutta raportti ei ole vielä valmis. EU-ministerivaliokunta 4.3.2016. U 2/2016 vp (PeVL 3/2016 vp, HaVL 2/2016 vp, SuVEK 5/2016 vp, SuVP 6/2016 vp, 3 ). Suuri valiokunta 4.3.2016. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset -
Rajavartiolaitokselle 50 htv:n lisätarve johtuen nopean toiminnan reservin osoittamisesta viraston käyttöön. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - Puheenjohtajamaan keskusteluasiakirja (ei ole vielä saatavilla). Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Mika Rytkönen, SM/RO 0295 421131 8(40) EUTORI-tunnus EU/2015/1715, EU/2015/1723, EU/2015/1742 Liitteet Viite
Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM2016-00091 PO Puiro Johanna(SM) 01.03.2016 9(40) Asia EU: OSA; Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta annetun neuvoston direktiivin 91/477/ETY muuttamisesta Kokous Oikeus- ja sisäasiat -neuvosto 09.03.2016-10.03.2016 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta: Puheenjohtajavaltio on valmistellut keskusteluasiakirjan poliittisten linjausten määrittelemiseksi ampuma-asedirektiiviä koskeviin neuvotteluihin. Suomi tukee puheenjohtajavaltion esitystä siitä, että ns. akustiset ja merkinantoaseet säilyvät siinä aseluokassa, joihin ne kuuluvat alkuperäisen valmistavan perusteella. Tämä on myös Suomen tavoitteiden mukainen lähestymistapa ja on saanut jäsenvaltioiden kesken laajaa kannatusta. A. Minimi-ikäraja aseiden hallussapidolle (kohdat 7-9) Puheenjohtajavaltio kysyy ikärajan osalta, mitä ratkaisua jäsenvaltiot preferoivat a) Ylläpidetään nykyisessä direktiivissä alaikäisiä koskeva poikkeus, jonka mukaan alle 18-vuotialla on mahdollisuus saada lupa hallussapitoon sekä hankintaan muuten kuin ostamalla; tai b) Rajoitetaan alaikäisiä koskeva poikkeus ainoastaan aseiden hallussapitoon; tai c) Alaikäisiä koskevaa poikkeusta tulisi edelleen tarkentaa asettamalla minimi-ikäraja aseiden hallussapidolle? Puheenjohtajavaltion esittämistä vaihtoehdoista kohta a on nykyisen direktiivin mukainen, kohta b vastaa komission ehdotusta ampuma-asedirektiivin muuttamiseksi ja kohta c on neuvotteluissa esiin noussut lisätarkennus. Alaikärajan määrittämiseen ei ole näin ollen otettu kantaa valtioneuvoston kirjelmässä U 21/2015 vp. Suomi voi hyväksyä vaihtoehdot a ja b. Vaihtoehdossa a esitetyn mukaisesti nykyisen ampuma-asedirektiivin mukaan alle 18-vuotiaalle voidaan myöntää hankkimislupaa (acquisition) ampuma-aseelle jonkin tietyn saannon (lahja, perintö) nojalla. Suomen näkemyksen mukaan tarvetta myöntää hankkimislupaa jonkin tietyn saannon (lahja,
10(40) perintö) nojalla alaikäisille ei ole, mutta Suomi ei kuitenkaan näe erityistä syytä sitä vastustaa, jos se joillekin muille maille on tarpeen. Vaihtoehto b vastaa kansallista lainsäädäntöä. Vaihtoehdossa c esitetään, että alaikäisiä koskevaa poikkeusta tarkentaa asettamalla minimi-ikäraja aseiden hallussapidolle. Valtioneuvoston kantaa tähän kysymykseen ei voitu muodostaa U-kirjelmän 21/2016 vp yhteydessä, sillä tämä esitys ei ollut komission ehdotuksessa. Näin ollen Suomella on tähän kysymykseen varauma. Suomen ampumaaselain 54 :n 2 momentin nojalla 15-18-vuotiaalle voidaan antaa rinnakkaislupa haulikkoon, kivääriin, pienoiskivääriin tai yhdistelmäaseeseen metsästyslainsäädännön mukaan sallittua eläinten ampumista taikka ampumaurheilua ja -harrastusta varten. Tältä pohjalta alaikäisiä koskeva poikkeusmahdollisuus saada hallussapitolupa (possession) voitaisiin Suomen näkemyksen mukaan rajoittaa asettamalla ikäraja, kunhan ikäraja on 15 vuotta tai kansallisesti päätettävissä. B. Lääkärintestit (kohdat 10-14) Jäsenvaltiolta pyydetään näkemyksiä siitä, preferoivatko ne a) nykyisen direktiivin säännöksiä, joiden nojalla aseiden hallussapito- ja hankintalupien myöntäminen ja peruuttaminen on jätetty koskevan sääntelyn jättämistä kansallisen sääntelyn varaan, b) että direktiiviin lisätään vaatimus lääkärintestistä aseluvan edellytyksenä, c) EU-tasoisesti säänneltyä lääkärintestiä. Lääkärintesteihin ei otettu nimenomaisesti kantaa U-kirjelmässä U21/2105 vp. Suomessa ei ole kannatettu standardisoituja lääketieteellisiä testejä aseluvan edellytyksenä. Niiden avulla ei ole katsottu voitavan luotettavasti selvittää henkilön tulevaa väkivaltaista käyttäytymistä. Kansallisessa lainsäädännössä ei ole tällaista edellytystä. Tässä vaiheessa Suomi kannattaa vaihtoehtoa a. Vaihtoehtojen b ja c sijaan Suomi voisi tukea vaihtoehtona sitä, että toimivaltaiset viranomaiset voivat tarvittaessa vaatia aselupaa hakevalta henkilöltä lääkärinarviota ennen aselupahakemuksen ratkaisemista tai kun kyse on aseluvan peruuttamisesta. Lääkärinarvio tehtäisiin aina tapauskohtaisesti jos se on tarpeen. C. Puoliautomaattisten aseiden kielto siviilikäytössä (kohdat 15-19) Jäsenvaltioilta pyydetään näkemyksiä nykyisten B7-luokan aseiden osalta seuraavasti: a) Tulisiko B7-luokan aseiden kielto rajoittaa kaikkein vaarallisimpiin aseisiin ja määritellä nämä aseet tarkemmin teknisesti direktiivissä; tai b) Tulisiko B7-luokan aseiden hallussapito siviilitarkoituksessa edelleen olla mahdollista, jos jäsenvaltio antaa siihen luvan ja direktiivissä olisi määritelty tälle hallussapidolle tarkemmat edellytykset? Suomi kannattaa vaihtoehtoa b. Hallussapidon (possession) lisäksi myös näiden aseiden hankinta (acquisition) tulisi sallia samoilla edellytyksillä kuin hallussapito. Vaihtoehdon a osalta Suomi tuo esiin, että teknisten asiantuntijoiden mukaan B7-luokan aseiden tarkempi määrittely teknisesti on erittäin vaikeaa ja saattaisi jättää lainsäädännöllisiä aukkoja. Jos vaihtoehto a saa kannatusta, Suomi on valmis tutkimaan sitä. Määritelmän lopputuloksesta riippuu tuleeko näihin aseisiin saada mahdollisuus antaa poikkeustapauksessa hankinta- ja hallussapitolupia vapaaehtoista maanpuolustustarkoitusta varten.
D. Poikkeukset aseiden hallussapidolle kulttuuri- ja historiallisista syistä (kohta 20-24) Puheenjohtajavaltio on esittänyt kompromissiratkaisuna, että direktiiviin palautettaisiin nykyisen direktiivin säännös siitä, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää lupia A-luokan aseisiin silloin kun se ei ole vastoin yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Puheenjohtajavaltio pyytää jäsenvaltioita ilmoittamaan preferoivatko ne a) nykyisen direktiivin yleistä sääntöä siitä, että jäsenvaltioille jätettäisiin vapaus antaa hankinta- ja hallussapitolupa A-luokan aseille jos se ei ole vastoin yleistä järjestystä ja turvallisuutta; b) Tulisiko vain museoille ja yksityiset keräilijöille antaa poikkeus A-luokan aseiden hankintaan ja hallussapitoon; c) Tulisiko vain museoille ja yksityiset keräilijöille antaa poikkeus A-luokan aseiden hallussapitoon edellyttäen, että A-luokan aseet on deaktivoitu? Puheenjohtaja pyytää ottamaan keskustelussa huomioon, että tässä yhteydessä ei ole tarkoitus keskustella reserviläisten mahdollisuudesta hankkia ja pitää hallussa ampumaaseita. Tähän kysymykseen palataan myöhemmässä vaiheessa. Suomi pitää tärkeänä, että puheenjohtaja aikoo erikseen keskustella ns. reserviläiskysymyksestä. Suomi voi kannattaa vaihtoehtoa a. Monet maat ovat esittäneet erilaisia perusteita sille, miksi jäsenvaltioilla tulisi olla mahdollisuus antaa poikkeustapauksissa lupia A-luokan aseisiin. Muut jäsenmaat ovat osoittaneet ymmärrystä Suomen reserviläistoiminnan mahdollistamiselle jatkossakin. U-kirjelmässä U/21/2015 vp ei ole erikseen otettu kantaa museoiden ja yksityisten keräilijöiden mahdollisuuteen jatkossa hankkia ja pitää hallussa A-luokan aseita. E. Internet-kauppa Jäsenmailta kysytään, tulisiko etäkauppa sallia yksityisille ja millä edellytyksillä. a) Tulisiko etäkauppa sallia yksityishenkilöille edellyttäen, että varsinainen transaktio tapahtuisi niin, että ostajan henkilöllisyys ja aseenhankintalupa voitaisiin varmentaa esimerkiksi välittäjän tai viranomaisten läsnä ollessa? b) Tulisiko etäkauppa sallia yksityishenkilöille ainoastaan luvan saaneiden välittäjien ja kauppiaiden välityksellä ja edellyttäen, että aseen siirto tapahtuisi kasvokkain? c) Tulisiko etäkauppa sallia yksityishenkilöille edellyttäen, että etäkauppa on tarkasti säännelty? 11(40) Suomi kannattaa vaihtoehtoa c. U 21/2015 vp mukaan "Valtioneuvosto on valmis hyväksymään ampuma-aseiden, aseen osien ja ampumatarvikkeiden etäkaupan rajoittamisen siten, että se olisi mahdollista tiukkojen edellytysten mukaisesti vain välittäjien tai asekauppiaiden ja yksityishenkilöiden välillä. Yksityishenkilöiden välisen etäkaupan rajoittaminen on hyväksyttävissä, mikäli yksityishenkilölle jää mahdollisuus
myydä laillisesti hallussa pitämiään ampuma-aseita asekaupan tai välittäjän myyntipaikan kautta." Suomen näkemyksen mukaan direktiivissä voitaisiin edellyttää, että etäkaupassa henkilön henkilöllisyys tulee varmistaa sähköisesti ja samoin aseen hankintalupa. 12(40) Jos vaihtoehto c ei saa kannatusta, tulee vaihtoehtojen a ja b toteuttamismahdollisuuksia harkita. Pääasiallinen sisältö A. Minimi-ikäraja aseiden hallussapidolle (kohdat 7-9) Nykyisin jäsenmaat voivat myöntää erityistapauksissa luvan aseen hankintaan alaikäiselle metsästys- ja tarkkuusammuntatarkoituksiin, minkä lisäksi alaikäisen on mahdollista saada ampuma-ase myös lahjaksi tai perinnöksi. KOM pyrkii uudella direktiiviehdotuksella poistamaan alaikäisiltä kaikki ampuma-aseiden hankintakeinot ja sallimaan ainoastaan aseiden hallussapidon. Jotkin jäsenvaltiot vastustivat ehdotusta ja jotkin ehdottivat alaikärajaksi 15 vuotta. Jäsenvaltioille esitetyt kysymykset (kohta 8) Puheenjohtajavaltio kysyy ikärajan osalta, mitä ratkaisua jäsenvaltiot preferoivat a) Ylläpidetään nykyisessä direktiivissä alaikäisiä koskeva poikkeus, jonka mukaan alle 18-vuotialla on mahdollisuus saada lupa hallussapitoon sekä hankintaan muuten kuin ostamalla; tai b) Rajoitetaan alaikäisiä koskeva poikkeus ainoastaan aseiden hallussapitoon; tai c) Alaikäisiä koskevaa poikkeusta tulisi edelleen tarkentaa asettamalla minimi-ikäraja aseiden hallussapidolle? B. Lääkärintestit (kohdat 10-14) Nykyinen direktiivi edellyttää jäsenvaltioita epäämään tai peruuttamaan aseluvan silloin, kun sen myöntämiselle asetetut edellytykset eivät enää täyty. Nyt komissio ehdottaa, että jäsenvaltioiden olisi implementoitava tähän tarkoitukseen standardisoitu testi, johon puheenjohtajavaltio on ehdottanut sisällytettäväksi psykologisen testin. Usea jäsenmaa on vastustanut ehdotusta sen suhteettomuuden, kalleuden ja tarpeettomuuden takia. Jäsenvaltioille esitetyt kysymykset Jäsenvaltiolta pyydetään näkemyksiä siitä, preferoivatko ne a) nykyisen direktiivin säännöksiä, joiden nojalla aseiden hallussapito- ja hankintalupien myöntäminen ja peruuttaminen on jätetty koskevan sääntelyn jättämistä kansallisen sääntelyn varaan, b) että direktiiviin lisätään vaatimus lääkärintestistä aseluvan edellytyksenä, c) EU-tasoisesti säänneltyä lääkärintestiä. C. Puoliautomaattisten aseiden kielto siviilikäytössä (kohdat 15-19) KOM haluaa lisätä sellaiset puoliautomaattiaseet kokonaan kiellettyjen aseiden listaan A, jotka voidaan KOM näkemyksen mukaan helposti muuttaa automaattiaseiksi.
13(40) Kyseessä ovat sellaiset puoliautomaattiaseet, jotka on muutettu puoliautomaattisiksi alun perin automaattiaseista. Komissio ehdottaa myös lisättäväksi luokkaan A sellaiset puoliautomaattiaseet, jotka muistuttavat automaattiaseita. Ehdotus koskettaisi suurta osaa metsästys- ja tarkkuusammunta-aseista, mistä syystä usea jäsenvaltio on vastustanut ehdotusta. Lisäksi vastustusta on herättänyt luokittelun "automaattiaseita muistuttavat puoliautomaattiaseet" epämääräisyys. Jäsenvaltioille esitetyt kysymykset Jäsenvaltioilta pyydetään näkemyksiä nykyisten B7-luokan aseiden osalta seuraavasti: a) Tulisiko B7-luokan aseiden kielto rajoittaa kaikkein vaarallisimpiin aseisiin ja määritellä nämä aseet tarkemmin teknisesti direktiivissä; tai b) Tulisiko B7-luokan aseiden hallussapito siviilitarkoituksessa edelleen olla mahdollista, jos jäsenvaltio antaa siihen luvan ja direktiivissä olisi määritelty tälle hallussapidolle tarkemmat edellytykset? D. Poikkeukset aseiden hallussapidolle kulttuuri- ja historiallisista syistä (kohdat 20-24) Nykyinen direktiivi ei koske museoita ja yksityisiä keräilijöitä ja se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden muutenkin sallia kiellettyjen A-listan aseiden hallussapidon eritystapauksissa, jos tämä ei ole yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vastaista. Komission ehdotus kieltäisi jatkossa myös museoilta ja yksityisiltä keräilijöiltä A-listan kiellettyjen aseiden hankinnan ja hallussapidon ja pakottaisi tuhoamaan jo laillisesti hankitut kielletyt aseet, poikkeuksena museot, jotka saisivat poikkeustapauksissa pitää jo hankitut aseet. Jäsenvaltiot ovat vastustaneet ehdotusta, sillä se vaikeuttaisi kulttuurisen ja historiallisen perinnön säilyttämistä ja laajentuisi koskemaan keräilijöitä, jotka eivät ole uhka asekaupalle. Puheenjohtaja pyytää ottamaan keskustelussa huomioon, että tässä yhteydessä ei ole tarkoitus keskustella reserviläisten mahdollisuudesta hankkia ja pitää hallussa ampumaaseita. Tähän kysymykseen palataan myöhemmässä vaiheessa. Jäsenvaltioille esitetyt kysymykset Puheenjohtajavaltio pyytää jäsenvaltioita ilmoittamaan preferoivatko ne a) nykyisen direktiivin yleistä sääntöä siitä, että jäsenvaltioille jätettäisiin vapaus antaa hankinta- ja hallussapitolupa A-luokan aseille jos se ei ole vastoin yleistä järjestystä ja turvallisuutta; b) Tulisiko vain museoille ja yksityiset keräilijöille antaa poikkeus A-luokan aseiden hankintaan ja hallussapitoon; c) Tulisiko vain museoille ja yksityiset keräilijöille antaa poikkeus A-luokan aseiden hallussapitoon edellyttäen, että A-luokan aseet on deaktivoitu? E. Internet-kauppa (kohdat 25-26) Komissio ehdottaa uutta säännöstä internet-kaupasta, joka säätelee luokkien A, B ja C aseiden etäkauppaa. Etäkauppa olisi sallittua vain luvan saaneiden välittäjien ja kauppiaiden välityksellä ja olisi jäsenvaltioiden tiukassa valvonnassa. Jäsenvaltioille esitetyt kysymykset Jäsenmailta kysytään, tulisiko etäkauppa sallia yksityisille ja millä edellytyksillä.
14(40) a) Tulisiko etäkauppa sallia yksityishenkilöille edellyttäen, että varsinainen transaktio tapahtuisi niin, että ostajan henkilöllisyys ja aseenhankintalupa voitaisiin varmentaa esimerkiksi välittäjän tai viranomaisten läsnä ollessa? b) Tulisiko etäkauppa sallia yksityishenkilöille ainoastaan luvan saaneiden välittäjien ja kauppiaiden välityksellä ja edellyttäen, että aseen siirto tapahtuisi kasvokkain? c) Tulisiko etäkauppa sallia yksityishenkilöille edellyttäen, että etäkauppa on tarkasti säännelty? EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Direktiiviehdotuksen oikeusperusta SEUT 114 artikla/tavallinen lainsäätämisjärjestys. Käsittely Euroopan parlamentissa IMCO-valiokunta, raportööri MEP Vicky Ford. Lausunnon antava valiokunta LIBE. Euroopan parlamentin on tarkoitus hyväksyä lausuntonsa kesäkuussa. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Ministerivaliokunta. Suuri valiokunta. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema U 21/2015 vp. PuVL 4/2105 vp, HaVL 24/2105 vp, MmVL 11/2015 vp, SuVL 5/2015 vp Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 6037/1/6 REV 1 GENVAL 20 JAI 93 MI 77 COMPET 55 COMIX 101 CODEC 154 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Johanna Puiro, sisäministeriö, 050 456 0056 Akseli Koskela TEM Eero Lahtinen STM Heidi Kaila VNK Janne Pitänen MMM Juha Martelius PLM Jukka Kotilehto PLM
Jenni Juslen Poha Mari Hämäläinen Poha Jussi Laanikari MMM Marja Kartila EUE Ilmari Kosonen Poha Mika Lehtonen Poha Maija Iles STM Päivi Pietarinen VNK Reima Pensala Poha Pertti Waseniues PLM Pia-Liisa Heiniö STM Rasmus Hindren PLM Seppo Sivula SM Tomi Lounema TEM Ville Korhonen STM 15(40) EUTORI-tunnus Liitteet Viite
Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM2016-00087 MMO Johansson Elina(SM) 01.03.2016 16(40) Asia EU/OSA; Muuttoliike - tilannekatsaus ja tulevat toimet Kokous Oikeus- ja sisäasiat -neuvosto 10.03.2016-11.03.2016 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta OSA- neuvostossa on tarkoitus saada tilannekatsaus muuttoliikkeestä sekä seurata toteutettuja toimenpiteitä. Lisäksi keskustellaan tulevista toimista. Muuttoliikekeskustelu käydään lounaalla. Helmikuun Eurooppa-neuvostossa sekä OSA- neuvostossa käytiin pitkä keskustelu muuttoliikkeestä. Keskusteluissa korostui tarve löytää eurooppalainen ratkaisu ja keskeiseksi nähtiin EU-TR yhteistyö. Maaliskuun Eurooppa-neuvoston ja OSAneuvoston alla 7.3.2016 pidettävään EU-TR huippukokoukseen onkin ladattu paljon odotuksia. Muuttoliike-keskustelun luonne maaliskuun OSA- neuvostossa määrittyy pitkälti EU-TR huippukokouksen tulosten perusteella. On myös tiedossa, että komissio tulee antamaan lähiaikoina uusia asiakirjoja, jotka tulevat osaltaan vaikuttamaan muuttoliike-asiakohdan käsittelyyn OSA- neuvostossa. Vuoden 2015 aikana on tehty monia poliittisia päätöksiä, jotka on tärkeää panna täytäntöön käytännössä keskittyen muutamaan valikoituun toimenpiteeseen ja niiden täytäntöönpanoon. Suomi näkee keskeisinä toimina muun muassa seuraavat: Schengen-järjestelmän noudattaminen Suomi pitää välttämättömänä, että jäsenvaltiot noudattavat yhdessä hyväksyttyjä Schengen-järjestelmän sääntöjä. Jäsenmaiden tulee korjata Schengen-tarkastuksissa havaitut, arviointiraportteihin kirjatut puutteet. Toimiva ulkorajavalvonta ja hakijoiden rekisteröinti Toimivan ulkorajavalvonnan ohella Suomi on jo aiemmin korostanut ja korostaa edelleen yhtenä keskeisenä konkreettisena toimenpiteenä tulijoiden rekisteröinnin hallintaan
17(40) ottamista, jotta meillä olisi paremmin tietoa siitä, keitä EU:n alueelle saapuu. Ylipäätään rekisteröinti ja sormenjälkien ottaminen jokaiselta ovat asioita, jotka pitää saada toimimaan - muuten sisäisten siirtojen järjestelmä ei voi toimia. Hakijoiden henkilöllisyyden selvittäminen, rekisteröinti ja sormenjälkien ottaminen on ensiarvoisen tärkeää myös Dublin- ja Schengen-järjestelmien toimivuuden kannalta. Järjestelmien toimivuus, jota Eurooppaan kohdistuva muuttopaine nyt koettelee, tulee turvata, sillä muuten EU:n vapaan liikkuvuuden periaate on vaarassa. Schengenjärjestelmä, rajaturvallisuus ja maahanmuutto ovat yhtä suurta kokonaisuutta, minkä vuoksi pakolaiskriisiin on löydettävä yhteinen eurooppalainen ratkaisu. Kaikkien Hotspot-käsittelykeskusten toimintaan saattaminen Tähän mennessä vain kolmesta neljään Hotspot-käsittelykeskusta (yksi Kreikassa ja loput Italiassa) on saatu toimintaan kokonaan tai osin. Loputkin Hotspotkäsittelykeskukset on saatava viipymättä toimintaan. Keskukset ovat keskeinen osa muuttoliikkeen hallintaan saamista. Tulisi ryhtyä tarvittaviin käytännön toimenpiteisiin kaikkien keskusten saamiseksi toimintaan. Kaikki saapujat on rekisteröitävä ja Suomi tukee kaikkia toimenpiteitä rekisteröinnin ja vastaanoton tehostamiseksi. Hotspottien toimivuuden kannalta on olennaista, että sormenjäljet otetaan kaikilta systemaattisesti ja säännösten mukaisesti. Tehokkaat palautukset Suomi pitää välttämättömänä tehokasta ja toimivaa palautuspolitiikkaa. Kaikki laittomasti EU:n alueelle saapuvat tulee rekisteröidä. Laittomista maahantulijoista tulee erottaa nopeasti kansainvälistä suojelua tarvitsevat ja muut on tehokkaasti ja pikaisesti palautettava lähtö- tai kauttakulkumaihin. EU:n ja kolmansien maiden kanssa käytäviä palauttamista ja takaisinottoa koskevia neuvotteluprosesseja tulee jatkaa ja vireillä olevat takaisinottoneuvottelut tulee saattaa päätökseen. Myös uusia neuvotteluja keskeisten kolmansien maiden kanssa tulee aloittaa. Suomen näkökulmasta keskeisiä lähtömaita ovat Irak, Afganistan ja Somalia, jotka tulisikin nostaa neuvotteluihin. Turvalliset alkuperämaat Suomi kannattaa turvallisia alkuperämaita koskevan ehdotuksen käsittelemistä mahdollisimman pian. Ajatus siitä, että EU:n yhteiseen turvallisten alkuperämaiden luetteloon otettaisiin myös sellaisia maita, joita ei ole mainittu alkuperäisessä ehdotuksessa, sopii Suomelle, jos tämä ei hidasta ehdotuksen käsittelyä. Uudelleensijoittaminen Turkista On tärkeää, että EU tekee yhteistyötä Turkin kanssa muuttoliikkeen hallitsemiseksi ja pakolaiskriisiin vastaamiseksi koordinoidusti. Osana EU:n ja Turkin välistä yhteistyötä EU:ssa käsitellään komission ehdotusta jakaa Turkin kanssa vastuuta kansainvälisen suojelun tarpeessa olevista uudelleen sijoittamalla heitä Turkista. Uudelleensijoittamisen tavoitteena tulee olla, että EU:n alueelle saapuu suuren laittomien maahantulijoiden määrän sijaan pienempi määrä kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia laillista kautta. Henkilöiden uudelleensijoittamisella päästäisiin järjestäytyneempään, ennakoitavampaan, humanitaarisempaan ja hallitumpaan maahantuloon.
Pääasiallinen sisältö Suomen kannalta on tärkeää, että komission suosituksessa uudelleensijoittamisjärjestely on vapaaehtoinen EU-maiden kesken sekä tiukan ehdollinen Turkin toimenpiteille laittoman maahanmuuton pysäyttämiseksi. EU:n johdonmukainen ja vahva ulkopolitiikka kolmansissa maissa Komission tiedonanto keskittyy EU:n sisäisiin prioriteettitoimenpiteisiin muuttoliike- ja pakolaistilanteen hallinnassa. EU:n ulkoisista toimista tiedonannossa laajemmin mainitaan ainoastaan pakolaisten tukeminen kolmansissa maissa. Pidemmällä tähtäimellä hyvin keskeistä on kuitenkin myös se, millä tavoin EU pystyy vaikuttamaan muuttovirtojen synnyn syihin ("juurisyihin"), erityisesti Lähi-idässä ja Afrikan mantereella. Kyse on laaja-alaisesta yhteiskuntien tukemisesta alueellisen vakauden edistämiseksi (konfliktien ennaltaehkäisy). Siitä syystä Suomi korostaa muuttoliikkeen hallinnassa myös EU:n vahvan ja yhtenäisen ulkopolitiikan merkitystä sekä eri politiikkalohkojen (YUTP, YTPP, kauppa, kehitys) toimien johdonmukaisuutta. Muuttovirrat Eurooppaan Eurooppaan suuntautuu tällä hetkellä suurin muuttopaine toisen maailmansodan jälkeen. Ilmiössä on kyse on toisaalta EU:hun kohdistuvista sekoittuneista muuttovirroista (mixed migration) ja toisaalta EU:n sisällä tapahtuvasta edelleen liikkumisesta. Tämänhetkinen Eurooppaan kohdistuva maahanmuutto on pääasiassa seurausta Lähiidän pakolaiskriisistä. Afrikan Sarven ja Saharan etelänpuoleisen Afrikan muuttoliike ei ole uusi ilmiö ja sen syyt ovat myös osittain konflikteissa mutta myös mm. ilmastonmuutoksessa ja toimeentulomahdollisuuksien puutteessa. Vuonna 2015 eniten turvapaikanhakijoita saapui Saksaan (noin miljoona), Unkariin, Ruotsiin (melkein 163 000), Italiaan ja Itävaltaan. Kreikkaan saapui vuonna 2015 yli 880 000 ihmistä, mikä on moninkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna. Kreikasta suuri osa tulijoista jatkaa matkansa Länsi- Balkanin kautta edelleen muihin EU-maihin. EU:n toimet EU:n yhteisistä toimista Välimeren tilanteeseen vastaamiseksi sovittiin huhtikuussa 2015 pidetyssä ylimääräisessä Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Komissio antoi toukokuussa tiedonannon Euroopan muuttoliikeagendasta, johon yhdistyvät EU:n yhteiset välittömät ja pitkän aikavälin toimenpiteet maahanmuuttovirtojen hallitsemiseksi Kesäkuussa pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa sovittiin muun muassa vuoropuhelun vahvistamisesta kumppanimaiden kanssa, toimenpiteistä palauttamis- ja takaisinottopolitiikan tehostamiseksi mukaan lukien EU:n sisäiset ja ulkosuhdetoimet sekä 20 000 kiintiöpakolaisen uudelleensijoittamisesta ja 40 000 turvapaikanhakijaa koskevista tilapäisistä ja poikkeuksellisista sisäisistä siirroista Kreikasta ja Italiasta muihin jäsenvaltioihin. Sisäministerit pääsivät heinäkuussa sopuun yhteensä 22 504 kiintiöpakolaisen uudelleensijoittamista. Sisäisten siirtojen osalta tavoitetta ei täysin saavutettu, sillä jäsenmaat sopivat 20.7. pidetyssä neuvoston kokouksessa yhteensä 32 18(40)
19(40) 256 henkilön siirtämisestä kahden vuoden aikana. Tarkoitus oli päästä tavoitteeseen vuoden loppuun mennessä. Italiaan ja Kreikkaan perustetaan lisäksi monialaiset käsittelykeskukset (hotspots). Frontex, EASO ja Europol työskentelevät yhdessä painopistealueen jäsenvaltioissa tunnistaakseen, rekisteröidäkseen ja ottaakseen sormenjäljet alueelle saapuvista maahantulijoista nopeasti. Hotspot -toimintamalli voidaan käynnistää jäsenmaan pyynnöstä komission yhdessä virastojen kanssa tekemän kokonaistilannearvion jälkeen. Komissio voi myös ehdottaa paineen alla olevalle jäsenmaalle hotspot -toimintamallin toimeenpanoa. Ihmissalakuljetus ja sen yhä vaarallisemmat muodot ovat lisääntyneet erityisesti merireiteillä. Ihmissalakuljetukseen pyritään puuttumaan lisäämällä yhteistyötä jäsenmaiden ja kolmansien maiden välillä. Vuoropuhelun edistämiseksi Afrikassa sijaitsevien kolmansien maiden kanssa järjestettiin muuttoliikeaiheinen päämiestason huippukokous Vallettassa 11 12.11.2015. Huippukokouksessa sovittiin yhteisistä välittömän ja pitkän aikavälin toimenpiteistä, joilla voidaan vastata nykyiseen muuttoliiketilanteeseen. Länsi-Balkanin maahantuloreitin haasteista järjestettiin korkean tason konferenssi 8.10.2015. Osana EU:n kokonaisvaltaisia toimia päätettiin perustaa sotilaallinen EUNAVFOR MED-kriisinhallintaoperaatio Välimerelle. Operaation tavoitteena on ihmissalakuljetusja ihmiskauppaverkostojen liiketoimintamallin häiritseminen sekä siten laittoman maahanmuuton vähentäminen. Lisäksi EU-tasolla pyritään vahvistamaan jo olemassa olevia Afrikan siviilikriisihallintamissioita lähtö- ja kauttakulkumaissa. Esim. EUCAP Sahel Niger-mission on jo vahvistettu ihmissalakuljetuksen vastaisen työn osalta. Komissio julkaisi 10.2.2016 tiedonannon, joka sisältää tilannekatsauksen ohella katsauksen tuleviin toimenpiteisiin maahanmuuttopolitiikassa. Tiedonannossa komissio kävi myös läpi toimia, joiden se katsoo olevan tulevien viikkojen ja kuukausien aikana keskeisimpiä muuttoliikkeen hallitsemisen kannalta. EU:n komissio on tehnyt useita säädösesityksiä vuoden 2015 aikana. Tällä hetkellä käsiteltävänä ovat seuraavat komission vuoden 2015 aikana antamat esitykset: - Asetus kriisitilanteen siirtomekanismin perustamisesta (komission ehdotus syyskuulta 2015): Dublin-asetuksen muutos ("pysyvä kriisimekanismi"): komissio on ehdottanut Dublin-asetuksen eli turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion määrittämistä koskevan asetuksen muuttamista siten, että siihen lisättäisiin säännökset kriisitilanteen siirtomekanismista. Esitystä työstetään parhaillaan EUtyöryhmissä. - Komission syyskuussa 2015 tekemä ehdotus turvallisia alkuperämaita koskevaksi asetukseksi (menettelydirektiivin muutos): Komission asetusehdotuksen mukaan otettaisiin käyttöön EU:n yhteinen turvallisten alkuperämaiden luettelo, johon esitetään ehdotuksen liitteessä seitsemää kolmatta maata (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo, Makedonia, Montenegro, Serbia ja Turkki). Asetuksella muutettaisiin myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2013/32/EU kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhtenäisistä menettelyistä (uudelleenlaadittu) eli ns. turvapaikkamenettelydirektiiviä.
- Ruotsin 8.12.2016 tekemä hakemus sisäisten siirtojen lykkäämisestä; komission 15.12.2015 antama ehdotus neuvoston päätökseksi Ruotsin hakemukseen sisäisten siirtojen lykkäämisestä (syyskuisen neuvoston päätöksen muutos). Komission 15.12.2015 esittämällä päätöksellä lykättäisiin Ruotsin sisäisiin siirtoihin liittyviä velvoitteita vuoden ajaksi. Esitys tarkoittaa käytännössä Ruotsille kahdessa EU:n sisäisiä siirtoja koskeneessa neuvoston syyskuisessa päätöksessä allokoidun hakijamäärän siirtojen lykkäämistä Ruotsiin vuodella siltä osin, kuin siirtoja ei ole vielä toteutettu. Päätös mahdollistaa myös operationaalisen tuen antamisen Ruotsille tarvittaessa EASOn tai muiden relevanttien EU-virastojen koordinoimana. Ruotsin tulee kuukauden kuluessa päätöksen voimaan tulosta esittää tiekartta, jossa selvitetään konkreettiset vaiheet Ruotsin turvapaikka- ja maahanmuuttojärjestelmien tehokkuuden varmistamiseksi sekä sisäisten siirtojen toteuttamiseksi lykkäyksen jälkeen. - Komissio antoi 15.12.2015 ns. rajapaketin yhteydessä myös asetusehdotuksen yksittäistä paluumatkaa varten myönnettävästä eurooppalaisesta matkustusasiakirjasta. Tarkoitus on kehittää EU:n laissez-passer -asiakirjan tunnustamista kolmansissa maissa ja helpottaa Euroopan muuttoliikeagendassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista. Ehdotuksen tarkoituksena on yhtenäistää eurooppalaisen matkustusasiakirjan muoto ja tekniset vaatimukset. - Komissio antoi 11.1.2016 suosituksen humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmästä Turkin kanssa. Järjestelmä, jolla sijoitettaisiin Turkkiin ennen 29.11.2015 saapuneita ja siellä rekisteröityneitä, Syyrian konfliktin takia maasta siirtymään joutuneita ja kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia henkilöitä, perustuisi jäsenvaltioiden vapaaehtoisuuteen. Suositukseen sisältyy mahdollisuus lykätä tai sopeuttaa Turkista otettavien henkilöiden lukumääriä siinä tapauksessa, että Turkin rajan yli EU:n alueelle laittomasti saapuvien henkilöiden määrissä ei tapahdu merkittävää alentumista. Komissio antoi 10.2.2016 ehdotuksen neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi Itävallan 22.12.2015 tekemään hakemukseen sisäisten siirtojen lykkäämisestä 30 % osalta (muutos neuvoston syyskuiseen päätökseen (EU) 2015/1601). Komission ehdotuksen mukaan sisäiset siirrot Itävaltaan keskeytetään Itävallalle em. neuvoston päätöksen mukaisesti osoitetusta hakijoiden määrästä1 065 henkilön osalta vuoden ajaksi (päätöksen hyväksymisestä lukien.) Komissiolta kevään aikana odotettavat esitykset: Komission käsiteltävänä on edelleen Ruotsin 15.11. tekemä hakemus sisäisten siirtojen edunsaajaksi pääsemisestä Italian ja Kreikan tavoin (22.9.2015 tehdyssä OSA-neuvoston päätöksessä vielä kohdentamatta olevan 54 000 turvapaikanhakijan suhteen). Tältä osin odotetaan siis vielä komission esitystä. Alustavien tietojen mukaan komission odotetaan julkaisevan maaliskuussa mm. Dublinjärjestelmän muuttamista koskevan tiedonannon, jossa ennakoidaan kevään aikana annettavia esityksiä, kuten Dublin IV -uudistusta, josta odotetaan säädösehdotusta huhtikuussa 2016. Komission arvellaan tulevan ehdottamaan Dublin-sääntelyn isompaa remontointia. Komission odotetaan antavan kevään aikana myös laajemmin yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää koskevia kehittämisehdotuksia. Komission odotetaan antavan säädösehdotuksen myös EU:n uudelleensijoittamisrakenteeksi huhtikuussa 2016. Komission odotetaan esittävän 20(40)
21(40) ehdotuksen uudelleensijoittamisen järjestelmäksi, jolla mm. yhdenmukaistettaisiin jäsenvaltioiden uudelleensijoittamisen käsittelyprosesseja ja uudelleensijoitettaville annettavan suojeluasemaa (statusta). Suomen osallistuminen EU:n toimiin Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n pyrkimyksiin hallita maahanmuuttovirtoja mm. rajavalvontaa vahvistamalla, turvapaikkamenettelyä tehostamalla ja tiiviillä yhteistyöllä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Suomi osallistuu Välimeren kriisinhallintaoperaation, uudelleensijoittamisen ja sisäisten siirtojen, Frontexin koordinoimien yhteisoperaatioiden sekä kehitysyhteistyön kautta. Lisäksi Suomi osallistuu turvapaikanhakijoiden sisäisiin siirtoihin ottamalla vastaan lähtökohtaisesti noin 3 200 turvapaikanhakijaa kahden vuoden aikana. Suomeen on tähän mennessä (tilanne 24.2.) siirretty Italiasta 96 ja Kreikasta 44 eli yhteensä 140 turvapaikanhakijaa, kun EU-maihin on yhteensä siirretty 24.2. mennessä yhteensä 598 hakijaa. Suomen osuus kaikista siirretyistä on näin ollen merkittävä. Suomi on 2.2. ilmoittanut olevansa valmis ottamaan Italiasta 50 ja Kreikasta 70 turvapaikanhakijaa Suomen toisessa siirtoerässä. Suomi on niin ikään mukana uudelleensijoittamishankkeessa sijoittamalla 293 kiintiöpakolaista kahden vuoden aikana. Hankkeella edistetään kiintiöpakolaispolitiikkaa Euroopassa. Suomen pakolaiskiintiö vuodelle 2016 on yhteensä 750 henkilön suuruinen. Tähän sisältyy 147 uudelleensijoittamispäätöksen mukaista pakolaista. Suomi osallistuu Frontexin koordinoimiin rajavalvontaoperaatioihin asiantuntijoilla ja kalustolla. Suomi osallistuu myös EU:n Pohjois-Afrikan alueelliseen kehitys- ja suojeluohjelmaan (RDPP) yhteensä 2,75 miljoonalla eurolla vuosina 2015 2017. Suomen kokonaispanokseen voidaan laskea myös tuki muuttoliikkeen lähtö- ja kauttakulkumaille Pohjois-Afrikassa, Afrikan Sarvessa ja Lähi-idässä. Suomi osallistuu omalla rahoitusosuudellaan EU:n komission hallinnoimaan kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun. Suomi päätti elokuussa osallistumisestaan EUNAVFOR MED - operaation esikuntatehtäviin enintään kymmenellä sotilaalla enintään 12 kuukauden määräajaksi. Suomi osallistuu EASOn ja Frontexin koordinoimiin tehtäviin Hotspotkäsittelykeskuksissa asiantuntija-avun muodossa. EASOn ja erityisesti Frontexin koordinoimiin tehtäviin on osallistunut useita suomalaisia asiantuntijoita loppuvuoden 2015 sekä alkuvuoden 2016 aikana. Suunnittelua jatketaan mahdollisesta osallistumisesta alustarkastusosastolla operaation myöhemmässä vaiheessa. Lisäksi Suomi osallistuu Lähi-idän ja Afrikan muihin sotilaallisiin ja siviilikriisihallintaoperaatioihin noin 400 sotilaalla ja 14 siviilikriisinhallinta-asiantuntijalla. Suomi jatkaa aktiivista osallistumistaan kansainväliseen kriisinhallintaan ja korostaa sotilaallisen ja siviili-kriisinhallinnan sekä kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhanvälityksen yhteensovittamista. Siviili-kriisinhallinnan keinoja voidaan hyödyntää Välimeren kriisin ratkaisemisessa. Ensi sijalla on lähtö- ja kauttakulkumaissa jo toimivien EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioiden vahvistaminen ja työkentän täydentäminen. Myös uudentyyppisiä operaatioita on mahdollista harkita yhdessä muiden EU-maiden kanssa.
22(40) EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely - Käsittely Euroopan parlamentissa - Kansallinen valmistelu EU-ministerivaliokunta 4.3. Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta 4.3. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat Ei asiakirjoja tiedossa 1.3.2016 mennessä Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Elina Johansson, SM/MMO, 050-456 0076 EUTORI-tunnus Liitteet Viite
Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM2016-00090 PO Puiro Johanna(SM) 01.03.2016 23(40) Asia EU/OSA/Oikeus - ja sisäasioiden neuvosto 10.- 11.3.2016; Terrorismin torjunta Kokous Oikeus- ja sisäasiat -neuvosto 10.03.2016-11.03.2016 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Oikeus ja sisäasioiden neuvosto käsittelee neuvoston 20. marraskuuta 2015 antamien terrorismin torjuntaa koskevien päätelmien jatkotoimien seurantaa. EU:n terrorismin torjunnan koordinaattori (CTC) tulee antamaan neuvostolle raporttinsa asiasta. Oikeus - ja sisäasioiden neuvosto kokoontui 20.11.2015 ylimääräiseen kokoukseen Pariisissa 13.11.2015 tapahtuneiden terrori-iskujen johdosta. Ylimääräinen neuvosto hyväksyi kokouksessaan neuvoston päätelmät terrorismin torjunnasta ja korosti tarvetta nopeuttaa Eurooppa-neuvostossa 12.2.2015 hyväksytyn terrorismintorjuntaa koskevan lausuman (14406/15) täytäntöönpanoa kaikilla osa-alueille. Lisäksi puheenjohtaja tiedottaa neuvostoa terrorismiin liittyvät matkailun vastaisista toimista ja väkivaltaisten ääriliikkeiden torjunnasta. Suomi pitää myönteisenä, että sovittujen toimenpiteiden täytäntöönpanossa on tapahtunut jälleen edistystä. Pariisin terrori-iskut osoittavat, että terrorismin torjunnan toimia tulee edelleenkin tehostaa sekä EU-tasolla että kansallisesti. EU:lla on jo käytettävissään mittava terrorismin torjunnan keinovalikoima ja nämä olemassa olevat instrumentit tulee hyödyntää täysimääräisesti ja tehostaa näiden käyttöä. Sovitut toimenpiteet tulee panna tehokkaammin täytäntöön ja täytäntöönpanoa tulee aktiivisesti seurata ja edistää sekä EU- että kansallisella tasolla. Niiltä osin kuin täytäntöönpano ei ole edennyt riittävän tehokkaasti, tulisi voida sopia esimerkiksi aikatauluista, joiden puitteissa asioiden kanssa edetään. Suomi on johdonmukaisesti tukenut tavoitetta tehostaa Schengenin ulkorajavalvontaa. Rajatarkastusten tehostamisessa tulisi huolehtia myös rajanylitysliikenteen sujuvuudesta. Suomi on ottanut käyttöön EU:n kansalaisten ja muiden vapaan liikkuvuuden piirissä olevien henkilöiden riskianalyysiin ja yhteisiin riski-indikaattoreihin perustuvat rajatarkastukset. Suomi painottaa, että kaikkia käytettävissä olevia rajatarkastusvälineitä ja instrumentteja on hyödynnettävä, kuten ennakkoon lähetettäviä ulkorajat ylittävän lentoliikenteen
24(40) matkustajatietoja, kohdistaen tehokkaammat tarkastukset riskianalyysin perusteella potentiaalisiin vierastaistelijoihin ja heidän tukijoihinsa. Suomi on yksi harvoista EU - maista, joissa ennakkoon lähetettävien matkustajatietojen (API) käsittely on automatisoitu. Suomi peräänkuuluttaa kaikilta mailta API tietojen parempaa hyödyntämistä ulkorajoilla ennakkotarkastusten tekemiseksi. Suomi tukee Frontexin koordinoimien operaatioiden vahvistamista etenkin Hotspottoiminnan käynnistämisen tukemiseksi. Suomi on suhteellisesti yksi eniten Frontexin koordinoimiin operaatioihin osallistuvia maita. Suomi pitää ehdottoman tärkeänä sitä, että kaikki EU:n alueelle luvattomasti saapuvat henkilöt rekisteröidään, ml- sormenjäljet, ja että heidät ja heidän matkustusasiakirjansa tarkastetaan käyttäen EU:n, Interpolin ja kansallisia tietojärjestelmiä. Jäsenvaltioiden tulee edelleen tehostaa lainvalvontaviranomaisten tiedon toimittamista Europoliin ja hyödyntää aktiivisesti sen rakenteisiin luotua keinovalikoimaa terrorismin torjunnassa. Terrorismin torjunnassa oikea-aikaisen ja relevantin tiedon ja tiedustelutiedon saanti on välttämätöntä. Lisäksi tiedonvaihdossa on hyvä kiinnittää huomiota tiedon käytettävyyden lisäämiseen eri viranomaisten kesken. Suomi pitää tärkeänä, että Europolissa vuoden 2016 alussa toimintansa aloittanut terrorismikeskus ECTC toimii Europolin lainvalvontaviraston mandaatin mukaisesti. Suomi pitää erittäin tärkeänä, että jäsenvaltioiden terrorismin torjunnasta vastaavilla toimivaltaisilla viranomaisilla on mahdollisuus hyödyntää tehokkaasti terrorismirikosten ennalta estävässä ja paljastavassa työssä tarvittavia tietoja ja instrumentteja. On tärkeää, että jäsenvaltiot vahvistavat myös kansallisesti lainvalvontaviranomaisten ja turvallisuus - ja tiedustelupalveluiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Suomen näkemyksen mukaan komission mahdollisessa tulevassa lainsäädäntöehdotuksessa Europolin systemaattisesta tarkastusmahdollisuudesta SIS-tietojärjestelmään tulee huolehtia siitä, että jäsenvaltioiden kansallisesta turvallisuudesta vastaavien viranomaisten SIS:ään syötetyt tiedot eivät vaarannu. Suomi pitää tärkeänä tehokasta puuttumista Euroopan laittomiin asevirtoihin ja tavoitteita vähentää kolmansista maista peräisin olevien laittomien ampuma-aseiden uhkaa ja ylipäänsä aseiden kulkeutumista rikollisten käsiin. Tässä aseiden salakuljetusta käsittelevän EU:n ja Kaakkois-Euroopan välisen toimintasuunnitelman tehokas täytäntöönpano on tärkeää. Suomi pitää hyvänä, että komissio on antanut asedirektiivin muutosehdotuksen ja että sen valmistelussa on edetty ripeästi. Suomi pitää myös keskeisenä tehostaa terrorismin rahoituksen torjuntaa sen mukaisesti kuin helmikuun Eurooppa-neuvoston julkilausumassa kehotettiin jäsenvaltioita panemaan pikaisesti täytäntöön tiukennetut säännökset rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseksi ja kaikkia toimivaltaisia viranomaisia tehostamaan toimia rahavirtojen jäljittämiseksi ja terrorismin rahoitukseen käytettävien varojen jäädyttämiseksi tehokkaasti. Terrorismin rahoittamisen tehokas torjunta ja mahdollisuus kohdehenkilöiden rahaliikenteen seurantaan ovat erittäin tärkeä osa terrorismin torjuntaa kokonaisuutena. Suomen näkemyksen mukaan vuoden 2005 EU:n terrorismin torjunnan strategia tulisi päivittää. Päivitystyö olisi tarpeen huomioiden viimeisen parin vuoden aikana EU:ssa toteutetut sekä meneillään olevat toimet sekä terrorismin uhan monimuotoistuminen.