Apua, kosteusvaurioepäily työpaikalla Kirsi Karvala Työterveyshuollon erikoislääkäri kevät 2010 Sara Kemppainen, Kuivasjärven koulu 2B, Oulu
Työpaikan sisäympäristö on kunnossa, kun A + B + C Sisäilman laadussa ja sisäympäristötekijöissä ei havaita puutteita Tilan käyttäjät ovat sisäilmaan ja sisäympäristöön tyytyväisiä Työpaikalla on hyvät toimintatavat sisäympäristöön liittyvien ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen ja hallintaan Kirsi Karvala / Työterveyslaitos / kevät 2010 2
Mitkä tekijät vaikuttavat oireiluun? työpaikan sisäilmaan liittyvät syyt ilmanvaihdon epäkohdat tunkkaisuus, veto, liian kylmä/kuuma pölyisyys, lika (siivous) liian paljon ihmisiä samassa tilassa materiaalipäästöt (haju) kosteusvauriot (home) kuidut ym. yksilölliset syyt muut sairaudet atopia muu herkkyys elämäntilanne työyhteisöön liittyvät syyt Kirsi Karvala / Työterveyslaitos / kevät 2010 3
Työhön liittyvien jokaviikkoisten oireiden yleisyys viimeksi kuluneiden kolmen kuukauden aikana n=11154, sisäilmaongelmaisia, pääasiassa toimistotyyppisiä työpaikkoja Sundman-Digert, Reijula. Suomen Lääkärilehti 2002 nenän ärsytys, tukkoisuus, vuoto 20% silmien kutina, kirvely, ärsytys 17% väsymys 16% käsien ihon kuivuus 15% käheys tai kurkun kuivuus 14% kasvojen ihon kuivuus, punoitus 11% pää tuntuu raskaalta 9% päänsärky 7% päänahan tai korvalehtien hilseily 6% yskä 5% keskittymisvaikeudet 3% pahoinvointi, huimaus 1% Kirsi Karvala / Työterveyslaitos / kevät 2010 4
Mitä tiedetään? Kosteusvaurioympäristöllä on terveyshaittoja! Kosteus- ja homevaurioiden ja terveysvaikutusten välinen yhteys: on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa näyttö riittävää korjaustoimenpiteiden suosittelemiseksi, kun haitta todettavissa Tiedetään terveyshaittojen riskin kasvavan mikrobivaurioiden laajuuden ja lukumäärän kasvaessa Kirsi Karvala / Työterveyslaitos / kevät 2010 5
Sairaala: Rakennustekniset selvitykset vs. koetut oireet sisäilmastokyselyssä (n=3800) (Hellgren, Palomäki ja Reijula 2008) käsien ärsytys pää ja korvat: ärsytys lihas- ja nivelkivut väsymys 40 30 20 10 päänsärky pahoinvointi tai huimaus keskittymisvaikeudet kasvot: ihoärsytys 0 kuume tai vilunväreet hengityksen vinkuna silmien ärsytys hengenahdistus nenän ärsytys yskä, limannousu kurkun ärsytys Ei korjaustarvetta Lisäselvitystarve Välitön korjaustarve Kirsi Karvala / Työterveyslaitos / kevät 2010 6
Mitä ei tiedetä? Tarkkaa terveyshaittaa aiheuttavaa komponenttia! Joten annosta ei voida mitata, voidaan mitata vain epäsuorasti. Käytetään indikaattoriaineita! Onko se? tyypilliset mikrobikasvustot kosteusvaurioissa -> sieni-itiöt, rihmaston palat, pienpartikkelit homeiden erittämät ensisijaiset aineenvaihduntatuotteet tai myrkyt, mykotoksiinit bakteerien erittämät toksiinit ergosteroli, -glukaani endotoksiini, 3-OH-rasvahapot muramiinihappo punkit ja niiden allergeenit ameebat puun hajoamistuotteet muovien hajoamistuotteet Kirsi Karvala / Työterveyslaitos / kevät 2010 7
Terveysvaikutusten synty Altistuminen - Huoneilmassa mikrobeja ja niiden av-tuotteita ym. - Hengitystiet, silmä, iho Syntymekanismit? - Suora kontakti kohde-elimeen => ärsytys, tulehdusreaktio (inflammaatio) - IgE-vaste harvoin => allergia - Muu herkistyminen => soluvälitteinen reaktio - Astma ilman IgE-vastetta - Mykotoksiinit => yleisoireet?, immunosupressio? Kirsi Karvala / Työterveyslaitos / kevät 2010 8
Työterveyshuollon työkalut sisäilmaselvityksissä Kaisa Kallioniemi, Hannunniityn koulu 4B, Turku
Työterveyshuollon työkalupakki sisäilmaongelmissa Työpaikkaselvitys raportissa työpaikalla havaitut vaaratekijät ja niiden terveydellinen merkitys ehdotukset jatkotoimenpiteistä Sisäilmastokysely Oireilevien tutkiminen ja ammattitautiepäilyissä jatkotutkimuksiin lähettäminen Altistuvien terveystarkastukset kosteushomeongelman pitkittyessä Osallistuminen sisäilmaryhmän toimintaan Kirsi Karvala / Työterveyslaitos / kevät 2010 10
Mikä herättää epäilyn terveyshaitasta? työpaikalla on tunkkainen ilma ja/tai epämiellyttävää hajua työpaikalla havaitaan kosteusvauriojälkiä rakenteissa todetaan hometta työntekijöillä on työpaikkaan liittyvää oireilua saman taudin (esim. astma) esiintyminen usealla työntekijällä työntekijöiden infektiot lisääntyvät Jos työterveyshuollossa syntyy epäily kosteusvauriosta työpaikalla, työterveyshuollon tulee selvittää onko ongelma todellinen? onko mahdollinen ongelma tai sen epäily linja- ja työsuojeluorganisaation tiedossa? mitä on tehty tai suunniteltu ongelman korjaamiseksi? ovatko toimenpiteet työterveyshuollon puolesta riittävät? Kirsi Karvala / Työterveyslaitos / kevät 2010 11
Kosteusvauriotyöpaikan ja työntekijöiden tutkiminen (Reijula, TTL 2009) Kosteusvaurio työpaikalla Työterveyshuolto Rakennuksen tutkiminen Tiedonvaihto Työsuojeluhenkilöstö Työntekijöiden tutkiminen Kosteusvaurion aiheuttaja? Potilastutkimukset Mikrobitutkimukset Kyselyt Ongelman laajuus Sisäilmanäytteet Materiaalinäytteet Ammattitaudit Korjaus/ purku Seuranta Kirsi Karvala / Työterveyslaitos / kevät 2010 12
Sisäilmastoselvitys vaiheittain ensin se mitä työpaikalla itse osataan ensin etsitään yleisimpiä syitä liian monta ihmistä samassa huoneessa tilan käyttötarkoitus muuttunut: varastotilasta tehty henkilöhuone ilmanvaihtojärjestelmä ei toimi vaativiin selvityksiin vasta kun yleisimmät syyt on selvitetty suurin osa ratkeaa työpaikan omin voimin tärkeää mm: johdon sitoutuminen henkilökunnan ottaminen mukaan tiedonkulun varmistaminen pyritään kaikkien osapuolten yhteiseen näkemykseen Kirsi Karvala / Työterveyslaitos / kevät 2010 13
Työpaikkaselvitys sisäilmaongelmissa 1(2) Esitietojen kerääminen (aikaisemmat kosteusvauriot ja tehdyt tutkimukset, ilmanvaihtokanavien puhdistus jne.) Käynnille mukaan työsuojeluhenkilökuntaa, esimiehet, kiinteistön huollosta vastaava (huoltomies tms.), tarvittaessa kiinteistön omistaja Työterveyshuollon tutkimusmenetelmiä: aistinvaraiset havainnot (silmät,nenä) A4 paperi, savuputki minigrip-pussi (pintapölynäyte ja rakennenäyte) lämpötila- ja kosteusmittari (rakenteiden pintakosteusmittari) Kirsi Karvala / Työterveyslaitos / kevät 2010 14
Työpaikkaselvitys sisäilmaongelmissa 2(2) Pyritään tunnistamaan mahdollinen kosteushomevaurio, sen laajuus ja ilmayhteys otetaan kantaa vaurion tarkemman selvittämisen tarpeeseen (rakennustekninen selvitys ja mikrobimääritykset) Pyritään tunnistamaan poikkeavat hajut tarve haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) määrityksiin hajulähteen paljastamiseksi? Pyritään selvittämään ilmanvaihdon tilaa tulo- ja poistoilmaventtiilien toiminta tilan ali/ylipaineisuus Pölyisyys siivouksen laatu onko syytä epäillä mineraalikuituja? tarv.pintapölynäyte minigrip-pussiin Kirsi Karvala / Työterveyslaitos / kevät 2010 15
Kosteus- ja homevaurion tunnistaminen näkyvää hometta rakenteissa kosteusläikkiä sisäpinnoissa sisustusmateriaalien irtoaminen tai vioittuminen tapetti, kaakeli, laittianpäällyste, maali sisäpinnalla tai sokkelissa, lastulevy kupruilee sisustus- tai rakennusmateriaalin värimuutokset haju parketin tummuminen tiiliseinässä runsaasti kalkkihärmää ei aina samanlainen eikä esiinny välttämättä koko ajan yleensä tympeä, kellarimainen Kirsi Karvala / Työterveyslaitos / kevät 2010 16
Työnantaja / kiinteistönomistaja voi teettää rakennusteknisen selvityksen riskirakenneselvitys rakennuskosteusmittaukset avataan rakenteita perustelluista paikoista mikrobinäytteet rakenteista mikrobinäytteet ilmasta, pinnoilta tarkastellaan pitoisuutta, lajistoa muut näytteet esim. VOC-näytteet (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) selvityksen tekijä kirjoittaa raportin, jossa tulkinta, mitä löydökset merkitsevät Kirsi Karvala / Työterveyslaitos / kevät 2010 17
Homeista Sisäilman homeista Sisälähteitä mikrobeille ovat henkilöt itse, ruoka-aineet, rakennusmateriaalit, tekstiilit jne. Ulkoilman suurimpia mikrobilähteitä ovat maaperä ja kasvit Ulkoilmasta kulkeutuu mikrobeja myös sisäilmaan ilmanvaihdon, ovien ja ikkunoiden sekä vaatetuksen ja jalkineiden kautta. Poikkeava mikrobilajisto Asumisterveysohjeen 2003:1 mukaan, esimerkkejä: Stachybotrys Trichoderma Aspergillus versicolor Aspergillus fumigatus Chaetomium Phialaphora Fusarium aktinomykeetit Kirsi Karvala / Työterveyslaitos / kevät 2010 18
Viitearvoja sisäympäristöongelmien tunnistamiseen Toimistoissa www.ttl.fi Aihesivut Sisäilma ja sisäympäristö Aihealueet Viitearvoja sisäympäristöongelmien ratkaisemiseen Kouluissa Meklin Teija ym. Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot. (www.ktl.fi/portal/8629) Viitearvot eivät ole terveysperusteisia! Sisäympäristöä tulee aina tarkastella kokonaisuutena: Sisäympäristökriteereitä, koettua sisäympäristöä ja työpaikan toimintatapoja rakennuksen ylläpidossa ja ongelmien ratkaisuprosesseissa. Mittaustulokset ovat näin ollen vain yksi osaalue sisäympäristöongelmien tunnistamisessa. Kirsi Karvala / Työterveyslaitos / kevät 2010 19
Sisäilmastokysely (www.ttl.fi/sisailmastokysely) auttaa kartoittamaan ongelman laajuutta ja kohdentamaan toimenpiteitä ilmeistä korjattavaa syytä oireilulle ei ole havaittu sisäilmastokysely antaa ryhmätason tietoa työpaikan sisäilmaston tilasta soveltuu yli 20 henkilön työpaikalle ei kerro ongelman syytä toimii jatkossa muutoksen mittarina vanha versio: Örebro = MM-40 uusi versio internet-kyselynä (Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely työpaikoille, MM-60) Kirsi Karvala / Työterveyslaitos / kevät 2010 20
Sisäilmaryhmistä hyviä kokemuksia isoilla työpaikoilla työsuojelupäällikkö työsuojeluvaltuutettu edustaja(t) tth:sta edustaja(t) kiinteistöhallinnasta ja huollosta esimies kohdetyöpaikasta työntekijöiden edustaja ulkopuolinen asiantuntija tarvittaessa Lahtinen, Lappalainen, Reijula: Sisäilman hyväksi Toimintamalli vaikeiden sisäilmaongelmien ratkaisuun TTL, 2006 Tilan käyttäjien näkemys riskistä ( koettu riski ) = arvioitu riski + huolestuneisuus Kirsi Karvala / Työterveyslaitos / kevät 2010 21
Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttaman terveyshaitan arviointi arviointi perustuu monialaiseen lähestymiseen rakennustekniseen tutkimukseen (kaiken perusta) mikrobiologiseen selvitykseen (varmistaa, jos "kätkeytyvä" vaurio ja laajuuden arviointi) rakennusta käyttävien ihmisten oireiden ja sairauksien tutkimuksen perusteella toisaalta oireita ei tarvita korjauksen käynnistämiseen Kirsi Karvala / Työterveyslaitos / kevät 2010 22
Esimerkkejä, miten mikrobialtisteen merkitystä arvioidaan: Huomioidaan: vaurion laajuus ja ilmayhteys työtiloihin mikrobikasvuston määrä ja laatu (indikaattorimikrobit) muu sisäilmaongelma, joka pahentaa tilannetta (ilmanvahto, pölyisyys, kuidut) Haitallinen altistuminen epätodennäköinen Haitallinen altistuminen mahdollista Haitallinen altistuminen todennäköistä Ei kosteusvauriota, ei riskirakenteita, tilat eivät voimakkaasti alipaineisia, eikä vuotoilmareittejä esim. läpivientien tai kuilujen kautta sisäympäristön epätavanomaisiin mikrobilähteisiin. Kosteusjälkiä (ei mikrobikasvua), riskirakenteita, korjattu kosteusvaurio, tilat ajoittain voimakkaasti alipaineisia ja/tai mahdollisia vuotoilmareittejä sisäympäristön epätavanomaisiin mikrobilähteisiin. Näkyvät vauriot sisäpinnalla, mikrobikasvua materiaaleissa tai ympäröivissä rakenteissa, poikkeavaa mikrobialtistetta todettu (ilmatai pölynäyte), tilat voimakkaasti alipaineisia ja/tai ilmayhteys vaurioituneesta tilasta tai rakenteesta työskentelytilaan. Kirsi Karvala / Työterveyslaitos / kevät 2010 23
Työntekijän oireilu Mitä tutkin? Emma Mikkonen 8 v, Rajalan koulu, Kuopio
Oireilevien tutkiminen / Suunnattu terveystarkastus (1/2) kysyvä, kuunteleva, tutkiva ote keskeistä varaa aikaa oireet todellisia ei kyseenalaisteta viesti: oireet yleensä ärsytysoireita oireet yleensä ohimeneviä, kun altistuminen loppuu oireet kosteusvaurioympäristössä on tunnettu ilmiö selvitetään se mikä on mahdollista somaattinen tutkiminen altistumisen arviointi oireanamneesi tarvittavat tutkimukset oireista riippuen diagnosoidaaan muut, kosteusvaurioympäristöstä riippumattomat sairaudet onko epäily työperäisestä sairaudesta? kyllä lähete jatkotutkimuksiin ei oireenmukainen hoito ja/tai lähete erotusdiagnostisiin tutkimuksiin informoiminen työpaikan tilanteen selvittämisestä seurannasta sopiminen Kirsi Karvala / Työterveyslaitos / kevät 2010 25
Oireilevien tutkiminen / Suunnattu terveystarkastus (2/2) Tavoite: työssä pysyminen!!! tuki ja selvitykset varhaisessa vaiheessa tärkeitä työjärjestelyt: etätyö, työpisteenvaihto vaikeimmin oireilevat astmaatikot Työpaikan hyvät toimintatavat ongelman selvittämisessä ja ratkaisemisessa vähentänevät oireilua (pelkoa vakavasta terveyshaitasta) Kirsi Karvala / Työterveyslaitos / kevät 2010 26
Yksilötutkimukset työterveyshuollossa diagnosoidaan ja hoidetaan sairaudet lääketieteellisen tiedon mukaisesti tutkitaan kuten muitakin, joilla samanlaisia oireita PEF-työpaikkaseuranta! ei home-igg-vasta-aineita home-ige-vasta-aineiden tarve voidaan harkita erikoissairaanhoidossa esimerkkejä diagnosoitavista sairauksista: nenäpolypoosi, kr. sinuiitti ym. knk-sairaudet muut hengitystiesairaudet refluksitauti depressio, paniikkihäiriö ym. Kirsi Karvala / Työterveyslaitos / kevät 2010 27
Minne lähetetään? Kun tarvitaan esh:n diagnoosia tai hoitoa kyseisen erikoisalan pkt:t sairaaloissa keuhko-, knk-, reuma-, iho-pkl Kun ammattitautiepäily kyseisen erikoisalan pkl:t sairaaloissa keuhko-, knk-pkl työlääketieteen pkl:t Hki, Kuopio, Lappeenranta, Tampere, Turku, Oulu, Seinäjoki Kirsi Karvala / Työterveyslaitos / kevät 2010 28
Kun epäilet ammattitautia... ensin perustutkimukset työterveyshuollossa ns. perusteltuun ammattitautiepäilyyn tarvitaan: 1) altistuminen poikkeavalle mikrobikasvulle Selvitykset tehty! 2) sairaus, jonka oireet liittyvät työhön: - helpottavat vapaalla - pahenevat työssä pääsääntöisesti muut sisäilmaongelmat voivat aiheuttaa ärsytysoireita, mutta ei uusia tauteja, esim. - poikkeavat VOC-pitoisuudet - mineraalikuidut astma harvoin ammattinuha, alveoliitti oireet ilman sairautta tai vahvaa epäilyä sairaudesta ei ole perusteltu ammattitautiepäily Kirsi Karvala / Työterveyslaitos / kevät 2010 29
EI pystytä yksilötasolla osoittamaan ammattitaudiksi Toistuvat hengitystieinfektiot, esim. sinuiitit Reuma Muut immuunisairaudet Syöpä Ym. Hengitystie- ja yleisoireet Äänen käheys Erilaiset iho-oireet Nivelkivut Muistihäiriöt Ym. KUITENKIN: - Oireiden ottaminen vakavasti rakennuksen tutkiminen ja tarvittaessa korjaaminen - Erotusdiagnostiikka - Oireenmukainen hoito - Vaikeasti oireilevien työjärjestelyt Kirsi Karvala / Työterveyslaitos / kevät 2010 30
Perusteltu ammattitautiepäily Työsuojelupiiri 4. Ammattitautitapauksissa ilmoitus työsuojelupiiriin Työterveyslääkäri (tai muu työolosuhteet tunteva lääkäri) 1. E-lausunto - altistuminen - oireet, tauti / työhönliittyvyys - ehdotus tutkimuspaikasta 1. Lähete 3. Onko perusteltu at-epäily? - vakuutusyhtiö ratkaisee - jos on: maksusitoumus - jos ei: tutkitaan kuntalaskutuksena Sairaalat / TTL 2. Vy:n tarvitsemat lisäselvitykset -esim. tiedot työolosuhteista ts-päälliköltä Työpaikka Vakuutusyhtiö 2. Oma selvitys 5. Korvataanko at:na? - vakuutusyhtiön ratkaisu työntekijälle Työntekijä 4. Tutkimusten valmistuttua E-lausunto vakuutusyhtiöön 2. Ammattitautiilmoitus 6. Tyytymätön? Muutoksenhaku Kirsi Karvala / Työterveyslaitos / kevät 2010 31
Onnistuneet korjaustoimenpiteet tehty. Entä jos kaikki eivät pysty palaamaan korjattuihin tiloihin? Tino Kettunen, Pulpin koulu 1.lk, Lappeenranta
Oireileva työntekijä Oireet ovat aina todellisia Kokee usein tulevansa vähätellyksi väärinymmärretyksi Kirsi Karvala / Työterveyslaitos / kevät 2010 33
Rudblad ym. Slowly decerasing mucosal hyperreactivity years after working in a school with moisture problems. Indoor Air 2002. kohdekoulu korjattiin verrokkina terve koulu kahden vuoden seuranta kohdekoulussa oireilevia enemmän kuin terveessä koulussa kohdekoulussa oireilu vähäisempää kuin ennen korjaustoimenpiteitä Kirsi Karvala / Työterveyslaitos / kevät 2010 34
Patovirta ym. Effects of mould remediation on school teachers health. J Environ Health Res 2004. kolme koulua: kahdessa onnistuneet korjaustoimenpiteet, yhdessä osittain onnistuneet vuoden seuranta (verrattuna tilanteeseen ennen korjauksia): väsymys ja päänsärky vähenivät selvästi hengitystieoireet eivät merkittävästi vähentyneet oireiden jatkumiseen vaikuttivat muutkin tekijät kuin altistumistilanne: ikä, naissukupuoli, atopia, pitkä altistumisaika, muut työpaikan ulkopuoliset altistumistekijät Kirsi Karvala / Työterveyslaitos / kevät 2010 35
Mistä oireilun jatkuminen johtuu? Onko kyse... erityisestä ominaisuudesta tai herkkyydestä (jota emme vielä tarkasti tunne)? ehdollistumisesta? aikaisemmin oireita aiheuttanut altistuminen riittää matalatasoisenakin laukaisemaan samat oireet jokin aikaisemmasta oireilusta muistuttava tekijä (haju?) laukaisee entiset oireet kyse ei ole homeallergiasta! Kirsi Karvala / Työterveyslaitos / kevät 2010 36
Rakennuksen tutkiminen Yksityislääkäri Sisäilmaym. näytteet Selvitykset Työterveyslääkäri Allergiatutkimukset Attutkimukset Kokemus Toiminta Epäoikeudenmukaisuuden kokemus Työpaikan terveyshaittojen osoittaminen (supermyrkyt? homekoira?) Koettu terveyshaitta työpaikalla Koettu uhka terveydelle Koetut oireet Koettu työkyky Työ Valituskierre Toimintakyvyttömyyden todistaminen Perhe ja vapaaaika Työpaikkakyvyttömyys Oikeuden hakeminen työpaikan aiheuttamasta haitasta terveydelle (ammattitauti?) Kirsi Karvala / Työterveyslaitos / kevät 2010 37
Ei nosteta käsiä pystyyn Kyseessä tunnettu ilmiö, vaikka emme täsmällisesti tiedä, mikä aiheuttaa oireilun jatkumisen Tavoitteena korjaustoimenpiteiden onnistumiselle ei voi olla kaikkien täydellinen oireettomuus Kerrotaan väistötiloihin siirryttäessä, että todennäköisesti muutamalla oireilu tulee jatkumaan kun näin sitten tapahtuu, ei herätä hämmästystä Mystiikan selättäminen pelkojen väheneminen Prosessin hyvä hallinta kaikissa vaiheissa kaikki toimijat mukana informointi Kirsi Karvala / Työterveyslaitos / kevät 2010 38
Työpaikalla ei kannata yrittää diagnosoida Psykologisointi ei edesauta oireilijan tilannetta Usein asioille on monia syitä: yksilöstä johtuvia, työpaikasta johtuvia (myös työpaikan psykososiaalisista tekijöistä johtuvia) Syitä ja seurauksia etsivä ajattelumalli voi olla esteenä ratkaisujen löytymiselle Kirsi Karvala / Työterveyslaitos / kevät 2010 39
Mitä tehdä jos oireilu pitkittyy? Selvittää onko kyse oireista vai jostain muusta Diagnosoida ja hoitaa muut sairaudet (refluksi, sinuiitti, depressio, paniikkihäiriö) Arvioida objektiivisesti työkykyä astman ja muiden sairauksien osalta Asiallinen informaatio ja keskustelu pelkojen hälventäminen voimavarojen suuntaaminen eteenpäin ratkaisuihin motivointi Esim. astman sopeutumisvalmennuskurssit Aina ei onnistuta (pitkä työstä poissaolo, psykososiaaliset tekijät) Kirsi Karvala / Työterveyslaitos / kevät 2010 40
Sosiaaliturva Työnantaja voi irtisanoa, jos sairauden, fyysisen tai psyykkisen oireilun vuoksi ei ole edellytyksiä suoriutua työstään ja työkyky on oleellisesti ja pitkäaikaisesti alentunut (1v) Jos kyse vain oireilusta: Ammattitautitapauksissa tapaturmavakuutusjärjestelmä ei pidemmän päälle kustanna tapaturmaeläkettä (1-2v) eikä ammatillista kuntoutusta KELA ei pääsääntöisesti kustanna sairauspäivärahakautta loppuun (1 v), eläkettä eikä ammatillista kuntoutusta Työeläkeyhtiöt eivät pääsääntöisesti myönnä työkyvyttömyyseläkettä tai ammatillista kuntoutusta Vajaakuntoinen työtön työnhakija Työttömyysturva Kirsi Karvala / Työterveyslaitos / kevät 2010 41
Tavoitteena työnteon jatkaminen! Hyvin suunnitellut työkokeilut työpaikan omana toimintana useimmiten työterveyshuollon mukanaolo välttämätön työterveysneuvottelut (työntekijä, työnantaja, työterveyshuolto) työ muussa työpisteessä etätyö edellytyksenä työntekijän motivaatio Työntekijän omat ratkaisut työpaikan vaihto Kirsi Karvala / Työterveyslaitos / kevät 2010 42
Työpaikka: Korjaustoimenpiteet onnistuneita? Työterveyshuolto: Tutkitaan ja hoidetaan sairaudet. Kyse oireilusta vai työkykyä alentavasta sairaudesta? Ei Kyllä Kyse oireilusta Työkykyä alentava sairaus Lisätoimet Syiden etsimisen sijaan haetaan ratkaisuja Työterveysneuvottelu tavoitteena työnteon jatkuminen: muu työpiste, etätyö, uusi työpaikka tms. Ammatillinen kuntoutus? Eläke? Onnistutaan, kun: suunnitellaan hyvin motivaatiot kohdallaan Aina ei onnistuta: pitkä työstä poissaolo monia psykososiaalisia tekijöitä mukana Työttömyysturva Kirsi Karvala / Työterveyslaitos / kevät 2010 43
Kirjallisuutta www.ttl.fi aihesivut sisäilma ja sisäympäristö Kosteusvauriot työpaikoilla. Kosteusvauriotyöryhmän muistio. Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä 2009:18. (Tulostettavissa: www.stm.fi/julkaisut/tyosuojelu/lista/2009) Meklin Teija ym. Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot. Opas ongelmien selvittämiseen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 9/2007. (Tulostettavissa: www.ktl.fi/portal/8629) Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. (Tulostettavissa: www.stm.fi/julkaisut/hyvinvointi/lista/2003/kaikki) Lahtinen M, Lappalainen S, Reijula K. Sisäilman hyväksi. Toimintamalli sisäilmaongelmien ratkaisuun. Työterveyslaitos, Helsinki 2006. Damp indoor spaces and health. Institute of Medicine. The National Academies Press, Washington D.C.2004. Majvik II suositus. Kosteusvauriomikrobeihin liittyvien oireiden selvittely. Suomen Lääkärilehti 2007;62:653-664. Seuri M, Nevalainen A, Sauni R. Kosteusvauriorakennusten mikrobikasvuun liittyvät hengitystieoireet ja sairaudet. Suomen Lääkärilehti 2007;62:783-787. Nordman H, Uitti J, Toskala-Hannikainen E, Kari O, Piipari R. Kosteusvauriomikrobien aiheuttamien sairauksien tutkiminen. Suomen Lääkärilehti 2007;62:911-918. Kirsi Karvala / Työterveyslaitos / kevät 2010 44