Monta maakiitäjäiset

Samankaltaiset tiedostot
MONTA-YHTEISTUTKIMUS

Lintharjun kovakuoriaiskartoitukset 2015

Boreaalisen metsän ennallistamistoimien vaikutukset maakiitäjäisiin (Coleoptera: Carabidae)

Hällämönharjun kovakuoriaiskartoitus 2015

Eri-ikäisrakenteiset metsät ja monimuotoisuus

VAIHTOEHTOISTEN HAKKUUTAPOJEN PITKÄAIKAISET VAIKUTUK- SET KOVAKUORIAISLAJISTOON VARTTUNEESSA KUUSIMETSÄSSÄ. Pia Hakola

Monimuotoisuus talousmetsän uudistamisessa -hankkeen väliraportit (MONTA-hanke)

Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet

MAAPERÄN HAJOTTAJAELIÖSTÖ MONTA-tutkimuksessa

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa

Pellosta golfkentäksi kuinka maakiitäjäislajisto muuttuu?

PUUNKORJUUN NÄKÖKULMA. Asko Poikela

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Kaupunkimetsien raivauksen ekologiset vaikutukset

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit (DISTDYN): lajistonseuranta ja tutkimusmahdollisuudet

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Aineisto ja inventoinnit

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Petri Martikainen. Oulangan tulvaniittyjen kovakuoriaisselvitys 2012

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Biodiversiteetti-käsitteestä on viime aikoina tullut

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Maakylä-Räyskälän nivelkärsäiskartoitukset 2015

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

jäljitteleviä hakkuutapoja tutkitaan laajassa yhteishankkeessa

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Maatalousympäristön lintujen kannanvaihtelut ja mitä ne kertovat pellon käytön muutoksista?

METSO-petolintuhanke:

Kimalaisten seuranta linjalaskentamenetelmällä

6XRPLULLVWDPDDQD. x 0DDPPHULLVWDODMLVWRRQVDQJHQPRQLSXROLQHQVLOOl. x 0DDKDPPHRQP\ VLVWXWHWWXXVHLWDODMHMDMRLVWD. x 3llRVDOWDDQ6XRPLRQSRKMRLVWD

Emolehmien metsälaidunnuksen vaikutus maaperään, kasvillisuuteen ja hyönteisiin

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä

Kasvilajien ja tuotannonalojen potentiaalinen tuhoojariski. Salla Hannunen, Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira

UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä

Örön kovakuoriaiskartoitukset

LNM Sarjahiihdot 2012

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit

Kulotus on vanha hyvä konsti metsänuudistamisessa

RAIVAUSKIERRON VAIKUTUS SOIDEN PÄIVÄPERHOSTEN ESIINTYMISEEN. Terhi Lensu ja Janne Kotiaho, Jyväskylän yliopisto

Monimuotoinen metsäluonto

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luonnon monimuotoisuuden tarjoamat ekosysteemipalvelut onko merkitystä viljelylle?

Kantojen korjuun vaikutukset maaperän hajottajaeliöstöön ja kasvillisuuteen *** Saana Kataja-aho, Hannu Fritze ja Jari Haimi

Aurinkovuoren nivelkärsäiskartoitukset 2015

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

Surviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Pienaukkojen uudistuminen

Luonnonsuojelujärjestöjen Kansallisomaisuus turvaan esityksessä on neljä rajausta Lohikosken alueelta:

Säästä yli hehtaarin metsikkö!

Perinnebiotooppien ekosysteemipalvelut ja tukea niiden päivitysinventoinnille. Janne Heliölä, SYKE MATO-seminaari, Säätytalo 15.2.

Lajistoseurannat. Juha Siitonen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Malmin lentokenttä luontoharrastajan näkökulmasta

Maaperäeliöt viljelijän tukena

raakku - eläinkuntamme kiehtova ikänestori Panu Oulasvirta Metsähallitus

Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS :2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille

Suomen avohakkuut

Linnustonseurannan kuulumiset: koordinointi ja tuloksia. Aleksi Lehikoinen

Jouni Sorvari Ympäristötieteen laitos Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus

Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin?

Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY

Carabid Assemblages of Dry Grassland Habitats in Helsinki

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

Anni Arponen PerinneELOn pyöreän pöydän tutkimusseminaari

KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS

RAPORTTI RATAPIHANKADUN ALUEEN HYÖNTEISSELVITYKSESTÄ JA LINNAINMAAN KAUPPILAN ESISELVITYKSESTÄ

Merilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

16WWE Vapo Oy. Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala

lajien tunnistaminen

Sac 9, cyclocross, Lattomeri Cyclocross. M-yleinen. 1. Miika Salminen KoiIs Teemu Salonen PoTa M-40

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

Espoon Träskändan suojelualueen uhanalainen kovakuoriais-, kääpä- ja epifyyttijäkälälajisto. Lajistoselvitys 2005 sekä hoitosuositukset

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Jatkuva kasvatus, monimuotoisuus ja hiilensidonta

Hailuodon Mäntyniemen ja Huilunnokan, Siikajoen Tauvon ja Uudenkaarlepyyn Storsandenin kovakuoriaiskartoitukset 2015

LNM Sarjahiihto kootut tulokset 2015

Transkriptio:

Monta maakiitäjäiset 1995-2006 Jari Niemelä Stephen Venn MONTA-seminaari, 26.9.2007 Biotieteellinen tiedekunta

Metsät maakiitäjäisten kannalta Luonnontilassakaan metsänpeite ei jatkuva ja yhtenäinen Monimuotoisia mosaiikkeja, joissa myös aukkoja: monet lajit löytävät sopivan elinympäristön Metsänhoitomenetelmät johtaneet tilanteeseen, jossa erityisesti varttuneen metsän lajien elinympäristöt vähentyneet Metsähoitotapoja, jotka edistävät monimuotoisuutta kehitetään.

Maakiitäjäiset Eri ympäristöhin sopeutuneita lajeja: Avo/metsä/yleislajit Kostea/kuiva/siltä väliltä Reunalajit Carabus glabratus Launis 2007

Kokeen rakenne v. 2006 Kuoppapyydyksiä, 24 kpl/koeala Käsittelyt: avohakkuu, pienaukkohakkuu, harsinta, säästöpuuryhmät ja kontrolli Pyyntikauden kesto 16.5 6.10.2006 Reunatutkimukset neljässä kohteessa Maakiitäjäiset, hämähäkit, muurahaiset ja muu kuoriaiset Maakiitäjäiset analysoitu

Kokonaissaalit 1995 1996 1997 1998 2006 lajit yksilöt lajit yksilöt lajit yksilöt lajit yksilöt lajit yksilöt yhteensä 19 4167 30 2149 38 10129 33 6122 28 1115 metsälajit 8 2658 12 1287 12 6734 14 5377 12 743 Avomaalajit* 1 1 7 16 16 246 13 270 9 23 generalistit 8 1356 10 903 10 3150 6 475 6 342 Huom. * Eri luokitus vuodesta 1998 eteenpäin

45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Metsä- ja avomaalajien määrät eri käsittelyissä, ennen käsittelyitä v. 1995 metsälajit avolajit Treatment

Metsä- ja avomaalajien määrät eri käsittelyissä v. 2006 40 35 30 25 metsälajit avolajit 20 15 10 5 0 käsittely

800 700 600 500 400 300 200 100 0 Yksilömäärät ennen käsittelyitä, v. 1995 Yksilöt metsä- ja avomaalajit metsäyksilöt avoyksilöt käsittely

Yksilömäärät v. 2006 160 140 120 100 80 60 metsäyksilöt avoyksilöt 40 20 0 käsittely

Maakiitäjäislajiston luokittelu 1990-luvulla Metsälajit Calathus micropterus Agonum fuliginosum Carabus glabratus Carabus hortensis Amara brunnea Cychrus caraboides Pterostichus strenuus Platynus mannerheimi Leistus terminatus Notiophilus palustris Dromius agilis Trechus rivularis Notiophilus reitteri Avomaalajit Agonum sexpunctatum Pterostichus adstrictus Carabus cancellatus Amara lunicollis Pterostichus vesicolor Bembidion lampros Pterostichus cupreus Cicindela campestris Carabus nitens Notiophilus aquaticus Notiophilus germinyi Bembidion properans B. quadrimaculatus Amara eurynota Amara communis Pterostichus vernalis Synuchus vivalis Bembidion gilvipes Yleislajit Pterostichus oblongopunctatus Trechus secalis Pterostichus niger Notiophilus biguttatus Patrobus assimilis Harpalus quadripunctatus Pterostichus diligens Pterostichus nigrita Trechus rubens Patrobus atrorufus Loricera pilicornis

Metsälajit, yleislajit ja avomaan lajit 1990-luvulla

Johtopäätökset 2006 oli paahteinen kesä, saalis pieni. erityisesti avomaalajit, mutta myös yleislajit ja mahdollisesti yleisimmät metsälajit runsastuivat käsittelyissä. tutkimuksen ainoa vaativa metsälaji, Platynus mannerheimi, esiintyi kahtena kesänä käsittelyn jälkeen 1990-luvulla, nyt hävinnyt. Sukupuuttovelka? yleistäen: mitä enemmän puuta poistettiin, sen suuremmat muutokset maakiitäjäisyhteisöissä. kokeiden jatkaminen on tärkeää pitkäaikaismuutosten ja lajiston palautumisen seuraamiseksi.

Kiitokset Metsäteho Oy: Markus Strandström Koesuunnittelu sekä aikaisemmat aineistot: Matti Koivula ja Janne Heliölä Ahti Launis ja Elli Lappalainen: 2006 aineiston käsittely ja määritys Valokuvat: Ahti Launis Tukea maastossa: Juhani Mäkinen (Metla) Majoitus: Vilppula (Metla) ja Hyytiälä (HY)