Rakennus- ja ympäristölautakunta 73 19.08.2015 Lausunto Joensuun alueelliselle jätelautakunnalle sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmän valintaa koskevan päätöksen valmisteluun 88/14.06/2013 RAKYMPLK 73 Taustaa Joensuun alueellinen jätelautakunta on pyytänyt Joensuun kaupungin ym pä ristön suo je lu vi ran omai sen lausuntoa sakokaivo- ja umpisäiliölietteiden kul je tus järjes tel män valintaa koskevassa asiassa. Kunnan on järjestettävä sako- ja umpikaivolietteen jätehuolto vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen, muun asumisen sekä julkisoikeudellisten yhteisöjen ja yh distys ten osalta. Vaihtoehdot lietteenkuljetuksen järjestämiseksi ovat: 1. Kunnan järjestämä lietteenkuljetus Kunnan järjestämässä lietteenkuljetuksessa kuljetuksen järjestämisestä vas tai si kunta kilpailuttamalla kuljetukset toimialueella. Järjestelmä olisi vas taa va kuin nyt yhdyskuntajätteiden jätteenkuljetuksessa. 2. Kiinteistön haltijan järjestämä lietteenkuljetus Kiinteistön haltijan järjestämässä lietteenkuljetuksessa kiinteistön haltija sol mii kuljetussopimuksen valitsemansa kuljetusyrityksen kanssa. Kiin teistön haltija tilaa tyhjennykset suoraan kuljetusyrityksestä. Kuljetuksen hinnas ta päättää yritys ja laskuttaa kiinteistön haltijaa keskinäisen so pi muksen perusteella. Alueellinen jätelautakunta on 25.4.2013 tehnyt lietteenkuljetusjärjestelmää koske van päätöksen, jossa päädyttiin säilyttämään tällä hetkellä käytössä oleva kiinteis tön haltijan järjestämä lietteenkuljetus. Päätöksestä valitettiin ja Itä-Suo men hallinto-oikeus palautti asian uudelleen käsiteltäväksi edellyttäen tar kem pia selvityksiä. Päätöksenteon tueksi on nyt laadittu FCG:n tekemä selvitys sa ko- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetusjärjestelmän nykytilasta. Nykytila Sako- ja umpikaivolietteen kuljetus hoidetaan tällä hetkellä Joensuussa kiin teistön haltijan järjestämänä. Viemäriverkon ulkopuolisia kiinteistöjä on Joensuun kau pun gin alueella arviolta noin 6 500 7 000. Näistä sellaisia, joissa on sako- tai um pi kai vot, on lähteestä riippuen 3 500 4 500. Loput ovat niin sanottuja kan tove si mök ke jä tai kiinteistöjä jotka eivät ole vakituisessa käytössä. Joensuussa lietteitä otetaan vastaan Kuhasalon ja Hammaslahden puh dis ta moilla sekä Uimaharjun vastaanottopaikassa ja joissakin ns. pudotuspaikoissa jä te vesi vie mä ri ver kos ton varrella. Joensuussa toimii useita yrityksiä, joilla jä te huol to rekis te riin hyväksymisen perusteella on oikeus lietteiden kuljetukseen.
Lainsäädännöstä Jätelain 35 :n mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että 32 :n 1 momentissa tar koi te tun jätteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaan ot to pai kas ta 36 tai 37 :n mukaisesti (kiinteistöittäinen jätteenkuljetus). Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestämistavasta riippumatta järjestettävä niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuul li sin ja syrjimättömin ehdoin. Lisäksi jätelain 37 :n mukaan kunta voi päättää, että kiinteistöittäinen jät teenkul je tus järjestetään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii sii tä jätteen kuljettajan kanssa (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus), jos: 1) näin järjestetty jätteenkuljetus täyttää 35 :n 2 momentissa säädetyt edelly tyk set; 2) jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jäte huol lon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa ter vey delle tai ympäristölle; 3) päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityi ses ti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viran omais ten toimintaan. Mikäli edellä mainitut kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen edellytykset eivät täyty, on siirryttävä kunnan järjestämään sako- ja umpikaivolietteiden kul jetuk seen. Vaikka edellytykset täyttyisivät, voi jätehuoltoviranomainen päättää siir ty mi ses tä kunnan järjestämään lietteiden kuljetukseen. Valmistelija ja lisätiedot: ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen Ympäristönsuojelupäällikön päätösehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää antaa Joensuun alueelliselle jä te lauta kun nal le seuraavanlaisen lausunnon: Kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen edellytyksenä on kolmen laissa määri tel lyn ehdon täyttyminen: 1. Tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuul li sin ja syrjimättömin ehdoin. Joensuun alueella toimii kaikkiaan noin 20 yrittäjää, joten tämän kohdan voi daan katsoa täyttyvän vähintäänkin tyydyttävästi. Palvelua on saatavissa joka puo lel la Joensuun kaupunkia myös niin sanottujen vanhojen kuntien alueilla. Yri tys ten mahdollisuudet hoitaa lietteiden keräily ovat hyvät, sillä yritykset ovat eri ko koisia ja pystyvät palvelemaan kiinteistöjä monipuolisesti. Kun otetaan huo mi oon kuljetuspalveluiden tarve; tyhjennykset pääosin kerran vuodessa, pal ve lu ja voidaan pitää riittävinä. Kiinteistökohtaisen kuljetuksen hintataso vaih te lee olosuhteista riippuen. Joensuussa kuitenkin palvelutarjonta pitää hintoja ku ris sa kilpailun kautta. Myös se seikka, että lietteenkuljetukset eivät ole pää asial li nen
yritysmuoto kuljetusyrittäjille, pitää hintatasoa kurissa. Jätelain 79 :n mukaan kunnan jätemaksun perusteita ovat jätteen laji, laatu, mää rä ja noutokerrat. Perusteina voidaan lisäksi ottaa huomioon jätteen keräysja kuljetusolot kiinteistöllä ja noutoalueella, kunnan keräysvälineiden käyttö se kä kuljetusmatka kuljetettaessa jäte yksittäisenä kuljetuksena. Sako- ja um pi kai vojen tyhjennyksessä voidaan kuljetusmatka siten huomioida eräänä hin noit te luun vaikuttavana tekijänä. Hinnoittelun muodostuminen on jätehuoltoviranomaisen selvityksen mukaan vaih te le vaa. Kilpailutus yhtenäistäisi hinnat ja niiden muodostumisperusteet. Hin noit te lun yhtenäistämiseen on myös mahdollisuuksia kiinteistökohtaisessa kul je tuk ses sa, mutta käytännön toteutus olisi hankalampaa. 2. Täten edistetään jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tuetaan jä tehuol lon alueellista kehittämistä eikä aiheuteta vaaraa tai haittaa ter vey delle tai ympäristölle. Vaikka kuljettajien ilmoittamat kuljetusmäärät, vastaanotetut lietemäärät ja teoreet ti set kertymät poikkeavat toisistaan ei ympäristönsuojelun tiedossa ole sellai sia tapauksia joissa lietteiden jätehuolto olisi aiheuttanut laajempaa ym pä ristön pilaamista. Yksittäistapauksia on tullut tietoon, mutta ne ovat koh dis tu neet lähinnä yhteen kiinteistöön. Useimmiten ongelmia on aiheuttanut jä te ve si jär jestel män huono kunto, ei se että kaivoja ei olisi tyhjennetty. Kul je tus jär jes tel mäs tä riippumatta ylilyöntejä tapahtuu kuten yhdyskuntajätteidenkin kul je tuk sen ja käsittelyn osalla. Ympäristönsuojelun käsityksen mukaan taustaselvityksessä esitetyt luvut syn tyvis tä lietemääristä sisältävät useita epävarmuustekijöitä. Puhdistamoille oh jautu vien lietteiden lisäksi lietteitä käsitellään kiinteistökohtaisesti hyödyntämällä ne peltolevityksessä. Lietteitä myös johdetaan tiloilla lietelantasäiliöihin. Kiinteis tö jen osalta myös kaivojen tyhjennysväli on todennäköisesti pienissä ta louksis sa ja vapaa-ajankiinteistöillä pidempi kuin yksi vuosi. Vuoden tyhjennysväli saos tus kai vo jen osalta perustuu valtioneuvoston asetukseen (209/2011), joten vä häi sel lä käytöllä olevien kiinteistöjen osalta poikkeuksen myöntäminen ei ole mah dol lis ta. Myöskään jätehuoltomääräyksillä ei tästä vaatimuksesta voida poike ta. Tämä tulee tuottamaan lisätyötä kuljetusjärjestelmän valvonnassa. Yh del lä kertaa saostuskaivoista tyhjennettävä lietemäärä voi myös olla to del li suu des sa laskelmissa käytettyä lukua pienempi, johtuen kaivojen eri läpimitoista. Kunnan järjestämässä kuljetuksessa tyhjennysten hoitaminen säännöllisesti olisi to den nä köi ses ti nykyistä yleisempää. Kokonaisuuden kannalta ei se ei mer kit täväs ti vaikuttaisi ympäristöseikkoihin. Tyhjennysten laiminlyömisen haitat kohdis tu vat ensisijaisesti kiinteistön haltijaan itseensä, mutta usein myös naa pu rikiin teis töön ja pahimmassa tapauksessa voivat johtaa myös talousvesikaivon pilaan tu mi seen. Siirtyminen kunnan järjestämään lietteenkuljetukseen voisi osaltaan vaikuttaa joi den kin yritysten halukkuuteen sijoittaa uuteen kuljetuskalustoon. Kil pai lu tukses sa voidaan myös asettaa kuljetuskalustolle vaatimuksia esimerkiksi päästöjen
suh teen ns. euronormit. Kokonaisuutena arvioiden lietteen kuljetuksesta saa tavan tulon perusteella investointihalukkuus ei liene kovin suuri. Lietteen vas taanot to paik ko jen lisääminen olisi ympäristön kannalta merkittävin yksittäinen toimen pi de myös ympäristöhaittojen ehkäisemisen kannalta. Vas taan ot to paik kojen lisääminen vähentäisi kuljetusmatkoja ja sitä kautta liikenteen päästöjä. 3. Vaikutukset muodostuvat kokonaisuutena arvioiden myönteiseksi ottaen eri tyi ses ti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja vi ran omais ten asemaan. Viranomaiselle on jätelain perusteella annettu velvoite erillisen kuljetusrekisterin pi tä mi seen. Kuljetusrekisterin ylläpidon kustannukset on mahdollista kerätä lietteen kul je tus- ja vastaanottomaksuilla. Viranomaisilla on lainsäädännön mukaan mui ta valvontavelvoitteita. Niiden kustannukset katetaan pääsääntöisesti kunnal lis ve rol la. Valvovan viranomaisen kannalta kiinteistönhaltijan järjestämän kuljetuksen valvon ta voidaan hoitaa jätehuoltoviranomaisen ylläpitämän rekisterin kautta, jonne kuljetusyritykset toimittavat tiedot lietteiden keräilystä. Järjestelmä on mahdol lis ta luoda ja koota siihen tiedot samalla tavalla olipa kuljetusjärjestelmä kumpi tahansa. Keskeinen ongelma rekisterin ylläpidossa on saada liet teen kul jet ta jilta tiedot säännöllisesti. Ympäristönsuojelu valvoo samoja kiinteistöjä myös ympäristönsuojelulaissa annettujen määräysten kautta. Tämä helpottaa myös valvontaa, sillä kiinteistöistä on jo tietoja, joita voidaan käyttää val von nas sa. Lietteiden keräilyä harjoittavien yritysten kannalta nykyinen tilanne tukee niiden toi min ta edel ly tyk siä, kun sitä harjoitetaan osana muuta toimintaa. Lietteiden ke räi ly ei ole kiinteistöjen määrä ja kaivojen tyhjennysväli huomioiden ta lou del lises ti niin kannattavaa, että alueella toimiville yrityksille syntyisi riittävät toi minta edel ly tyk set pelkästään lietteenkuljetuksesta. Alueellisesti kilpailutettuna, jos kil pai lu alu eet ovat riittävän suuria, voivat joidenkin yritysten toi min ta edel ly tykset parantua. Toisaalta myös alueella nykyisin toimivat yrittäjät joutuisivat toden nä köi ses ti lopettamaan toimintansa. Kotitalouksien kannalta kunnan järjestämä kuljetus johtaisi todennäköisesti joissain osissa kaupunkia palvelutason huononemiseen, kuten osittain on käynyt yhdys kun ta jät tei den kuljetusten osalta haja-asutusalueella. Keskittäminen edel lyttäi si kuljetuskaluston koon kasvattamista, joka ei taas ole kiinteistön haltijan kan nal ta toivottavaa, koska se johtaisi todennäköisesti osalla kiinteistöjä pi ha raken tei den rikkoutumiseen. Muut näkökohdat Siirtyminen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen lietteiden osalta toisi mukaan yhden uuden väliportaan. Yksityisen jätteenhaltijan kannalta tämä voisi ol la huono ratkaisu, koska mukaan tulisi uusi toimija, jonka kustannukset siir tyi si vät kuljetushintoihin. Toisaalta kilpailutus voi tasata Joensuun kaupungin alu eel la myös tyhjennyshintoja taksan rakenteesta riippuen. Käytännössä Puhas Oy olisi todennäköisin vaihtoehto kuljetusten kil pai lu tuk ses-
sa, sillä vesihuoltolaitosten toiminta-alueet eivät käsitä kaikkia alueellisen jä telau ta kun nan alueen kuntia vaikka Joensuun Vesi-liikelaitos onkin keskeinen toimi ja jätevesien käsittelyssä suurimmassa osassa aluetta. Vesihuoltolaitosten yhteis toi min ta kuljetusten kilpailutuksessa ei liene todennäköinen vaihtoehto. Nyt alalla toimivat pienet yritykset, esimerkiksi maatalousyrittäjät, voivat lisäksi tar jo ta sellaista palvelua, joka edistää synergiaa maatalousyrityksen ja ko ti talouk sien kesken. Joensuussa tällaisia alueita on myös löydettävissä. Joensuun kau pun gin alueella ei toimi ympäristöluvan hakeneita yrittäjiä, jotka kä sit te li si vät sako- ja umpikaivolietteitä. Kunnan järjestämässä lietteenkuljetuksessa täl lai nen toiminta ei olisi todennäköisesti mahdollista sillä toiminnan laajuus olisi lii an pieni yhdeksi urakka-alueeksi. Toiminnan edellytyksenä olisi hakea jätelain 42 :n mukaista poikkeusta luovuttaa lietteet kunnan järjestämään kuljetukseen. Kilpailutuksessa Joensuun kaupungin alueella suuret yritykset keskittyisivät toden nä köi ses ti vain niihin kuljetusalueisiin, joilta olisi lyhyet kuljetusmatkat purku pai koil le. Käytännössä sellaisia urakka-alueita ei ole mahdollista luoda, että ne ta kai si vat tasapuoliset kilpailuasetelmat erikokoisille yrittäjille. Vaihtoehtona olisi järjestelmä, jossa kunnan järjestämän kuljetuksen piiriin rajattaisiin vain keskei set alueet ja harvaan asutut alueet jätettäisiin kiinteistön haltijan järjestämän kul je tuk sen piiriin. Tämä voisi johtaa eriarvoisuuteen eri alueilla, mutta voisi mah dol lis taa pienempien yritysten toimintamahdollisuudet. Jätelain mukaan kuljetusjärjestelmän toimivuutta ja palvelutasoa tulee seurata ja tarvittaessa tarkastella kuljetusjärjestelmää uudelleen. Sako- ja um pi kai vo liet teiden osalta on tässä vaiheessa viranomaisvalvonnan kannalta tärkeää, että kul jetus ten valvontaa varten perustetaan rekisteri, jonka avulla kul je tus jär jes tel män toimivuutta seurataan. Valvonnan kautta on mahdollista saada selville mah dol liset poikkeamat ja sitä kautta harkita, onko järjestelmän muuttaminen tar peen vai voidaanko mahdolliset ilmenevät epäkohdat korjata valvonnan kei noin. Tällä hetkellä lietteiden jätehuollon keskeisimmät puutteet ovat lietteiden vastaan ot to paik ko jen vähäisyys ja se, ettei saostuskaivoja tyhjennetä riittävän usein. Joensuun kaupungin alueella tulisi jokaisella palvelualueella (Tuupovaara, Kiih te lys vaa ra, Pyhäselkä ja Eno) olla lietteiden vastaanottopaikka esimerkiksi jäte ve den puh dis ta mo jen tai verkoston pumppaamojen yhteydessä. Tämä pie nentäi si kiinteistöjen kustannuksia kun lietteiden kuljetusmatkat lyhenisivät. Sa malla palvelutaso paranisi, koska yrittäjät voisivat käyttää työajan te hok kaam min. Yhteenveto Edellä olevan perusteella ei Joensuun kaupungin alueella kaikilta osin näyttäisi ole van edellytyksiä jatkaa sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmää kiinteis tön hal ti jan järjestämänä. Mikäli päädytään kunnan järjestämään kul je tukseen, tulisi siinä huomioida erityisesti ne alueet, joissa harvan asutuksen ja pitkien kuljetusmatkojen takia tyhjennysten järjestäminen on hankalaa ja kallista. Päätös: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää antaa edellä olevan lausunnon ja
todeta kantanaan että Joensuussa tulisi edelleen lietteenkuljetus järjestää kiinteistönhaltijan järjestämänä. Samalla jätteenkuljetusrekisteriä tulee kehittää. Lautakunta katsoo, että nykyinen kuljetusjärjestelmä täyttää jätelain vaatimukset. Hyväksyttiin yksimielisesti..