Nummen koulu Tiedotustilaisuus 1
OHJELMA 18.00 18.15 Yleiskatsaus, Antti Karrimaa / Mika Seppänen 18.15 18.30 Rakennuksen kunto ja selvitykset, Katja Tähtinen / Heidi Saarinen 18.30 18. 40 Kouluterveydenhuolto, Sari Tuomivaara / Päivi Mali 18.40 18.50 Työterveyshuolto, Seija Ojanen 18.50 19.00 Jatkosuunnitelma ja aikataulu, Antti Karrimaa / Katja Tähtinen 19.00 19.30 Keskustelu 19.30 Tilaisuuden päättäminen 2
HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN EDUSTUS Nummen koulun rehtori Mika Seppänen Työterveyshuolto, TyöSyke, työterveyslääkäri Seija Ojanen Nummen koulun terveydenhoitaja Seija Mäkelä Ympäristö- ja terveydensuojelu, terveystarkastaja Heidi Saarinen Opetuspalvelut, tilaajapäällikkö Antti Karrimaa Kouluterveydenhuolto palveluesimies Sari Tuomivaara Linnan Tilapalvelu- liikelaitos, kiinteistöpäällikkö Petri Ylämurto Linnan Tilapalvelut liikelaitos, kiinteistökehityspäällikkö Katja Tähtinen Hämeenlinnan Terveyspalvelut liikelaitos, apulaisylilääkäri, kouluja opiskeluterveydenhuollon lääkäri Päivi Mali 3
KUINKA ARKI SUJUU NUMMELLA 6 luokkatilan käyttöä päätettiin rajoittaa Joulukuussa. Luokkatilat on pois käytöstä ja käytävä on nyt suljettu eikä läpikulkua ole. Ilmanvaihto ko. tiloihin ja käytävään suljettu ja ne ovat alipaineistettu. Viisi luokkaa on siirretty opiskelemaan Seminaarin koulun tiloihin. Nopean aikataulun ja lukujärjestysteknisten syiden vuoksi jouduimme siirtämään alkuopetusluokat väistötiloihin. Luokat ovat 1a, 1d, 2a, 2b ja 2d. Neljä luokkaa muutti koulun sisällä luokkatilaa. Ennen joulua ja vuoden vaihteessa oli melkoinen muuttourakka. Luku- ja työjärjestysten synkronointi, aikataulujen ja kuljetusten organisointi sekä hiominen veivät paljon aikaa, mutta nyt arki Seminaarin koululla sujuu erittäin hyvin. Myös Seminaarin koulun väki on ottanut Nummelaiset hyvin vastaan ja auttaneet kaikissa arjen järjestelyissä. 4
KUINKA ARKI SUJUU NUMMELLA Väistötiloissa opiskelevat ryhmät kuljetetaan joka päivä Seminaarin koululle ja sieltä takaisin busseilla. Kaikissa busseissa kulkee aikuinen mukana. Pääkoululla luokat joutuvat kulkemaan ulkokautta tietyille tunneille ja uuden puolen luokat lisäksi kulkevat ulkokautta ruokailuun. Oppituntien paikat ovat jonkin verran muuttuneet ja joitain oppitunteja pidetään kirjastoluokassa tilanahtauden vuoksi. Muutoin arki on alkanut sujumaan. Tällä hetkellä opetusta tapahtuu Nummen pääkoululla, Hirsimäen yksikössä, Seminaarin koululla ja joitain tunteja Jukolassa. 5
RAKENNUKSEN KUNTO JA SELVITYKSET Laajennusosa 2002 Nummen koulu on rakennettu 1978 Nummen koulun laajennusosa on rakennettu 2002 1978 valmistunut osa 6
RAKENNUKSEEN TEHDYT SELVITYKSET JA TOIMENPITEET 2002 laajennuksen yhteydessä on tehty ilmanvaihdon peruskorjaus 1978 rakennettuun osaan 2012 rakenneavauksia TEKME Oy 2012 Ilmanvaihdon nuohous 2013 Kuntokartoitus TEKME Oy 2013 sokkelirakenteen osittainen korjaus ja tiivistyskorjauksia 2013 rakenneavauksia ja materiaalinäytteenotto 7
RAKENNUKSEN KUNTO JA SELVITYKSET TUTKUILLA OSILLA Maanvastaisessa lattialaatassa on todettu poikkeavaa kosteutta Sokkelirakenne ei toimi rakennusfysikaalisesti oikein Sokkeli- ja seinärakenteen rakennusmateriaaleissa on vaurioita tutkituilla osilla Tiloissa on havaittu hajuhaittoja Tiloissa on havaittu ilmavuotoreittejä seinä- ja sokkelirakenteessa sekä yläpohjasta. 8
TEHDYT TEKNISET TOIMENPITEET TÄHÄN MENNESSÄ Tilojen käytön rajoittaminen Tilojen alipaineistaminen ja osastointi erilleen muista käyttötiloista Selvitysten jatkaminen käytössä olevien tilojen osalta 9
MENEILLÄÄN OLEVAT SELVITYKSET JA AIKATAULU Selvitykset tekee Finnmap Consulting Oy Suomen Sisäilmaston mittauspalvelu Selvitykset tehdään koko rakennukseen Selvitetään käytössä olevien tilojen sisäilmanlaatu rakenteiden vaurioituminen rakenteiden ilmatiiveys tilojen paine erosuhteet Selvitetään rakennuksen korjattavuus Selvitysten raportti käytettävissä noin viikolla 11 10
YLEISTÄ MIKROBEISTA JA TERVEYSHAITAN ARVIOINNISTA Mikrobit (homeet, hiivat ja bakteerit) ovat osa ihmisen elinympäristöä. Rakennuksen sisäilmassa tavanomaisesti esiintyvien mikrobien lisäksi ulkoilmasta kulkeutuu mikrobeja sisätiloihin. Osa mikrobeista voi tarttua rakenteiden pinnoille, minkä vuoksi rakenteiden pinnoilta löydetään yleensä aina pieniä määriä mikrobeja. Terveyshaittaa mahdollisesti aiheuttava mikrobialtistus johtuu kuitenkin siitä, että home- ja hiivasieniä tai bakteereja kasvaa rakennusten kostuneilla pinnoilla tai rakenteissa, joista mikrobeja, niiden itiötä tai niiden haitallisia aineenvaihduntatuotteita kulkeutuu ihmisten oleskelutiloihin. Kosteusvaurion seurauksena mikrobikasvusto voi kehittyä rakenteiden sisällä vuosien mittaan ilman, että rakennuksen sisäpinnoilla on havaittavissa merkkejä vaurioista. Näissä tapauksissa homeen haju tai maakellarimainen, tunkkainen haju voi viitata sisäpintojen alla oleviin mikrobikasvustoihin. Haju on seurausta mikrobien aktiivisesta kasvusta ja aineenvaihdunnasta, jota muun muassa kosteusolosuhteet säätelevät. Haju voidaan aistia rakennuksessa ajoittain, koska haisevia aineenvaihduntatuotteita ei muodostu jatkuvasti. 11
YLEISTÄ MIKROBEISTA JA TERVEYSHAITAN ARVIOINNISTA Terveydensuojelulaissa on säädetty, että rakennuksen sisäilmasta ei saa aiheutua terveyshaittaa. Asumisterveysohjeessa ja Asumisterveysoppaassa määritellään tarkemmin, mikä luokitellaan terveydensuojelulain mukaiseksi terveyshaitaksi. Asumisterveysohjeen mukaan terveydensuojelulain tarkoittamana terveyshaittana voidaan pitää silmin havaittavaa mikrobikasvustoa rakennuksen sisäpinnoilla ja sisäpuolisissa rakenteissa, ulkovaipan lämmöneristeen sisäpuolisissa rakenteissa, lämmöneristeissä sekä rakenteissa ja tiloissa, joista vuotoilmaa kulkeutuu sisätiloihin. Tämä perustuu siihen, että mikrobikasvustosta irtoaa itiöitä, muita hiukkasia, hajuja aiheuttavia ja muita haihtuvia yhdisteitä huoneilmaan. 12
YLEISTÄ MIKROBEISTA JA TERVEYSHAITAN ARVIOINNISTA Asumisterveysohjeessa on annettu ohjearvot pinta- ja rakennusmateriaalinäytteiden ja ilmanäytteiden mikrobimäärille. Ohjearvojen ylitykset viittaavat mikrobikasvustoon. Materiaalinäytteille annettuja ohjearvoja ei voida soveltaa näytteisiin, jotka ovat kosketuksissa maaperän tai ulkoilman kanssa. Ulko- ja sisäilmassa yleisesti esiintyvien mikrobien lisäksi on olemassa kosteusvaurioon viittaavia mikrobisukuja, - lajeja ja -ryhmiä, joita sanotaan kosteusvaurioindikaattoreiksi. Niitä esiintyy tyypillisesti kosteusvaurioituneissa materiaaleissa, mutta harvemmin vauriottomissa vertailumateriaaleissa. 13
TERVEYSHAITAN ARVIOINNISTA Nummen koulu Koulutiloissa seinärakenteen alaosissa on havaittu mikrobiperäistä hajua. Sokkeli- ja ulkoseinärakenteista otettiin materiaalinäytteitä, joissa todettiin materiaalinäytteille asetetut ohjearvot ylittävää sieni- ja bakteerikasvustoa, sekä kosteusvaurioindikaattorisukuja. 14
TILOJEN KÄYTÖN RAJOITTAMISESTA Tutkittujen tilojen käytön rajoittamisesta on päätetty kaupungin sisäilmatyöryhmässä moniammatillisesti Tilojen käytön rajoittamisen perusteena on: Tiloissa on koettu oireilua Rakennuksessa on todettu riskirakenteita, joissa riskit ovat toteutuneet Sokkeli- ja seinärakenteen materiaaleissa on todettu vaurioita Rakenteista sisätilaan päin on todettu ilmavuotoreittejä Tehdyillä korjauksilla ei ole saavutettu hyötyjä 15
KOULUTERVEYDENHUOLTO 16
OPPILAIDEN TERVEYSTARKASTUKSET Oppilaalle tehdään vuosittain terveystarkastus Laaja terveystarkastus tehdään kaikille 1. ja 5. sekä 8.luokkien oppilaille. Laaja terveystarkastus on lakisääteinen terveystarkastus, jossa ovat aina mukana lapsi ja hänen vanhempansa sekä terveydenhoitaja ja lääkäri. Laajan terveystarkastuksen tavoitteet ovat tärkeät: vahvistaa koko perheen hyvinvointia, varhentaa tuen tarpeiden tunnistamista, tarjota tukea oikeaan aikaan ja ehkäistä syrjäytymistä. Laajassa terveystarkastuksessa saadaan kokonaisarvio lapsen tilanteesta. Laajaan terveystarkastukseen sisältyy opettajan arvio oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa. Arviossa on oltava tiedot, jotka ovat tarpeellisia terveyden tai sairaanhoidon tai tuen tarpeen arvioimiseksi sekä niiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. 17
MÄÄRÄAIKAISET TERVEYSTARKASTUKSET KOULUTERVEYDENHUOLLOSSA Terveystarkastus 1. lk 2.lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk 7. lk 8. lk 9. lk Laaja terveystarkastus Terveydenhoitajan tarkastus Lääkärintarkastus Suun terveystarkastus x x x x osa laajaa terv.tark. x osa laajaa terv.tark. x x x x osa laajaa terv.tark. x osa laajaa terv.tark. x x x osa laajaa terv.tark. x osa laajaa terv.tark. x x x x Lähde: STM julkaisuja 2009:20 18
SISÄILMAN HAITTATEKIJÄT BIOLOGISET Virukset, bakteerit, homesienet, punkit, ihmisen ja eläinten hilse Eläinepiteelit, homesienet ovat sisäilman tärkeimmät allergian aiheuttajat, vähemmässä määrin myös pölypunkit ja huonekasvit KEMIALLISET Tupakka, hiilidioksidi, häkä, formaldehydi, PAH jne. FYSIKAALISET Lämpötila, kosteus, kuidut (asbesti) PSYKOSOSIAALISET Sisäilman laatuun voi vaikuttaa ilmanvaihdolla, rakennuksen materiaaleilla ja rakennuksen säännöllinen hoidolla, siivoamalla, välttämällä tupakointia 19
SISÄILMAONGELMIEN TERVEYSHAITOISTA LAPSILLA ÄRSYTYSOIREET :nenä- ja hengitystieoireilla selvästi osoitettu yhteys kosteus- ja homevaurioihin suomalaisilla 6-12v koululaisilla * silmien ärsytys,kurkkukipu, käheys, yöyskä, nuha, hengityksen vinkuminen ASTMA : tutkimusnäyttöä kosteusvaurion syy-yhteydestä astmariskiin alle kouluikäisillä lapsilla, kun kodissa vakava kosteusvaurio PÄÄNSÄRKY, VÄSYMYS: yhteys on puutteelliseen ilmanvaihtoon, korkeaan hiilidioksidipitoisuuteen IHO-OIREET : ei tutkimusnäyttöä yhteydestä kosteus- ja homeongelmiin OIREIDEN SYNTYMEKANISMIT tunnetaan huonosti : inflammaatio /toksiset tekijät / herkistyminen home-allergeenille? *HITEA-tutkimus 2008-2012 Suomi,Espanja,Hollanti 20
OIREILEVA KOULULAINEN Tutkitaan samoin kuin oireiden perusteella muutenkin tutkittaisiin Huolellinen kliininen tutkimus Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset tarpeen ja oirekuvan mukaan Jatkuva nuha ja/tai astmaepäily: verenkuva sekä ihokoe tai S Ig E eläin- ja siitepölyallergeeneille Astmatutkimukset tehdään lapsen iän mukaisesti, yleensä erikoissairaanhoidossa 21
ONGELMIA KOULULAISEN SAIRAUDEN SELVITÄMISESSÄ KUN EPÄILLÄÄN SISÄILMAA Käytössä ei ole tutkimuksia, joilla syy-yhteys sisäilmaan voitaisiin todeta Ns. homevasta-ainemääritykset (IgE-homesarjat) ovat epäluotettavia, ja vain harva herkistyy IgE välitteisen mekanismin kautta On vaikeaa erottaa oireita tiheään toistuvista hengitystieinfektioista Vain osa lapsista saa oireita,vaikka olisi altistus Ärsytysoireet häviävät kun ei oleilla ärsykeympäristössä tai kun ongelma on korjattu johtamatta pysyviin muutoksiin Tiedonpuute voi johtaa vastaanotolle hakeutuvan oppilaan pallotteluun 22
OIREKYSELY OPPILAILLE Arvioi sairastuvuutta ja oireilua ryhmätasolla viittaako tulos sisäilmaongelmaan Epäselvissä tilanteissa voi olla hyödyksi: jos ongelma ei ole ilmeinen tai henkilökunnan kyselyn tulos on tulkinnanvarainen Seurantatiedon keruu esim. vuoden kuluttua THL parhaillaan kehittää ja pilotoi KOULUTERVEYDENHUOLTO tietoa poikkeavasta sairastavuudesta saadaan oppilailta, huoltajilta, luokkatarkastuksissa sekä kouluympäristön tarkastuksissa 23
TYÖTERVEYSHUOLTO TyöSyke 24
JATKOSUUNNITELMA JA AIKATAULU Rakennuksen selvitykset valmistuvat viikolla 11, jonka jälkeen tulokset käsitellään moniammatillisesti sisäilmatyöryhmässä Sisäilmatyöryhmä tiedottaa jatkotoimenpiteistä Oireilevat työntekijät ohjataan työterveyshuoltoon oireilevista oppilaista on hyvä olla yhteydessä kouluterveydenhuoltoon ja ainakin silloin, kun sairaudesta on haittaa koulunkäyntiin Henkilökunta voi tarvittaessa olla yhteydessä työsuojeluvaltuutettuun, Katri Juvonen Tilaisuudessa avoimeksi jääviin kysymyksiin vastataan koulun www-sivuilla. 25