Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005
KYSELY ENSIMMÄISEN TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMISEEN LIITTYVÄSTÄ TUESTA 1 1. Yhteenveto Yksinyrittäjiltä kysyttiin heidän valmiudesta palkata ensimmäinen työntekijä, mikäli he saisivat tilapäisen tuen, joka kattaisi työnantajan eläke- ja sosiaaliturvamaksuista (jäljempänä sosiaalivakuutusmaksuista) aiheutuvat kustannukset kokonaan tai osittain 2 vuoden ajalta. 2 Kyselyn tärkeimmät tulokset olivat seuraavat: Lähes kolme neljästä vastaajasta harkitsisi ensimmäisen työntekijän palkkaamista, mikäli yrittäjälle myönnettäisiin helpotus työnantajan sosiaalivakuutusmaksuista. Kolmannes vastaajista olisi valmis palkkaamaan ensimmäisen työntekijän hyvin todennäköisesti, vain ja ainoastaan, mikäli he saisivat siihen osoitettua tukea. Vajaalla kolmanneksella vastanneista yksinyrittäjistä olisi tarjota töitä tukimallin edellyttämä vähimmäismäärä, 25 tuntia viikossa. Vajaa neljännes yksinyrittäjistä koki, että tuki vääristäisi kilpailua erittäin paljon (3 %) tai jonkin verran (20 %). Tuesta johtuvat kilpailuhaitat arvioitiin selvästi suuremmiksi työnantajayrityksissä. 2. Tukimallin ja kyselyn kuvaus Suomen Yrittäjät tiedusteli yksinyrittäjien valmiutta palkata ensimmäisen työntekijä, mikäli yrittäjälle myönnettäisiin helpotus työnantajan sosiaalivakuutusmaksuista 2 vuodeksi. Tuki olisi täysimääräinen ensimmäisenä vuonna, mutta alentuisi tästä puoleen toisena vuonna. Tuen saamisen ehtona olisi, että yksinyrittäjä palkkaisi työntekijän työsuhteeseen, jossa töitä olisi tarjolla vähintään 25 tunniksi viikossa. Tuki voitaisiin maksaa esimerkiksi työvoimatoimistojen kautta ja se voitaisiin rajata siten, että yrittäjä voisi saada tukea ainoastaan kerran elämässään, mikä rajoittaisi olennaisesti tuen mahdollista väärinkäyttöä. Kysely tehtiin huhtikuussa 2005. Se lähetettiin 5 000 yritykselle, joista 827 vastasi siihen. Vastaajista 345 oli yksinyrittäjiä. 3. Yksinyrittäjien valmius palkata ensimmäinen työntekijä Kyselyn tulokset viittaavat siihen, että tuella olisi melko voimakas vaikutus yksinyrittäjien rekrytointihaluihin. 73 prosenttia vastaajista ilmoitti, että he olisivat hyvin todennäköisesti tai mahdollisesti valmiita palkkaamaan ensimmäisen työntekijän, mikäli saisivat siihen edellä mainitun tuen. Koska noin 23 prosenttia yrittäjistä vastasi kuitenkin, että he saattaisivat palkata työntekijän ilman tukeakin, olisi tuen nettovaikutus työllistämisaikomuksiin näin ollen 51 prosenttia. Vastaajista 33 prosenttia (30 prosenttia nettona) uskoi palkkaavansa hyvin todennäköisesti ensimmäisen työntekijän, mikäli he saisivat siihen edellä kuvatun kaltaista tukea (Taulukot 1 ja 2). 1 Tämän selvityksen on laatinut Jarkko Soikkeli. 2 Helpotus voisi koskea työeläke-, sairausvakuutus- ja kansaneläkemaksujen lisäksi myös työttömyysvakuutus-, ryhmähenkivakuutus- sekä pakollisia tapaturmavakuutusmaksuja. Pienessä, matalan pääoman omaavassa yrityksessä nämä maksut ovat vuonna 2005 noin 21,7 prosenttia palkkasummasta. 1
Taulukko 1: Yksinyrittäjien valmius palkata ensimmäinen työntekijä (prosenttia vastanneista yksinyrittäjistä) Ei Hyvin toden- Mahdolli- Ei palkkaisi Ei osaa vastausta näköisesti sesti työntekijää sanoa Tuen avulla 4 % 33 % 40 % 21 % 3 % Ilman tukea 4 % 3 % 20 % 64 % 9 % Tuen nettovaikutus 30 % 21 % -43 % rekrytointiaikeisiin Lähde: Suomen Yrittäjät ry Toimialakohtaisten johtopäätösten tekeminen vastausten perusteella on melko vaikeaa johtuen siitä, että peräti 56 prosenttia kyselyyn vastanneista 345 yksinyrittäjästä toimii palvelualoilla ja näin ollen otokset muilta toimialoilta jäävät pieniksi. Palveluissa yksinyrittäjien rekrytointivalmiudet olivat samansuuntaisia, joskin hieman vaimeampia, kuin kaikkien kyselyyn vastanneiden yksinyrittäjien joukossa. 4. Yksinyrittäjien tarvitsema lisätyövoima Esitetyssä mallissa tuen edellytyksenä olisi, että työntekijä palkattaisiin työsuhteeseen, jossa tehdyt työtunnit olisivat vähintään 25 tuntia viikossa. Yksinyrittäjistä kuitenkin ainoastaan 32 prosenttia arvioi, että heillä olisi tarjota palkattavalle työntekijöille töitä tuen saamisen edellyttämä vähimmäismäärä. Yleisimmin (37 prosenttia vastaajista) yksinyrittäjillä olisi tarjota töitä 10 25 tunniksi viikossa (Taulukko 2). 5. Tuen kilpailuvaikutukset Luonnollisesti tuki aiheuttaisi jonkin verran kilpailun vääristymistä. Tällainen tilanne saattaisi syntyä esimerkiksi silloin, kun yhden työntekijän työllistävä yritys, jossa työntekijä on palkattu ennen tukikokeilun alkamista, kilpailisi täysin vastaavanlaisen yrityksen kanssa, jossa työntekijä olisi palkattu vasta tukikokeilun aloittamisen jälkeen. Näin ollen jälkimmäinen yritys säästäisi lähes viidenneksen palkkaamansa työntekijän kokonaistyökustannuksista. 3 Kyselyyn vastanneista yksinyrittäjistä lähes neljännes vastasi, että tuki aiheuttaisi kilpailuhaittoja joko paljon (3 prosenttia) tai jonkin verran (20 prosenttia). 2-9 henkilöä työllistävistä yrityksistä peräti 37 prosenttia koki, että tuki vääristäisi kilpailua paljon (8 prosenttia) tai jonkin verran (29 prosenttia). Koetut kilpailuhaitat olivat tätäkin suurempia yli 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä (Taulukko 2). 3 Kokonaistyökustannuksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä ainoastaan palkkaa ja alaviitteessä 2 määriteltyjä lakisääteisiä työnantajamaksuja. 2
6. Tuen työllisyysvaikutukset ja aiheuttamat kustannukset 6.1. Tuen työllisyysvaikutukset Tukimallilla näyttää olevan voimakas vaikutus yksinyrittäjien työllistämishaluihin. Suomessa oli vuonna 2004 Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen mukaan 128 000 yksinyrittäjää. Mikäli heistä 30 prosenttia olisi valmiita palkkaamaan työntekijän tuen avustuksella ja 32 prosentille työntekijöistä olisi tarjota töitä yli 25 tunniksi viikossa, saattaisi se merkitä yli 12 000 uutta työpaikkaa. Koska kyselyyn kuitenkin todennäköisesti valikoitui vastaajia, jotka ovat keskimääräistä kiinnostuneempia työntekijän palkkaamisesta, olisi tuen avulla luotujen uusien työpaikkojen lukumäärä todennäköisesti selvästi tätä alhaisempi. Tämän lisäksi on oletettavaa, että vaikka yksinyrittäjä vastaakin kyselyssä palkkaavansa työntekijän hyvin todennäköisesti, eivät kaikki näistä aikomuksista johtaisi rekrytointiin. Itse asiassa Tilastokeskuksen suuntaa antavien arvioiden perusteella ainoastaan 2 500 yksinyrittäjää palkkasi ulkopuolisen työntekijän palvelukseensa vuoden 2003 aikana. Näin ollen tuen todelliset työllisyysvaikutukset saattaisivat olla huomattavasti edellä mainittua pienempiä ja alla olevat laskelmat ovatkin tehty olettamalla, että tuen avulla voisi syntyä 3 000 6 000 uutta työpaikkaa. 6.2. Tuen aiheuttamat kustannukset Jos arvioidaan, että tuen avulla syntyneiden kokopäiväisten työpaikkojen keskipalkat olisivat samaa tasoa kuin 1 4 henkilön työpaikoissa keskimäärin vuonna 2003, vastaisi tämä odotetun palkkakehityksen perusteella noin 28 000 euron vuosipalkkaa vuonna 2006. 4 Koska tuen avustuksella syntyneiden työpaikkojen keskimääräinen työaika jäisi todennäköisesti kuitenkin lyhyemmäksi kuin kokopäiväisissä työpaikoissa keskimäärin (kaikki yli 25 tunnin työpaikat olisivat tuen piirissä), voisi tuen avulla luotujen työpaikkojen keskipalkka jäädä jonkin verran alhaisemmaksi, noin 25 000 euroon. Eläke-, sosiaaliturva- ja muut lakisääteiset maksut kyseisen suuruisesta kokonaispalkasta olisivat tyypillisesti noin 21,7 prosenttia eli vuositasolla runsaat 5 400 euroa. Edellä mainittujen ansiotasoa ja työllisyysvaikutuksia koskevien olettamien perusteella valtiolle aiheutuisi tuesta välittömiä kustannuksia 16 33 miljoonaa euroa. Koska vuoden 2003 yksinyrittäjien työllistämistahdin perusteella voitaneen olettaa, että ilman tukeakin yksinyrittäjät saattaisivat palkata noin 3 000 työntekijää, muodostuisi tuen kokonaiskustannukseksi noin 33 49 miljoonaa euroa. Näin ollen tarvittava tuen määrä uutta syntynyttä työpaikkaa kohden (8 100 10 900 euroa vuodessa) olisi huomattavasti matalampi kuin esimerkiksi matalapalkkaporrastukseen tai kansaneläkevakuutusmaksun alennukseen käytettynä, johtuen ensisijaisesti siitä, että tukea myönnettäisiin ainoastaan silloin, kun yksinyrittäjät luovat uusia työpaikkoja. Tuen kokonaiskustannuksia arvioitaessa ei ole myöskään huomioitu sitä, että osa uusista työpaikoista täytettäisiin työttömillä työnhakijoilla, mikä alentaisi julkisyhteisöjen työttömyys- ja sosiaalimenoja sekä lisäisi verotuloja. 4 Vuoden 2005 yleisen ansiotason nousua koskevan olettaman pohjana on Valtiovarainministeriön ennuste helmikuulta 2005 (Taloudellinen katsaus). Arvio vuoden 2006 ansiotason noususta perustuu puolestaan Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen ennusteeseen maaliskuulta 2005. 3
7. Johtopäätökset Yksinyrittäjät vastasivat, että työnantajan sosiaalivakuutusmaksuja helpottava tilapäinen tuki madaltaisi ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnystä olennaisesti. Lähes kolmannes heistä vastasi palkkaavansa hyvin todennäköisesti ensimmäisen työntekijän, vain ja ainoastaan, mikäli he saisivat sosiaaliturvamaksuihinsa tilapäisen helpotuksen. Vajaalla kolmanneksella kyselyyn vastanneista yksinyrittäjistä olisi tarvetta tuen edellyttämälle 25 viikkotunnin vähimmäistyöpanokselle. Tuen työllisyysvaikutusten arviointi on vaikeaa ja kyselyn perusteella tehdyt suoraviivaiset johtopäätökset tuen vaikutuksesta yksinyrittäjien rekrytointeihin liioittelevatkin hyvin todennäköisesti tuen avulla syntyvien uusien työpaikkojen lukumäärää. Vastausten perusteella lienee kuitenkin realistista olettaa, että tuen avulla voitaisiin luoda 3 000 6 000 uutta työpaikkaa, mikä on enemmän kuin Tilastokeskuksen suuntaa antava arvio yksinyrittäjien tekemistä rekrytoinneista vuonna 2003. Tuen suoriksi kustannusvaikutuksiksi on arvioitu 33 49 miljoonaa euroa, joskin osa näistä kustannuksista voitaisiin kattaa työttömyys- ja sosiaalimenojen supistumisen sekä verotulojen kasvun kautta. 4
Taulukko 2: Yksinyrittäjien valmius palkata ensimmäinen työntekijä 1. Mikäli teillä olisi mahdollista saada kyseinen tuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, olisitteko valmis palkkaamaan työntekijän edellä mainituin ehdoin? Ei Hyvin toden- Mahdolli- En palkkaisi En osaa Prosenttia vastausta näköisesti sesti työntekijää sanoa vastaajista Yksinyrittäjät 4 % 33 % 40 % 21 % 3 % 100 % 2. Palkkaisitteko työntekijän, vaikka tukea ei olisi saatavillakaan? Ei Hyvin toden- Mahdolli- En palkkaisi En osaa Prosenttia vastausta näköisesti sesti työntekijää sanoa vastaajista Yksinyrittäjät 4 % 3 % 20 % 64 % 9 % 100 % 3. Mikäli teillä on tarvetta lisähenkilökunnan palkkaamiseen, kuinka suureksi arvioitte lisätyövoiman tarpeenne? Ei Alle 10 tuntia 10-25 tuntia Yli 25 tuntia En osaa Prosenttia vastausta viikossa viikossa viikossa sanoa vastaajista Yksinyrittäjät 10 % 10 % 37 % 32 % 12 % 100 % 4. Koetteko, että kyseinen tilapäinen tuki vääristäisi kilpailua? Ei Erittäin Jonkin Ei vääristäisi En osaa Prosenttia vastausta paljon verran kilpailua sanoa vastaajista Ei vastausta 0 % 0 % 33 % 50 % 17 % 1 % Yksinyrittäjä 2 % 3 % 20 % 63 % 11 % 42 % 2-9 henkilöä 0 % 8 % 29 % 58 % 5 % 43 % 10-49 henkilöä 0 % 13 % 35 % 45 % 7 % 13 % Yli 50 henkilöä 0 % 0 % 42 % 50 % 8 % 1 % Yhteensä 1 % 6 % 26 % 58 % 8 % 100 % Otos yrityksen koon mukaan Ei vastausta 6 Yksinyrittäjä 345 2-9 henkilöä 355 10-49 henkilöä 109 Yli 50 henkilöä 12 Yhteensä 827 5