Petri Martikainen. Oulangan tulvaniittyjen kovakuoriaisselvitys 2012

Transkriptio

1 Petri Martikainen Oulangan tulvaniittyjen kovakuoriaisselvitys 2012 Raportti (asianumero MH 1269/2013/04.01) Metsähallitus, Luontopalvelut, Pohjanmaa

2

3 KUVAILULEHTI JULKAISIJA Metsähallitus, Luontopalvelut, Pohjanmaa JULKAISUAIKA LUOTTAMUKSELLISUUS Julkinen DIAARINUMERO MH 1269/2013/04.01 SUOJELUALUETYYPPI/ SUOJELUOHJELMA JA NIMI NATURA 2000-ALUEEN NIMI JA KOODI Oulangan kansallispuisto KPU , Oulankajoen laakso HSO Oulanka FI (SCI/SPA) TEKIJÄ(T ) Petri Martikainen JULKAISUN NIMI Oulangan tulvaniittyjen kovakuoriaisselvitys 2012 JULKAISUN TYYPPI Raportti TIIVISTELMÄ Tämän kartoituksen tavoitteena on selvittää Oulangan kansallispuiston halki virtaavan Oulankajoen varsilla sijaitsevien tulvaniittyjen kovakuoriaislajistoa. Lisäksi esitetään samasta aineistosta määritetyt hämähäkit ja lukit. Tutkimuskohteiksi valittiin kolme umpeen kasvamassa olevaa niittyä (Huotinniemi, Aroniemi ja Nauvanniva), joita tullaan ennallistamaan niittämällä ja pensaita raivaamalla Luonnonhoito-LIFE -projektissa. Niityt sijaitsevat joen rannan välittömässä läheisyydessä ja jäävät keväisin tulvaveden alle. Tulvaniittyjen kovakuoriaispyynti toteutettiin käyttäen kuoppapyydyksiä. Pyydyksinä olivat kahden desilitran vetoiset sisäkkäiset valkeat muovimukit, joiden päälle asetettiin sateen suojaksi metallijalkojen varassa olevat ruskeat muovilevyt. Pyyntijakso oli kaikilla kohteilla kolme kuukautta, jona aikana pyydykset tyhjennettiin kuudesti. Jokaiselle niitylle tuli neljä kymmenen kuoppapyydyksen linjaa. Huotinniemessä ja Aroniemessä kummassakin yksi linja sijaitsi keskellä tulvaniittyä, toinen linja pensaikkoisemmassa kohdassa lähellä niityn rannanpuoleista reunaa, kolmas linja niityn harvakasvuisessa reunavyöhykkeessä ja neljäs linja avoimella hiekalla vinottain joen rannasta lähelle niityn reunaa. Nauvannivalla kaikki linjat sijaitsivat niityllä hiekkarannan puuttumisen vuoksi. Kartoituksessa havaittiin kaikkiaan noin 265 lajia kovakuoriaisia. Havaintorivejä kertyi tiedostoon yhteensä Kovakuoriaisten kokonaisyksilömäärä oli Merkittävin löytö oli Aroniemestä löytynyt maalle uusi, vakosonkiaisiin kuuluva lyhytsiipislaji Oxytelus assingi. Laji tunnetaan ennestään vain Kaukasukselta, josta se kuvattiin tieteelle uutena vasta vuonna Uhanalaisia lajeja löytyi kaikkiaan kuusi, kaikki vaarantuneita: Atheta autumnalis, Bledius erraticus, Bledius longulus, Dyschirius angustatus, Hypocaccus rugiceps ja Tachyusa scitula. Silmälläpidettäviä lajeja havaittiin neljä: Chrysomela cuprea, Hydrosmecta tenella, Lathrobium dilutum ja Leiodes sparreschneideri. Lisäksi löydettiin toistakymmentä harvinaisehkoa lajia, joista mainittavin oli vasta vuonna 2009 Suomesta ensi kerran löytynyt Quedius pseudolimbatus. Löytyneet uhanalaiset ja harvinaiset lajit ovat tyypillisiä rantalajeja muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Tulvaniittyjen lajisto poikkesi selvästi avoimen hiekkarannan ja sen reunan harvan kasvillisuuden alueen lajistosta. Silmälläpidettävissä, muissa harvinaisuuksissa sekä etenkin runsaammissa lajeissa oli useita tulvaniittyjen suosijoita. Uhanalaiset lajit sen sijaan näyttivät suosivan lähempänä rantaa sijainneita avoimempia habitaatteja. Tulvaniittyjen ennallistaminen niittämällä ja pensaita raivaamalla vähentää kasvillisuuden aiheuttamaa varjostusta ja siten todennäköisesti parantaa alueella elävien uhanalaisten ja harvinaisten kovakuoriaisten elinolosuhteita. Hämähäkeissä ja lukeissa, joita saatiin pyydyksiin yhteensä 2391 yksilöä, ei ollut erityisen harvinaisia lajeja. AVAINSANAT MUUT TIEDOT SUOSITELTAVA VIITTAUS Ennallistaminen, hämähäkki, kovakuoriainen, kuoppapyydys, lukki, tulvaniitty Martikainen, P. 2013: Oulangan tulvaniittyjen kovakuoriaisselvitys Raportti (asianumero MH 1269/2013/04.01). Metsähallitus, luontopalvelut, Pohjanmaa, s. 3

4 SIVUMÄÄRÄ 23 s. KIELI suomi JAKAJA Metsähallitus, luontopalvelut HINTA - 4

5 Sisällys 1 Johdanto Kartoituskohteet Kartoitusmenetelmät Tulokset Johtopäätökset Kirjallisuus Liitteet Liitteet Liite 1 Kartoituskohteilta löydetyt kovakuoriaiset Liite 2 Kartoituskohteilta löydetyt hämähäkit ja lukit Liite 3 Pyyntijaksot, pyydyslinjojen koordinaatit ja habitaattien kuvaukset

6 1 Johdanto Tämän kartoituksen tavoitteena on selvittää Oulangan kansallispuiston halki virtaavan Oulankajoen varsilla sijaitsevien tulvaniittyjen kovakuoriaislajistoa. Tutkimuskohteiksi valittiin umpeen kasvamassa olevia niittyjä, joita on tarkoitus ennallistaa Luonnonhoito-LIFE -projektissa. Niityt sijaitsevat joen rannan välittömässä läheisyydessä ja jäävät keväisin tulvaveden alle. Usein niityn ja joen välissä on kapea hiekkasärkkä. Oulankajoen hiekkarantojen kovakuoriaislajisto on kiinnostanut kovakuoriaisharrastajia ja -tutkijoita jo pitkään, ja alueelta tunnetaankin suuri määrä erittäin harvinaisia ja uhanalaisia pohjoisia joenrantalajeja (Muona & Viramo 1986). Tulvaniittyjen lajisto sen sijaan näyttäisi jääneen vähemmälle huomiolle, tosin yksi pro gradu on tehty maakiitäjäisistä (Räisänen 1983). Jyrki Muona on käynyt läpi päällisin puolin saman aineiston muut kovakuoriaiset, arviolta useita kymmeniä tuhansia yksilöitä, mutta aineistossa ei ollut suuria harvinaisuuksia eikä tuloksia ole julkaistu (Jyrki Muona, henk. koht. tiedonanto). Muut alueella tehdyt kovakuoriaispyynnit lienevät keskittyneet enimmäkseen muille habitaateille kuin varsinaisille tulvaniityille. Tulvaniittyjen lajisto on siis edelleen varsin huonosti tunnettu. Muona ja Viramo (1986) esittävät Koillismaan (Ks) kovakuoriaislajiston yhteenvedossaan kattavan luettelon siihen mennessä Kuusamosta ja Oulangan kansallispuiston alueelta tavatuista lajeista. Kansallispuistoon on kuitenkin liitetty myöhemmin uusia alueita eikä aina ole enää selvää onko Kuusamosta tavatuksi merkitty laji havaittu myös kansallispuiston alueelta. Julkaisusta ei myöskään yleensä selviä tarkemmat löytöpaikat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Yhteenvedon jälkeen Oulangan kansallispuiston alueelta on lisäksi löydetty jonkin verran myös uusia lajeja. Osa uudemmista havainnoista on tallennettu HERTTAan ja/tai kovakuoriaistyöryhmän ylläpitämään havaintotietokantaan. Kattavalle, ajantasaiselle yhteenvedolle kansallispuiston lajistosta olisi selvästi tarvetta, mutta tämän kartoituksen puitteissa sellaista ei ole ollut mahdollista koota. Kuva 1. Tutkittujen tulvaniittyjen (Huotinniemi, Aroniemi ja Nauvanniva) sijainti Oulangan kansallispuistossa (siniset ympyrät). 6

7 Kasv. lohko Kunta Koodi Kohteen nimi Kart. syy Kart. ala (ha) Pyydys vrk Pyydysmäärä Maastotyöaika (h) Kart. tehokkuus Kartoittaja 2 Kartoituskohteet Selvityksen kohteeksi valittiin kolme edustavaa tulvaniittyä noin kymmenen etukäteen listatun tulvaniityn joukosta ilmakuvatarkastelun ja maastotarkistusten perusteella (taulukko 1). Osa niityistä jouduttiin hylkäämään pienen koon tai voimakkaan umpeenkasvun takia, muutamat taas olivat melko hankalasti saavutettavissa. Valituiksi tulleet Huotinniemen, Aroniemen ja Nauvannivan tulvaniityt olivat melko avoimia ja laajoja ja sijaitsivat kaukana toisistaan (kuva 1). Huotinniemessä ja Aroniemessä tulvaniityn ja joen välissä oli avoin hiekkarantakaista, kun taas Nauvannivan tulvaniitty alkoi suoraan veden rajasta (kuvat 2-4). Huotinniemen tulvaniitty oli arvioitu etukäteen parhaaksi kohteeksi ja siellä tehtiin myös muita lajistokartoituksia. Kartoituksen kohteeksi valituilla niityillä tullaan tekemään hoitotoimia, toimenpiteinä ainakin niitto ja pensaiden raivaus. Taulukko 1. Kartoituksen kohteet, sijainti, kartoitettu pinta-ala, käytetty maastotyöaika sekä kartoitusten tekijät. 4a Kuusamo FI Oulanka (SCI/SPA) yleis/ TPS yht. 3,9 yht. 120 yht yht. 9 -Huotinniemi 2, Aroniemi 1, Nauvanniva 0, * Kartoitustehokkuus: 4 = suojelukohteen tietyt osat hyvin kartoitettu tietyn resurssin/mikrohabitaatin osalta, mutta muita resursseja katsottu vain satunnaisesti P. Martikainen Kuva 2. Kuoppapyydyslinjojen sijainti Huotinniemessä. 7

8 Kuva 3. Kuoppapyydyslinjojen sijainti Aroniemessä. Musta vaakaviiva osoittaa 10 km yhtenäiskoordinaattiruutujen rajan. Kuva 4. Kuoppapyydyslinjojen sijainti Nauvannivalla. 8

9 3 Kartoitusmenetelmät Tulvaniittyjen kovakuoriaispyynti toteutettiin käyttäen kuoppapyydyksiä. Pyydyksinä oli kahden desilitran vetoiset sisäkkäiset valkeat muovimukit. Mukin suuaukon halkaisija oli 65 mm. Purkit kairattiin maahan huolellisesti siten, että sisemmän purkin yläreuna oli maan pinnan tasalla. Säilöntäaineena pyydyksissä oli merisuolaa, astianpesuainetta ja vettä. Kunkin pyydyksen päälle asetettiin sateen suojaksi ruskea muovilevy metallijalkojen varaan parin sentin korkeudelle maan pinnasta (kuva 5). Pyydyslinjat merkittiin maastoon kuitunauhalla pyydysten löytämisen helpottamiseksi. Kuva 5. Esimerkkikuva kuoppapyydyksestä toiminnassa. Purkki on kaivettu reunojaan myöten maahan. Pyydyksen suojaksi on asetettu tummasta muovista tehty katto metallijalkojen varaan. Kuva: Petri Martikainen Jokaiselle niitylle tuli neljä kymmenen kuoppapyydyksen linjaa (kuvat 2-4) siten että Huotinniemessä ja Aroniemessä linja A oli kauimpana joen rannasta keskellä niittyä, linja B pensaikkoisemmassa kohdassa lähellä niityn rannanpuoleista reunaa, linja C niityn harvakasvuisessa reunavyöhykkeessä ja linja D avoimella hiekalla vinottain joen rannasta lähelle niityn reunaa. Kuvassa 6 on esitetty habitaattikuvat Aroniemen linjoilta A-D. Nauvannivalla niityn kaksiosainen muoto ja hiekkarannan puuttuminen pakottivat erilaiseen ratkaisuun ja siellä linjat A ja B olivat niityn kosteammalla osalla (linja A lähempänä lahdenpoukaman rantaa) ja linjat C ja D kuivemmalla osalla (linja D lähempänä joen rantaa). Linjojen tarkemmat habitaattikuvaukset on esitetty liitteessä 3. 9

10 Kuva 6. Habitaattikuvat Aroniemen linjoilta A-D. Linja A sijaitsee keskellä niittyä avoimella alueella, linja B pensaikkoisessa kohdassa lähempänä niityn joenpuoleista reunaa, linja C niityn reunavyöhykkeellä ja linja D avoimella hiekalla vinottain joen rannasta niityn reunaan. Kuvat: Petri Martikainen. Pyyntijakso oli kaikilla kohteilla tasan 3 kk, Huotinniemessä ja Aroniemessä ja Nauvannivalla Kuopat tyhjennettiin jakson aikana kuusi kertaa. Pyyntilinjojen sijoittelusta ja kuoppapyydysten kaivamisesta vastasi Petri Martikainen. Pyydysten asentamiseen osallistuivat myös Janette Hautaluoma, Mervi Laaksonen ja Aarne Ronkainen. He myös kävivät tyhjentämässä pyydykset. Anne Vaarala nyppi näytteistä talteen kovakuoriaiset ja hämähäkit. Kovakuoriaiset määritti Petri Martikainen. Joitakin vaikeita yksilöitä määritti myös Ilpo Rutanen. Michael Schülke (Saksa) varmisti Oxytelus assingi -lajin määrityksen. Pyydyslinjojen alku- ja loppukoordinaatit sekä tyhjennyskertojen päivämäärät on esitetty liitteessä 3. Määritetty kovakuoriaisaineisto on tallennettu Excel-tiedostoon, joka on toimitettu Metsähallitukseen sekä kovakuoriaistyöryhmän ylläpitämään havaintotietokantaan. Noin 380 kovakuoriaisyksilöä on tallennettu Petri Martikaisen kokoelmaan, josta ne siirtyvät aikanaan julkisiin kokoelmiin. Luonnontieteelliselle keskusmuseolle on toimitettu noin 460 yksilöä aluekohtaisina koontinäytteinä (yleensä 1 yksilö/laji) 70% alkoholiin säilöttyinä. Lisäksi kaikki ehjät kuiville preparoimattomat Quedius pseudolimbatus yksilöt sekä suurehko näyte (71 yks.) Negastrius pulchellus seppiä on tallennettu viinaputkiin museolle toimitettavaksi. Lajilleen määrittämättä jääneet yksilöt on tallennettu joko neulattuina kuivanäytteinä tai viinaputkissa. Kaikki talteen otetut yksilöt on merkitty erikseen havaintotiedostoon. Timo Pajunen (Luonnontieteellinen keskusmuseo) määritti hämähäkkiaineiston ja tallensi sen Excel-tiedostoon, joka on toimitettu myös Metsähallituksen käyttöön. Hämähäkeistä on tallennettu jonkin verran näyteyksilöitä Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmiin. 10

11 4 Tulokset 4.1 Kovakuoriaiset Kartoituksessa havaittiin kaikkiaan noin 265 lajia kovakuoriaisia (liite 1). Havaintorivejä kertyi tiedostoon yhteensä 2005 (taulukko 2). Kovakuoriaisten kokonaisyksilömäärä oli Yhteensä 53 kovakuoriaisyksilöä jäi määrittämättä lajilleen. Löydetyt lajit yksilömäärineen on esitetty liitteessä 1. Merkittävin löytö oli maalle uusi, vakosonkiaisiin kuuluva lyhytsiipislaji Oxytelus assingi. Laji oli määrityshetkellä vielä virallisesti tieteelle kuvaamaton laji, sillä lajin kuvaus ilmestyi vasta vuoden 2012 lopussa (Schülke 2012). Lajin kuvaaja Michael Schülke on varmistanut määrityksen. Lajista tunnetaan ennestään koko maailmasta varmuudella vain 12 yksilön tyyppisarja, joka on kerätty karhun ulosteesta Venäjän Kaukasukselta Oulangalta saatiin tätä lajia yhteensä kolme yksilöä Aroniemen A -linjalta jaksoilla , ja Uusimman uhanalaisarvioinnin (Hyvärinen ym. 2010) mukaisia uhanalaisia lajeja löytyi kaikkiaan kuusi ja silmälläpidettäviä lajeja havaittiin neljä (taulukko 3). Lajeista vain yksi, syyssirkeinen (Atheta autumnalis), on luokiteltu voimassa olevassa luonnonsuojeluasetuksessa uhanalaiseksi (taulukko 3). Lisäksi löydettiin toistakymmentä harvinaisehkoa lajia, joista mainittavin oli liskokuntikkaisiin kuuluva Quedius pseudolimbatus lyhytsiipinen. Aiemmin laji tunnettiin Suomesta vain Rovaniemeltä Kemijoen varresta, mistä se löytyi Suomelle uutena vasta vuonna 2009 (Eero Helve leg.). Syksyllä 2012 laji löytyi myös Pelkosenniemeltä Pyhäjärven rannasta (Eero Helve leg.). Oulangalle uusia olivat myös silmälläpidettäviksi luokitellut lajit Leiodes sparreschneideri ja Lathrobium dilutum, joista kummastakin on vain muutama aiempi löytö Suomesta. Löytyneet uhanalaiset ja harvinaiset lajit ovat tyypillisiä rantalajeja muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta (taulukko 3). Useimmat lajeista keskittyivät tietyille rannan habitaattivyöhykkeille. Monet lajeista eivät näyttäneet esiintyvän varsinaisilla tulvaniityillä lainkaan. Seuraavassa on tarkasteltu lajistoa eri habitaateissa. Taulukko 2. Yhteenveto kartoituksissa kootuista kovakuoriaislajien havaintotietojen määristä. 1 tieto tarkoittaa 1 riviä lajihavaintotiedostossa*. Suojeltavat lajit: valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaiset, silmälläpidettävät sekä luonto- ja lintudirektiivin lajit. Muut U: vuoden 2010 uhanalaisluokituksessa luokkiin EN ja VU kuuluvat lajit, muut kuin erityisesti suojeltavat (E). Koodi FI Kohteen nimi Kart. syy Tietoja yht. Suojeltavat yht. E Muut U NT DD RT LuDir Oulangan kansallispuisto yleis/ TPS (SCI/SPA) -Huotinniemi Aroniemi Nauvanniva *Jokainen kokoelmaan preparoitu yksilö on merkitty omalle rivilleen havaintotiedostossa. 11

12 Taulukko 3. Merkittävimpien lajien yksilömäärät kohteittain. LSA: luonnonsuojeluasetuksen ( /913) uhanalainen (U). UH = uhanalaisuusarvioinnin luokka: VU = Vaarantuneet, NT = silmälläpidettävät, LC = elinvoimaiset. Muu: harv. = harvinaisehkot lajit. Tyypilliset rantalajit on merkitty asteriskilla (*). Tieteellinen nimi Suomalainen nimi Oxytelus assingi vakosonkiaislaji - L S A UH Muu Huotinniemi (yks.) Aroniemi (yks.) Nauvanniva (yks.) maalle uusi Atheta autumnalis* syyssirkeinen U VU Bledius erraticus* turjanmyyriäinen - VU Bledius longulus* hoikkamyyriäinen - VU Dyschirius angustatus* hoikkamyyräkiitäjäinen - VU Hypocaccus rugiceps* peilitylppö - VU Tachyusa scitula* lietevilistäjälaji - VU Chrysomela cuprea aitolehtikuoriaislaji - NT Hydrosmecta tenella* sirkelyhytsiipislaji - NT Lathrobium dilutum* kaitalyhytsiipislaji - NT Leiodes sparreschneideri multapallokaslaji - NT Meotica finnmarchica* sirkelyhytsiipislaji - - harv Quedius pseudolimbatus* liskokuntikaslaji - - harv Lomechusoides inflatus liehavilistäjälaji - - harv Ochthephilus strandi* lapinsonkiainen - - harv Stenus bimaculatus* läikkänupiainen - - harv Thinobius ciliatus* hietasonkiaislaji - - harv Caenoscelis sibirica luihukuoriaislaji - - harv Stenus ruralis* nupiaislaji - - harv Aleochara brundini* loisvilistäjälaji - - harv Bembidion tinctum* keminhyrrä - - harv Bledius subterraneus* myyriäislaji - - harv Hydrosmecta subtilissima* sirkelyhytsiipislaji - - harv Stenus ageus* nupiaislaji - - harv Tachinus marginatus haaskavaajakaslaji - - harv Yhteensä lajeja Yhteensä yksilöitä Tulvaniittyjen lajit Varsinaisia tulvaniittyjä ja niiden umpeenkasvaneita osia edustivat Huotinniemessä ja Aroniemessä linjat A ja B sekä Nauvannivan kaikki linjat. Havaituista uhanalaisista lajeista (taulukko 3) yksikään ei näyttänyt suosivan tulvaniittyjä. Huotinniemestä löytyneitä silmälläpidettäviä lajeja Leiodes sparreschneideri ja Lathrobium dilutum sen sijaan saatiin kumpaakin kaksi yksilöä tulvaniityn puolelta ja vain yksi yksilö lähempää rantaa. Muista harvinaisuuksista selvimmin tulvaniittyjä näyttivät suosivan Oxytelus assingi, Bembidion tinctum sekä Caenoscelis sibirica. Myös niiden kohdalla voi tosin olla kyse sattumasta, sillä niitä saatiin vain 1-3 yksilöä kutakin. Runsaampina esiintyneet lajit Quedius pseudolimbatus, Stenus bimaculatus ja Tachinus marginatus olivat selvästi runsaslukuisimpia niityillä ja puuttuivat kokonaan avoimelta hiekalta. Myös monet tavallisemmat lajit näyttivät suosivan tulvaniittyjä. Seuraavista lajeista, joita saatiin yhteensä vähintään 10 yksilöä ja jotka esiintyivät vähintään kahdella eri alueella, yli 95% yksilöistä tuli edellä mainituilta tulvaniittylinjoilta: Acrotona fungi, Agonum fuliginosum, Amara com- 12

13 munis, Amara lunicollis, Arpedium quadrum, Carabus glabratus, Gyrohypnus angustatus, Hypnoidus riparius, Hypnoidus rivularius, Loricera pilicornis, Oxypoda brevicornis, Quedius molochinus, Tachinus corticinus, Tachinus elongatus, Tachinus laticollis, Tachinus marginellus, Tachinus signatus ja Tachyporus pulchellus Avoimen rannan lajit Sekä Huotinniemessä että Aroniemessä linja D edusti avointa hiekkarantaa, joka Huotinniemessä oli lisäksi suurelta osin somerikkoista. Linja C edusti kummassakin paikassa avoimen hiekan ja varsinaisen tulvaniityn välissä olevaa aluetta jossa kasvillisuus on matalaa, harvaa ja laikuttaista (esim. Thymus). Näiltä linjoilta tavattiin selvästi enemmän arvokasta lajistoa kuin varsinaisilta tulvaniityiltä. Uhanalaisista ja silmälläpidettävistä lajeista suosivat harvaa kasvillisuutta eli linjaa C seuraavat lajit: Bledius erraticus, Bledius longulus, Chrysomela cuprea, Dyschirius angustatus ja Tachyusa scitula. Yksi Bledius erraticus -yksilö saatiin myös Huotinniemen varsinaisen tulvaniityn linjalta A. Muista harvinaisista lajeista linjaa C suosivat Meotica finnmarchica ja Lomechusoides inflatus. Uhanalainen Hypocaccus rugiceps ja harvinainen Aleochara brundini esiintyivät melko tasaisesti molemmilla avoimen rannan linjoilla (linjat C ja D). Avointa hiekkarantaa (linja D) suosivat uhanalainen Atheta autumnalis ja silmälläpidettävä Hydrosmecta tenella, tosin kumpaakin tuli pyydyksiin vain yksi yksilö. Harvinaisista lajeista myös Bledius subterraneus, Hydrosmecta subtilissima, Ochthephilus strandi, Stenus ageus, Stenus ruralis ja Thinobius ciliatus keskittyivät linjalle D. Seuraavien tavallisempien lajien, joita tuli pyydyksiin vähintään 10 yksilöä, kokonaisyksilömäärästä yli 90% saatiin Huotinniemen ja Aroniemen linjoilta C ja D: Agonum sexpunctatum, Amara praetermissa, Bembidion femoratum, Bembidion litorale, Bembidion quadrimaculatum, Bembidion virens, Calathus erratus, Cidnopus aeruginosus, Coccinella quinquepunctata, Dyschirius thoracicus, Negastrius pulchellus, Poecilus lepidus ja Zorochros minimus. 4.2 Hämähäkit Kartoituksessa havaitut hämähäkit ja lukit on esitetty liitteessä 2. Havaittujen lajien joukossa ei ollut maalle uusia tai uhanalaisia lajeja. Lajisto on suurelta osin generalisteja sekä tavallisia aukeiden habitaattien lajeja. Hietikkorantalajeja ovat juoksuhämähäkit Arctosa cinerea sekä Pardosa agricola. Pohjoista lajistoa edustavat Linyphiidae-heimoon kuuluvat Hilaira-lajit H. herniosa ja H. pervicax. H. herniosaa tavataan harvalukuisena Etelä-Suomessakin. 5 Johtopäätökset Kartoituksessa löydettiin huomattava määrä uhanalaisia, silmälläpidettäviä ja muita erittäin harvinaisia kovakuoriaislajeja. Valtaosa lajeista oli Oulangan vanhoja tuttuja, mutta mukaan mahtui myös yksi maalle uusi ja muutamia Kuusamolle uusia lajeja. Havainnot vahvistavat käsitystä Oulankajoen rantojen lajistollisesta ainutlaatuisuudesta Suomen oloissa. Suurin osa kartoituksessa havaitusta arvokkaimmasta lajistosta näytti keskittyneen rannan avoimimmille osille eli paljaalle rantahiekalle ja hiekkarannan ja varsinaisen tulvaniityn väliselle ma- 13

14 talakasvuiselle reuna-alueelle. Silti myös varsinaisilta tulvaniityiltä tavattiin lukuisia kiintoisia lajeja, mm. silmälläpidettävät lajit Leiodes sparreschneideri ja Lathrobium dilutum sekä yksi yksilö vaarantuneeksi luokiteltua lajia Bledius erraticus. Myös maalle uusi Oxytelus assingi ja vasta äskettäin Suomesta löytynyt Quedius pseudolimbatus suosivat tulvaniittyjä. Lisäksi monet muut lajit olivat selvästi runsaimpia tulvaniittyjen puolella. Tulvaniityillä esiintyykin selvästi oma lajistonsa, joka poikkeaa huomattavasti lähempänä vesirajaa sijaitsevan avoimemman rannan lajistosta. Luonnonhoito-LIFE -hankkeessa on tarkoituksena lisätä umpeenkasvaneiden tulvaniittyjen avoimuutta kasvillisuutta niittämällä ja varjostavaa pensaikkoa raivaamalla. Tästä ei todennäköisesti ole haittaa yllä mainituille harvinaisille lajeille. Kaikilla tutkituilla kohteilla runsaana esiintynyt Quedius pseudolimbatus tosin viihtyy ehkä parhaiten rantapensaiden alla mutta sille riittää joka tapauksessa sopivia habitaatteja runsain mitoin pitkin jokivartta. Raivauksen ansiosta lisääntyvä valoisuus voi olla pikemminkin hyödyksi etenkin useille nyt lähempänä rantaviivaa tavatuille, harvaa kasvillisuutta ja avointa hiekkaa tarvitseville uhanalaisille lajeille. Hoidon seurauksena niityille voi myös palata lajistoa joka on jo saattanut hävitä niiltä umpeenkasvun seurauksena. Kokonaisuutena arvioiden tulvaniittyjen hoidon vaikutus alueen kovakuoriaislajistolle ja etenkin harvinaisimmille lajeille lienee selvästi positiivinen. Ennallistamisen seurauksena lajistossa tapahtuneita muutoksia olisi syytä tutkia 5-10 vuoden kuluttua toistamalla nyt tehty kovakuoriaispyynti samoilla paikoilla. Kirjallisuus Hyvärinen, E., Mannerkoski, I., Clayhills, T., Helve, E., Karjalainen, S., Laurinharju, E., Martikainen, P., Mattila, J., Muona, J., Pentinsaari, M., Rassi, P., Rutanen, I., Salokannel, J., Siitonen, J. & Silfverberg, H Kovakuoriaiset. Julk.: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. s Räisänen, H Maakiitäjäisten (Coleoptera, Carabidae) vuodenaikaisaktiivisuus ja habitaatinvalintaan liittyviä tekijöitä Oulangan kansallispuiston tulvaniityillä pitfallpyyntien valossa. - Pro gradu -tutkielma, Oulun yliopisto Eläintieteen laitos, 70 s liitettä. Schülke, M Vier neue paläarktische Oxytelini (Coleoptera, Staphylinidae, Oxytelinae). Linzer biol. Beitr. 44/2: Liitteet Liite 1. Kartoituskohteilta löydetyt kovakuoriaislajit Liite 2. Kartoituskohteilta löydetyt hämähäkki- ja lukkilajit Liite 3. Pyyntijaksot, pyydyslinjojen koordinaatit ja habitaattien kuvaukset 14

15 Liite 1. Kuoppapyydyksissä havaittujen kovakuoriaislajien yksilömäärät kohteittain. Vaarantuneet ja silmälläpidettävät lajit on merkitty punaisella värillä, muut tekstissä mainitut harvinaisehkot lajit lihavoinnilla. Laji Huotinniemi Aroniemi Nauvanniva Yhteensä Acidota crenata Acidota quadrata Acrotona fungi Acrotrichis intermedia Acrotrichis silvatica Aegialia sabuleti Agathidium laevigatum Agonum dolens Agonum fuliginosum Agonum sexpunctatum Agriotes obscurus Aleochara brevipennis Aleochara brundini Aloconota insecta Altica chamaenerii Amara aulica Amara communis Amara familiaris Amara lunicollis Amara praetermissa Amara quenseli Amara torrida Amischa analis Amischa bifoveolata Amphicyllis globus Anotylus rugosus Anthophagus caraboides Aphodius depressus Aplotarsus incanus Arpedium quadrum Asaphidion pallipes Atheta autumnalis Atheta boreella Atheta brunneipennis Atheta celata Atheta graminicola Atheta hygrobia Atheta procera Atheta sodalis Atomaria hislopi Atomaria nigrirostris Atomaria rubella

16 Laji Huotinniemi Aroniemi Nauvanniva Yhteensä Atomaria sp Bembidion bipunctatum Bembidion bruxellense Bembidion femoratum Bembidion litorale Bembidion nigricorne Bembidion prasinum Bembidion quadrimaculatum Bembidion tinctum Bembidion velox Bembidion virens Bibloplectus sp Bisnius scoticus Bledius arcticus Bledius erraticus Bledius longulus Bledius opacus Bledius subterraneus Blemus discus Bolitobius cingulatus Boreophilia eremita Bryoporus cernuus Byrrhus fasciatus Byrrhus pustulatus Caenoscelis sibirica Calathus erratus Calathus melanocephalus Calathus micropterus Carabus glabratus Carabus violaceus Carpelimus despectus Catops morio Catops nigricans Choleva glauca Chrysolina staphylaea Chrysomela cuprea Cidnopus aeruginosus Cis jacquemartii Clivina fossor Coccinella quinquepunctata Coccinella septempunctata Colon bidentatum Colon serripes Colon viennense Corticaria rubripes

17 Laji Huotinniemi Aroniemi Nauvanniva Yhteensä Corticarina latipennis Corticarina minuta Crepidodera fulvicornis Ctenicera cuprea Curimopsis paleata Cychrus caraboides Cymindis vaporariorum Cyphon padi Cytilus sp Dalopius marginatus Deliphrum tectum Denticollis linearis Dicheirotrichus cognatus Drusilla canaliculata Dryocoetes hectographus Dryops ernesti Dyschirius angustatus Dyschirius globosus Dyschirius nigricornis Dyschirius thoracicus Elaphrus cupreus Elaphrus riparius Elmis aenea Encephalus complicans Epuraea opalizans Euaesthetus bipunctatus Euaesthetus laeviusculus Eucnecosum brachypterum Eusphalerum minutum Gabrius appendiculatus Gabrius sp Gabrius trossulus Galeruca tanaceti Geostiba circellaris Glischrochilus hortensis Gonioctena arctica Gonioctena linnaeana Grypus equiseti Gyrinus aeratus Gyrohypnus angustatus Gyrohypnus atratus Haliplus lineolatus Harpalus latus Hippodamia septemmaculata Hippodamia tredecimpunctata

18 Laji Huotinniemi Aroniemi Nauvanniva Yhteensä Hippuriphila modeeri Hydnobius spinipes Hydraena britteni Hydrosmecta subtilissima Hydrosmecta tenella Hydrothassa marginella Hylastes cunicularius Hypnoidus riparius Hypnoidus rivularius Hypocaccus rugiceps Ilybius fenestratus Ischnosoma splendidum Isochnus foliorum Kateretes pusillus Lamia textor Lathrobium brunnipes Lathrobium dilutum Lathrobium elongatum Lathrobium fulvipenne Lathrobium impressum Lathrobium longulum Leiodes obesa Leiodes picea Leiodes sparreschneideri Leiodes triepkii? Leistus terminatus Limnius volckmari Limnobaris t-album Liogluta micans Lomechusoides inflatus Lordithon thoracicus Loricera pilicornis Lypoglossa lateralis Lythraria salicariae Malthodes fuscus Megasternum concinnum Meotica finnmarchica Miarus campanulae Mycetoporus lepidus Negastrius pulchellus Nicrophorus vespilloides Notaris aethiops Ochthephilus strandi Ocypus fuscatus Ocyusa maura

19 Laji Huotinniemi Aroniemi Nauvanniva Yhteensä Oiceoptoma thoracicum Olophrum boreale Olophrum consimile Olophrum fuscum Omalium septentrionis Otiorhynchus nodosus Otiorhynchus ovatus Oulimnius tuberculatus Oxypoda brevicornis Oxypoda islandica Oxypoda soror Oxytelus assingi Parocyusa rubicunda Patrobus assimilis Phaedon concinnus Philonthus addendus Philonthus carbonarius Philonthus marginatus Philonthus politus Philonthus subvirescens Philonthus varians Phosphuga atrata Phratora polaris Phratora vitellinae Phyllobrotica quadrimaculata Pityogenes chalcographus Platystethus nodifrons Poecilus lepidus Poecilus versicolor Polydrusus fulvicornis Proteinus laevigatus Pterostichus adstrictus Pterostichus diligens Pterostichus oblongopunctatus Pterostichus strenuus Pycnoglypta lurida Quedius fuliginosus Quedius fulvicollis Quedius molochinus Quedius nitipennis Quedius pseudolimbatus Rhagonycha nigriventris Rhantus exsoletus Schistoglossa curtipennis Scymnus haemorrhoidalis

20 Laji Huotinniemi Aroniemi Nauvanniva Yhteensä Selatosomus aeneus Selatosomus cruciatus Selatosomus melancholicus Simplocaria semistriata Sitona lineellus Stenus ageus Stenus biguttatus Stenus bimaculatus Stenus bohemicus/tarsalis Stenus boops Stenus canaliculatus Stenus carbonarius Stenus clavicornis Stenus europaeus Stenus fuscipes Stenus juno Stenus lustrator Stenus nanus/assequens Stenus palposus Stenus palustris Stenus ruralis Stenus strandi Stephostethus variolosus Syneta betulae Synuchus vivalis Tachinus corticinus Tachinus elongatus Tachinus laticollis Tachinus marginatus Tachinus marginellus Tachinus pallipes Tachinus signatus Tachyporus chrysomelinus Tachyporus dispar Tachyporus obtusus Tachyporus pallidus Tachyporus pulchellus Tachyporus scitulus Tachyporus sp Tachyusa scitula Thinobius ciliatus Zorochros minimus Zyras humeralis Yksilöitä yhteensä Lajeja yhteensä

21 Liite 2. Kuoppapyydyksillä saadut hämähäkit ja lukit kohteittain (määrittäjä Timo Pajunen). Laji Huotinniemi Aroniemi Nauvanniva Yhteensä HÄMÄHÄKIT Agyneta affinis Allomengea scopigera Allomengea vidua Alopecosa sp Araneus sp Arctosa cinerea Arctosa sp Bathyphantes nigrinus Bolyphantes alticeps Centromerita bicolor Centromerus sylvaticus Ceratinella brevipes Clubiona lutescens Clubiona reclusa Clubiona sp Dicymbium nigrum Diplocentria bidentata Diplostyla concolor Dismodicus bifrons Drassodes pubescens Erigone atra Erigone dentipalpis Estrandia grandaeva Gnaphosa bicolor Gnaphosa sp Gonatium rubellum Gongylidiellum latebricola Haplodrassus soerenseni Hilaira herniosa Hilaira pervicax Leptorhoptrum robustum Leptothrix hardyi Linyphiidae sp Lycosidae sp. Spiderlings Micaria pulicaria Micaria silesiaca Micrargus herbigradus Microlinyphia pusilla Neon reticulatus Oedothorax retusus Oreonetides vaginatus Oryphantes angulatus Ozyptila sp Ozyptila trux

22 Laji Huotinniemi Aroniemi Nauvanniva Yhteensä Pachygnatha clercki Pachygnatha listeri Panamomops mengei Pardosa agricola Pardosa amentata Pardosa fulvipes Pardosa lugubris Pardosa palustris Pardosa sp Pardosa sphagnicola Pelecopsis mengei Philodromus emarginatus Pirata piraticus Porrhomma campbelli Porrhomma montanum Porrhomma pallidum Porrhomma pygmaeum Robertus lividus Savignia frontata Semljicola latus Tenuiphantes mengei Tetragnatha extensa Tibellus maritimus Tibellus oblongus Tibioploides arcuatus Trochosa sp Trochosa terricola Troxochrus scabriculus Troxochrus scabriculus f. cirrifrons Walckenaeria alticeps Walckenaeria antica Walckenaeria atrotibialis Walckenaeria dysderoides Walckenaeria kochi Walckenaeria nudipalpis Xysticus luctuosus Xysticus sp Zornella cultrigera LUKIT Mitopus morio Nemastoma lugubre Oligolophus tridens Rilaena triangularis Yksilöitä yhteensä

23 Liite 3. Pyyntijaksot, pyydyslinjojen koordinaatit ja habitaattien kuvaukset Oulangan tulvaniityt, koentajaksot: Huotinniemi Aroniemi Nauvanniva Linjojen yhtenäiskoordinaatit, 1 = linjan 1. pyydys, 10 = linjan viimeinen pyydys Huotinniemi W Huo A W Huo A W Huo B W Huo B W Huo C W Huo C W Huo D W Huo D Aroniemi W Aro A W Aro A W Aro B W Aro B W Aro C W Aro C W Aro D W Aro D Nauvanniva W Nau A W Nau A W Nau B W Nau B W Nau C W Nau C W Nau D W Nau D

24 Niittyjen kuvaukset pyydyslinjoilta (Mervi Laaksonen): Huotinniemi A: Melko avoin matalaa pajua kasvava hiekkaharjanne. B: Pusikkoinen (paju) hiekkapohjainen harjanne. C: Hietikon ja niityn reuna. D: Hiekkapinnalla vesirajasta suoraan niitylle. Aroniemi A: Hiekkaharjanne, jossa pensoittuva suurruohoinen niitty. Korkean ruohovartisen kasvillisuuden valtalajit olivat mesiangervo ja metsälauha. Pyyntilinjan läheisyydessä pajua, leppää ja koivua matalina ryhminä. B: Edellisen linjan kaltainen suurruohoinen hiekkaharjanne, jossa matalaa pajukkoa ja ruusupensaita. C: Hietikon ja niityn reuna. Kasvillisuus on matalaa ruohovartista pienruohoniittyä. Männyntaimia kasvaa siellä täällä ajuruohon, tunturikurjenherneen, tataarikohokin ja erilaisten heinien seassa. D: Aivan vesirajassa hiekkapohjalla. Heinätuppaita harvakseltaan. Nauvanniva A: Niemessä rinteessä, noin 15 metriä rannasta multapohjainen suurruohoniitty (mesiangervo, nurmilauha, saratuppaita, hoikkaängelmä). B: Tasamaalla 10 metriä kuusikon reunasta kuivempi niitty. Edellistä matalampikasvuinen niitty (leinikkejä, kullero, vähemmän mesiangervoa). C: Kumpareen päällä tuore suurruohoinen niitty, jossa kasvaa matalaa vadelmaa (myös mesiangervoa ja kulleroa). D: Rannassa kulkeva linja, tuore-kostea suurruohoniitty. 24