Lietteiden kuljetusjärjestelmää koskevan päätöksen valmistelu

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö Sivu 1/ Dnro 88/14.06/2013 LUPA- JA VIRANOMAISTOIMINNOT JOENSUUN ALUEELLINEN JÄTELAUTAKUNTA Ympäristönsuojeluviranomainen Kunta Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Lietteiden kuljetusjärjestelmää koskevan päätöksen valmistelu Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmää tarkastellaan Joensuun alueellisessa jätelautakunnassa. Tarkastelu koskee pääosin asuinkiinteistöillä (vakinaiset ja vapaa-ajan asunnot) syntyvien lietteiden kuljetusta Ilomantsin, Joensuun, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kunnissa. Joensuun alueellinen jätelautakunta on em. kuntien jätehuoltoviranomainen. Kunnittainen kuljetusjärjestelmän tarkastelu ja sen pohjalta tehtävä päätös perustuu jätelain (646/2011) 149 :ään. Jätelautakunta jatkaa asian käsittelyä Itä-Suomen hallinto-oikeuden kumottua tekemällään päätöksellä lautakunnan ja tekemät päätökset ja palautettua asian uudelleen käsiteltäväksi. Tarkastelu perustuu jätelain 37 :n 1 momentissa kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle asetettuihin edellytyksiin, jotka ovat seuraavat: - tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin; - jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle; - päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Mikäli kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen edellytykset eivät täyty, on siirryttävä kunnan järjestämään sako- ja umpikaivolietteiden kuljetukseen. Vaikka em. edellytykset täyttyisivät, voi jätehuoltoviranomainen päättää siirtymisestä kunnan järjestämään lietteiden kuljetukseen. Liitemateriaaleissa on lisätietoa asian valmistelusta ja lainsäädännöllisestä perustasta. Jätehuoltoviranomainen pyytää toimialueensa kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta lausuntoja asiassa. Määräaika lausunnon antamiseen on Lausunto tulee toimittaa osoitteella Joensuun alueellinen jätelautakunta, Muuntamontie 5, Joensuu, tai sähköpostitse jatelautakunta@jns.fi. Lisätietoja: jätehuoltosuunnittelija Anna Kettunen, tai anna.kettunen@jns.fi. JOENSUUN ALUEELLINEN JÄTELAUTAKUNTA Joensuun kaupunki / Joensuun alueellinen jätelautakunta Muuntamontie 5, Joensuu / p / y-tunnus

2 Lausuntopyyntö Sivu 2/ Dnro 88/14.06/2013 LUPA- JA VIRANOMAISTOIMINNOT JOENSUUN ALUEELLINEN JÄTELAUTAKUNTA LIITTEET Liite lausuntopyyntöön: Sako- ja umpisäiliölietteiden kuljetusjärjestelmään koskeva päätöksenteko (koostettu kuntalaisten tiedonsaantia varten) Selvitystyö sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetusjärjestelmän nykytilasta (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy ) Kuntaliiton yleiskirje 5 / 80 / 2013 JAKELU Ilomantsin, Joensuun, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset SÄÄDÖKSET Jätelaki (646/2011) :t 37 ja 149 Joensuun kaupunki / Joensuun alueellinen jätelautakunta Muuntamontie 5, Joensuu / p / y-tunnus

3 Liite lausuntopyyntöön 07/2015 Sivu 1 / 4 Sako- ja umpisäiliölietteiden kuljetusjärjestelmää koskeva päätöksenteko Joensuun alueellinen jätelautakunta valmistelee päätöstä sako- ja umpikaivojen lietteiden kuljetusjärjestelmästä lautakunnan kuntien eli Ilomantsin, Joensuun, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven alueilla. Joensuun alueellinen jätelautakunta on em. kuntien jätehuoltoviranomainen. Asianosaisten tiedonsaantia ja mielipiteen ilmaisua varten päätöksentekoon liittyvä lainsäädäntö ja tiivistelmä asian valmistelumateriaalista on koottu yhteen. Taustamateriaali perustuu asian aiemmassa käsittelyssä ja viranhaltijatyönä saatuihin tietoihin sekä jätelautakunnan teettämään selvitystyöhön sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetusjärjestelmän nykytilasta (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy, ). Sako- ja umpikaivolietteillä tarkoitetaan tässä taustamateriaalissa kiinteistökohtaisiin jätevesien käsittelyjärjestelmiin, kuten sakokaivoihin, umpisäiliöihin ja pienpuhdistamojen lietetiloihin, kertyviä jätevesiä ja lietteitä. Jätelaki edellyttää kuljetusjärjestelmän tarkastelua Jätelain (646/2011) mukaan kunnan, jossa lain voimaan tullessa jätteenkuljetus hoidettiin sopimusperusteisena kuljetuksena, on tarkasteltava jätteenkuljetuksen järjestämistä nykyisessä laissa säädettyjen edellytysten perusteella ja tehtävä tarkastelun perusteella päätös jätteenkuljetusjärjestelmästä. Määräaika päätöksen tekemiselle oli Kunnan on järjestettävä sako- ja umpikaivolietteiden jätehuolto vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen, muun asumisen sekä julkisoikeudellisten yhteisöjen ja yhdistysten toimipaikkojen osalta. Lietteiden kuljetus kiinteistön keräyspaikasta käsittelypaikkaan voidaan toteuttaa joko A. kunnan järjestämänä, jolloin kunta kilpailuttaa lietteiden kuljetuksen; tai B. kiinteistön haltijan järjestämänä, jolloin kiinteistön haltija sopii kuljetusyrittäjän kanssa lietteen kuljetuksesta. Nykyisen jätelain pääsääntö kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestämisessä on kunnan järjestämä ja kilpailuttama kuljetus. Vaihtoehtoinen tapa eli kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus voidaan valita vain, jos laissa erikseen määritellyt edellytykset täyttyvät. Tällöin kunnan jätehuoltoviranomainen voi päättää, että kunnassa tai sen osassa jätteenkuljetuksen järjestää kiinteistön haltija sopimalla siitä kuljetusyrityksen kanssa. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetuksen malli voidaan valita vain, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät (JäteL 37 ): 1. tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin; 2. jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle; 3. päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Jätteenkuljetuksessa on sen järjestämistavasta riippumatta noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä. Jäte on toimitettava kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. Jätteen kuljettajan on annettava jätehuoltoviranomaiselle vuosittain tiedot kiinteistöistä, joilta jätettä on noudettu, jätteen noutokerroista sekä toimitettava tiivistelmä jätteen yhteismäärästä ja toimituspaikoista. Jätehuoltoviranomainen ylläpitää kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta rekisteriä, johon tiedot merkitään. Kunnan jätehuoltoviranomaisen päätöksellä kiinteistön haltijan järjestämä kuljetusjärjestelmä voi olla käytössä vain osassa kuntaa.

4 Liite lausuntopyyntöön 07/2015 Sivu 2 / 4 Mikäli jätehuoltoviranomainen päättää, että jätteenkuljetus järjestetään jatkossa kiinteistön haltijan järjestämänä, on sen seurattava päätöksen täytäntöönpanoa ja sen edellytysten täyttymistä sekä tarvittaessa käsiteltävä jätteenkuljetusta koskeva asia uudelleen. Jos päätetään siirtyä kiinteistön haltijan järjestämästä kuljetuksesta kunnan järjestämään kuljetukseen, on päätöksessä määritettävä siirtymäaika kuljetusjärjestelmän muutokselle eli kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lakkaamiselle. Nykytilanteen kuvaus Sako- ja umpikaivolietteen kuljetus hoidetaan tällä hetkellä kaikissa alueen kunnissa kiinteistön haltijan järjestämänä. Kiinteistön haltija tilaa lietteen tyhjennyksen ja kuljetuksen alueella toimivalta yritykseltä, ja voi halutessaan kilpailuttaa palvelun eri kuljetusyritysten kesken. Alueen kunnissa ei ennen nykylain voimaantuloa ole tehty päätöksiä sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmästä, lukuun ottamatta Liperin kuntaa. Siellä on päätetty jatkaa sopimusperusteista mallia. Jätelain edellyttämä tarkastelu nykyisestä kuljetusjärjestelmästä sekä päätös jatkossa sovellettavasta järjestelmästä on näin ollen tehtävä jokaisen kunnan osalta. Viemäriverkon ulkopuolisia asuinkiinteistöjä, joiden jätevesijärjestelmä sisältää sakokaivoja tai umpisäiliöitä, on jätelautakunnan alueella arviolta noin (ml. sekä vakituiset että vapaa-ajan kiinteistöt). Jokaisessa kunnassa on vähintään yksi lietteen vastaanottopaikka. Siirtoviemäriä pitkin pääosa lietteestä johdetaan käsiteltäväksi Kuhasalon jätevedenpuhdistamolle Joensuuhun. Lisäksi jätevesilietettä käsitellään Ilomantsin jätevedenpuhdistamossa ja Stora Enson Uimaharjun tehtaan puhdistamossa. Jätelautakunnan toimialueella reilulla 40 yrityksellä on oikeus lietteiden kuljetukseen Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten ylläpitämän jätehuoltorekisterin mukaan. Kaikki eivät kuitenkaan toimi aktiivisesti, ja osa on ilmoittanut jätelautakunnalle, etteivät ne kerää ja kuljeta lietteitä jätelautakunnan toimialueella. Vuoden 2014 kiinteistöittäisen kuljetuksen tietopyyntö lähetettiin 35 yritykselle, joista 14 toimitti tietoja ja yhdeksän ilmoitti, ettei ole kuljettanut lietteitä jätelautakunnan alueella. Yksi yritys ilmoitti kuljettaneensa lietteitä, muttei toimittanut lain edellyttämiä tietoja. Kymmenen yritystä ei vastannut tietopyyntöön. Aktiivisesti toimivia yrityksiä on siten ainakin 15. Jätteen kuljetusjärjestelmien pääpiirteet A. Kunnan järjestämä lietteenkuljetus Kunnan järjestämässä lietteiden kuljetuksessa kuljetukset kilpailuttaa kunta, käytännössä esimerkiksi kuntien yhteinen jätehuoltoyhtiö Puhas Oy tai kuntien vesilaitokset. Kilpailuttaminen on tehtävä hankintalakia noudattaen ja siten, että erilaisilla kuljetusyrityksillä on mahdollisuus osallistua kilpailutukseen. Toimialue voidaan kilpailutuksessa jakaa useaan eri urakka-alueeseen esimerkiksi kunnittain tai muuten jätehuollon järjestämisen kannalta tarkoituksenmukaisella perusteella. Kilpailutuskausi on määräaikainen, esimerkiksi viisi vuotta. Tarjouspyynnössä voidaan asettaa ehtoja esimerkiksi kuljetuskalustolle. Sama kunnallinen organisaatio vastaa tyhjennyksiin liittyvästä asiakaspalvelusta ja laskutuksesta. Kunnan järjestämässä kuljetuksessa ainoastaan kunta tai kunnan puolesta toimiva jätteenkuljettaja saa kuljettaa laissa kunnanjärjestämisvastuulle määritettyä jätettä. Kunnan järjestämän lietteenkuljetuksen maksuista päättää jätehuoltoviranomainen eli Joensuun alueellinen jätelautakunta. Maksut perustuvat kuljetusten kilpailutuksiin ja ovat julkisoikeudellisia maksuja. B. Kiinteistön haltijan järjestämä lietteenkuljetus Kiinteistön haltijan järjestämässä lietteenkuljetuksessa kotitalous solmii kuljetussopimuksen valitsemansa kuljetusyrityksen kanssa. Mikäli alueella toimii useita kuljetusyrityksiä, kiinteistön haltija voi kilpailuttaa lietteen tyhjennys- ja kuljetuspalvelun. Kiinteistön haltija tilaa tyhjennykset suoraan kuljetusyrityksestä. Kuljetuksen hinnasta päättää yritys, ja kuljetusmaksu on yksityisoikeudellinen maksu. Kuljetusyritys laskuttaa kiinteistön haltijaa keskinäisen sopimuksen perusteella.

5 Liite lausuntopyyntöön 07/2015 Sivu 3 / 4 Asian aiempi valmistelu ja käsittely Joensuun alueellinen jätelautakunta päätti (51 ), että sako- ja umpikaivolietteiden kuljetus järjestetään edelleen alueen kaikissa kunnissa kiinteistön haltijan järjestämänä kuljetuksena. Lautakunta hylkäsi päätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen (63 ). Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi jätelautakunnan edellä mainitut päätökset ja palautti asian jätelautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi tekemällään päätöksellä. Näin ollen päätöksenteon valmistelua eli nykyisen kuljetusjärjestelmän tarkastelua on jatkettu ja asiasta on tehtävä jätelain edellyttämä päätös. Alustava arvio jätelain 37 :n edellytysten täyttymisestä 1. edellytys: Tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin (JäteL 37.1 / 35.2 ) Jätelautakunnan alueen jokaisessa kunnassa toimii useita lietteitä kuljettavia yrityksiä. Jätehuoltoviranomaiselle toimitettujen kuljetustietojen perusteella niukin palvelutarjonta on Ilomantsissa, jonka alueelta tietoja toimitti vuoden 2013 osalta vain kaksi yritystä. Ilomantsissa yritysten toimittamien lietemäärien ja jätevedenpuhdistamon ilmoittaman toteutuneen kertymän vertailun perusteella valtaosaa tyhjennyksistä ei ole ilmoitettu jätehuoltoviranomaiselle. Muissa kunnissa aktiivisesti toimivia yrityksiä on enemmän (4 8 yritystä/kunta), joskin niissäkin jätehuoltoviranomaiselle ilmoitetut lietemäärät ovat selvästi puhdistamojen vastaanottomääriä pienempiä. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille ei ole tullut ilmoituksia lietteiden kuljetuspalvelun tarjonnan puutteesta. Kuljetuspalvelun tarjontaa voidaan pitää kattavana ja luotettavana. Lietteiden kuljetuspalvelun sekä hinnoittelun ehtojen kohtuullisuutta ja syrjimättömyyttä on selvitetty jätehuoltoviranomainen kyselyllä vuoden 2014 alussa sekä loppuvuodesta tehdyn selvityksen yhteydessä. Kaikki alan yritykset eivät ole selventäneet palvelu- ja hinnoitteluehtojaan viranomaiselle. Tyhjennyskerran hinnoittelu- ja palveluperusteina ovat mm. matka, palvelun kesto (tuntihinta), kiireellisyys ja jätteen käsittelymaksu. Ilmoituksensa mukaan lähes kaikki yritykset erottelevat lain edellyttämällä tavalla laskutuksessa kuljetuksen ja käsittelymaksun osuudet. Hintatietoja ja palveluehtoja on niukasti saatavilla esim. internetissä, mikä hankaloittaa kotitalouksien tiedonsaantia etukäteen. Yritysten välillä tietojen vertailtavuus on hankalaa, koska yritysten hinnoitteluperusteet vaihtelevat toisistaan ja koska kiinteistön olosuhteet voivat vaikuttaa tyhjennyksen hintaan. Jätelain perusteluiden mukaan säännönmukaisessa jätteen kiinteistöittäisessä keräyksessä jätteen kuljetusmatka ei saa olla maksun määräytymisperuste, eikä saman kunnan alueella maksu saa olla riippuvainen kiinteistön sijainnista suhteessa jätteen käsittelypaikkaan. Valmisteluaineiston perusteella lietteiden kuljetuspalvelun ehtoja ei voida pitää lain edellyttämällä tavalla syrjimättöminä. 2. edellytys: Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle (JäteL 37.2 ) Jätehuollon yleinen toimivuus muodostuu mm. palvelujen saatavuudesta ja joustavuudesta sekä määräysten ja säädösten noudattamisesta ja lakisääteisen seurannan toteutumisesta. Palveluiden saatavuus lienee hyvä. Usea yritys ilmoitti tarjoavansa myös päivystystyyppistä palvelua, joskaan sitä ei liene tarjolla kaikilla alueilla. Jätehuoltoviranomaiselle lietteiden kuljetustiedot toimittaneiden yritysten keräämä lietemäärä on merkittävästi pienempi kuin vesilaitosten ilmoittama vastaanottomäärä, ja teoreettinen laskelma lietekertymästä on vielä merkittävästi vesilaitosten ilmoittamaa toteutunutta kertymää suurempi. Lietteiden jätehuollon seuranta ei jätelautakunnan alueen kunnissa ole jätelain edellyttämällä tasolla. Nykytilanteessa on ilmeistä, että kaikki kiinteistöt eivät ole liittyneet jätteenkuljetukseen ja että tyhjennysvälissä ei noudateta jätehuoltomääräyksiä ja hajajätevesiasetusta. Ongelmia voi olla yritysten tekemässä jätemäärien kirjanpidossa, ja on mahdollista, että alueella toimii jätehuoltorekisteriin hyväksymättömiä yrityksiä ja/tai kaikista tyhjennyksistä ei pidetä kirjaa, ja että osa lietteistä päätyy jätehuoltomääräysten vastaisiin käsittelypaikkoihin. Nykyinen lietteiden kuljetusmalli ei kaikilta osin edistä jätehuollon toimivuutta kunnissa eikä jätehuollon alueellista kehittämistä. Kunnan järjestämässä kuljetusmallissa jätehuoltojärjestelmän seuranta ja kehittäminen voitaisiin toteuttaa tehokkaammin.

6 Liite lausuntopyyntöön 07/2015 Sivu 4 / 4 3. edellytys: Päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Kotitalouksien näkökulmasta lietteiden kuljetuspalvelua on saatavilla ja hintakilpailuakin todennäköisesti on kaikissa jätelautakunnan kunnissa. Hintojen suuruutta kiinteistön haltijan ja kunnan järjestämän kuljetuksen välillä ei ole mahdollista tarkasti verrata, koska nykyjärjestelmässä hinnat vaihtelevat yritysten välillä ja kunnan järjestämässä kuljetuksessa hinnat perustuisivat kilpailutukseen. Kunnan järjestämässä kuljetuksessa etukäteistieto hinnoittelusta sekä hintojen tasapuolisuus kunnan/jätelautakunnan sisällä toteutuisi nykyistä paremmin. Nykyisessä kuljetusjärjestelmässä usea yritys tarjoaa myös huolto- ja päivystyspalveluita. Kotitaloudella on yleensä mahdollisuus vaihtaa yritystä, jos se ei ole tyytyväinen palveluun tai hinnoitteluun. Kunnan on kuitenkin kuljetusjärjestelmästä riippumatta huolehdittava, että jätehuoltopalvelut täyttävät jätelain laatuvaatimukset. Epäasiallinen lietteiden käsittely, laiminlyönnit jätevesijärjestelmän kunnossapidossa ja jätehuoltomääräyksiä pidemmät tyhjennysvälit ovat todennäköisempiä silloin, kun lietteiden jätehuollon piiriin kuuluvien kiinteistöjen ja kuljetusten seurantaa ei voida toteuttaa yhtä tehokkaasti kuin kunnan järjestämässä kuljetusjärjestelmässä. Näistä ongelmista voi aiheutua haittoja lietettä tuottavan kiinteistön lisäksi naapurikiinteistöille. Sako- ja umpikaivojen tyhjennysten merkitys yritysten toiminnassa ja siten liikevaihdosta vaihtelee, ja kilpailuttamisen merkitystä on haasteellista arvioida yksiselitteisesti yrityskentän muutosten näkökulmasta. Yritysten toiminnan kannalta kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmän voidaan arvioida tukevan alalla jo toimivia yrityksiä. Jos siirrytään kunnan kilpailuttamaan kuljetukseen, kilpailutuksessa menestyvät yritykset kuitenkin hyötyisivät vakaan tilauskannan kautta. Muiden osalta työkanta vähenisi ja mahdollisesti yritystoiminta lopetettaisiin. Toisaalta yritystoiminnanmuutoksia tapahtuu yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten yhteydessä muutenkin. Kilpailuttaminen saattaisi edistää uusien yritysten tuloa markkinoille. Kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmä on jätehuoltoviranomaiselle merkittävästi työläämpi vaihtoehto kuin kunnan järjestämän kuljetuksen malli. Jätteen kuljetusrekisterin ylläpitoa, jätehuoltoon liittymisen ja jätehuoltomääräysten noudattamisen seurantaa, lietemäärien seurantaa sekä jätehuollon toimivuuden seurantaa ja suunnittelua on vaikeampi toteuttaa kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmässä kuin kunnan järjestämässä kuljetuksessa. Nykyisin esimerkiksi yritysten toimittamien lietteiden kuljetustietojen muokkaaminen, tallentaminen ja vertaaminen rakennustietoihin vaatii huomattavia resursseja. Automaattista kuljetustietojen jätteenkuljetusrekisteriin tallentumista tai yhtenäisiä käytäntöjä sovellettaessa valtaosa näistä resursseista voitaisiin käyttää jätehuollon kehittämiseen ja seurantaan. Kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmässä jätehuoltoviranomainen tai valvontaviranomaiset eivät voi vaikuttaa hinnoittelun tasapuolisuuden ja kohtuullisuuden epäkohtiin. Mahdollisuudet puuttua palvelun saatavuuden ongelmiin, mikäli niitä ilmenee, ovat heikot. Tarkkaa tietoa siitä, kuinka monella kiinteistöllä on kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä, ei kunnista ole saatu, koska tätä varten ei ole kerätty rekistereitä. Teetetyn selvityksen yhteydessä saadut arviot sako- ja umpikaivollisten kiinteistöjen määrästä (yhteensä n ) ja niiden perusteella lasketut arviot alueella syntyvien lietteiden määristä ovat suuntaa-antavia. Nykyinen kuljetusjärjestelmä ei tue jätehuolto- ja ympäristönsuojeluviranomaisten tehokasta toimintaa, vaan jätehuollon kokonaisuuden hallinnan ja kehittämisen kannalta viranomaistyö helpottuisi, jos siirryttäisiin kunnan järjestämään lietteiden kuljetukseen. Yhteenveto lain edellytysten täyttymisestä Kuulemisvaiheessa esitettävän alustavan arvion mukaan perusteita kiinteistön haltijan järjestämän sakoja umpikaivolietteiden kuljetuksen jatkamiselle ei ole missään jätelautakunnan alueen kunnassa. Jotta jätehuoltoviranomainen voisi päättää jätelain 37 :n mukaisesta kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta, kaikkien 37 :ssä säädettyjen edellytysten tulisi täyttyä. Valmistelumateriaalin perusteella edellytykset eivät täyty.